9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi
Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän ristiriidattoman tarinan itsestään. Elämäntarinamme syntyy henkilökohtaisista kertomuksistamme, jotka muokkaantuvat vuorovaikutuksessa toisen ihmisten ja kulttuuristen mallitarinoiden avulla Elämäntarinat tulevat todeksi vasta silloin, kun ne voidaan kokea omiksi ja jakaa. (mm Arvilammi 1998; Bardy & Känkänen 2005; Hänninen, 1999, Pääjoki 2003)
Elämäntarinatyöskentely (Life story work) menetelmä, jonka avulla lapsi pääsee tarkastelemaan ja tutkimaan oman elämänsä kokemuksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet elämänkulkuun. monipuolista tarinan rakentamista lapsen tarinasta, joka usein on palasina ja hajallaan maailmalla. elämäntapahtumien ja niihin liittyvien tunteiden ja ajatusten punoutuminen yhtenäiseksi ja aikamääräiseksi elämäntarinaksi. johdattaa lapsen oman elämäntarinansa äärelle mahdollistaen uudenlaisia tulkintoja ja merkityksiä eletystä elämästä.
Yksi mahdollinen polku nykyhetki Millaiseksi lapsi kertoo oman itsensä? menneisyys Minkälaisia kertomuksia lapsella on menneisyydestään? tulevaisuus Minkälaisia ovat lapsen kertomukset tulevaisuudestaan?
Miksi tarinaa tulee työstää? Oikeus omiin tunteisiin, ajatuksiin ja tarpeisiin Oikeus tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi Oikeus tulla omaksi itseksi Oikeus omaan elämäntarinaan Oikeus myös olla työstämättä Lapsen elämäntarinan rakentaminen aina sidottu yhteisöön Voinko levätä menneisyydessäni? (G. Bachelard: Tilan poetiikka)
IDENTITEETTI Laji Sukupuoli (biologinen ja sosiaalinen) Kansalaisuus ja kieli Rotu Fysiologia (kehollisuus) Aatemaailma Sosiaalisuus (eri roolit) Suhde ympäristöön Elämänhistoria Kulttuuri Perhe / suku Ikä Kuka minä olen?
IDENTITEETTI Identiteetti syntyy, kehittyy ja muuttuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Mihin minä kuulun? Minä-identiteetin syntyminen edellyttää jo lapsuuden kokemusten johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja samuutta. Sijoituksessa kaksi samanaikaista elementtiä: Nuoruus identiteetin etsinnän aikaa Pakotettu identiteetti
Vallitseva tarina Narratiivinen IDENTITEETTI Identiteettikertomus, sen hallitseva juoni mahdollistaa ja sulkee pois toimintatapoja Samasta tapahtumasta voimme kertoa useita vaihtoehtoisia kertomuksia Valintojen teko on valokiilan suuntaamista Vallitseva tarina rakentuu niistä osista, jotka valitaan valokiilaan Yhteys toimijuuteen Identiteettikertomus voi rakentua kielteiseksi, omia toimintamahdollisuuksia rajoittavaksi ja tukahduttavaksi (Narratiivinen terapia: Michael White & David Epston)
Narratiivinen IDENTITEETTI Vaihtoehtoinen tarina Tarinassa on aina monta eri tasoa Avaa portin uuteen tarinaan; myönteiseen tarinaan, Toivoa ylläpitävä tarina vähentää ahdistusta Avaa uusia toimintamahdollisuuksia Omaan itseen myönteisesti suhtautuvia vaihtoehtoisia tulkintoja (Narratiivinen terapia: Michael White & David Epston) (mm Heikinheimo & Tasola, 2004: Vain muistamalla voi unohtaa) Miten minä elän?
