KELLON OSAYLEISKAAVA 1. VAIHE

KELLON OSAYLEISKAAVA 1. VAIHE LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS 16.5.2011 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi HAUKIPUTAAN KUNTA Maankäyttö Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanhallituksessa..2011 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2011 1

Tämä selostus liittyy 6.5.2011 päivättyyn yleiskaavakarttaan. 2

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 1.2 Suunnittelutilanne... 5 2 LÄHTÖTIEDOT JA SELVITYKSET... 8 2.3 Olevat selvitykset ja selvitystarpeet... 8 2.4 Selvitykset ja ympäristön kuvaus... 8 2.4.1 Rakennettu ympäristö... 8 2.4.2 Arkeologinen kulttuuriperintö, kulttuurimaisema ja kulttuuriympäristö... 9 2.4.3 Yhdyskuntarakenne; asutus, työpaikka-alueet ja palvelut... 11 2.4.4 Maisema ja luonnonympäristö... 14 2.4.5 Maaperä ja rakennettavuus... 16 2.4.6 Liikenne... 16 2.4.7 Yhdyskuntatekniikka... 18 2.4.8 Maanomistus... 18 2.4.9 Rakentamista rajoittavat tekijät... 18 3 TAVOITTEET... 20 4 OSAYLEISKAAVA... 20 4.1 Luonnosvaiheen vaihtoehdot... 20 4.2 Kokonaisrakenne... 21 4.3 Asuminen... 22 4.4 Muut toiminnot... 23 4.5 Yhdyskuntatekniikka... 27 4.6 Liikenne... 27 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 31 1

LIITTEET 1. Kellonväylä-Kiviniemi yhteyden liikennelaskennat ja -ennuste vuodelle 2030 (Liidea Oy, 2010) ERILLISET SELVITYSKARTAT 1. Maaperä 1:15 000 2. Maisemarakenne 1:15 000 3. Maisemakuva 1:15 000 4. Luontoselvitys 1:15 000 ERILLISET RAPORTIT - OAS - Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelma - Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelma. Luontoselvitys ja sen täydennys Kalimenjoen suistoalueella. - Kellon osayleiskaava. Taajamaselvitys. (Haukiputaan kunta 2008) - Rakennusperintö, inventoidut kohteet (Haukiputaan kunta, arkkitehti Hanna Pöytäkangas) - Tavoitteet yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelman pohjalta - Kellonväylä Virpiniementie alustava aluevaraussuunnitelma (POP-ELY, liikenne ja infravastuualue, Plaana Oy 2011) TYÖ- JA KÄSITTELYVAIHEET OAS nähtävillä kesä 2009 Viranomaisneuvottelut 13.11.2009, Luonnosvaihe - Haukipudas kunnanhallitus, luonnoksen hyväksyminen nähtäville.5.2011 - Luonnos nähtävillä..-..2011 - Yleisötilaisuus..2011 Ehdotusvaihe - Haukipudas kunnanhallitus, ehdotuksen hyväksyminen nähtäville..2011 - Ehdotus nähtävillä..-..2011 - Yleisötilaisuus..2011 KARTTAMATERIAALI Pohjakartat Haukiputaan kunta 2007 Maastotietokanta Haukiputaan Kalimenkylältä Maanmittauslaitos, lupa n:o 53 / MML / 08 Opaskartta Oulun kaupunki, Tekninen keskus 2007 Ilmakuva Haukiputaan kunta 2010 VALOKUVAT AIRIX Ympäääääristö Oy/ Kristiina Strömmer TIIVISTELMÄ Laaditaan ehdotusvaiheessa Läähteitä: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Osa 1, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu 1993 ää 2

JOHDANTO Kellon voimassaoleva osayleiskaava on kunnanvaltuuston 19.12.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (tavoitevuosi on 2010), jonka Oulun seudun yleiskaava on korvannut, mutta joka rakennusjärjestykseen perustuen on edelleen ohjannut hajarakentamista. Yleiskaava ei vastaa nykyisiä maankäytön tarpeita. Päätös Kellon yleiskaavan laadinnasta tehtiin jo v. 2005. Kaavan laatiminen siirrettiin kuitenkin odottamaan Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelman 2030 valmistumista. Tavoitesuunnitelma laadittiin 2007-2008 ja se on hyväksytty Oulun (KV 93, 25.8.2008) ja Haukiputaan (KV 69, 25.8.2008) valtuustoissa. Yleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 15.6.2009 kunnanhallituksessa, ja se on ollut nähtävillä kesällä 2009. Voimassaolevan osayleiskaavan uudistaminen on välttämätöntä uusien kasvusuuntien ja hajarakentamisen paineiden ohjaamiseksi sekä Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelma 2030 toteuttamiseksi. Yleiskaavatyö on jaettu kahteen vaiheeseen. Noin 700 ha laajuisella I-vaiheella varmistetaan Oulu-Haukipudas raja-alueen maankäytön yhteensovittaminen, reitistöjen, kunnallistekniikan, rakennuskannan ja maisemakuvan kannalta ohjaamalla rakentamisen suuntaa ja laajuutta sekä määrittelemällä uusien palvelujen varaukset ja sijainti. Yleiskaavatyön I-vaiheessa hyödynnetään tavoitesuunnitelman selvityksiä ja tehtyjä linjauksia, sekä kunnan osayleiskaava-alueelle laatiman taajamaselvityksen tietoja. Ranta-alueella ei ole tarkoitus soveltaa MRL 72 :ää. Haukipudas ja Oulu yhdistyvät, kun monikuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alussa. Myöhemmin erillisenä työnä tehtävä II-vaiheen suunnittelu jää uuden Oulun laadittavaksi. Tämä vaihe käsittää laajemmat Kellon keskeiset alueet ja visioinnin Kellon tulevaisuudesta, sekä linjaa Kellon keskeisten alueiden tulevaisuutta ja kehityskuvaa. Haukiputaan yhdyskuntarakennetta on visioitu alustavasti jo maankäytön kehityskuvatyössä 2020, jonka luonnosvaiheessa oli esillä kolme vaihtoehtoa; Ajopuumalli, Kasvava ja kehittyvä kunta ja Monikuntaliitosvaihtoehto. Kellon yleiskaavan I-vaiheen suunnittelualueen (punainen rajaus) ja Oulu Haukipudas yhteissuunnittelualueen (musta rajaus) sijainti. I-vaihe sisältää Kellon keskustan ja Kiviniemen kaakkoispuoliset alueet ja suunnittelun pääpaino on Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen yhteensovittamisessa. Suunnittelualue sijoittuu Haukiputaan Oulun puoleisen rajan tuntumaan meren rantaan. Alueen etelärajalta on katuverkkoa pitkin noin 13.5 km Oulun keskustaan ja n. 8,5 km Haukiputaan kuntakeskustaan. Suunnittelualue ulottuu meren rannalta Holstinmutkan ja Holstinmäen alueelle, ja 3

