Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. KOMMENTIT Kuninkaankatu 39 27.9.2012 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi (03) 213 1317 / 040 515 4557 Asia Kommentteja Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksen väliaikaisista tuloksista Pirkanmaan liitto on julkistanut karttapohjan, johon on merkitty 45 tuulivoima-aluetta. Potentiaaliset tuulivoima-alueet ovat valikoituneet mm. paikkatietotarkastelujen kautta. Alueiden valinnassa on liiton mukaan huomioitu mm. vakituinen ja loma-asutus, lentoturvallisuus, tuulisuus, tärkeät luontoarvot, luontomatkailun vaatimukset sekä arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Nyt esitettyjen tuulivoima-alueiden pohjalta on määrä tehdä jatkoselvityksiä. 1. Kommentteja yleisellä tasolla Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri kannattaa tuulivoimaa energiantuotantomuotona muiden uusiutuvien energianlähteiden ja energiansäästön ohella. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että energiantuotanto myös uusiutuviin lähteisiin pohjautuva sijoitetaan paikoille, joilla se haittaa luontoarvoja mahdollisimman vähän. Mikäli uusiutuvan energian tuotantoa ohjataan luonnoltaan arvokkaille alueille, ajautuvat ympäristöystävällisyys ja luonnon monimuotoisuuden suojelu tarpeettomaan ristiriitaan. Tuulivoimaloita tulisi sijoittaa paikoille, joiden luontoarvot on jo menetetty: rakennettuihin ympäristöihin, kuten valtateiden varsille ja teollisuusalueille. Tällaista ratkaisua pitivät suotavimpana myös Pirkanmaan liiton edustajat palavereissa, joita luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen edustajat ovat maakuntaliitossa tuulivoiman puitteissa käyneet. Tarkastelimme tuulivoimaselvityksen tähänastisia tuloksia ja vertailimme alueiden sijaintia luonnoltaan arvokkaiden alueiden sijaintiin. Lähteinä käytimme tuulivoimakartan lisäksi mm. maakuntakaavaa, maakuntaliiton teettämää Pirkanmaan suoluonnon tila -selvitystä, Metsähallituksen alue-ekologisia suunnitelmia, Kansalaisen Karttapaikan ilmakuvapalvelua sekä Paikkatietoikkunaa, jossa suojelualueiden rajat esitetään tarkasti. 1.1 Kartta vaikeaselkoinen Alkajaisiksi huomauttaisimme, että Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksen karttapalvelu on erittäin hankala ja työläs käyttää. Pohjakartassa on niin vähän informaatiota, että tuulivoimaalueiden tarkkaa sijaintia on hyvin vaikea hahmottaa. Parempia ratkaisuja olisi varmasti tarjolla (ks. esim. Kanta-Hämeen maakunnallinen tuulivoimaselvitys). 1.2 Arvokkaita luonnonalueita jätetty vaille huomiota Kartta-analyysin myötä joudumme toteamaan, että luonto- ja ympäristöarvojen näkökulmasta Pirkanmaan tuulivoimaselvitykseen valittu linja on huolestuttava. Tuulivoima-alueet sijaitsevat suurelta osin syrjäseuduilla, huonojen tieyhteyksien päässä ja monin paikoin myös arvokkaiden luonnonalueiden päällä. Esimerkiksi maakuntaliiton tuottamassa Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä arvokkaiksi mainittuja soita ei ole tuulivoima-alueiden sijoittelussa noteerattu, ei myöskään samassa selvityksessä määritettyjä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita vyöhykkeitä, valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita tai retkeilyreittejä eikä Metsähallituksen luontokohteita (yleensä ottaen voidaan sanoa, että kaikki ne tuulivoima-alueet, jotka sijaitsevat 1
valtion mailla, jättävät alleen Metsähallituksen luontokohteita ja ekologisia yhteyksiä). Erityisen merkillisenä, jopa järkyttävänä, pidämme sitä, että edes maakuntaliiton itsensä arvokkaiksi luokittelemia kohteita (Pirkanmaa suoluonnon tila -selvityksen kohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet) ei ole huomioitu tuulivoima-alueiden sijoittelussa. Julkisuudessa (mm. Aamulehti 22.8.2012) Pirkanmaan liitto on tuonut esille, että alustavasti haetut 45 tuulivoima-aluetta eivät ole tärkeitä luontoarvoiltaan. Vertailumme tuloksena katsomme, että arvio on hätiköity, sillä suurin osa tuulivoima-alueista pitää sisällään arvokkaita luonnonalueita tai rajautuu sellaisiin. Esimerkiksi natura-alueisiin rajautuu niin