PIISPANRISTIN KOULUN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

1 (33) TUTKIMUSSELOSTUS NRO 1355 PIISPANRISTIN KOULUN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tampere 2004

2 (33) (33 sivua + 28 liitesivua) Tilaaja Kaarinan kaupunki, Tilakeskus Tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen PL 17 20781 KAARINA Viite PÄÄTÖS NRO 25/2004, 9.8.2004 / Tapani Mellanen Tehtävä Piispanristin koulun kosteustekninen kuntotutkimus Tutkimuspvm Kenttätutkimus 10., 11. ja 12.8.2004 Tutkimusryhmä Tutk., dipl.ins. Jyrki Wahlman Tutk., dipl.ins. Jommi Suonketo Prof. tekn. toht. Matti Pentti Tampereen teknillinen yliopisto PL 600 33101 Tampere Puhelin (03) 3115 11 (TTY:n vaihde) Faksi (03) 3115 2811 Lausunnon jakelu Kaarinan kaupunki, Tilakeskus TTY / Talonrakennustekniikan arkisto

3 (33) PIISPANRISTIN KOULUN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa 5 1.1 Kohderakennuksesta 5 1.2 Rakenteista 6 1.2.1 Kellarikerros 6 1.2.2 Ensimmäinen kerros 6 1.2.3 Muuta rakenteista 7 1.3 Korjaushistoriasta 7 2 Tutkimuksen tavoite ja rajaus 8 3 Tutkimustoimenpiteet 9 4 Havainnot ja mittaustulokset 9 4.1 Vesikatto ja yläpohja 10 4.2 Kellarikerros 12 4.2.1 Kellarikerros, yleistä 13 4.2.2 Keittiö ja ruokasali (001-005 ja 006) 13 4.2.3 Liikuntasali (007) 14 4.2.4 Teknisen työn tilat (008-010) 14 4.2.5 Tekstiilityön tilat (011-014) 14 4.2.6 Varastotilat (020-023) 15 4.2.7 Poikien puku- ja pesutilat (024-028) 15 4.2.8 Tyttöjen puku- ja pesutilat (029, 031-034) 16 4.2.9 Hoitohenkilökunnan sosiaalitilat (036-038) ja siivouskomero (035) 16 4.2.10 Tekniset tilat (043-047) 17 4.2.11 Muut kellarikerroksen tilat 17 4.3 Ryömintätila 17 4.4 Ensimmäinen kerros 18 4.4.1 Ensimmäinen kerros, yleistä 18 4.4.2 Ympäristö- ja luonnontiedon luokka (101-105, 105a) 19 4.4.3 Opettajien työtilat (106-116) 19 4.4.4 Lounaisosan tilat 117, 119, 122, 123 ja 123a 19 4.4.5 Luoteisosan luokat 133-135, 142-144, 148-150 20 4.4.6 Luoteisosan aulatilat 136-141, 145-147 21 4.4.7 Koillisosan luokat 165-170 21 4.4.8 Koillisosan aulatilat 158-164 22 4.4.9 Keskiosan tilat 127-132, 151-153 22 4.5 Ilmanvaihto 23 4.6 Rakennuksen ulkopuoli ja salaojitus 24

4 (33) 4.7 Erillisrakennus 24 5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 28 5.1 Vesikatto ja yläpohja 28 5.2 Kellarikerros 29 5.3 Ryömintätila 30 5.4 Ensimmäinen kerros 31 5.5 Ilmanvaihto 31 5.6 Rakennuksen ulkopuoli ja salaojat 32 5.7 Erillisrakennus 33 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Turun yliopiston aerobiologian yksikön analyysiraportti Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen analyysiraportti Rakenneleikkauksia Pohjapiirros, kellarikerros Pohjapiirros, 1. kerros Salaojapiirros RH-mittaustulokset Kuvaliite

