Järjestöllinen sivistystyö Työhyvinvointi, arvot ja koulutus. Kansanopistopäivät 2012 Aki Ojakangas rehtori AKi Ojakangas Sivu 1

Transkriptio

1 Järjestöllinen sivistystyö Työhyvinvointi, arvot ja koulutus Kansanopistopäivät 2012 Aki Ojakangas rehtori AKi Ojakangas Sivu 1

2 Murikan tehtävä rehtori Aki Ojakangas Sivu 2

3 Liikkeen valinnat kuvastavat arvoja Ihmisen ja ryhmän, kuten ammattiliiton, tai järjestön arvot ja näiden arvojen keskinäinen järjestys ilmaisevat, mitä pidetään hyvänä ja siten myös tavoiteltavana. Tällaisia arvoja ovat vapaus, veljeys, tasavertaisuus, rakkaus, yhteys, solidaarisuus, itsensä toteuttaminen, vastuunkanto itsestä ja toisista jne. Nämä arvot välittyvät kansanliikkeen sivistystoimintaan rehtori Aki Ojakangas Sivu 3

4 Koulutuksen järjestökeskeisyys vai järjestösidonnaisuus? Järjestö määrittelee koulutukselleen tavoitteet omista tulevaisuusnäkymistään ja perustehtävästään käsin. Koulutuksen järjestäjä määrittelee kokonaisuuden ja talouden. Opisto määrittelee pedagogiikan ja sisällölliset ratkaisut. Liika kontrollointi ja tavoiteohjaus voi johtaa pedagogisen vapauden näivettymiseen ja opetusosaamisen aliarviointiin. Myös järjestöllisessä koulutuksessa opiskelijalle tulee antaa tila toteuttaa omia sivistyksellisiä tarpeitaan rehtori Aki Ojakangas Sivu 4

5 Ay-liikkeen kehittämisintressit Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen Palkat ja palkkausjärjestelmät Työpaikkaoikeudet, neuvottelutoiminta Työturvallisuus, laatujärjestelmät Ammattilaisten osaamisen kehittyminen Työorganisaatioiden kehittäminen, tuottavuus rehtori Aki Ojakangas Sivu 5

6 Talouspolitiikan vakaus, ostovoiman kehitys Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen Työllisyyden turvaaminen Kansalaisten sosiaaliturvan ylläpitäminen Eläketurvan puolustaminen Kansainvälinen vakaus ja yhteistyö rehtori Aki Ojakangas Sivu 6

7 Ammattiyhdistyskoulutuksen kenttä OPISKELIJAT/JÄSENET - odotukset, hyödyt, elämäntilanne - oppimisvalmiudet ja motiivit TYÖNANTAJAT TYÖNANTAJALIITTO PEDAGOGIIKKA - osallistumisoikeus - oppimiskokemukset - resursointi - opettamisen osaaminen VALTIOVALTA OPETUSHALLINTO - ohjaus, resurssit AMMATTILIITTO, SAK - päätöksentekoelimet - suunnittelutiimit - koulutusyksikkö -toimijat STRATEGIA TEHTÄVÄ - ideologia - resurssit - opettajat - hallinto - suunnittelutiimit rehtori Aki Ojakangas Sivu 7

8 Murikka-opiston strategiaprosessit Alkuinnostuksesta arjen ongelmiin Kurssilaisesta asiakas ja keittiöstä ravintola fokus täsmentyy: Työelämän kansanopisto Vision voimalla strategiaa Metalliliiton skenaariot ja opistostrategia His Master s Voice, teollisuuden työelämän kansanopisto rehtori Aki Ojakangas Sivu 8

