EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1
EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu Epilän ja Hyhkyn loivilla, etelään viettävillä rinteillä on ollut useita kauppapuutarhoja, yksi Pispalan uittotunnelin itäpuolella, toinen Hennerinkadun ja moottoritien välissä, kolmas Vaakonkadun itäpuolella Haapalinnan kylässä (Haapalinnan kauppapuutarha aloitti 1901), neljäs Ranta-Kaarilassa Simolankadun varressa. Kaikki kasvihuonetoiminta on päättynyt tai siirtynyt muualle. Kasvihuoneansarit on korvattu rivitalorakentamisella, Haapalinnassa kerrostaloilla. Kasvitarhatoimintaa on ollut lisäksi Länsi-Tampereella pienimuotoisesti Lintulammin ja Itämäenkadun välissä sekä ainoana vielä kasvihuoneina näkyvänä Lintulammilla Possilankadun pohjoispuolella Lielahden kartanon entisen torpan, Itämäen kauppapuutarha, joka sekin odottelee voimassaolevan asemakaavan vuodelta 1975 mukaista rivitalorakentamista (ak 4842). Rankasillankatu on alun perin Pispalan valtatieltä eli muinaiselta Turun tieltä kohti Vaakkolammin itäkärjen laskuojan ylittävää siltaa rankasiltaa kulkenut tieyhteys. Vuonna 1900 maanmittari Toivo Borgenström laati palstoitussuunnitelman Hatanpään Hennerin, Uotilan ja Mattilan (entisen Hyhkyn kesiaikaisen ryhmäkylän talojen) maille. Rannilankatu ja Rankasillankatu sekä osa tonttijaosta on toteutunut tämän palstoitussuunnitelman mukaisesti 1907 tehdyn mittauksen mukaan. Vuoden 1927 Pohjois-Pirkkalan pitäjänkartassa tontin rakennusta ei ole esitetty. 1930 Ahoniuksen (Ahomaan) laatiman Pohjois-Pirkkalan täydennyskartoituksen 1936-45 kartassa nykyisen tontin Epilä- 1140-6 nykyinen rakennus on esitetty itäpäästään lyhyempänä mutta paikallaan. Tässä mittauksessa näkyy myös etelämpänä sijainneet kasvihuoneet. Vuoden 1946 ilmakuvassa kasvihuoneet niin ikään näkyvät. Tässä ilmakuvassa erottuvat nykyisen tontin Epilä-1140-6 koillispuolella olleet taimistopellot. Vuoden 1953 asemakaavassa tontti 1140-6 sai muotonsa ja kasvihuoneiden alue merkittiin viljelystontiksi, jolla käyttötarkoituksella sodanjälkeisenä jälleenrakennusaikana pyrittiin järjestämään kaupunkiin viljelyspaikkoja. 2
Vuoden 1967 asemakaavalla tontin pohjoispuoleinen osa osoitettiin huoltoasematontiksi. Tässä yhteydessä Pispalan valtatien varret alkoivat liikenteen huomattavasti lisääntyessä korostetusti olla väyläympäristön lievealuetta. Vuoden 1978 asemakaava muutti viljelystontin eli kasvihuonetontin pohjoisosan Vallerinkadun varressa omakotitonteiksi. Vuoden 1986 asemakaava muutti Nopolan kasvihuoneen alueen rivitalotontiksi. Nopolan puutarha oli Hyhkyn ja Kaarilan etelärinteiden pinta-alaltaan pienimuotoisin puutarhaalue. Lasisten kasvitarhojen toimintaedellytykset tiivistyvän kaupunkirakenteen keskellä ovat loppuneet. Yksiköiden koot ovat kasvaneet ja pienempien kokonaisuuksien kannattavuus hiipunut. Rannilankatu 2:ssa ollut niin sanottu kukkatalo väistyi vuoden 2000 asemakaavan paritalojen myötä. Nopolan kasvihuoneen eikä muidenkaan kasvihuoneiden sijaintia voi enää juuri hahmottaa, koska viestit niistä ovat kadonneet rakentamisen alle. Vanhasta yli 70-vuotiaasta rakennuskannasta saa yhtenäisimmän vaikutelman lyhyen Rannilankadun rakennuskannasta ja katukuvasta. Tontin 1140-6 nykyinen rakennus edustaa tuota paikan rakentamistapaa. Mitään erityistä kauppapuutarhatoiminnasta alueella ei enää ole. 3