5 (33) PIISPANRISTIN KOULUN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 TAUSTAA 1.1 Kohderakennuksesta Kaarinan kaupungin tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen on 9.8.2004 tekemällään päätöksellä tilannut Tampereen teknillisen yliopiston Talonrakennustekniikan laboratoriolta Piispanristin koulun kosteusteknisen kuntotutkimuksen. Tilaus perustui TTY Talonrakennustekniikan laboratorion laatimaan alustavaan tutkimussuunnitelmaan / tarjoukseen, joka on päivätty 22.6.2004. Piispanristin koululla pidettiin alustava tarkastus perjantaina 18.6.2004 klo 9 alkaen. Paikalla olivat rehtori Hannu Rautanen, työterveyslääkäri Ritva Borman, terveystarkastaja Markku Oksanen, tilakeskuksen rakennusmestari Risto Vuorinen, tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen ja Jyrki Wahlman TTY:ltä. Kenttätutkimus tehtiin 10.-12.8.2004. Kenttätutkimuksen tekivät TTY:n tutkijat Jommi Suonketo ja Jyrki Wahlman. Opettajille pidettiin tiedotustilaisuus aiheesta koulutyön alettua 16.8.2004 klo 10 alkaen. Tutkija Jyrki Wahlman oli tiedotustilaisuudessa TTY:n edustajana. Piispanristin koulurakennus sijaitsee Kaarinan kaupungissa osoitteessa Otsonkatu 2. Rakennus on 1970 luvun puolivälistä. Kattomuodon muutos tasakatosta harjakatoksi on tehty 1980 luvun puolivälissä. Rakennus sijaitsee soraharjun rinteessä. Ylärinteen puoleinen piha-alue on pääosin asfaltoitu rakennuksen sokkeliin saakka. Sokkelin viereen on muotoiltu vastakallistusta muutamia vuosia sitten tehtyjen rakennuspaikan kuivatustoimenpiteiden yhteydessä. Sokkelikorkeus on jäänyt samassa yhteydessä matalaksi. Etenkin rakennuksen itä- ja eteläpuolella on myös nurmikkoa ja istutuksia sekä puita. Rakennuksen piha-alueen läheisyydessä on lähdeperäisiä lammikoita, joiden vesiä johdetaan putkiston avulla kauemmas alueelta. Koulurakennuksen itäpuolella on entinen talonmiehen asunto, jossa sijaitsevat nykyisin yksi luokkatila ja terveydenhoitajan vastaanottotilat. Talonmiehen asunnon pohjoisseinän alaosa on maanvastainen. Talonmiehen asunnossa on loiva kermikatto varustettuna sisäpuolisella vedenpoistolla. Koulurakennus on osittain kaksikerroksinen. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat mm. liikuntasali puku- ja pesutiloineen, keittiö, käsityöluokat, tekniset tilat sekä VSS tila. Ylimmässä kerroksessa on pääosin opetustiloja, kirjasto, tarvikevarasto sekä opettajien työtiloja ja kanslia. Rakennuksen yläkerran pilari-palkkirunko on liimapuuta. Ulkoverhous on pääosin punatiiltä. Ulkoverhouksen takana on mineraalivillaeristeinen puurakenne. Ulkoseinän ilmanpitävyydessä on havaittu puutteita. Ikkunoiden ympäristössä on myös pellillä ja rakennuslevyllä verhottua julkisivua. Osa ikkunoista on jo varustettu metallipuitteisilla ns. etuikkunoilla. Ikkunakorjausta on tehty kesän 2004 kuluessa. Katto on ollut alun perin kermikatteella ja sisäpuolisella vedenpoistolla varustettu täysin tasainen umpikatto, jonka lämmöneristeenä on ollut solumuovia. Katon kantavana sekundäärirakenteena on ollut liimapuupalkkien varaan asennettu aaltomineriittilevy. Kattomuoto on muutettu 1980 luvun