9 Järjestöllisen sivistystyön ohjaus rehtori Aki Ojakangas Sivu 9

10 Vapauden ja auktoriteetin suhde on kansansivistyksen tärkeä vedenjakaja niin järjestön kuin yksilönkin tasoilla. Vapaassa sivistystyössä on korostettu sisäistä vapautta järjestää ja sisällöllisesti ja pedagogisesti itse määräten sivistystyön sisällöt. Toisaalta on kyse organisoidun vapaan sivistystyön autonomiasta suhteessa valtiovaltaan, taustayhteisöihin, kuntiin tai muihin tahoihin. Toisaalta on kyse kansansivistyksen sisällä yksilön suhteesta organisaatioon, jonka jäsenenä hän on ja toimii ja jonka järjestämään sivistystyöhön hän osallistuu. Ratkomme yhtälöä Järjestön äänen his master s voice ja yksilöllistyvän yhteiskunnan sankarin, yksilön, sivistystavoitteiden välillä rehtori Aki Ojakangas Sivu 10

11 Helena Koskisen väitöstutkimuksen (2003) mukaan kansanopiston yhteisökuvassa on osatekijänä opiston taustayhteisö. Opistojen toimintaesittelyissä taustayhteisöön ja sen aatehistoriaan viitataan esimerkiksi opiston nimellä. Järjestösidonnaisuus on nähtävillä joka kuudennen opiston yhteisökuvassa. Pentti Yrjölän (2005) mukaan vapaan sivistystyön tehtävänä on tukea elinikäistä oppimista ja sen laaja-alaisia tavoitteita, persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, kansalaisyhteiskunnan vahvistumista sekä demokratian ja sen arvojen vahvistumista. Vapaan sivistystyön keskeisiä tunnuspiirteitä ovat edelleen vapaus, vapaaehtoisuus, omaehtoinen tehtävänhaku sekä helppo saavutettavuus rehtori Aki Ojakangas Sivu 11

12 Järjestöllisen sivistystyön vaikuttavuus Seuraava jaottelu saattaa auttaa pohtimaan ay-liikkeen kansanopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Alueellinen ja paikallinen vaikuttavuus, eli vaikutus fyysiseen lähiympäristöön ja sen kansalaisjärjestöihin ja niiden toimintaan, vaikutus henkilöstön yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, taloudelliset vaikutukset. Keinoja ovat tilojen tarjonta, konsultaatiot, työhyvinvoinnin ylläpitäminen, työllistäminen, ostopalvelujen käyttö, opiston avainhenkilöiden osallistuminen erilaisiin paikallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Arvioijat ovat verkostokumppanit, henkilöstö, palvelu- ja tavaratoimittajat, opiston palveluiden käyttäjät sekä kunnalliset vaikuttajat rehtori Aki Ojakangas Sivu 12

13 Työmarkkinavaikuttavuus, eli opiston koulutuksen vaikutus työpaikkojen neuvottelutoimintaan, työyhteisöjen kehittämiseen, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja palkansaajien asemaan työpaikoilla. Keinoja ovat tarpeeseen soveltuva muutoksia ennakoiva koulutustoiminta, yksilön oppimista, itsetuntoa ja aktiivisuutta tukeva pedagogiikka, koulutuksen saatavuuden varmistaminen ja tehokas markkinointi. Myös osallistuminen koulutustarvetta ja edunvalvontaosaamista koskevaan keskusteluun on tätä prosessia. Opistoa koskevat liittokokouspäätökset ja niiden toteutumisen arviointi. Arvioijat ovat työmarkkinaosapuolet valtakunnallisesti ja paikallisesti, julkishallinnon virkamiehet ja opiskelijat rehtori Aki Ojakangas Sivu 13

14 Yksilöllinen vaikuttavuus, jolla on kytkentä yhteiskunnallisuuteen. Tarkastellaan koulutuksessa hankittujen yksilön kompetenssien soveltamista työssä, järjestö-toiminnassa, henkilökohtaisessa elämässä. Tiedämme, että koulutuksemme sisältää sellaisia elementtejä, jotka tukevat työmarkkinakompetensseja laajemmin yksilön osaamisen kehittymistä. Keinoja ovat yksilölliset koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnit, jälkikäteisarvioinnit, opiskelijoiden seuranta esim. luottamustehtävissä etenemisessä rehtori Aki Ojakangas Sivu 14

