Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Transkriptio

1 Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta Lähipalveluina tuotettavien palveluiden turvaaminen Yhteisöllisen ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän toiminnan kehittäminen Valtakunnallisen kehittämishankkeen valmistelu KASTE-ohjelmaan vuosille Tutkimustiedon tuottaminen Rahoittajat: Keski-Pohjanmaa liitto, YTR, Kokkolan kaupunki ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Toteuttaja: KYC, vastuullinen johtaja professori Aila- Leena Matthies

3 KAMPA-hanke MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUIDEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN.

4 Aineisto 16 työkokouksen muistiot: Osallistujia 2 28 (ka 10) Keskustelun pohjaksi esitetyt kysymykset. Mitkä nykyisistä palveluista toimivat hyvin? Mistä palveluista ollaan huolissaan? Mitä palveluja puuttuu? Mitä palveluja halutaan kehittää? Miten kansalaisten osallistumista palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa voitaisiin lisätä? Mitä alueella olevia yhteisöllisiä voimavaroja palveluissa voitaisiin hyödyntää?

5 Kansalaisosallistuminen hyvinvointipalveluissa (Evers 2006) Hyvinvointivaltiollinen ajattelu (welfarism) Edustuksellinen demokratia, sosiaaliset oikeudet, asiakkaan oikeusturvatakeet Ammatillinen ajattelu (professionalism) Ammatillinen koulutustaso ja ohjaus, ammattieettiset säännöt Kuluttajasuuntautunut ajattelu (consumerism) Yksilöllinen valinta, informaatio-ohjaus, markkinatalous, käyttäjätutkimus ja kuluttajansuoja

6 Evers jatkuu Johtajuuskulttuuriin sitoutunut ajattelu (managerialism) Tavoitejohtaminen ja johtamistaitojen laatu palvelun tuottajan, poliittisen hallinnoijan tai veroja maksavan kansalaisen näkökulma Osallistava toiminta-ajattelu (participatiorism) Kansalaiset vallassa palvelujen käyttäjinä ja tuottajina: osuuskunnat, vertaistuki, itsehallinnolliset palveluyksiköt

7 Edustuksellinen demokratia kansalaisosallistumisen väylänä Paras-uudistus on muuttanut kansalaisten demokraattisia osallistumismahdollisuuksia Uudenlaiset kansalaisten osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt kehittymättömiä Tiedon puute keskeinen kansalaisosallistumisen este: Päätöksentekorakenteiden muuttuminen Päätöksenteon etääntyminen Seurantamahdollisuuksien ja vaikuttamiskanavien piiloutuminen

8 Ammattilaiset kansalaisten osallisuuden välittäjinä Ammattiryhmän etu <-> Palvelun käyttäjän tarpeet Kvantitatiiviseen tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon liittyvät puutteet Palveluiden tuottamista ohjaa ihmisten tarpeiden sijaan tilastot ja prosentit. Tilaisuudet kansalaisten ja ammattilaisten tasavertaiseen kohtaamiseen vähäiset

9 Kuluttaja-asiakkuus hyvinvointipalveluissa Markkinakäytännöt eivät suoraan sovellettavissa hyvinvointipalveluihin Valinnanmahdollisuudet palvelutarjonnassa? Eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kyky toimia kuluttajana? Kuluttaja-asiakkuutta tukevat käytännöt osin kehittymättömät Keskeinen ongelma tiedon saatavuus ja saavutettavuus Palveluseteli mahdollisuus ja haaste

10 Johtamiskäytännöt kansalaisosallistumisen takeena Puutteet johdon ja kansalaisten välisessä keskusteluyhteydessä Palveluorganisaation ja kansalaisten tarpeiden kohtaamattomuus Päätöksiä tehdään ja niitä arvioidaan organisaationäkökulmasta Tiedontuottaminen johdon tarpeisiin <-> Palvelutehtävän toteuttaminen Strategiatyöskentely mahdollisuudet ja mahdottomuudet

11 Kansalaiset aktiivisina toimijoina (1) Vapaaehtoisuuteen pohjautuva osallistuminen Painopisteenä ennaltaehkäisevä toiminta Tarvitsee tuekseen resursseja ja koordinaatioita Mahdollisuus maaseudun palveluiden säilyttämiseen Tavoitteena tasavertaisen kumppanin asema suhteessa muiden sektoreiden toimijoihin Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien ihmisten näkeminen voimavarana ei kulueränä Ihmisten todellinen halukkuus/mahdollisuudet osallistua?

12 Kansalaiset aktiivisina toimijoina (2) Kansalaiset palvelujen tuottajina Painopisteenä julkisia palveluja tukevat palvelut sekä pirstaleisiin palvelutarpeisiin vastaaminen Yhteisöllisiin/yhteiskunnallisiin arvoihin sitoutunut palvelutuotanto <-> Taloudellista voittoa tavoitteleva toiminta Kilpailuttamislainsäädäntöön liittyvät haasteet Yhteisöllisen ja kansalaislähtöisen palvelutuotannon tukeminen

13 Yhteenveto Kansalaisosallistuminen hyvinvointipalveluissa on tällä hetkellä murrosvaiheessa Eri näkökulmat nostavat esiin erilaisia vahvuuksia, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia Läpileikkaavina kehittämistarpeina: keskusteluyhteyksien ja vaikuttamiskanavien kehittäminen tiedon saatavuuden ja saavutettavuuden kehittäminen Mahdollisuuksia etenkin eri tahojen vahvuuksille pohjautuvassa tasavertaisen kumppanuuden kehittämisessä