6 (33) puolivälissä tehdyssä vesikattokorjauksessa harjakatoksi. Nykyinen vesikate on konesaumattua peltiä. Vanha umpikattorakenne on jätetty pääosin purkamatta. Purkua on tehty ainoastaan uuden vesikaton puurakenteiden tukipisteiden kohdilla. Yläpohjaan on puhallettu uusi lämmöneriste (mineraalivillaa). Saatujen tietojen mukaan sekä uuden että vanhan vesikatteen läpi on tapahtunut vesivuotoja. Uusi vesikate on vuotanut ainakin keväisin katolla olleen lumen sulaessa nopeasti. Mahdollisesti osa vuodoista on liittynyt yläpohjarakenteeseen kondensoituneen ja jäätyneen veden sulamiseen. Uutta vesikatetta on korjattu vuotopaikoista pellittämällä sekä bitumikermillä. Rakennuksen räystäskourut ovat piilossa räystäsrakenteen sisällä. Räystäskourut tulvivat ajoittain siten, että vettä valuu räystään aluslaudoituksen väleistä. Rakennuksen alimman kerroksen alapohja on maanvarainen teräsbetonilaatta. Ylimmän kerroksen alapohja on osin maanvarainen, osin ryömintätilainen. Ryömintätilaista osaa on mm. kirjaston ja opetusvälinevaraston alapuolella. Ryömintätila on silmämääräisten havaintojen perusteella siisti, luonnonsorapohjainen tila. Välipohja on betonirakenteinen. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Järjestelmää ei ole varustettu lämmöntalteenotolla. Entisessä talonmiehen asunnossa on oma pieni ilmanvaihtokone. Salaojien olemassaolosta ja toimivuudesta ei ollut varmaa tietoa. Rakennuksen pohjoispuolella on tehty rakennukseen kohdistuvan pintavesirasituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. 1.2 Rakenteista 1.2.1 Kellarikerros Rakennuksen kellarikerros on pääosin betonirunkoinen. Alimman kerroksen ulkoseinät ovat kantavia. Välipohja on paikallavalettua massiivista betonia. Kellarikerros sijaitsee pääosin rinteen juuressa olevalla tasaisella alueella. Siksi suurin osa kellarikerroksen ulkoseinistä on kokonaan tai osittain maanpinnan yläpuolella. Maanpinnan yläpuolella olevien seinien betonisisäkuoren ulkopinnassa on puukoolaus ja mineraalivillaeriste. Ulkoverhouksena on levy ja ikkunoiden välisillä osilla poltettu tiili. Kellarin pohjoisosan tilojen (VSS, lämpökeskus, iv-konehuone) ulkoseinät ovat maanvastaisia betoniseiniä. Maanvastaisissa betoniseinissä ja pihakansilta kellariin johtavien ulkoportaiden vastaisissa ulkoseinissä on lämmöneristeenä solumuovia (kuva 3, liite 4). Seinät ovat paikallavalettuja. Kaksi kerrosta korkean liikuntasalin alaosan rakenteet poikkeavat muista kellarikerroksen rakenteista. Liikuntasalin kohdalla kantava rakenne on liimapuuta. Liikuntasalin kohdalla ulkoseinä on kokonaan puurakenteinen. Ulkoverhouksena on levy ja ikkunoiden välisillä osilla poltettu tiili. Kellarikerroksen lattia on maanvarainen betonilaatta. Lämmöneristeenä on solumuovia (EPS). Laatta on todennäköisesti reunavahvistettu betonilaatta. Rakennekuvia ei ollut käytettävissä kyseisestä kohdasta. 1.2.2 Ensimmäinen kerros Ensimmäisessä kerroksessa kantavana rakenteena on liimapuurakenteinen pilari-palkkirunko. Ulkoseinän rakenne on samanlainen kuin liikuntasalissa (ks. kohta 1.2.1).

7 (33) Ensimmäisen kerroksen lattia on osin massiivibetonia (kellarin vastainen välipohja ja ryömintätilan vastainen alapohja) ja osin maanvarainen betonilaatta. Maanvarainen betonilaatta on reunavahvistettu. Reunavahvistus on valettu päin sokkelimuottina käytettyä EPS-lämmöneristeellä varustettua sokkelielementtiä, joka kiinnittyy valuun (reunavahvistukseen) muototeräsprofiilien välityksellä. Laatan alla on EPS-lämmöneriste. Sokkelielementtien väliset pystysaumat on saumattu saumausmassalla. Ensimmäisen kerroksen perustusleikkauksia on esitetty liitteen 4 kuvassa 4. Yläpohja on kannatettu liimapuupalkkien varaan. Alkuperäisen sisäpuolisella vedenpoistolla varustetun vesikatteen kantavana sekundäärirakenteena on aaltomineriittilevy. Lämmöneristeenä on noin 140 mm EPS-lämmöneristettä koostuen kahdesta ristikkäin asennetusta levystä. Vedeneristeenä on kermieriste. Rakenteessa ei ole erillistä höyrynsulkua. Kattomuodon muutoksen yhteydessä harjakaton tolpat on tuettu liimapuupalkkien kohdille rikkomalla kermieriste ja EPS-lämmöneriste tukipisteiden kohdilta. Yläpohjaan on puhallettu noin 100 mm mineraalivillaa lisälämmöneristeeksi. Uusi vesikate on konesaumattua peltiä. 1.2.3 Muuta rakenteista Edellä oleva rakenteiden kuvaus perustuu sekä käytettävissä olleisiin piirustuksiin että kohteessa tehtyihin havaintoihin. Käytettävissä oleva piirustusaineisto oli niukka. Seuraavissa kohdissa on esitetty mm. rakenteiden avauksiin perustuvia yksityiskohtaisempia mitta-, materiaali- yms. tietoja rakenteista. 1.3 Korjaushistoriasta Käytettävissä olleen kirjallisen materiaalin tarkastelun perusteella sekä rehtori Hannu Rautasen, työterveyslääkäri Ritva Bormanin, terveystarkastaja Markku Oksasen, tilakeskuksen rakennusmestari Risto Vuorisen ja tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellasen kanssa 18.6.2004 käytyjen keskustelujen perusteella tuli esille ainakin seuraavia rakennuksessa havaittuja kosteusteknisiä ongelmia. Rakennusta koskevaa kirjallista materiaalia oli käytettävissä 13.11.1995 alkaen. Rakennuksessa on esiintynyt vesikattovuotoja, joiden seurauksena vettä on vuotanut runsaimmin etenkin ATK luokkaan (tila 132) sekä ympäristö- ja luonnontiedon luokkaan (tilat 101, 105 ja 105a). Yläpohjan rakenne, kosteustekniset riskit ja kosteustekninen kunto eivät ole tarkasti tiedossa. Sisääntulotasanteiden betonikansille kertyvät vedet rasittavat alapuolisten tilojen rakenteita sekä viereisten tilojen ulkoseinien alaosia ja lattioita. Joidenkin tilojen lattioissa on havaittu pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa kosteutta ilmeisesti syöksytorvista tulevien kattovesien aiheuttaman kosteusrasituksen seurauksena (Turun aluetyöterveyslaitoksen raportti 30.1.1997). Esimerkiksi keittiön, joidenkin WC -tilojen sekä märkätilojen rakenteiden on havaittu pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa olevan kosteita (Turun aluetyöterveyslaitoksen raportti 30.1.1997).