15 Vaikuttavuudesta Sosiaalisen pääoman kasvattaminen, eli opiskelijoiden, henkilöstön, taustayhteisön tavoitteisten verkostojen tukeminen ja yhteisyyden lisääminen. Keinoja ovat henkilöstön yhteistyön kehittäminen, taustayhteisön verkostojen tukeminen ja kehittäminen (esim. liiton tuntiopettajien sidos), opiskelijoiden liike-yhteisyyden tukeminen, kognitiivinen työ yhteenliittymisen sisällöistä ja eduista (opetus), työyhteisöjen kehittämistyö jne. Arvioijat ovat taustayhteisön toimijat ja päättäjät, liiton jäsenet, luottamushenkilöt, opiskelijat rehtori Aki Ojakangas Sivu 15

16 Kansanliikevaikuttavuus, eli opiston vaikutukset taustayhteisöönsä, sen kehittämiseen ja suunnan varmistamiseen ja organisaatioiden toimijoiden osaamiseen sekä liikkeen strategioiden toteuttamiseen. Keinoja ovat koulutuksen suuntaaminen taustayhteisön tarpeisiin ja tarpeiden ennakointi, osallistuminen aineistojen tuotantoon, toimitsijakoulutus, kirjallinen esiintyminen lehdissä ym. taustayhteisön välineissä, osallistuminen ohjelmien laadintaan, päätöksenteon valmisteluun, koulutettujen osallistumisaktiivisuuden ja osaamisen arviointi jne. Arvioijat ovat taustayhteisön päättäjät, paikallisen ay-toiminnan aktiivit sekä taustayhteisön palkattu työvoima rehtori Aki Ojakangas Sivu 16

17 Koulutus tukee työhyvinvointia Luo, tukee ja kehittää jäsenen sosiaalisia verkostoja ja toimintakykyä Luo, tukee ja kehittää luottamusta ay-liikkeen toimintaan Perehdyttää jäsenen toiminnan pelisääntöihin, ja toimintatapoihin Kehittää vastavuoroisuutta ja edistää toiminnan kriittistä arviointia ja kehittämistä Luo hengähdystaukoja työelämään Tuottaa edunvalvonta- ja työelämävalmiuksia rehtori Aki Ojakangas Sivu 17

18 Työhyvinvointi ei ole työsuojelun asia - on palkkausasia - on työaika-asia - on työorganisaation kehittämisasia - on tuottavuusasia - on ammattitaitoasia - on turvallisuusasia - on osaamisasia SE on edunvalvonnan ja yhteistyön asia kaikille työmarkkinatoimijoille rehtori Aki Ojakangas Sivu 18

19 Työhyvinvoinnin koulutustarjontaa Murikassa 2012 Hyvinvointi työyhteisössä Työn sisällön kehittäminen Ihmissuhteet työpaikalla Voimavarat ja muutoksen hallinnan välineet Yhdenvertaisuus työpaikalla Riskien arviointi Osallistujan areenat Työhyvinvointikorttikoulutus 4 pv 5 pv 5 pv 3 pv 3 pv 3 pv 4 viikkoa 1 pv rehtori Aki Ojakangas Sivu 19

20 TYÖHYVINVOINTILUPAUS Me lupaamme ja vahvistamme toisillemme, että toimimme kaikissa olosuhteissa edustamiemme työntekijöiden työhyvinvoinnin puolesta. Me emme jätä jäsentämme missään olosuhteissa yksin työhyvinvointiin liittyvien ongelmiensa kanssa. Emme salli työpaikalla epäoikeudenmukaisuutta, emme turvattomuutta ja turvaamme jokaisen oikeutta sopimuksenmukaiseen palkkaan. Me edistämme ammattiosaamisen kehittämistä ja tuemme järjestäytymistä työpaikallamme. Me lupaamme, että ammattiliittomme toimii sen puolesta, että jokainen palkansaaja voi osaamistaan kasvattaen työskennellä koko työuransa työkykyisenä ja turvallisesti rehtori Aki Ojakangas Sivu 20