Rantasillankadun varressa vain tontin 1140-6 nykyinen rakennus edustaa alueen vanhempaa rakennuskantaa, joten rakennuksen säilyttäminen ei yksinään luo Rankasillankadusta alkuperäisen katunäkymän kokonaisuutta. Rakennus sijaitsee kuitenkin muuhun rakennuskantaan nähden lähimpänä katualuetta ja samalla kertoo vanhan rakennustavan suhteesta katunäkymään. Asemakaavan 8541 tavoitteet ja johtopäätökset alueen vaiheiden tarkastelusta Asemakaavalla halutaan tukea alueen vanhan rakennustavan mukaista sijoittelua. Tontti on kokonsa puolesta jaettavissa ja pientaloasumista tukeva ratkaisuun on kaavan mukaan hyvät edellytykset. Asemakaava 8541 lähtee siitä, että tontilla oleva rakennus voidaan säilyttää. Rakennus sijaitsee tontin jakamisen kannalta edullisesti tontin pohjoisrajan tuntumassa, jolloin se suojaa piha-alueita ja osaltaan muitakin tontteja Pispalan valtatien ja huoltoaseman meluta ja muilta häiriötekijöiltä. Kaavaratkaisu tukee muutoinkin kuin rakennussuojelutavoittein nykyisen rakennuksen säilyttämistä paikallaan muun muassa palauttamalla alueen alkuperäisen luonteista tiiviimpää katukuvaa. Maakuntamuseon lausunnon perusteella asemakaavaan rakennuksen rakennusalalle lisätään merkintä (sr-42) Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. 4
Korttelin 1140 ja sen lähialueen kehitysvaiheet 5
Nykyinen virastokartta alueesta. Karttaan on tuotu Nopolan kasvitarhan aiheita, vanha Nokiantien linjaus ja rakentamisajankohdan vielä olevaa rakennuskantaa 6
Nykyinen kantakartta alueesta. Karttaan on tuotu Nopolan kasvitarhan aiheita, vanha Nokiantien linjaus ja rakentamisajankohdan vielä olevaa rakennuskantaa 7
Vuoden 1767 Daniel Hallin karttaote alueesta. Karttaan on tuotu Nopolan kasvitarhan aiheita, vanha Nokiantien linjaus ja rakentamisajankohdan vielä olevaa rakennuskantaa Vaakkola 8
Nykyinen kantakartta alueesta. Karttaan on tuotu Nopolan kasvitarhan aiheita, vanha Nokiantien linjaus ja rakentamisajankohdan vielä olevaa rakennuskantaa ja Vaakkolan sotilasvirkatalon paikka 1767 Vaakkolan sotilasvirkatalo 9
1900 Hatanpään vuokratontit 10
1903 Pohjois-Pirkkala pitäjänkartta 11
1927 Pohjois-Pirkkala pitäjänkartta 12
1936-45-mittaus 13
1946 14
1956 15
1966 16
1974 17
1987 18
1995 19
2011 20
2012 21
VT- viljelystontti kasvihuoneille Huoltoasemakaava poisti 1946 ilmakuvassa näkyneen taimiston 16.2.1953 19.7.1967 Kasvihuoneiden alue rivitalotontiksi 30.10.1986 Vallerinkadun varren osuus viljelystontista ao-tontiksi 4.10.1978 KESKEISET ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET 22
Tontin Epilä-1140-6 asuinrakennus Sisäänkäyntikatoksessa ja ikkunalistoissa on nähtävissä rakennuksen alkuperäisiä yksityiskohtia. Huoltoaseman läheisyys 23
24