8 (33) Tekstiilityöluokan (tila 013) perällä olevan sovitushuoneen (tila 012) takaseinällä lattianrajassa on kosteuden aiheuttamaa vauriota maali- ja tasoitekerroksissa. Kattovesien johtaminen syöksytorvien alapäistä eteenpäin on puutteellista ainakin rakennuksen eteläsivulla. Entisessä talonmiehen asunnossa on havaittu maakellarin hajua. Koulun tiloista on otettu ainakin ilmanäytteitä, pintasivelynäytteitä ja laskeutuneesta pölystä imuroimalla otettuja näytteitä sisäilmassa olevien itiöiden määrittämistä varten. Yhteenvetona voitaneen todeta, että näytteissä on esiintynyt sädesieniä ja kosteusindikoivaa homelajistoa. Näytteitä on otettu ainakin 15.11.1995 ja 7.4.2004 välisenä aikana (käytettävissä 4 kpl analyysiraportteja). Rakenteista ei ole saadun tiedon mukaan otettu materiaalinäytteitä. Rakennuksessa on tehty muun muassa seuraavia korjaus- ja parannustoimenpiteitä: Ilmanvaihdon säätö ja parantaminen vuonna 1995 ABB Fläktin toimesta. Pistokoeluonteiset ilmanvaihdon mittaukset. Mittauksissa todettiin, että suunniteltuja ilmamääriä ei kaikissa tiloissa täysin saavutettu. Kuitenkin hiilidioksidipitoisuudet mitatuissa kahdessa luokkatilassa olivat sisäilmastoluokkien S1 ja S2 mukaiset (Turun aluetyöterveyslaitoksen raportti 30.1.1997). Ryömintätilassa olevan sadevesien kokoojakaivon rakenteen ja toimivuuden parantaminen (rakennusmestari Risto Vuorinen / Kaarinan kaupunki). Sisääntulotasanteiden ja ulkoseinien liitoskohtien tiivistyskorjaukset tulvimisesta johtuvan rakenteisiin kohdistuvan kosteusrasituksen estämiseksi. Vesikatteen paikkaustyyppiset korjaukset useaan otteeseen havaittujen vesivuotojen jälkeen. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS Tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti niiden ongelmien, tilojen ja rakenteiden tutkimiseen, joita käsiteltiin perjantaina 18.6.2004 tehdyn alustavan tarkastuksen yhteydessä. Tilaajan esityksestä panostettiin erityisesti: 1) yläpohjan rakenteen selvittämiseen ja kosteusteknisen kunnon tutkimiseen 2) alapohjan rakenteen selvittämiseen ja kosteusteknisen kunnon tutkimiseen 3) ilmanvaihtojärjestelmän mahdollisten kuitulähteiden olemassaolon selvittämiseen ja niiden paikallistamiseen. Lisäksi tutkimustoimenpiteitä kohdennettiin käytettävissä olevien piirustusten ja muiden käytettävissä olevien asiakirjojen tarkastelun perusteella. Kosteusteknisen kuntotutkimuksen tavoitteena on tuottaa lähtötietoja kiinteistönpitoa ja korjaussuunnittelua varten siten, että rakennuksen välitön ympäristö, rakenteet, pinnat ja mm. ilmanvaihto voidaan tehdä kosteusteknisesti toimiviksi ja käyttäjille mahdollisimman terveellisiksi ja turvallisiksi.

