METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston perustamisesta tehtiin vuonna 1971. Metalliliiton liittokokous arvioi silloin, että liitolle tarvitaan oma opisto, tai kurssikeskus, kuten tuolloin sanottiin. Taustalla vaikutti se, että työmarkkinoilla oli saavutettu keskusjärjestösopimus koulutuksesta. Teollisuuden työpaikoille valittiin samaan aikaan runsaasti uusia luottamushenkilöitä. Kasvavan koulutustarpeen tyydyttämiseen ei enää riittänyt SAK:n kahden opiston tarjonta. Tarvittiin uutta koulutuskapasiteettia. Opiston rakennuspaikaksi valittiin kilpailun ja sijaintihyötyjen arvioinnin perusteella tämä Tampereen Teiskossa sijaitseva Taipaleenniemi. Täältä Tampereen kaupunki tarjosi opistolle rantatilaa. Uuden opiston suunnittelusta vastasivat pääosin nuoret arkkitehdit Tuomo Siitonen ja Pekka Helin, jotka ovat sittemmin saavuttaneet mainetta monien suunnittelukohteidensa ansiosta. Suunnittelun lähtökohtana oli kolme perusperiaatetta. Rakennuskokonaisuuden piti sopeutua hyvin Näsijärven rantamaisemaan, tilojen piti sopia aikuisten opiskeluun ja tiloissa piti näkyä metallityöntekijöiden kädenjälki. Voitte itse arvioida, miten toteutus onnistui. Joka tapauksessa voin kertoa, että jo lähes satatuhatta opiskelijaa on vuosien varrella täällä käynyt. Käsittääkseni he ovat todenneet konseptimme hyvin toimivaksi. Opiston pääkäyttäjäryhmä on edelleen Metallityöväen Liiton jäsenet. Ja vaikka heidän koulutustasonsa on kuluneen 35 vuoden aikana noussut merkittävästi, tehtävää ja haasteita toki riittää edelleen runsaasti. Niitä riittää niin peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen kuin työelämävalmiuksienkin parantamisessa.
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 2 (5) Tiedätte, että Suomessa on pohdittu kuumeisesti sitä, miten syksyllä tehdyssä, niin sanotussa raamisopimuksessa, sovitut kolme koulutuspäivää oikein toteutetaan. Sinänsä asia on meille ammattiyhdistysliikkeessä hyvin selvä. Koulutuspäivät ovat osa sopimusta. Sanoisin, että iso osa. Tämä asia oli suuressa roolissa, kun päätimme omasta osallistumisestamme raamisopimuksen mukaiselle kierrokselle. Jos sovitusta ei pidetä kiinni, on vaarana, että viime aikoina hyviä tuloksia tuottanut perinteinen sopimisen kulttuurimme uhkaa rapautua. En tiedä, kenen etu se olisi. Mutta tiedän, että se ei palvelisi laajasti yhteiskunnan kokonaisetua. Perustelen vielä lyhyesti, mitä etua näistä koulutuspäivistä olisi. Ajatuksena on, että nykyisin koulutuksessa olevien työntekijöiden määrä kasvaisi. Kolme päivää voitaisiin käyttää yli 55-vuotiailla myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Työntekijä saa siis lisää koulutusta ja parempaa ammattitaitoa, mutta ei työnantajakaan tyhjin käsin jää. Hän saa koulutetumpaa työvoimaa. Lisäksi koulutuspäiviä tuetaan erityisellä verovähennyksellä yritysverotuksessa. Teollisuudessa meneillään oleva muutos korostaa työntekijöiden koulutuksen tarvetta. Vain ajantasaisella koulutuksella on mahdollista säilyttää se ammattitaito, jota tarvitaan. Yritykset pirstaloituvat tarvitaan yhä suurempaa erityisosaamista. Nykyään puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että töiden muuttuessa ja tekniikan kehittyessä on jatkuvasti opeteltava uutta. Työssä opitaan, mutta erityisen tärkeää on myös se, että yritys antaa mahdollisuuden tähän kouluttautumiseen. Menestyvissä yrityksissä ymmärretäänkin hyvin tietojen ja taitojen päivityksen merkitys. Vain todella kunnollinen panostus koulutukseen antaa yrityksille mahdollisuudet selviytyä menossa olevasta muutoksesta. Hyvät kuulijat!