moni esitetyistä tuulivoima-alueista, että tuulivoimaalueiden sijoittelun lähtökohtaa (mahdollisimman kauas kaikesta muusta) voidaan kritisoida jo periaatetasolla. Mikäli tuulivoimaselvitystä jatkettaisiin tältä pohjalta, natura-alueiden kohdalla jouduttaisiin tekemään mittavia arviointeja siitä, kuinka tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi naturaalueiden luontoarvoihin. Luonnonsuojelulain 65 :n todetaan, että jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Saman lain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos --- arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Otaksumme, että natura-alueiden välittömään läheisyyteen sijoiteltuina tuulivoima-alueet aiheuttavat tarpeen laatia lukuisia natura-arviointeja, ja sellaisiin tuskin maakuntaliiton kannattaa käyttää aikaa, kun muitakin sijoitusmahdollisuuksia on. 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Natura-alueiden lisäksi myös keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mielestämme jätetty huomiotta tuulivoima-alueiden sijoittamisessa: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Tavoitteet eivät toteudu, kun tuulivoima-alueet on sijoiteltu hajautetusti, kauas olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Tavoitteet eivät toteudu, sillä tuulivoima-alueet menevät monin paikoin päällekkäin laajojen, arvokkaiden luonnonalueiden sekä yksittäisten arvokkaiden luontokohteiden kanssa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Tavoitteet eivät toteudu, sillä monen tuulivoima-alueen läpi kulkee maakuntakaavaan merkitty virkistysreitti. Lisäksi syrjäisille, luonnonhiljaisille ja luonnonpimeille alueille sijoitettuina tuulivoimalat haittaisivat virkistäytymistä ja luontomatkailua. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan erikseen tuulivoimarakentamisesta, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -julkaisussa tätä tavoitetta selitetään seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimaloiden keskittäminen usean voimalan yksiköihin tai tuulivoimapuistoihin on tärkeää etenkin maisemavaikutusten hallinnan kannalta. Hajautunut rakentaminen ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti tehokasta, koska se lisää huomattavasti maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä esimerkiksi uusien sähkölinjojen rakentamista. Huonosti sijoitetun yksittäisen tuulivoimalan aiheuttama maisemavaikutus voi sijainnista riippuen olla merkittävämpi kuin huolellisesti suunnitellun suuren tuulivoimapuiston. Ympäristöministeriön julkaisussa myös todetaan, että tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osana sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Mielestämme näitä seikkoja ei ole riittävästi huomioitu Pirkanmaan tuulivoimaselvityksen alustavissa tuloksissa. Kustannustehokkainta sekä luonnon ja ympäristön kannalta vähiten kuormittavaa olisi sijoittaa tuulivoimala-alueet kunnollisten tieyhteyksien ääreen ja lähelle sähkönkäyttäjiä. Tällöin sekä rakentaminen että huolto onnistuisivat ilman mittavia materiaalikuljetuksia erämaahan, ja sähkönsiirto helpottuisi. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen eivät tarkoita sitä, että tuulivoimaloita pitäisi sijoittaa keskelle asutusta. Sopivia paikkoja olisivat esim. teollisuusalueet, joilla harvoin on asutusta, valtateiden varret sekä sellaiset turpeenottokäytöstä poistuneet suot, jotka sijaitsevat hyvien tieyhteyksien äärellä. Melu-, välke- ja maisemahaittoja sekä 3
lintuonnettomuuksia voitaisiin lisäksi vähentää suosimalla kolmilapaisen tuulimyllymallin sijasta ns. ruuvimallista voimalaa. Ajoittain on kuulunut väitteitä, että tuulivoimaloita ei voitaisi sijoittaa teiden varsille, koska ne vievät autoilijoiden huomiokyvyn liikenteestä. Väite on kestämätön sijoitetaanhan teiden varsille mainoksiakin, joiden nimenomaisena tarkoituksena on saada tiellä kulkijoiden huomio. Ikaalisissa tuulivoimala sijaitsee hyvin lähellä VT 3:a ja Sastamalassakin myllyjä näkyy VT 12:lle. Kanta- Hämeen tuulivoimaselvityksessä tuulivoima-alue A on merkitty Hattulaan VT 3:n molemmin puolin. Mitään ehdotonta estettä tuulivoimaloiden rakentamiselle valtateiden tuulitunneleihin ei ole tullut tietoomme. 