valtatien 4 itäpuolella Kalimenkylän tuntumaan. Suunnittelualue rajautuu etelässä Oulun yleiskaavaan 2020. Holstinmäellä on voimassa oleva asemakaava (1982, 2004). Etelässä alue rajautuu Oulun Herukan ja Ritaharjun pohjoisosan asemakaavoihin. Suunnitteluprojektia varten perustettiin ohjausryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet: Ohjausryhmä: Markku Uusimaa Ritva Kuusisto Päivi Markuksela Jukka Sipilä Jussi Muilu Riitta Lindström Matti Nurmos Olli Heinonen Markku Karppinen Tapio Kangas Mauno Sipola Sanna Rehu Paula Paajanen Reijo Tiri Muut yhteistyötahot: Pentti Pernu Mikko Vesterinen Juha Sipola Seppo Heikkinen Risto Leppänen Timo Mäkikyrö Aarno Rantapelkonen Erkki Martikainen Hanna Pöytäkangas Konsultit: Kristiina Strömmer Ilkka Ranta Keijo Verronen Tuomo Vesajoki Haukipudas Maankäyttö (puheenjohtaja) Haukipudas Maankäyttö (1.6.2011 alkaen) Haukipudas Maankäyttö Haukipudas Tekniset palvelut Haukipudas Ympäristövalvonta Haukiputaan Vesi Haukipudas Rakennusvalvonta Haukipudas Liikuntatoimi Haukipudas Sivistyspalvelut Haukipudas Perusturvapalvelut Haukipudas Kunnanhallitus Haukipudas Kunnanhallitus Oulun kaupunki Yleiskaavoitus (tavoitevaihe Paula Korkala) Kellon kyläyhdistys ry Oulun Energia (Haukiputaan Energia Oy) Oulun Energia (1.5.2011 alkaen) Haukiputaan Sähköosuuskunta Ely-keskus, liikenne ja infra Ely-keskus, liikenne ja infra Ely-keskus, liikenne ja infra Haukiputaan Kehitys Oy Oulun kaupunki Haukipudas Maankäyttö AIRIX Ympäristö Oy (Sihteeri) AIRIX Ympäristö Oy AIRIX Ympäristö Oy Liidea Oy Suunnitelmakartat ovat piirtäneet suunnitteluavustajat Outi Ronkainen ja Tuija Junttila. Projektipankkia on ylläpitänyt kartoittaja Markku Nikula. 4

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäytön suunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), joka määrittelee yleiskaavan sisältövaatimukset, ja maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon lain edellyttämät seikat yleiskaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä määrin. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joita on tarkistettu lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta 1.3.2009. Kellon osayleiskaava-alueen kannalta tavoitteiden oleellisimmat kohdat ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Ympäristöä kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueiden käytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset kohteet Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. 1.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella ovat voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Oulun seudun yleiskaava 2020. Haukiputaan Kellon osayleiskaava 2010 vuodelta 1992 on vanhentunut, eikä sitä ole jätetty voimaan seudun yleiskaavan alueella. Holstinmäellä on voimassa oleva asemakaava (1982, 2004). Suunnittelualue rajautuu etelässä kuntarajaan ja Oulun yleiskaavaan 2020, sekä Oulun Herukan ja Ritaharjun pohjoisosan asemakaavoihin. Oulun maankäytön toteuttamisohjelman kaavoitusohjelman mukaan suunnittelualueeseen rajautuva Piimäperän asemakaava laaditaan lähivuosina. Maakuntakaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajeneminen sormimaisesti valtatien vartta pitkin Kalimenjoen tuntumaan asti. Meren rannalle ja Kalimenjokilaaksoon on osoitettu seudulliset viheryhteystarpeet. Kalimenkylä on näytetty erillisenä olevana kyläalueena. Rantavyöhyke on maankohoamisrantaa. Rytikarin kohdalla on Natura-aluetta. Kehittämisvyöhykkeenä kk-5 on näytetty valtateiden lähiympäristö. Seudullinen moottorikelkkayhteys on näytetty Kalimenjokilaaksoa pitkin valtatien 4 itäpuolitse pohjoiseen, Kelloon ja edelleen Virpiniemen kautta merelle. Kevyen liikenteen yhteyksiä tulee kehittää Haukiputaan kirkonkylän ja Oulun välillä. Vanha Pohjanmaan rantatien linjaus on esitetty säilytettäväksi. 5 Maakuntakaavan uudistaminen on päätetty käynnistää vuoden 2011 alussa.

Oulun seudun yleiskaavassa on osoitettu Oulun asutuksen laajeneminen pohjoiseen valtatien suuntaisena nuolimerkinnällä. Lähimmät palvelukeskukset ovat Kello ja Ritaharju. Holstinmutkan alue on esitetty täydennysrakennettavaksi. Holstinmäellä on asuin- ja teollisuusalueet. Meren rannalle ja Kalimenjokilaaksoon on osoitettu seudulliset viheryhteydet (V ja MU). Kalimenjokilaakso muodostaa vahvan ja tärkeän viherkehän Oulun pohjoispuolelle. Kalimenkylältä pohjoiseen on osoitettu viheryhteystarve. Muilta osin suunnittelualue on metsätalousaluetta (M). Valtatie 4 on osoitettu parannettavaksi Kellon liittymästä pohjoiseen. Tien itäpuolelle on osoitettu yhteissuunnittelualue (ys). Kellonväylän varteen ja Holstinmutka-Piimäperä -alueelle on kuntien yhteistyönä laadittu Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelma 2030, joka tarkentaa seudun yleiskaavaa. Suunnitelma on hyväksytty Oulun ja Haukiputaan valtuustoissa elokuussa 2008. Tavoitesuunnitelmassa on osoitettu rakennettavat alueet ja liikenneverkko tarkemman suunnittelun pohjaksi. Valtatien 4 Kellon liittymän kaakkoisneljännekseen on varattu alue liikenteeseen tukeutuville kaupallisille palveluille ja koillisneljännekseen työpaikka- ja matkailupalvelualue. Ritaharjusta on osoitettu kokoojatieyhteys Kellon liittymään ja sen itäpuolelle reservialuetta asumistarkoituksiin. Liikenneverkossa on varauduttu mahdollisen tieyhteyden rakentamiseen valtatieltä Alakyläntielle. Rannan tuntumaan on osoitettu seudullisesti merkittävä kevyen liikenteen reitti Virpiniemen ja Kiviniemen suuntaan. Kalimenjokilaaksoa ja meren rantaa on kehitetty merkittävinä ja monipuolisina virkistysvyöhykkeinä. Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelma 2030 Tavoitesuunnitelmassa esitetty Oulun pohjoisen kehätieyhteyden tarveselvitys välillä Kellon liittymä Alakyläntie, on vireillä. Yhteyden tarve riippuu mm. seudullisen jätteidenkäsittelykeskushankkeen etenemisestä. Tavoitesuunnitelmassa ei ole esitetty vanhassa Kellon yleiskaavassa 2010 olevaa Virpiniemen yhdystietä. 6 Ote Kellon osayleiskaavasta vuodelta 1992. Yleiskaava ei ole voimassa, vaan sen on korvannut seudun yleiskaava.

