Projektien maailmassa Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009
Erityisryhmien työllisyys Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys: Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 34 000, mikä on 13 700 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Nuorten työttömyys kuitenkin laski elokuusta 2 900:lla. Vajaakuntoisten työttömyys kasvaa hitaammin kuin yleinen työttömyys ja etenkin verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömyyteen Vajaakuntoiset: 2008: 32 750 2009 I-VI: 34 400 + 6.4 % Kaikki: 2008: 194 600 2009 I-VI: 222 200 +14.1 % Vajaakuntoisten työvoiman ulkopuolella olevien työnhakijoiden määrä laskee Vajaakuntoisten avoimilla työmarkkinoilla olevien työnhakijoiden määrä laskee Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 16 000, mikä on 3 700 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa.
Työllisyyden ja tuotannon välinen yhteys Tuotantovakiotu työllisyyden muutos (%) = -2 % + 0,9*BKT:n muutos (puolella vuodella viivästetty, %) 8,0 % 6,0 % 6,0 % 4,0 % 4,0 % 2,0 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % -2,0 % -2,0 % -4,0 % -4,0 % -6,0 % -6,0 % -8,0 % -8,0 % -10,0 % -10,0 % -12,0 % 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Lähde: PTT Kausitasoitettu BKT:n muutos (vasen asteikko) Puolle vuodella viivästetty työllisyyden muutos (oikea asteikko)
Taloudellisen taantuman odotetut vaikutukset Työttömyyden lisääntyminen Työvoimapula ei ole ongelma lyhyellä aikavälillä Mutta: Työelämästä syrjäytyminen vaarana Nuorten pitkittyvä työttömyys terveydellisistä tekijöistä johtuen: vaarana, että työkyvyttömyysetuuksia käytetään työpaikkojen menetyksen puskurina Tarve pitkäaikaisten rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi säilyy
Rakenteelliset haasteet Väestön ikääntymiseen vastaaminen Lyhentää ja vähentää sairauspoissaoloja Vähentää siirtymistä työkyvyttömyysetuuksille Lisätä siirtymistä työkyvyttömyysetuuksilta takaisin työelämään Huomioida alakohtaiset työvoimakapeikot Vähentää työvoimasta syrjäytymistä ja käyttää paremmin hyväksi työvoimareservejä Hillitä julkisia menoja Taata talouskasvu
Projektit ja työmarkkinat Työvoiman laajentamisen tavoite työvoiman saatavuuden haasteiden ratkaisussa painopiste on kotimaisen työvoimareservin paremmalla haltuunotolla Orientaatio työmarkkinoille (vrt. toimeentulon ja sosiaaliturvan varmistaminen) Ketkä tarvitsevat ja hyötyvät palveluista: identifiointi Palvelujen tarjonta asiakaslähtöisesti: järjestelmäkeskeisyyden voittaminen
Työvoiman tarjonnan kehitys 450000 400000 Työelämästä poistuva ikäluokka (60-64-v.) 350000 300000 250000 Työelämään tuleva ikäluokka (20-24-v.) 200000 150000 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työkyvyttömyysetuuksia saavien määrällinen kehitys eri maissa 1990-2007 Osuus 20-64-vuotiaista 12 Denmark Finland Netherlands Norway Poland (FUS) Sweden 11 10 9 8 7 6 5 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006
Osittainen työkyky huonosti käytössä työmarkkinoilla
Miten työkyvyttömyysetuuksilta on siirrytty takaisin työelämään: osuus kaikista etuudensaajista (%)
Lähde: Pensola & Gould: Ammatit ja masennusperusteiset Työkyvyttömyyseläkkeet, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7
Lähde: Pensola & Gould: Ammatit ja masennusperusteiset Työkyvyttömyyseläkkeet, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7
Erityisryhmien työkyky ja työhalukkuus Työllisten työkyky, PTT-raportteja 193 Työttömien työkyky, PTT-raportteja 195 Vammaisten työkyky, PTT-raportteja 202 Maahanmuuttajien työkyky, PTT-raportteja 210 www.ptt.fi/julkaisut/raportit-sarja Gould, Kaliva & Lampi: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö: Ennakkotietoja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta (http://www.etk.fi/binary.aspx?section=58010&item=63374)
Erityisryhmien työvoimareservit PTT:n selvityksissä Työttömät (2005): noin 60 %:lla työttömistä hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 150 000 työvoimareservi. Vammaiset (2007): noin 30 %:lla vammaisista hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 20 000 työvoimareservi. Maahanmuuttajat (2008): noin 90 %:lla maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky. Noin 20 000 työvoimareservi. KAIKISSA ERITYISRYHMISSÄ TYÖHALUKKUUTTA
Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien ja työttömien henkilöiden työkyky % 100 90 80 70 60 57 55 50 65 44 39 50 40 26 42 30 20 10 0 35 7 Miehet, n=187, ka=43,5 32 39 27 13 11 8 Naiset, n=242, ka=42,7 Miehet, n=62, ka=42,0 Naiset, n=114, ka=43,5 30 Miehet, n=50, ka=39,8 19 Naiset, n=69, ka=40,1 Vakituinen Määräaikainen Työtön Lähde: PTT Työkyky: 1 Erinomainen (44-49 pistettä) 2 Hyvä (37-43 pistettä) 3 Huono tai kohtalainen (7-36 pistettä)
Projektien onnistumisen edellytykset eli miten taataan hankkeen positiivinen vaikuttavuus ja tulosten kestävyys?