9 (33) Yksityiskohtainen korjaussuunnittelu ja korjausten valvonta eivät sisälly toimeksiantoon. 3 TUTKIMUSTOIMENPITEET Kenttätutkimusvaiheessa tehtiin mm. seuraavia tutkimustoimenpiteitä: Rakennuksen sisätiloissa kattavasti tehtävät silmämääräinen havainnointi ja kosteuskartoitus pintakosteudenosoittimella tarkempia tutkimustoimenpiteitä ohjaavina toimenpiteinä. Suhteellisen kosteuden mittaukset rakenteiden sisältä pintakosteudenosoittimella tehtyjen havaintojen varmistamiseksi. Vesikaton ja yläpohjan (ullakon) silmämääräinen tarkastelu. Rakenneavaukset ja materiaalinäytteenotto 1) kostuneiksi havaituista rakenteista ja 2) kosteusteknisesti riskialtteiksi arvioiduista rakenteista niiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavauksia ja porauksia rakenteiden sekä niiden suunnitelmienmukaisuuden ja kosteusteknisen toimivuuden selvittämiseksi (yläpohja, ulkoseinät ja alapohja). Ilmanvaihtojärjestelmän rakenteen selvittäminen käytettävissä olevista piirustuksista ja kohteessa tehdyin havainnoin. Sisäilman kuitulähteiden olemassaolon selvittäminen ja paikallistaminen ilmanvaihtojärjestelmästä. Näytteenotto sisäpinnoille laskeutuneesta pölystä sisäilmassa olevien mineraalivilla- yms. kuitujen määrittämistä varten. Materiaalinäytteenotto mahdollisista sisäilman kuitulähteistä alkuaineanalyysia varten. Sisäpinnoilta mahdollisesti löytyvien kuitujen koostumusta verrataan laboratoriossa eri kuitulähteiden kuitujen koostumukseen sisäpinnoilta mahdollisesti löytyvien kuitujen alkuperän selvittämiseksi. Tutkimushetkellä rakennuksessa vallitsevien painesuhteiden selvittäminen mittaamalla. Ryömintätilan aistinvarainen havainnointi ja painesuhteiden mittaaminen. Rakennuksen ulkopuolella tehty silmämääräinen tarkastelu. Salaojien olemassaolon ja korkeusaseman selvittäminen vaaitusmittauksin. Sade- ja kattovesien viemäröinnin toimivuuden arviointi. 4 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET Seuraavassa esitetään kohteessa tehdyt havainnot ja mittaustulokset tiloittain, rakenteittain tai järjestelmittäin. Rakenteiden avauskohdat, näytteenottokohdat yms. on esitetty liitteessä 4 olevissa pohjapiirroksissa.