Suunnittelualue rajautuu eteläosalla Oulun yleiskaavaan 2020, jossa Piimäperälle ja Kopsan alueelle on osoitettu täydennysrakentamista. Piimäperän ranta-alueet ja Pateniemen saha on osoitettu laajalti virkistysalueena. Luontonsa puolesta arvokkain merenranta on osoitettu säilytettäväksi (/s). Ritaharjun ensimmäisen asemakaavavaiheen pohjoispuoleiset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jonka eteläosa on yhdyskuntarakenteen laajenemisaluetta. Suunnittelualueella on voimassa Holstinmäen asemakaava. Oulun kaupunki on laatinut suunnittelualueeseen rajautuvan Ritaharjun pohjoisosan asemakaavan. Monikuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alusta. Uuden Oulun yleiskaavan laatiminen on päätetty käynnistää vuoden 2011 alussa. Holstinmäen asemakaava Ritaharjun pohjoisosan asemakaava Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA on tarkistettu vuonna 2007 ja siihen liittyy toteuttamissuunnitelma vuodelta 2010. Suunnitelmassa on esitetty seudullisesti merkittävät virkistys-, suojelu- ja maisema-alueet sekä reitit. Toteuttamissuunnitelmassa pohjoinen merenrantareitti on arvotettu kansainvälisesti merkittäväksi kärkikohteeksi. Lisäksi VIVAssa on osoitettu Pohjanmaan Rantatie, Kalimenjoen varteen virkistysreittien muu yhteystarve ja moottorikelkkaura pohjoiseen ja itään Kiimingin suuntaan. Kellon asukasyhdistyksen aloitteesta on aloitettu projekti, jossa selvitetään Kalimenjokin tai Kalimenjoen ja sen ympäristön tila ja virkistyskäyttö, sekä nostetaan Kalimenjoen arvostusta. Tästä johtuen myös tässä raportissa käytetään nimeä Kalimenjoki. Pohjantietä ja Kellon eritasoliittymää on tarkasteltu erillisessä yleissuunnitelmassa (Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele-Kello, Tiehallinto 2008). Seudullisen kevyen liikenteen rantareitin ja siirtoviemärin sijaintia on tutkittu erillissuunnittelulla (AIRIX Ympäristö 2010). Kellon eritasoliittymä valtatien 4 yleissuunnitelmassa 7

2 LÄHTÖTIEDOT JA SELVITYKSET 2.3 Olevat selvitykset ja selvitystarpeet Haukiputaan kunta on laatinut Kellon osayleiskaavan 1. ja 2. vaihetta koskevan erillisen taajamaselvityksen (2008). Selvitykseen on koottu lähtötiedot taajamarakenteesta, taajamakuvasta, maisemakuvasta, luonnonympäristöstä, rakentamattomista tonteista, väestöstä, työpaikoista ja muista suunnittelun lähtökohdista. Osayleiskaava-alueelta koskevia selvityksiä ovat myös Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (1993), Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset (1995), Pohjois-Pohjanmaan rantatien inventointi (2000), sekä Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelman 2030 selvitykset, joita on tarkennettu ja laajennettu koskemaan koko suunnittelualuetta. Yleiskaavatyön yhteydessä tehtäväksi jäivät liikennemelu- ja tärinäselvitykset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden inventointi. Oulun seudun yleiskaavaan 2020 liittyy liikennejärjestelmäsuunnitelma ja selvitys kaupan suuryksiköiden sijoittumisesta Oulun seudulla. Kauppapaikkaselvitys on päivitetty vuonna 2010. Lisäksi selvityksinä on käytettävissä liikennemelun torjuntaohjelma Oulun kaupungin alueella (2002), jonka tietoja on täydennetty selvittämällä yleiskaavatyön aikana raide- ja tieliikenteen melu- ja tärinäalueet rautatien, valtatien 4 ja Kellonväylän tuntumassa (Ramboll 2010). Suunnittelualuetta koskevat myös Ranta-alueen selvitys, Haukipudas (1990) ja Haukiputaan vesihuollon yleissuunnitelma (2006). Kellonväylän ympäristöön sopiva kaupallisten palveluiden määrää ja laatua on tarkasteltu Oulun seudun kaupallisen selvityksen päivityksen yhteydessä. Kellonväylän varaukset voidaan sen perusteella toteuttaa ys-tavoitesuunnitelman K-1 -kaavamerkinnän mukaisesti. 2.4 Selvitykset ja ympäristön kuvaus 2.4.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen itäosa on pääosin rakentamaton. Länsiosan rakennettu ympäristö Holstinmutkassa koostuu pääosin haja-asutusalueen pientaloista, vanhoista kyläalueista peltoineen ja tiestöstä. Suunnittelualueen keskiosalla on asemakaavan pohjalta rakennettu Holstinmäen teollisuus- ja yritystoiminnan alue sekä pientaloasutusta. Asemakaava-alueen pohjoispuolella on myös pientaloasutusta. Valtatien 4 Kellon liittymä ja valtatien itäpuoliset metsätalousalueet 8