Toimiva projekti vai projekti-ahdinko Toimiva projekti ratkaisukeskeisyys: selvitetään ja tuetaan työhönsijoittumisen edellytyksiä todellinen kehittämisorientaatio: Projektissa voi epäonnistua Projekti joustaa ja reagoi palautteeseen Projekti-ahdinko Keksitään pyörä uudelleen Projekti itsetarkoituksena (seminaarit, tiedottaminen, raportit ja julkaisut sekä verkostotyö keskeisin liikkeelle paneva voima) todellinen orientaatio pielessä Projektiorganisaation omien työntekijöiden työllistyminen (vai kysyntälähtöisyys?) Kehitetäänkö omalle organisaatiolle palvelutuotteita, joita voi sitten yksinoikeudella kaupata vai valtakunnallisesti toimivaa konseptia, hyvää prosessia, jota voi kuka tahansa hyödyntää.
Eri projektit yleensä samat toimenpiteet keksitäänkö pyörä uudelleen? Erilaiset selvittelyt (tutkimukset yms.) Hakevaa toimintaa Työnantajayhteistyö, verkostot Ammatillisten valmiuksien parantaminen Työllistymismahdollisuuksien realisoitumisen tuki (työhönvalmentajan palvelut) Työympäristöön vaikuttaminen tai muu tuki, jolla yksilö-ympäristövuorovaikutus helpottuu (työhönvalmentajan palvelut, työolosuhteiden muokkaaminen, henkilökohtainen tuki)
Projektit: ongelmat ja periaatteet Perusongelma: Projektin suunnitelma laaditaan vaiheessa, jolloin tiedon määrä on vähäisin koko hankkeen aikana. projektista pitää luoda oppiva ja itseään korjaava prosessi Periaatteet: suunnittelun jakaminen identifikaatioon, projektisuunnitelman laatimiseen ja työsuunnitteluun työsuunnittelun pohjaksi seurannan ja arvioinnin tuottama palaute projektisuunnitelma työsuunnittelun ja seurannan pohjana ongelma- ja tarvelähtöisyys mitä ovat nykyisen toimintaympäristön ongelmat, heikkoudet ja niiden syyt mitä ovat tulevaisuuden uhat ja esteet kenen tarpeet ovat ensisijaisia
Projektit: ongelmat ja periaatteet (jatkoa) mahdollisuuksien ja vahvuuksien hyödyntäminen paikalliset voimavarat mutta: miten siirretään kokemukset osallistavuus ja sitoutumisen varmistaminen myös toimeksiantajan odotukset ideoiden ja mahdollisuuksien vuoropuhelu tavoitesuuntautuneisuus
Kysyntälähtöinen projektitoiminta: työnantajan tarpeet lähtökohtana Mitä ovat palvelutyönantajien näkemykset heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistämisestä verrattuna muihin työntekijäryhmiin? (Työpoliittinen tutkimus 312/2006) nämä eivät suoriudu työstään siinä missä muut työntekijät edellyttävät erityisiä järjestelyjä työolosuhteissa tai työympäristössä työllistäminen ei ole kustannustehokasta työllistämistä vaikeuttaa riittämätön työnantajan saama ohjaus työllistämistä vaikeuttaa vaikeus arvioida työnhakijan pätevyyttä Missä vaiheessa hanketta alueen työnantajien näkemyksiä kuunnellaan?
Projektiorganisaatio: ideaalin tuottaja vai kysyntälähtöinen verkostotoimija Lähtökohtana työmarkkinoiden tarpeet Mitä työvoimatarpeita nyt lähitulevaisuudessa Henkilöstön kehittämistarpeet Henkilöstön tukemisen tarpeet Tuki rekrytoinnissa Lopputuloksena verkoston yhteinen suunnitelma/ strategia siitä, miten vastataan näihin tarpeisiin Työnantajien ja yritysten verkostot Muut kumppanit TE-hallinto projektiorganisaatio
Taloudelliset tekijät Mitkä ovat hankkeen jälkeiset kustannukset? Vastaavatko tuotot kustannuksia? Onko hanke herkkä kustannusvaihteluille?
Institutionaaliset tekijät Onko eri osapuolten roolit ja vastuut selkeästi määritelty? hankkeen toteutusvaihe hankevaiheen jälkeinen aika Onko sitoutuminen varmistettu? Onko toimintamalli osapuolten kapasiteetin ja todellisten mahdollisuuksien mukainen? Tukeeko institutionaalinen toimintaympäristö hanketta ja pitkän ajan toimintaa? Onko toimintaympäristössä tulossa sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa hankkeen tulosten kestävyyteen?
Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät Ovatko suunnitellut toimenpiteet sidosryhmien hyväksymiä? Onko sidosryhmien kulttuuriset taustat otettu huomioon toimenpiteissä? Onko tiedonvälitys ja koulutus ymmärrettävää kohderyhmän näkökulmasta? Onko sukupuoli- tai muilla sosio-kulttuurisilla rooleilla merkitystä ja onko ne otettu huomioon?