10 (33) 4.1 Vesikatto ja yläpohja Vesikattoa ja yläpohjaa tarkasteltiin silmämääräisesti vesikatolta ja ullakolta käsin. Lisäksi vesikaton kantavien tolppien kohdissa tehtiin avauksia atk-luokan (tila 132) sekä ympäristö- ja luonnontiedon luokan (tilat 101-105 ja 105a) yläpuolella. Vesikattoa ja yläpohjaa koskevat havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Vesikatto on ollut alun perin sisäpuolisella vedenpoistolla varustettu ja ilmeisesti täysin tasainen. Yläpohjan alkuperäisenä lämmöneristeenä on kaksi ristikkäin asennettua EPSlevykerrosta (Styrox tai vastaava). Eristepaksuus on yhteensä noin 140 mm. Vesikaton kantavana sekundäärirakenteena on liimapuupalkeista kannatettu aaltomineriittilevy. Aaltomineriittilevy on paikoitellen näkyvissä sisätiloissa. Paikoitellen sisäkattoa on verhottu alakattolevyillä. Ilmanvaihtokanavat on asennettu kulkemaan sisätilassa aaltomineriittilevyn alapuolella. Sähköjohtoja on asennettu asennusputkiin sekä mineriittilevyn ylä- että alapuolelle. Kattomuodon muutostyössä alkuperäinen yläpohja- ja vesikattorakenne on säilytetty. Purkua on tehty ainoastaan pistemäisesti harjakattoa kantavien tolppien tukipisteiden kohdilta (kuva 1, liite 3). Vanhaan vesikatteeseen ja sen alla olevaan lämmöneristeeseen on leikattu kolot jokaisen vesikaton tolpan kohdalle (kuva 1). Kolon kohdalla näkyvä aaltomineriittilevy on valettu tasaiseksi. Valun päälle on asennettu muovikalvo ja painekyllästetty 50 100 vaakasoiro. Vaakasoiron päälle on kiinnitetty vesikaton kantava tolppa kulmateräksellä. Kattomuodon muutosta koskevan rakennustapaselostuksen mukaan Minerit-levyn päälle asennetaan 0,20 mm muovikelmukaistat siten, että höyrynsulku säilyy mahdollisimman ehjänä. Havaintojen perusteella yläpohjarakenteessa ei kuitenkaan ole höyrynsulkua. Muovikalvon liepeet ovat irrallaan kolossa. Vesikaton kantavien tolppien tukipisteiden kohdilla yläpohjan vesihöyryn- ja ilmanpitävyys on siten jäänyt huonoksi. Ympäristö- ja luonnontiedon luokan kohdalla havaittiin, että vanha vesikate on nostettu (tiivistetty) vesikaton tukitolppia vasten. Ylösnostot on kuitenkin jälkikäteen jostakin syystä rikottu. Kuvatulla tavalla tiivistetyn yläpohjan alueen laajuus ei ole tiedossa, koska rakenteet ovat puhallusvillan peittämiä.

11 (33) Kuva 1 Uuden vesikaton kantavan puurakenteen tukipisteen kohta vanhassa vesikatteessa. Kolo on täytetty mineraalivillalla, joka on tässä poistettu tutkimusta varten. Kuvassa näkyy aaltomineriittilevytyksen sauma. Kattomuodon muutoksen yhteydessä vanhan vesikattopinnan päällä oleva singelikerros poistettiin. Vesikaton kantavia tolppia varten tehdyt kolot täytettiin levyvillalla. Kermin pinnalle puhallettiin lisälämmöneristeeksi noin 100 mm puhallusvillaa (kivivillaa). Yläpohjan avauskohtien eri rakennekerroksista otettiin 7 kappaletta materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Turun yliopiston aerobiologian yksikön analyysiraportti on liitteenä 1. Näytteenottokohdat on esitetty liitteessä 4. Yhteenvetona voidaan todeta, että kahdessa neljästä atk-luokan yläpohjasta otetussa näytteessä havaittiin mikrobikasvustoa. Ympäristö- ja luonnontiedon luokan yläpohjasta otetuissa kolmessa näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näytteet otettiin niiltä yläpohjan alueilta, joilla oli tapahtunut vesivuotoja. Avattujen yläpohjan kohtien puurakenteissa ei havaittu silmämääräisesti kosteusvaurioita. Kattoikkunoiden valokuilujen levyrakenteissa ullakolla havaittiin vesikattovuodoista aiheutuneita kosteusvaurioita. Uusi vesikate on sinkitty ja maalattu konesaumattu peltikate. Uuden vesikatteen vedenpitävyyden kannalta ongelmakohtia ovat olleet sisätaitteet, peltien jatkoskohdat sekä kattoikkunoiden ja iv-hormien läpivientikohdat. Lisäksi kattoveden poisto on ollut ongelmallista räystäsrakenteen sisällä olevien kourujen huonon toimivuuden vuoksi. Koneaumapeltikatetta on paikattu sekä pellillä että kumibitumikermillä. Kermillä tehtyjä paikkauksia on kattoikkunoiden välisillä alueilla.

12 (33) Kuva 2 Pellillä paikattua konesaumapeltikattoa. Kuva 3 Kermillä paikattua konesaumapeltikattoa. 4.2 Kellarikerros Kellarikerroksen rakenteita tarkasteltiin silmämääräisesti ja pintakosteudenosoittimella. Lisäksi rakenteista tehtiin suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittauksia sekä materiaalinäytteenottoa mikrobimääritystä varten. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittausten tulokset on esitetty liitteessä 3 olevassa taulukossa. Mittaus- ja näytteenottokohdat sekä tärkeimmät havainnot on esitetty liitteessä 3 olevassa pohjapiirroksessa.