Strukturoitu ja tavoitteellinen työskentely Kertomiskulttuurin ja itseilmaisun vaaliminen / oppiminen Aikuisen arvot, asenteet, ihmiskäsitys, oma elämäntarina Yhteisön arvot, asenteet ja tunneilmapiiri
Aikuisen tuki ja vastuu Lapsi on täysin riippuvainen aikuisen vastaanottokyvyistä. Tom Andersen, Norja Kuinka herkästi havaitsemme ja kuulemme erilaisia ilmaisuja? Aikuisen velvollisuus? Kenen tehtävä? Missä tarkoituksessa? Aikuinen tarjoaa lapselle turvapaikan, josta käsin lapsi voi matkata omaan elämäntarinaansa. Todellisella hyvällä ololla on menneisyys. (G. Bachelard: Tilan poetiikka)
Ihmisen perustarpeet Fysiologiset tarpeet Turvallisuuden tunne Läheisyyden tunne Ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen tarve Arvostuksen ja hyväksymisen tarve Huomion tarve -> Omien tarpeiden, tunteiden ja ajatusten omistaminen luo vahvan tunteen omasta identiteetistä Miten tarpeisiin on vastattu? Ihmisen minuuden kokemus on riippuvainen hänen yhteydestään omiin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa Jos tarpeet ja tunteet jäävät huomioimatta on vaarana se, ettei lapsen todellinen minuus pääse syntymään
Lapsi tarvitsee paljon iloa, naurua ja onnistumisen kokemuksia
Kiintymyssuhde elämäntarinan punaisena lankana Varhainen vuorovaikutus luo viitekehyksen, jonka avulla lapsi sisäistää tarinan itsestään, tärkeistä ihmisistään sekä vuorovaikutuksestaan heidän kanssaan. Miten paljon turvaa ja luottamusta lapsen ja aikuisen välisessä suhteessa on? Miten tarpeisiin ja tunteisiin on vastattu? Omien tunteiden ja ajatusten omistaminen luo vahvan tunteen omasta identiteetistä Mielekäs ja hyvä elämä? Kiinnostava tulevaisuus? Haaveet ja toiveet?
Kiintymyssuhde pitkäaikainen tunnesuhde, jonka ihminen luo toiseen ihmiseen turvallisuudentunteensa takaamiseksi (Bowly & Ainsworth) luo mallin läheisyydestä, turvasta, luottamuksesta ja omasta arvokkuudesta luo pohjan kykyyn olla suhteessa toiseen kuvastaa ihmisen suhdetta omaan itseensä ja ympäröivään maailmaan syntyy varhaisissa hoivasuhteissa -kokemukset ovat luonteeltaan tiedostamattomia ja ruumiillisia aktivoituu kaikissa tilanteissa, joissa elämän jatkuvuutta uhataan on luonteeltaan suhteellisen pysyvä, mutta voi muuttua traumaattisissa kokemuksissa tai positiivisissa, korvaavissa, muutoksissa Lue lisää esim. Sinkkonen, J. & Kalland, M.(2001): Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen Vantaa: WSOY.
Kiintymyssuhde Crittenden 2001 Turvallinen kiinnittyminen Vanhempi reagoi oikea aikaisesti ja tarkoituksen mukaisesti lapsen tarpeisiin Turvaton kiinnittyminen Vanhempi ei vastaa lapsen viesteihin asianmukaisesti olen hellän huolenpidon arvoinen hoitava aikuinen on turvallinen ja luotettava kannattaa ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan en ole välittämisen ja huolenpidon arvoinen muut ihmiset ovat välinpitämättömiä, vaarallisia ja arvaamattomia ei kannata tuoda tunteitaan ja tarpeitaan esiin
Kiintymystyylit (Bowlby 1988; Tamminen 2001) 1. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi lapsi luottavainen, joustava, realistinen minäkäsitys 2. Turvattomasti kiinnittynyt lapsi, välttelevä kiinnittyminen lapsi tukahduttaa tunteiden ilmaisuaan, varovaisuus, läheisyyden pelko, itseriittoisuus 3. Turvattomasti kiinnittynyt lapsi, ristiriitainen kiinnittyminen lapsella tunteiden hallintapulmia, ahdistuneisuus, takertuvuus 4. Kiinnittyminen jäsentymätöntä ihmissuhde - ja identiteettiongelmat, yhteydessä psyykkisiin häiriöihin aikuisiällä
Elämä on toipumista lapsuuden kokemuksista Minä-identiteettin syntyminen edellyttää jo lapsuuden kokemusten johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja samuutta: - > voin olla oma itseni Lapsuuden kokemusten hajanaisuus ja repaleisuus asettaa rajoituksensa oman itsen kokemiselle - > hankala tavoittaa sitä kuka minä olen