2.4.2 Arkeologinen kulttuuriperintö, kulttuurimaisema ja kulttuuriympäristö Alueelta ei tunneta muinaisjäännöskohteita, eikä niitä löytynyt myöskään arkeologin tarkastuskäynnillä (Mika Sarkkinen). Asutushistoria ja kulttuurimaisema Kiiminkijoen suistoon Haukiputaan ja Kellon tienoille tuli lohenpyytäjiä ja eränkävijöitä jo varhain keskiajalla, ja alueelle alkoi syntyä pysyvää asutusta. Vuonna 1548 Kellossa oli 30 ja Haukiputaalla 18 taloa. Vielä 1770 taloluku oli vain 88, mutta 1900-luvun alussa taloja oli jo 340, lisäksi 50 torppaa. Haukiputaan ja Kellon kylät kuuluivat 1300-luvulla perustettuun Iin pitäjään. Kello oli seudun merkittävin kylä. Kellosta ja Haukiputaasta tehtiin v. 1630 Iin kappeli ja vuoteen 1646 mennessä Haukiputaalle rakennettiin kirkko. (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993) Yksi maamme vanhimmista maanteistä, Pohjanmaan rantatie, kulkee Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan. Tien linjaus Pohjois-Pohjanmaalla on selvitetty ja säilyneisyys inventoitu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun tiepiirin tilauksesta ns. Wallenborgin tiekarttaa 1785 hyväksi käyttäen (P-PL 2000). Liikennevirasto on syksyllä 2010 hyväksynyt Rantatien uusimmaksi valtakunnalliseksi matkailutieksi nimellä Pohjanlahden Rantatie. Alla olevasta 1950-luvun peruskartasta selviää ajankohdan rakennuskanta ja edelleen viljeltävät maisemallisesti arvokkaimmat peltoaukeat. Piimäperä ja Pateniemi ovat kuuluneet Haukiputaan kuntaan vuoteen 1965 asti. Kulttuurimaisemaa leimaavat Kellonkartanon ympäristön peltoaukeat, jotka jatkuvat ns. Taskisen peltoina suunnittelualueen pohjoispuolella. Myös ylempänä Kalimenjoen laaksossa on säilynyt kauniita avoimia peltoja. Pohjanmaan rantatie ja Kellon Asematie ovat käytössä ajoyhteyksinä ja Kalimenkylään johtavat tiet metsäpolkuina. 9

Inventoidut alueet ja kohteet Alueen rakennuskanta on iältään hyvin vaihtelevaa. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet - julkaisu (1993) mainitsee alueelta ns. Taskisen pellot ja maakunnallisesti arvokkaana kohteena Kellon kartanon, sekä Kellon aseman ja ratavartijan tuvan. Tavoitesuunnitelmavaiheessa kartoitettiin ennen vuotta 1960 rakennetut rakennukset suunnitelman laatimisen yhteydessä. Kunta on tehnyt rakennusinventoinnin, joka ulottuu 1950-luvulla rakennettuihin kohteisiin. Inventoinnin tulokset on viety Kioski-tietokantaan. Inventoinnissa tunnistettiin kaksi aluekokonaisuutta, Pihatie-Parkkirinteentien ja Kellon pysäkin alueet. Inventointiin perustuen kaavakartalla on esitetty arvokkaat kohteet ja em. aluekokonaisuudet. Kohteiden arvottaminen on tehty yhteistyössä Pohjanmaan Museon kanssa. Inventoitujen rakennuskohteiden sijainti Pihatie-Parkkirinteentien alue Kellon pysäkin alue Kellon pysäkin alue sijaitsee junaradan varressa, Kellon asematien ja Törmintien risteyksessä. Alueen rakennuskanta on ajallisesti kerrostunut. Alueen kuudesta kohteesta Kellon pysäkki ja Juhola on rakennettu 1900 luvun alkupuoliskolla, Rauhala ja Ratavartijan tupa 1940 luvun alussa ja Kulmala ja Korvenlaita 1940 luvun puolenvälin jälkeen. Kellon pysäkki ja Ratavartijan tupa ovat maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kulmala ja Korvenlaita ovat toimineet kauppoina, Korvenlaidan kauppa toimi vielä 70 luvulla. 10

Pihatie-Parkkirinteentie-alueen alkuperäisilme on säilynyt parhaiten Pihatien osuudella. Alueen seitsemästä inventoidusta pihapiiristä Reivilän pihapiiri on säilyttänyt alkuperäisilmeensä parhaiten. Myös Louhikon pihapiiri Parkkirinteentiellä on säilyttänyt hyvin alkuperäisilmeensä vaikkakin pihapiiri on peruskunnostuksen tarpeessa. Inventoidut rakennuskohteet Maakunnallisesti merkittävät kohteet Kellonkartano, Ratavartijan tuvat ja Kellon pysäkki on inventoitu jo aiemmin. Kaavatyöhön liittyvässä inventoinnissa käytiin läpi 1950-luvulla tai sitä aiemmin rakennetut kohteet, jotka arvotuksen perusteella merkittiin kaavakartalle. Vanhaa rakennuskantaa Holstinmutkan alueella, vasemmalla Halosen kivinavetta, oikealla Kellonkartanon päärakennus 2.4.3 Yhdyskuntarakenne; asutus, työpaikka-alueet ja palvelut Valtatien länsipuolella Kellon aseman seutu, Hietalanmäki ja Holstinmutka ovat vanhaa kyläasutusaluetta ja Holstinmäellä on laajat teollisuus- ja asuinalueet. Suunnittelualueen valtatien itäpuolinen osa on rakentamaton. Valtatien ja Kalimenkylän välisellä alueella on vain muutamia hajarakennuspaikkoja. Oulun Ritaharjun pohjoisosan asemakaavat ja Haukiputaan Kalimenkylän asutus ulottuvat suunnittelualueen tuntumaan. Alueella on säilynyt perinteistä maatalousaluetta Kellonkartanon ja Taskisen peltojen ympäristössä sekä Kalimenjoen ympäristössä. Seudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeimmät viheryhteydet ovat merenranta ja Kalimenjoen ympäristö. Kellon taajamaselvityksessä on raportoitu tarkemmin väestönkehitystä, asutushistoriaa ja lupakäytäntöä vuosina 2003-2008. Kellon koko suuralueella asui vuoden 2007 lopussa 6072 henkilöä ja asukasmäärä kasvaa kunnan taloussuunnitelman 2009-2011 mukaan noin 7250 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Hietalanmäki-Holstinmäki sisältyy suunnittelualueeseen. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Pohjois-Kello Takkuranta Kiviniemi Hietalanmäki- Holstinmäki 0-6 vuotiaat 7-15 vuotiaat 16-24 vuotiaat 25-64 vuotiaat yli 64 vuotiaat Kellon osayleiskaavan 1. ja 2. vaiheen suunnittelualueen 11 väestö ja ikärakenne v. 2008. Kellon yleiskaavan 1- vaiheen asuinalueet kuuluvat Hietalanmäki-Holstinmäki -alueeseen.