1.4 Käynnissä olevien hankkeiden huomiointi Pirkanmaan liiton sivuilla (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/tuulivoima) mainitaan, että käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden alueita ei selvityksessä tarkastella. Mielestämme nämä alueet tulisi ottaa mukaan tarkasteluun, sillä selvitystyön yhteydessä niistä saataisiin arvokasta tietoa ja siten päätöksentekoon enemmän valmiuksia. Ympäristöministeriön tuulivoimajulkaisun mukaan maakuntakaavoituksen tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaaminen. Tuulivoimarakentamisen keskittäminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, vähentää tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamista. Tuulivoimarakentamisen keskittämistä voidaan edistää myös osoittamalla maakuntakaavoissa sellaisia maakunnallisesti arvokkaita alueita, joille tuulivoimarakentamista ei tulisi suunnitella. --- Seudullisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen ei ole mahdollista, ellei sitä osoiteta maakuntakaavassa. Esimerkiksi Tampereen Teiskoon suunnitellun tuulipuiston alue kannattaa ottaa mukaan tarkasteluun. Hanke edustaisi toteutuessaan seudullisesti merkittävää tuulivoimarakentamista. Mikäli hanke ei ole mukana maakuntakaavassa (tuulivoimaselvityksessä), sitä ei ministeriön ohjeen valossa ole mahdollista toteuttaa. Teiskon hanke on tyypillinen esimerkki huonosta sijoittelusta, sillä tuulimyllyjä kaavaillaan metsäalueelle, joka Tampereen kaupungin omissa inventoinneissa on todettu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi. 2. Kommentteja tuulivoima-alueittain (numerot aluenumeroita) Kävimme kartoilta ja muista käytettävissämme olevista paikkatietolähteistä läpi ehdotetut tuulivoima-alueet. Luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta huomautettavaa löytyi seuraavista: Alue Kommentti 1 Alueella sijaitsee Housuneva, luonnontilaisen kaltaisena säilynyt suo, joka mainitaan arvokkaana myös maakuntaliiton laatimassa Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa turpeenottoon Housunevalta, mutta Vaasan hallinto-oikeus jätti luvan myöntämättä (päätös 5.9.2012). Housunevan turpeenotto on siis sangen epävarmoissa kantimissa, eikä tuulivoimaa pidä ohjata luonnoltaan arvokkaalle suolle. 2 Alueella sijaitsevat Matolamminneva, Sulkueenneva ja Paloneva, jotka mainitaan
arvokkaina Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Lisäksi alue sijaitsee samassa selvityksessä määritetyllä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Silmänevan-Haukkanevan vyöhyke), ja siellä on myös Metsähallituksen luontokohteita. 3 Alue rajautuu Haukkanevan natura-alueeseen ja sijaitsee osin suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Silmänevan-Haukkanevan vyöhyke). 4 Alue rajautuu Silmänevan natura-alueeseen ja sijaitsee osin suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Silmänevan-Haukkanevan vyöhyke). 5 Alueella sijaitsee Käskyvuori, joka on maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge-2-009). Lisäksi alue rajautuu monelta puolelta Päretkivennevan-Teerinevan natura-alueeseen ja sijaitsee Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä määritetyllä suoluonnon kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Päretkivennevan-Teerinevan vyöhyke). Yksittäisistä arvokkaista kohteista alueella sijaitsee Sarvineva. Alueella on myös retkeilyreitti ja yksityisessä omistuksessa oleva ympäristötukialue. 6 Alueella sijaitsee Lylynevan-Ison Ristinevan ojittamaton suokokonaisuus, joka on mainittu arvokkaaksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Särkinevan- Lylynevan vyöhyke) ja siellä on myös Metsähallituksen luontokohteita. 7 Alue ympäröi Närhinnevan-Koroluoman natura-aluetta ja menee päällekkäin Metsähallituksen suojelumetsän (pieni erillinen tuulivoima-alueen kappale kahden laajemman osan keskellä) kanssa. Suojelumetsät ovat alueita, joista on tarkoitus tehdä virallisia suojelualueita. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Närhinnevan-Korolammen vyöhyke) ja peittää osin Pahkanevaa ja Isonevaa, jotka molemmat on todettu arvokkaiksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. 8 Alueella sijaitsee Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä arvokkaaksi mainittu Särkinevan-Särkijärvien kokonaisuus. Alue on suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Särkinevan-Lylynevan vyöhyke) ja lisäksi siellä on Metsähallituksen luontokohteita. 9 Alueella sijaitsee Tiravinjärvi, jonka itäpuolella esiintyy ilmakuvatarkastelun perusteella mahdollisesti luonnonsuojelullisesti arvokasta metsää. 11 Saukonsuo, joka on monessa yhteydessä todettu luonnoltaan erittäin arvokkaaksi (mm. Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä ja Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa, ks. liite 1) jää pohjoisosaltaan tämän tuulivoima-alueen alle. Lisäksi tuulivoima-alue ympäröi Raatosulkonnevan natura-aluetta ja rajautuu Rengassalon natura-alueeseen. Tuulivoima-alue myös peittää alleen osan Alkkianvuorta, jossa sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen säästökohteita ja tutkimusmetsiä. Alkkianvuori on lisäksi merkitty maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge-2-080). Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden vyöhykkeiden (Rengassalon, Raatosulkonnevan sekä Häädetkeitaan-Puurokeitaan vyöhykkeet) päällä. 5
13 Alueella sijaitsee ojittamattomia soita Lokalammen ympäristössä (Välineva) ja Isonevan koillisosassa, joten tienoolla esiintyy mahdollisesti luonnonsuojelullisia arvoja. 14 Alueella sijaitsee Lylyjärvi, jonka tuntumassa on alueellisesti uhanalaisen riekon reviirejä. Alue sijaitsee osin suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Isonkivennevan-Marjakankaan vyöhyke). 15 Alueella (Aurejärven länsipuolella) on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n kriteerit täyttäviä metsiä ja korpia. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Isonkivennevan- Marjakankaan vyöhyke) ja siellä on lisäksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä arvokkaiksi mainittuja kohteita: Marjakangas ja Lusikkaneva. Alueella on myös Metsähallituksen luontokohteita ja se rajautuu Isonkivennevan-Marjakankaan naturaalueeseen. 16 Alue rajautuu Isonevan-Raitakulonnevan natura-alueeseen. Alue sijaitsee Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä määritetyllä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Seitsemisen-Helvetinjärven vyöhyke). 17 Alueella sijaitsee ojittamaton Teerineva. Alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Seitsemisen-Helvetinjärven vyöhyke). 18 Alue on Mänttä-Vilppulassa Mäkelänvuorella, jonka läpi kulkee maakuntakaavaan merkittyjä retkeilyreittejä. Lisäksi vuoren pohjoisosassa on ympäristötukialue. 19 Alueella sijaitsee Ronokorpi, arvokas suo-metsämosaiikki, jossa esiintyy mm. kaarlenvaltikkaa, alueellisesti uhanalaista kasvia (kaarlenvaltikka on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi eteläboreaalisella vyöhykkeellä, jonka rajalla Parkano sijaitsee). Alueella esiintyy mm. alueellisesti uhanalainen riekko. Ronokorven luontoarvoista lisää liitteessä 2. Tuulivoima-alue sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Häädetkeitaan-Puurokeitaan vyöhyke). 23 Alueen läpi kulkee maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti. 25 Alueen läpi kulkee maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti 26 Alue rajautuu Siikanevan natura-alueeseen sekä Susimäen natura-alueeseen ja sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Siikanevan vyöhyke). 27 Alueella sijaitsee Teerineva, joka on Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä määritetty arvokkaaksi. Lisäksi alue rajautuu Vatulanharjun-Ulvaanharjun naturaalueeseen ja sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalla vyöhykkeellä (Hämeenkankaan vyöhyke). 28 Alueen pohjoislaitaa sivuaa maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti. Ilmakuvasta katsoen tienoon metsät näyttävät siltä, että niissä on mahdollisesti suojelunarvoja. 29 Alue rajautuu Virkajärvenvuoren kaakkoispuolella sijaitsevaan suojelualueeseen.