13 (33) Kellarikerrosta koskevat havainnot ja tulokset on esitetty seuraavissa kohdissa tiloittain tai tilaryhmittäin. Pintakosteudenosoittimella rakenteista saatuja lukemia ei esitetä, vaan rakenteiden kosteustilaa arvioidaan asteikolla kuiva-kostea-märkä. 4.2.1 Kellarikerros, yleistä Kellarikerroksen rakenteista tehtiin seuraavat yleiset havainnot: Kellarikerroksen rakenteet ovat pääosin betonia tai tiiltä. Ulkoseinän rakenne porauskohdassa 7 on sisältä lukien 175 mm betonia, noin 70 mm EPS-eristettä ja betonia. Porauskohta sijaitsee kellarin betoniulkoseinässä kellariin johtavien ulkoportaiden yläpuolella (liite 3). Ikkunoiden kohdalla länsisivulla (näytteenottokohdassa 14) kellarikerroksen ulkoseinä koostuu betonisisäkuoresta, siinä kiinni olevasta mineraalivillaeristetystä puurungosta sekä puurunkoon kiinnitetystä ulkoverhouslevystä. Maanvaraisen alapohjan rakenne todettiin käsityöluokkaan tehdyn porauksen P8 kautta (liite 3). Avauskohdassa 105 mm paksun betonilaatan alapuolella oli 50 mm EPSlämmöneristettä. Rakenne vastaa suunnilleen käytettävissä olevien piirustusten mukaista rakennetta. Yleisesti lattian kosteustilaa voidaan pitää tavanomaisena maanvastainen rakenne huomioon ottaen pintakosteudenosoittimella tehdyn kartoituksen perusteella. 4.2.2 Keittiö ja ruokasali (001-005 ja 006) Tiloissa tehtiin seuraavat havainnot: Keittiön ulkoseinän laatoituksen tausta on kostunut sisäpuolisesta roiskevesirasituksesta johtuen liitteen 3 pohjapiirrokseen merkityllä alueella. Laatoituksen tausta oli märkä noin kolmen laatan korkeudelle lattiapinnasta lukien. Todennäköisesti suurin roiskevesirasitus aiheutuu kyseisellä kohdalla olevasta tiskauslinjasta. Keittiön lattia oli kostea perkaustilan kohdalla todennäköisesti tilan käytöstä aiheutuvasta kosteusrasituksesta johtuen. Kylmävaraston (käynti tilasta 003) ulkoseinärakenne selvitettiin yhteen varastoon tehdyn avauksen kautta. Rakenne on sisältä lukien seuraava: o pelti o 2 2 ristiinkoolaus o EPS eriste, 50 + 50 mm o bitumisively, noin 2 mm o betoniulkoseinä.

14 (33) Rakenteessa ei silmämääräisesti havaittu vaurioita. Höyrynsulkukerroksen paikka on oikea. Ruokasalin (006) lattia on kostunut ruuanjakolinjaston kohdalta todennäköisesti muuta lattiaa isommasta siivoustarpeesta johtuen. Muualla ruokasalin lattiassa ei havaittu tavanomaisesta tasosta poikkeavaa kosteutta. Keittiön seinissä ja lattiassa ei rakennusajankohta huomioon ottaen todennäköisesti ole vedenerityskerroksia. 4.2.3 Liikuntasali (007) Tilassa tehtiin seuraavat havainnot: Liikuntasalin ulkoseinän sisäverhouksena on Luja-levytys. Levytyksen saumakohdissa ja levyjen pilariliitoksessa on levytyksen alla peltikaistat, joiden kanssa tuulensuojapaperi on limitetty. Rakenteen tarkastelun perusteella ulkoseinärakenne ei ole ilmanpitävä. Liikuntasalin lattia on betonilaatan päälle rakennettu puukoolattu lattia. 4.2.4 Teknisen työn tilat (008-010) Tiloissa tehtiin seuraavat havainnot: Tiloissa on maalatut betonilattiat. Lattioissa ei havaittu tavanomaisesta tasosta poikkeavaa kosteutta. Ulkoseinän vieressä lattian kosteus on korkeampi kuin keskialueella. 4.2.5 Tekstiilityön tilat (011-014) Tilassa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Kokoelmahuoneen (014) betoniulkoseinien alaosat ovat kosteat märät. Lattiassa on vinyylilaatta ja jalkalistat ovat puuta. Kosteushavainto varmistettiin mittaamalla seinän eristetilan suhteellinen kosteus ja lämpötila porareikämenetelmällä. Mittauspisteessä nro 18 eristetilan suhteellinen kosteus oli 96,6 % ja lämpötila 19,7 C. Seinän lämmöneristeenä on EPS-eriste. Tekstiilityöluokan (013) ulkoseinän eristetilasta otettiin poraamalla materiaalinäyte N.14 (mineraalivillaa) mikrobimääritystä varten. Näytteessä ei esiintynyt mikrobikasvustoa. Tekstiilityöluokan lattian suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin porareikämenetelmällä. Mittauspisteessä RH10 suhteellinen kosteus oli 82,0 % ja lämpötila 23,8 C. Mittaus tehtiin betonista 40 mm syvyydestä. Tekstiilityön allaskaapin sisäpuolisissa levyrakenteissa on kosteuden aiheuttamia pintavaurioita. Sovitushuoneen (012) ulkoseinän eristetilasta otettiin poraamalla materiaalinäyte N.15 (mineraalivillaa) mikrobimääritystä varten. Näyte otettiin kohdasta, jonka lähellä