Suunnittelualue kuuluu Oulun seudun pohjoiseen vyöhykkeeseen (Haukipudas ja Kaijonharju-Linnanmaa), jossa ennusteen mukaan asuisi vuonna 2020 n. 20 % koko alueen väkimäärästä (47 100). Ritaharjun kaupunginosan väestö tullee olemaan n. 9 000 9 500 asukasta. Lapsiperheiden määrä alueella tulee kasvamaan. Palvelujen tuotannossa tämä tulee merkitsemään julkisella sektorilla panostusta päivähoito- ja koulupalveluihin. Kaupallisiin palveluihin ikärakenteen jakaumalla on myös jossain määrin merkitystä ostovoima on suurin työssäkäyvällä aktiiviväestöllä. Holstinmäki on asemakaavoitettu teollisuus- ja asuinalueeksi. Holstinmäen teollisuusalueella on noin 60 yritystä, jotka tarjoavat työpaikkoja noin 250 ihmiselle (tilanne vuonna 2005 Holstinmäki Imago 2007-2008 mukaan). Alueella on vielä rakentamattomia teollisuustontteja. Haukiputaan kunta on kehittämässä Holstinmäen ja Kellon eritasoliittymän muodostamaa yrityskeskittymää Haukiputaan näkyvänä porttina Oulun suunnasta Holstinmäen imago -projektin avulla. Holstinmäen teollisuustonttien vuokra- ja omistustilanne tammikuussa 2009. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä vähittäiskaupan palveluja. Palvelut haetaan Haukiputaan Kellosta, Rajakylästä ja Linnanmaalta. Kattavammat palvelut löytyvät Oulun keskustasta, jonne on katuverkkoa pitkin noin 13,5 km, ja Haukiputaan keskustasta noin 8,5 km etäisyydeltä. Lähin päivittäistavarakauppa on Kellon keskustassa. Oulun puolella lähimmät myymälät ovat Herukassa ja Pateniemessä. Linnanmaalla on vetovoimainen supermarket ja huoltoasema. Myös Pateniemessä ja Kellossa on polttoaineiden jakeluasemat. Haukiputaan keskustassa on hyvä päivittäistavarakauppatarjonta, joka mahdollisesti täydentyy sisääntulotien varressa. Ritaharjun keskukseen on suunnitteilla kauppakeskittymä, joka palvelisi koko Oulun seudun pohjoisosaa ja lisäksi ohikulkevaa liikennettä. Suunnittelualueen ympäristössä ja lähimmissä alue- ja paikalliskeskuksissa on hyvin vähän erikoiskaupan palveluja. Palvelut on haettu muualta Oulusta ja Haukiputaan kirkonkylältä. Tilanne on muuttumassa Ritaharjun liittymän ympärille asemakaavalla osoitettujen kaupallisten palveluiden toteutuessa. Suunnittelun tavoitteiden mukaisesti Kellon liittymän yhteyteen varataan alue liikenteeseen tukeutuville kaupallisille palveluille. Oulun seutu päivittänyt kaupallisen palveluverkkoselvityksen. Selvityksessä valtatien itäpuolelle Kellonväylän varteen on osoitettu kaupan alue ja yhteen sovittamisen tarve Kellon keskustan palveluiden kanssa. Selvityksessä on esitetty laskennallinen liiketilan lisätarve ja sen pohjalta optimimitoitus, jonka tavoitteena on ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja seudun näkökulma. Oulun seudun yleiskaavan tarkistuksessa on selvitysraportin mukaan syytä varata optimimitoitusta enemmän reservialueita kauppa-, logistiikka- ja matkailutoiminnoille sekä ennakoimattomille isoille kaupan hankkeille. Liiketilan lisätarvelaskelmaan sisältyy 30 %:n kaavallinen ylimitoitus, jonka tarkoitus on turvata kaupan yksiköiden kehitys- ja laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Kerrosalan kuntakohtainen jako on ohjeellinen. 12

Otteet Oulun seudun kaupallisen palveluverkko 2030 selvityksen suosituksesta Haukiputaan ja Ritaharjun alueella: Kellonväylä Suosituksessa on Kellonväylän mitoituksesta esitetty seuraavaa: Kellonväylän optimimitoitus on 21 000 k-m2. Seudun yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä K-1. Kellon osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Tavoitesuunnitelma toimii kehittämisen lähtökohtana. Tavoitesuunnitelman mukainen kokonaismitoitus on 62 000 k-m2. Tavoitesuunnitelman mukaan Kellonväylän alue soveltuu tilaa vaativalle erikoiskaupalle, tehtaanmyymälä-outlet - keskittymälle sekä liikenne- ja logistiikkapalveluille, mutta ei päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Jatkosuunnittelussa suhde Kellon keskukseen ja Ritaporttiin on selvitettävä. Toteutus vaiheittain. Sijaitsee suunnitellun nopean joukkoliikennereitin varrella. Kevyen liikenteen saavutettavuus on hyvä suunnitelmien toteuduttua. Koko kunnan laskennallinen lisätarve on erikoiskaupan osalta 40.900 k.m2 ja päivittäistavarakaupan osalta 6300 k- m2. Ritaharju-Ritaportti Ritaportin 1. vaiheen optimimitoitus on 50.000 k-m2 ja Ritaharjun 13.500 k-m2 (päivittäistavarakaupan osuus yht. 9.500 k-m2). Optimimitoitus on yhteensä 63.500 k-m2 ja suunniteltu kokonaismitoitus on 97 000 k-m2. Toteutus kahdessa vaiheessa siten, että 1. vaiheessa toteutetaan hypermarket ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa noin 50 000 k-m2 (optimimitoitus) ja 2. vaiheessa muuta erikoiskauppaa. Toisen vaiheen toteutus ajoitetaan sen jälkeen, kun keskustan kehittäminen on varmistettu ja edennyt. Lähin peruskoulu sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella Hietalanmäellä (2 opetusryhmää, esiopetus). Esiopetuksessa koululla oli vuonna 2008 13 lasta, koko oppilasmäärän ollessa 38 lasta. Kellon keskustassa oleva pääkoulu pitää sisällään myös yläasteen. Lähin päiväkoti on Hietalanmäellä. Kellon keskustassa on päiväkoti ja avoin päiväkoti (95 ja 30-40 hoitopaikkaa v. 2008). Näiden lisäksi Kellon suuralueella on muutamia perhepäivähoitopaikkoja. Kellon keskustassa toimii äitiys- ja lastenneuvola. Muut terveyspalvelut sijaitsevat Kirkonkylän terveysasemalla. Suunnittelualueen ulkopuolella Kellossa toimii vanhustentalo ja yksityinen palvelukoti. Yli 75-vuotiaiden määräksi koko Haukiputaan kunnan alueella on arvioitu n. 775 henkilöä (v. 2010), ja ennuste vuodelle 2025 on noin 1510 henkilöä. Ikääntyneiden määrän voimakas kasvu tarkoittaa sitä, että maankäytön suunnittelussa tulee varautua yksityisten tai julkisten asumispalveluyksiköiden rakentamiseen. Suunnittelualueella ei ole julkisia rakennettuja virkistys- ja liikuntapalveluita. Lähimmät pallokentät ja sisäliikuntatilat löytyvät Kellon koulukeskuksesta. Rakentamisesta vapaana olevilla alueilla on polku- ja 13

metsätieverkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuden luonnossa virkistäytymiseen. Holstinmutkan alueella ja Kalimenkylän ympäristössä on hevostiloja, joilla on käytössä omia hevosurheiluun liittyviä reittejä Kellonkartanon lähiympäristössä ja Kalimenjoen tuntumassa ampumaradan kaakkoispuolella. Kalimenkylältä hevosharrastajilla on ollut yhteys Aaltokankaan ratsastuskoulu- ja maneesikeskittymään. Ritaharjun rakentamisen myötä harrastajat ovat hakeneet korvaavaa metsätieyhteyttä asemakaava-alueiden itäpuolelta. Kellon ampumaradan toiminta Kalimenjoen varressa jatkuu Vaasan hovioikeuden ympäristölupa-asiassa tekemän päätöksen pohjalta. Kalimenjoen pohjoispuolelle on rakennettu luontopolku ja laavu ja ampumaradan länsipuolella on riistan ruokintapiste. 2.4.4 Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualueen maisemarakenne ja kuva on esitetty tavoitesuunnitelmassa ja sen liitekartoilla, jotka on laajennettu käsittämään koko suunnittelualue. (Liitekartat 2 ja 3) Luonnonympäristö Luonnonympäristöstä on laadittu erillinen luontoselvitys karttaliitteineen (liitekartta 3). Selvityksen mukaan Kellon osayleiskaava-alueella Kalimenjoen suisto ja sen rantaniityt ovat tieteellisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittäviä alueita. Toinen arvokas kokonaisuus on Kalimejoen varsi. Kalimenjoen suun laidunniitty on paikallisesti arvokas perinnebiotooppi Merenrannikon erikoispiirteitä on vähäsuolainen murtovesi ja maanouseminen, Oulun seudulla on noin 80-90 cm sadassa vuodessa. Maankohoamisen seurauksena meren alta paljastuu uutta maata kasvillisuuden vallattavaksi (primäärisukkessio) ja rantojen maisema muuttuu. Loivasta topografiasta johtuen paljastuvat rantavyöhykkeet ovat hyvin laajoja. Rantakasvillisuuden kehitys näkyy vyöhykkeisyytenä nk. sukkessiosarjana. Kasvillisuus muuttuu sukkessiosarjassa yleensä järjestyksessä: vesijättö/merenrantaniitty/ruovikko/pensaikko- lepikko- koivikko- sekametsä- havumetsä. Merenrantaniitty suunnittelualueelta Luontoarvojen kannalta huomioitavat alueet Kalimenjoen suisto Kalimenjoen suisto sijaitsee suunnittelualueen länsilaidassa. Haukiputaan puoleinen osa rantaalueesta kuuluu Natura-alueeseen Perämeren saaret (FI1300302). Kalimenjoki on sekä pohjoiseen että etelään mentäessä laajalla rannikkoalueella ainoa mereen laskeva luonnonoja, jonka suu on ruoppaamaton ja suisto melko luonnontilainen. Kalimenjoen suiston rantaniityt ovat sekä maisemaltaan, laajuudeltaan, että kasvipeitteeltään erittäin edustavia. Rantametsät ovat paikoin luhtaista ruoho- ja heinäkorpea, entistä laidunta. Rannat ovat olleet laitumina. Suistoalueen perinnebiotoopilla on tavattu uhanalaisia kasvilajeja. Purossa on esiintynyt silmälläpidettäväksi luokiteltua pohjansirvikästä. Kalimenjoen suisto, Kraaselin saari ja viereiset laajat peltoaukeat muodostavat linnustollisesti monipuolisen kokonaisuuden (sorsalintuja, kahlaajia, lokkilintuja). Suistoalue on tärkeä linnuston muuton aikainen levähdyspaikka. Kokonaisuuteen liittyvät myös Taskisen pellot, jotka ovat asukkailta saatujen tietojen mukaan merkittävä hanhien levähdys- ja ruokailupaikka. Alue ei sovellu hyvin rakentamiseen. Mahdollinen rakentaminen harkittava tarkoin ja sijoitettava Natura-alueen ulkopuolelle. 14

Kalimenjoen suun laidunniitty Kalimenjoen suistossa, vesiuoman itärannalla, sijaitsee paikallisesti arvokas Kalimenjoen suun laidunniitty. Rantalaidun sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kellonkartanon vieressä merkittävänä maisemakokonaisuutena pidetyn Taskisen viljelyaukean laidalla. Laidun on ollut pitkään käytössä. Niityn hoitoon kuuluu jokakeväinen kulotus. Arvoon vaikuttaa alueen arvokas kasvillisuus, uhanalaiset ja harvinaiset kasvit. Kalimenjoen varsi On tärkeä seudullinen vihervyöhyke ja arvokas luontokohde. Luontoalueen rajaus on tehty Oulun seudun yleiskaavan ja Kalimenjoen eteläpuolisen selänteen lakialueen mukaan (vedenjakaja). Luontoarvot on selvitetty suunnittelualueella Kalimenjoen etelärannalla. Luonnontilaisempaa metsää on paikoin kapealti Kalimenjoen varressa ja metsä on paikoin lehtomaista. Kellon asukasyhdistyksen aloitteesta on ryhdytty Kalimenjoen suiston luontoarvot on kartoitettu v.2007. laatimaan Kalimenjoen kunnostussuunnitelmaa. Tarkoituksena on tehdä perusselvitys puron tilasta suunnittelun pohjaksi. ELY-keskus vetää ohjausryhmää ja varmistaa selvityksen laadun. Kunnostussuunnitelma on tarkoitus tehdä aluksi Väliojalta Takkurannantien sillalle asti. Kalimenjoen pohjoispuolella Törminpelloilla on luontopolku, jonka opastaulun mukaan alueella elelee kymmenkunta metsäkaurista. Kalimenjoen eteläpuolella suunnittelualueella on kauriiden ruokintapaikka. Pohjantien itäpuolella ojan varren kasvillisuus on metsäistä. Aluskasvillisuus on Kalimenjoen varressa rehevää. Herukkaoja Herukkaoja laskee suunnittelualueen etelärajalla mereen. Herukkaoja on suunnittelualueen kohdalla ruopattu ja maamassat on läjitetty pohjoispuoleiselle rannalle, joten luonnontilaisuus on kärsinyt muokkauksesta. Eteläranta Oulun puolella on luonnontilaisempi. Eläimistöstä Alueen linnustosta tai muusta eläimistöstä ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Maastokäynnillä heinäkuussa 2009 havaittiin linnuista pyy, varis, harakka, räkättirastas, metsähanhi, sinisorsa ja sinitiainen sekä jälkiä hirvestä ja oravasta. Aikaisemmassa luontoselvityksessä (AIRIX Ympäristö Oy 2007) ei myöskään ole tehty linnusto- tms. selvityksiä. Lintuatlastietojen mukaan Piimäperän seudulla esiintyy tai todennäköisesti pesii rantakurvi, tuulihaukka, kivitasku, naurulokki, pikkutikka, käenpiika, ruskosuohaukka, lapinsirri, 15