30 Alueen koillis- ja länsiosa ovat maakuntakaavan Luo 1 -alueella (suunnittelusuositus maakuntakaavan selostuksesta: Alueen maankäyttö ja siellä suoritettavat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Viranomaisten tulee aluetta koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä huomioida alueen luontoarvojen monimuotoisuus. ). Alue rajautuu Soimasuon natura-alueeseen ja maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti kulkee alueen länsiosan läpi. 32 Alueella sijaitsee Seinävuoren valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge-2-005). Huomautimme tästä jo palaverissa maakuntaliitossa keväällä, jolloin tuulivoima-alue luvattiin poistaa. 33 Alue rajautuu Mäyränvuoren-Sudenpesänvuoren ge-2-023-alueeseen. Lisäksi alueella on ilmakuvatarkastelun perusteella mahdollisesti suojeluarvoja sisältävä metsä. 34 Alue sijoittuu Karivuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (ge-2-024) tuntumaan. 35 Alueella on maakuntakaavaan merkittyä ulkoilualuetta (MU-019, Laipanmaa). 37 Alue sijoittuu Tulivuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (ge-2-039) tuntumaan. 40 Tuulivoiman rakentaminen alueelle aiheuttaisi toistaiseksi melko yhtenäisenä säilyneen, Tampereen ja Valkeakosken rajamailla sijaitsevan metsämantereen pirstoutumisen. Lisäksi alue sivuaa hyvin läheltä Peräkulon natura-aluetta (Lempäälä) ja Hautalammin natura-aluetta (Kangasala) 42 Alue sijaitsee Ritavuoren-Kulonvuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (ge- 2-134) tuntumassa. 43 Alueella on ojittamatonta suota ja louhikkoa eli mahdollisesti luontoarvoja, lisäksi alueen läheltä kulkee maakuntakaavaan merkitty retkeilyreitti. 46 Alueella sijaitsee Tunturivuoren-Porsasvuoren valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge-2-128) ja lisäksi maakuntakaavan Luo 2 -aluetta (suunnittelusuositus: Alueen maankäyttö ja siellä suoritettavat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tuetaan alueen luonnonarvojen säilymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toiminnallaan ylläpitävät alueelle ominaisia luontotyyppejä. ) Alue rajautuu Vanajaveden rannassa sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen. 48 Alue rajautuu Isosuon natura-alueeseen. 49 Alueella on mahdollisesti luontoarvoja (karttatarkastelussa ojittamattomia soita). Lopuksi 7
Koska huomautettavaa luontoarvojen kannalta löytyi lähes jokaisesta esitetystä tuulivoima-alueesta, pidämme tärkeänä, että Pirkanmaan liitto harkitsee tuulivoimaloiden sijoittamisperiaatteita uudelleen ja kohdentaa tuulivoima-alueet rakennettuihin ympäristöihin: teollisuusalueille, teiden varsille jne. Kun tuulivoiman rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria eikä yhdyskuntarakennetta tarpeettomasti hajauteta, saadaan sekä luonnon- että ympäristönsuojelun ja ihmisten viihtyisyyden näkökulmasta paras lopputulos. Samalla vältetään puhtaan energiantuotannon ja luontoarvojen vastakkaisasettelu, ja tuulivoiman pisteet kohoavat entisestään. Tampereella 27.9.2012 Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.