Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Sirkka-Liisa Piipponen, tilastotutkija
Aloiteoikeus Kuntalain mukaan (KuntaL 365/1995, 28 ) Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi (2) prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. 1 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Tietoa kuntalaisaloitteista Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (365/1995) 28 :ssä. Kunnan jäsenten aloiteoikeudesta säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kuntalaissa (36 :ssä). Aloitteen tekijän ikää ei ole rajoitettu; aloitteen voi tehdä kuka tahansa kunnan asukas, myös sellainen henkilö kenellä ei ole äänioikeutta (alle 18-vuotias, ulkomaalainen tms) Hyvään hallintoon kuuluu vastata tehtyihin aloitteisiin. Aloite on käsiteltävä aloitteessa tarkoitetun asian vaatimassa järjestyksessä. Aloite on ohjattava sen viranomaisen käsiteltäväksi, jolle se kunnassa kuuluu. Käsittelijä ei siis aina ole valtuusto, vaan todennäköisesti useimmiten kunnanhallitus, lautakunta tai jokin muu kunnan viranomainen. Toisaalta alempi viranomainen ei voi kieltäytyä saattamasta valtuuston käsiteltäväksi sen toimivaltaan kuuluvaa asiaa tai todeta, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. Aloitteesta on erotettava hakemus, jonka asukas tekee asianomaisena omassa asiassaan. Aloitteen ja hakemuksen ero on joskus tulkinnanvarainen. Kuntien kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, mikä osaltaan heijastuu kuntalaisaloitteiden määriin. Myös kuntalaisen antama palaute ja kuntalaisaloite voivat sekoittua. Kuntalaiset voivat virallisen kuntalaisaloitteen sijaan ottaa esim. myös suoraan yhteyttä viranhaltijaan tai luottamushenkilöön tämä on tavallista erityisesti pienemmissä kunnissa. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena, sitä on kutsuttu jopa suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa kunnat voineet ottaa käyttöön aloiteoikeuden vuodesta 2002 lähtien ja Norjan kuntalakiin on lisätty kuntalaisten aloiteoikeus v. 2003. Tänä vuonna säädetty kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Lain mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Uuden lain tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa ja siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Lähteet: Kuntalaki 365/1995 Harjula & Prättälä: Kuntalaki - tausta ja tulkinnat. Talentum. 7. uudistettu painos. Helsinki 2007. Kuntalaisten vaikuttamisopas Vallakas: Kunnat.net > Palvelualueet > Demokratia ja osallisuus > Kuntalaisten osallistuminen > Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas Kansanvalta.fi > Kansalaisaloite Kansanaloitelaki 12/2012 2 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kuntalaisaloitteiden yleisyys Kuntalaisaloitteiden määrä on noussut 6,8:sta 8,8:aan vuodesta 2005 vuoteen 2011. Yleensä aloitteiden määrä nousee valtuustokauden loppua kohden. Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi aloitetta vuoden aikana ja noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta. Nämä kunnat ovat alle 20 000 asukkaan kuntia.» Noin puolessa kunnista on tehty yhdestä viiteen aloitetta.» Yli viisi aloitetta vuoden aikana on tehty noin 30 prosentissa kuntia.» Yli 50 aloitetta on tehty 2-3 prosentissa kuntia. Kuntalaisaloitteiden määrä on keskimäärin sitä suurempi mitä asukasmäärältään suuremmasta kunnasta on kyse.» Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuonna 2011* keskimäärin 2,4.» Yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 71 aloitetta. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat suuresti tehtyjen aloitteiden määrän osalta, myös samankokoisten kuntien välillä. Tiedot kuntalaisaloitteiden määristä perustuvat Kuntaliiton kunnilta saamiin tietoihin. Vuosien 2010 ja 2011 tiedonkeruu kunnista on vielä kesken, ja annetut tiedot ovat ennakkotietoja 26.3.2012. 3 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kuntalaisaloitteet v. 2005-2011, kpl Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin 12 10 8,6 8,4 8,6 8,8 8 6,8 7,2 7,3 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto. 4 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet määrän mukaan luokiteltuna vuosina 2008-2011 Aloitteiden määrä 2008, % kunnista 2009, % kunnista 2010, % kunnista 2011, % kunnista* 0 kpl 29 20 20 20 1-5 kpl 46 54 51 50 6-10 kpl 11 10 14 10 11-20 kpl 7 8 6 10 21-50 kpl 5 6 6 7 Yli 50 kpl 2 2 3 3 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Vastanneiden kuntien lkm 218 229 161 169 *ennakkotieto 26.3.2012 Lähde: Suomen Kuntaliitto. 5 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kuntalaisaloitteet v. 2011*, kpl Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin kuntakokoluokittain Kuntakoko Aloitteiden määrä, kpl Min - max Vastanneiden kuntien lkm Alle 2 000 as. 2,4 0-9 19 2 000 5 000 as. 3,0 0-75 46 5 001 10 000 as. 4,4 0-26 41 10 001 20 000 as. 6,1 0-51 28 20 001 50 000 as. 15,4 1-40 23 50 001 100 000 as. 15,1 4-31 7 Yli 100 000 as. 71,3 7-187 7 Yhteensä 8,8 0-187 171 *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto. 6 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kuntalaisaloitteiden aihealueet v. 2011*, % Koulutuspalvelut 1 Muut Terveydenhuolto 11 7 Tekniset palvelut Hallinto ja päätöksenteko 11 35 Sosiaalitoimi 13 22 Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut *ennakkotieto 7 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012 Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Kuntalaisaloitteita laidasta laitaan Kuntalalaisaloitteet käsittelevät yleisimmin teknisiä palveluja. Aloitteen aiheena on muu muassa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidasteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot, liikuntapaikat. Koulutus-, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia, kirjastoautoja. Sosiaali- ja terveystoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja. Myös kuntaliitosten selvittäminen on ollut usean aloitteen aiheena, joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä. 8 15.10.2012 MPS & SLP 3/2012