selkälokki, räyskä, pikkutikka, tiltaltti, peltosirkku, harmaalokki, kalalokki, punajalkaviklo, kalatiira, lapintiira, haarapääsky ja leppälintu. Oulun seudun ympäristöviraston lintuatlastiedot on koottu 2 x 2 km ruuduilta, joten ne ovat suuntaa-antavia. Havainnot ovat vuosilta 1997-1999 (Lintuatlastiedot AIRIX Ympäristö Oy 2007 mukaan). Luontoselvityksen mukaan Kalimenjoen suisto on linnustollisesti monipuolinen (sorsalintuja, kahlaajia, lokkilintuja) ja suistoalue on tärkeä linnuston muuton aikainen levähdyspaikka. Kalimenjoen suisto mannerrantoineen ja suistosaarineen yhdessä Kraaselin saaren lintuniittyjen kanssa muodostaa linnustollisesti merkittävän alueen. Suiston yleisin kahlaaja on punajalkaviklo ja toiseksi yleisin taivaanvuohi. Vaateliaahkoa ja harvinaisehkoa lajistoa edustavat vesipääskyt. Runsaan tukkasotkakannan kannan lisäksi suistossa pesivät tavi-, jouhi-, heinä- ja lapasorsa sekä pikkukoskelo. Rantakanoja on esiintynyt satunnaisesti. Kalimenjoen suiston seudulla todennäköisesti esiintyvät lisäksi naurulokki, kalalokki, tuulihaukka, tiltaltti, liro ja teeri. Suunnittelualueen koillisella metsäalueella todennäköisesti esiintyy teeri, peltosirkku, pyy. Kaakon metsäisillä alueilla esiintyy liro ja palokärki. Koko suunnittelualueella esiintyy todennäköisesti käki. Luontoselvityksen mukaan Kalimenjokissa esiintyy silmälläpidettäväksi luokiteltua pohjansirvikästä (Arctopsyche lagodensis), joka on virtaavissa vesissä asustava harvinaistunut vesiperhonen. Viimeisimmät havainnot ovat 1970-luvulta, jolloin Kalimenjoen kanta todettiin hyvinvoivaksi. Vesiliskon esiintymisestä on varmistamatonta kansantietoa. Kalimenjokeen nousee nahkiainen, koskipaikoilla asustelee harjuksia ja muutamia taimeniakin. Joinakin vuosina on havaittu myös vaellussiikaa ja lohta. Pienet kivennuoliaiset ja kivisimput ovat yleisiä. Minkkikanta on alueella ollut 1990-luvulla runsas, mutta kantaa on pyydetty pienemmäksi. Muita purolla asuvia nisäkkäitä ovat piisami, vesimyyrä ja vesipäästäinen. Suunnittelualueen asukkaalta saatujen tietojen mukaan merenrantaniityt ja matalikot sekä saaristo ovat vesi- ja rantalinnuille erittäin merkittäviä muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Alueen linnusto on monipuolinen. Raamattuopiston pohjoispuolen pellot ovat merkittävin hanhien kevätaikainen kerääntymisalue Oulun pohjoispuolella. Arktisten lintujen muuttoreitti kulkee alueen yli. Meri- ja metsähanhien lisäksi alueella on tavattu kanadanhanhi, valkoposkihanhi, tundrahanhi ja lyhytnokkahanhi. Kraaselissa pesivät ruskosuohaukat ja pöllöt saalistavat Kellonkartanon ympäristön peltoaukeilla. Muita tavattuja lajeja ovat mm. punajalkaviklo ja ristisorsa. (Saana Meski 20.1.08) (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto 2008). Oulun puolella Piimäperän rantavyöhykkeellä tavattuja uhanalaisia lintulajeja ovat mm. tiltaltti, käenpiika ja pikkutikka. Suunnittelualueen luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet sijaitsevat merenrannalla Perämeren saaret -Natura-alueen tuntumassa. Uhanalaisen lintulajiston esiintymisen painopiste on merenrannassa. 2.4.5 Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueelta on olemassa GTK:n maaperäkartat, joihin perustuen yleiskaavasuunnittelun yhteydessä on täydennetty tavoitesuunnitelman maaperäkarttaa (Liitekartta 1). Alueen länsiosan meren ranta-alue on maaperältään pääasiassa hietaa. Alueella on myös pienialaisesti moreenia, hiekkaa ja hiesua. Suunnittelualueen keski- ja itäosissa maaperä on pääosin moreenia, hiekkaa ja hietaa. Itäosassa on myös soraa ja turvepohjaisia alueita. Rakennettavuudeltaan muita alueita hieman heikompia ovat kartalla rajatut pehmeiköt sekä hiekan alaiset pehmeiköt. Alueella ei kuitenkaan ole rakennettavuudeltaan erittäin huonoja alueita tai maaperän kannalta rakentamiseen sopimattomia alueita. Pehmeiköt ovat pääosin ohuita ja siten rakennettavissa massanvaihdoilla tms. 2.4.6 Liikenne Suunnittelualueen maantiet Pohjantie, Haukiputaantie ja Kellonväylä muodostavat liikenneverkon rungon. Pohjantie on suunnittelualueella moottoritie, jolla on kehittämistarvetta Kellon eritasoliittymän ympäristössä. Pohjantietä on tarkasteltu erillisessä yleissuunnitelmassa (Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele-Kello, Tiehallinto 2008). Suunnittelualueen liikenneverkolla ei ole merkittäviä toimivuusongelmia. Haukiputaantien nopeustasoa on viime vuosina alennettu sekä fyysisten liittymäjärjestelyjen että nopeusrajoitusten kautta, jolloin 16