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 3 (5) Opetusministeri Jukka Gustafssonin vahvistamassa Murikkaopiston ylläpitämisluvassa määritellään opiston perustehtävä seuraavasti: Opiston valtakunnallisena tehtävänä on edistää työelämän yhteistyötaitoja, työhyvinvointia ja yhdenvertaisuutta työelämässä. järjestää työelämässä, erityisesti teollisuudessa toimiville aikuisille yleissivistystä, työelämävalmiuksia ja oppimisvalmiuksia parantavaa koulutusta ammattiyhdistysliikkeen arvomaailman pohjalta. Opisto järjestää työelämän luottamustoimiin liittyvää koulutusta. Se voi järjestää myös muuta kansanopistokoulutusta. toimii yhteistyössä taustayhteisönsä Metallityöväen Liiton kanssa. Lisäksi opistolle on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi osana muuta toimintaansa työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyvä koulutus. Miten opistomme vastaa näihin haasteisiin? Koulutustoiminta on jäsenillemme sekä tiedonlähde, sosiaalisen verkoston lähde, että emotionaalinen, kokemuksellinen tila tai kenttä. Tällä kentällä Metalliliiton jäsenet, vapaaehtoisuuteen perustuen, opiskelevat järjestön toimintakontekstin määrittämiä valmiuksia. Samalla he myös rakentavat omia henkilökohtaisia verkostojaan ja laajentavat omaa kokemusmaailmaansa toisten kokemuksilla - luovat jaettuja käsityksiä maailmasta. Yksilön koulutukselle antamat merkitykset voivat liittyä samanaikaisesti enemmän tai vähemmän konkreettiseen hyötyyn sekä koettuun sosiaaliseen yhdessäoloon ja yhteiseen ja jaettuun identiteettiin perustuvaan henkilökohtaiseen tyydytykseen. Ay-liikkeen kansanopistojen toiminta on vaikuttavuudeltaan arvioitavissa sekä kollektiivisella tasolla, että yksilöllisellä tasolla, sillä ammattiyhdistysliikkeen koulutustoiminta kytkeytyy sekä kollektiiviseen liikkeeseen että oppivaan jäseneen.
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 4 (5) Voidaan puhua kansanliikevaikuttavuudesta, työmarkkinavaikuttavuudesta ja vaikutuksesta sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. n rehtori Aki Ojakangas kertoo esitykseni jälkeen hieman tarkemmin, mistä niissä on kyse ja miten niitä mitataan. Hyvät ystävät! SAK:n edustajakokouksen linjausten mukaan ammattiyhdistyskoulutus on tarkoitettu kohentamaan työelämän heikomman osapuolen, työntekijän asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Koulutuksen erityisenä tehtävänä on työelämän kehittäminen. Sen rinnalla koulutuksella on edelleen yleinen sivistyksellinen tehtävä sekä tasa-arvotehtävä. Koulutus myös kannustaa kriittiseen ajatteluun ja nostaa esiin uusia näköaloja. Ay-koulutuksen tehtävä on tukea sekä kentän kollektiivisten että yksilöllisten toimijoiden osaamista. Tiivistetysti aykoulutuksen tulee tukea edelleenkin edunvalvonnan onnistumista ja ylläpitää ja vahvistaa ay-liikkeen järjestöllistä toimintakykyä sekä uusiutumista. Yksilöllisenä tehtävänä on kehittää jäsenten ja aktiivien osaamista ja oppimista, sekä kehittää jäsenten työpaikkojen työoloja ja työelämää. Toukokuussa pidetyssä Metalliliiton liittokokouksessa päätettiin edelleen turvata n toiminta liiton talouden asettamissa rajoissa. Koulutuksen painopistealueina ovat työpaikkojen luottamushenkilöiden osaamisen vahvistaminen, siis luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tietotaitojen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä järjestäytymisen edistäminen. Kaikki mainitut tavoitteet tukevat sopimusyhteiskunnan vahvistamista, niin järjestöjen kuin kansalaisyhteiskunnan aktiivien toimijoiden osalta. tekee tätä työtä lyhytkurssimuotoisena kansanopistona nojaten aikuisten opettamisen osaamiseen sekä opiskelijalähtöiseen pedagogiikkaan. Hyvät kuulijat!
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 5 (5) Koko koulutusjärjestelmää koskevat valtion säästötoimet kohdistuivat tälle vuodelle kaikkein rajuimmin vapaaseen sivistystyöhön, josta leikattiin valtionosuutta laskentatavasta riippuen kutakuinkin 16 prosenttia. Aikana, jolloin rakennemuutos yhteiskunnassa edellyttää lisää aikuisten koulutusta muuttuvan työelämän tarpeisiin, on lyhytnäköistä vähentää joustavimman aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia vastata työelämän tarpeisiin. Pidämme niin ikään huonona kehityksenä sitä, että säästötoimia kohdistetaan oppisopimuskoulutukseen. Mutta se onkin jo toisen messun aihe, joten ei siitä tällä kertaa enempää. Omasta ja Metalliliiton puolesta toivotan teidät tervetulleeksi tänne Murikkaan ja toivotan teille antoisia päiviä täällä. Toivottavasti viihdytte!