Kuntalaisaloitteet kuntalaisten näkökulmasta Miten kuntalaiset arvioivat kuntalaisaloitteen vaikuttaneen tai vaikuttavan kunnan päätöksentekoon? Marianne Pekola-Sjöblom 23.3.2012
Kuntalaisaloitteiden kartoitus osana Kuntaliiton laajoja kuntalaiskyselyjä Osana KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmaa (1995-2004) ja Parasarviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) on Kuntaliiton toimesta tehty laajoja kuntalaiskyselyjä vuosina 1996, 2000, 2004, 2008 ja 2011. Kuntalaiskyselyissä on kartoitettu erilaisten suorien vaikuttamistapojen käytön yleisyyttä kuntalaisten keskuudessa sekä arviota vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Kuntalaisaloite on jatkuvasti kuulunut vähäisimmin käytettyjen suorien vaikuttamistapojen joukkoon; vain noin 3-4% kyselyihin vastanneista on ilmoittanut tehneensä kuntalaisaloitteen. Kuntalaisaloitteen vaikuttavuus jakaa mielipiteet; noin neljännes pitää hyvänä vaikuttamistapana ja runsas neljännes taas huonona vaikuttamistapana. Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät aloitteen tekemistä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. Arviot kuntalaisaloitteen vaikuttavuudesta vaihtelevat jonkin verran vastaajan taustan mukaan» Kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana pitäviä ovat erityisesti naiset, alle 30-vuotiaat, suomenkieliset, vähän koulutetut, opiskelijat, lapsia/omaista/kotia hoitavat, kunnassa tai kuntataustaisessa organisaatiossa työskentelevät lapsiperheelliset kuntalaiset. Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011. Kuntalaistutkimukset, mm. Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa (Pekola-Sjöblom 2011), Kuntalainen kansalainen (Pekola- Sjöblom, Helander, Sjöblom 2006) 8 15.10.2012 mps 3/2012
Kuntalaisaloite on vähän käytetty vaikuttamistapa. Ne kuntalaiskyselyyn vastanneet, jotka ilmoittaneet tehneensä kuntalaisaloitteen v. 2000, 2004, 2008 ja 2011. (%, N= 10532-12992) 10 8 6 4 3 4 3 3 2 0 2000 2004 2008 2012 Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011. / mps 3/2012
Vain noin neljännes pitää kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana kunnan päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Vastausten %-jakaumat v. 2000, 2004, 2008 ja 2011. (N=7435-10077) 2000 19 52 29 2004 17 53 30 2008 26 47 27 2011 24 47 29 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä vaikuttamistapa Ei hyvä, ei huono vaikuttamistapa Huono vaikuttamistapa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012
Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät sitä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. % pitää hyvänä vaikuttamistapana Kuntalaisaloitteen tehneet Ne, jotka eivät tehneet kuntalaisaloitetta Vuosi 2008: 44 25 Vuosi 2011: 40 23 Lähde: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012
Arviot kuntalaisaloitteista vaikuttamistapana vaihtelevat kuntalaisen taustan mukaan (2011) Lähteet: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Eniten hyvänä vaikuttamistapana pitäviä Sukupuoli Nainen (27%) Mies (20%) Vähiten hyvänä vaikuttamistapana pitäviä Ikäluokka 18-29 v (29%) 70-79 v (18%) Äidinkieli Suomi (24%) Ruotsi (17%) Koulutus Kansa-/peruskoulu (20%) Alempi korkeakoulu- tai amk-tutkinto (28%) Ammattiasema Opiskelija (32%), lapsia/omaista/kotia hoitava (31%) Työnantaja Kunta tai kuntataustainen organisaatio (30-32%) Yrittäjä, eläkeläinen (20%) Oma yritys/itse työllistynyt (21%) Perhemuoto Lapsiperhe (27%) Aikuistalous, ei alaikäisiä lapsia (22%) Lähteet: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012
Lisätietoja ko. aiheesta: Tilastotietoja: www.kunnat.net/tilastot» Kuntavaali- ja demokratiatilastot Tietoja kuntalaisten vaikuttamistavoista, mm Vallakas kuntalaisen vaikuttamisopas: www.kunnat.net: Palvelualueet > Demokratia ja osallisuus> Kuntalaisten osallistuminen Tutkimuksia: Tutkimus valtuustokaudesta 2005 2008: Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella 2005 2008. Acta nro 215. Jäntti Anni ja Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa 2008. Paras-ARTTU-tutkimuksia nro 9. Acta nro 229. Pekola-Sjöblom Marianne (2011). Kuntalainen kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004. KuntaSuomi 2004 tutkimuksia nro 56. Acta nro 182. Pekola-Sjöblom Marianne, Helander Voitto, Sjöblom Stefan (2006). Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) Kuntalaistutkimus: www.kunnat.net/arttu > Tutkimusmoduulit > Osahanke 2: Demokratia ja johtaminen > Kuntalaistutkimus Kuntaliiton kirjakauppa: http://www.kunnat.net/kirjakauppa