liikennettä siirtyy koko ajan Haukiputaantieltä Pohjantielle. Suunnittelua varten on suoritettu liikennelaskentoja suunnittelualueella v. 2007. Mahdolliseen Virpiniemen yhdystievaraukseen liittyen on kesällä 2010 tehty liikennelaskentoja myös Kiviniementien Kellon keskustan ja Virpiniementien välisellä osuudella (liitteenä). Kellonväylän ja Virpiniementien välisen yhteyden tarpeesta on tehty erillinen selvitys (POP-ELY, Plaana Oy). Seudun yleiskaavassa on esitetty Kellon keskus Virpiniementie välille yhteyden kehittämistarve. Yhteissuunnittelualueen tavoitesuunnitelmassa on Kellon liittymään osoitettu kokoojatieyhteys Ritaharjun asemakaava-alueelta sekä varaus vt 4-Alakyläntie väliselle tieyhteydelle, mitkä toteutuessaan lisäävät merkittävästi liikennemääriä kellon liittymässä. Kehätieselvitys on pysäyksissä ja odottaa jätekeskuksen sijoituspaikan varmistumista. Selvityksen luonnoksessa tien nopeustasotavoite on 80 km/h, Kellon eritasoliittymää lähestyttäessä 60 km/h. Alakyläntie - vt4 Kello välisen tieosuudelle siirtyvän liikenteen määrä vaihtelisi ennustemallin mukaan 1300-2500 moottoriajon/vrk vuonna 2030 liikenteen sijoittelutavasta riippuen. Mikäli Kiimingin Yrityspuiston alueelle sijoittuisi osayleiskaavan mukaista perusmaankäyttöä selvästi enemmän kaupallista toimintaa esimerkiksi suuri kauppakeskus, lisäisi se tieyhteyden liikenteellistä merkitystä. Tällöin ennustemallin mukaan Alakyläntien ja Kellon eritasoliittymän välisen tieosuuden liikennemäärä kaksinkertaistuisi. Joukkoliikenne Haukiputaantiellä on runsaasti sekä seutu- että paikallisliikenteen linjoja. Käytännössä tiellä kulkee bussi viiden minuutin välein. Paikallisliikenteen linjat liikennöivät Kellon Kiviniemen ja Oulun välillä sekä Haukiputaan Martinniemestä, Asemakylältä ja Santaholmasta Ouluun. Seutuliikenne on Iistä Ouluun suuntautuvaa liikennettä. Pohjantiellä (vt 4) liikennöi yksi paikallisliikenteen ja seutuliikenteen linja sekä Torniosta ja Rovaniemeltä tulevaa kaukoliikennettä. Pohjantiellä ei kuitenkaan ole pysäkkejä. Pysäkkien sijoittamista Kellon eritasoliittymään on tutkittu erillisessä em. Pohjantien yleissuunnitelmassa. Kevytliikenne Kevyen liikenteen pääreitti kulkee nykyisin Haukiputaantien varressa. Uutta korkealuokkaista rantareittiä Virpiniemeen ja Kiviniemeen on esitetty seudun kevyen liikenteen strategiassa ja seudun 17

VIVAssa. Kellonväylän varressa ei ole kevyen liikenteen väylää. Vuonna 2007 valmistuneessa Oulun seudun kevytliikennestrategiassa on määritelty, että kaikkien vilkkaiden seututeiden yhteyteen toteutetaan erillinen kevyen liikenteen väylä. Kellonväylän yhteyteen väylä tulee toteuttaa Pohjantien itäpuolen maankäytön kehittyessä. Rautatieliikenne Valtatien länsipuolella kulkeva rata halkaisee alueen pohjois-eteläsuunnassa. Alueella ei ole asemaa tai lastausalueita. Haukiputaan puolella on kaksi tasoliittymää, jotka tultaneen aikaa myöten korvaamaan yhdellä alikulkusillalla, joka palvelee myös kevyttä liikennettä ja ulkoilureittejä. (Tasoristeysten poistaminen rataosalla Oulu Kemi, tarveselvitys. 1995) 2.4.7 Yhdyskuntatekniikka Teknisen huollon järjestelmistä vastaavat kuntien liikelaitokset ja verkkoyhtiöt: vesihuollosta Oulun Vesi ja Haukiputaan Vesi, sähköverkosta Oulun Energia ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Haukiputaan Holstinmutkan ranta-alueet, radan ja valtatien väli, sekä Kalimenkylä eivät ole kunnallisen viemärin piirissä. Kellonväylän pohjoispuolella rautatien ja valtatien välisellä alueella on yksityinen yhtymä jo rakentanut paineviemärin. Oulun Vesi ja Haukiputaan vesi huolehtivat tulevaisuudessa yhteistyössä suunnittelualueen vesihuollosta. Vesihuollon yleissuunnitelman mukaan Haukipudas luopuu Leton ja myöhemmin myös Ervastinrannan keskuspuhdistamosta, jolloin koko Haukiputaan ja mahdollisesti myös Iin jätevedet johdetaan Ouluun. Suunnittelualueen rannan puolelle on tehty luonnos siirtoviemärin sijoittamiseksi uuden kevyen liikenteen rantareitin viereen. Haukiputaantien länsireunaan on toteutettu kaukolämmön runkolinja Ouluun. Vedenjakelun osalta yhteistyön laajuus on auki lähinnä Oulun käyttämän pintaveden vuoksi. 2.4.8 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisomistuksessa liikennealueita ja Haukiputaan kunnan Holstinmäen teollisuusalueella omistamia maita lukuun ottamatta. Osuuskauppa Arina on hankkinut maita valtatien 4 Kellon liittymän ympäristöstä. 2.4.9 Rakentamista rajoittavat tekijät Rakentamista rajoittavia tekijöitä ovat mm: arvokkaat luonto- ja maisema-alueet, seudulliset viheryhteystarpeet, liikenteen ja ampumaradan melualueet, rautatien tärinä, voimalinjojen suojaalueet, pilaantunut maaperä ja tulva-alueet. Rakentamista rajoittavia tekijöitä on kartoitettu jo tavoitesuunnitelman laatimisen yhteydessä, mutta ne ovat tarkentuneet uudemman tietämyksen ja tieja rautatieliikenteen meluselvitysten myötä. Haukiputaantien melualue perustuu liikennemäärien ja nopeustason pohjalta tehtävään teoreettiseen laskelmaan ja seuraavaan oletustilanteeseen: Tie on suora ja äärettömän pitkä, raskaan liikenteen osuus on 5%, tiepenkan korkeus on yksi metri, maasto on avoin ja tasainen, maaston pinta on pehmeä ja laskentapisteen korkeus on kaksi metriä. Mikäli ympäristö poikkeaa edellä kuvastusta, niin myös melualueen leveys poikkeaa teoreettisen ympäristön perusteella lasketusta arviosta. Haukiputaantien molemmilla puolilla on olevaa asutusta 55 db päivämelualueella ja selkeä melusuojaustarve. Yleiskaava-alueelta on laadittu valtatietä 4, Kellonväylää ja rautatietä koskeva melu- ja tärinäselvitys (Ramboll 2010). Kellonväylän, vt4:n ja rautatien ympäristössä selvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: 18