15 (33) rakennuksen ulkopuolella sijaitsee kasteluvesipiste, ja jossa sokkelikorkeus on pieni. Näytteessä ei esiintynyt mikrobikasvustoa. Sovitushuoneen (012) ulkoseinän sisäpinnan tasoitteesta otettiin materiaalinäyte N.16 mikrobimääritystä varten. Näyte otettiin todennäköisestä tasoitteen vauriokohdasta. Kohdan yläpuolella on pesualtaan vesipiste ja ulkopuolella kasteluvesipiste. Näytteessä ei esiintynyt mikrobikasvustoa. Luokasta 013 otettiin pyyhintänäytteet 1 ja 2 mahdollisten sisäilman mineraalivillakuitujen määrittämistä varten. Näytteet otettiin Työterveyslaitoksen aerosolilaboratorion ohjeiden mukaisesti ja näytteet analysoitiin kyseisessä laboratoriossa. Näytteet otettiin TV:n päältä ja tuloilmakanavasta Minigrip-pussiin pyyhkimällä. Analyysilausunto on esitetty liitteessä 2 ja näytteenottokohta liitteessä 3. TV:n päältä otettu näyte koostui tavanomaisesta huonepölystä. Tuloilmakanavasta otettu näyte koostui karkeasta ulkoilman pölystä. 4.2.6 Varastotilat (020-023) Tiloissa tehtiin seuraavat havainnot: Tilat 021 ja 022 ovat VSS-tiloja. Tilojen lattiat, seinät ja katot ovat maalattua betonia. Tilojen 022 ja 023 lattia on kostea märkä ryömintätilassa sijaitsevan erotuskaivon kohdalta johtuen kaivon aiemmista toimivuuspuutteista ja tulvimisesta. Ulkoiluvälinevaraston 020 lattia on märkä oven viereisestä nurkasta (liite 3). Maanvastainen seinä on kostea seinän pituuden puolivälissä olevan työsauman kohdalta (liite 3). 4.2.7 Poikien puku- ja pesutilat (024-028) Tilassa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Pesuhuoneen (028) katossa on lastulevyverhous, seinissä lasitettu laatoitus ja lattiassa ruskea klinkkeri. Lasitetun seinälaatoituksen tausta on kostea märkä 2 5 laatan korkeudelle saakka lattiapinnasta suihkujen kohdilla. Seinälaattojen lasituksia on lohkeillut. Pesuhuoneen tiiliväliseinästä ja lattiasta mitattiin suhteellista kosteutta ja lämpötilaa porareikämenetelmällä (mittauspisteet nro 19 ja 20 vastaavasti). Mittauspisteessä nro 19 tiiliväliseinässä 50 mm syvyydellä suhteellinen kosteus oli 97,6 % ja lämpötila 22,4 C. Mittauspisteessä nro 20 betonilattiassa 50 mm syvyydellä suhteellinen kosteus oli 100 % ja lämpötila 22,2 C. Pesuhuoneen lattiassa ei havaittu vedeneristekerrosta klinkkerilaatoituksen alla. Pukuhuoneen (024) lattiassa on vinyylilaatta. Jalkalistat ovat puujalkalistoja. Lattia on kostea märkä pesuhuoneen oven edestä ja viereisestä nurkasta (liite 3). Lattiakaivot ovat valurautaa.

16 (33) 4.2.8 Tyttöjen puku- ja pesutilat (029, 031-034) Tiloissa tehtiin seuraavat havainnot: Pesuhuoneen (029) katossa on lastulevyverhous, seinissä lasitettu laatoitus ja lattiassa muovimatto. Lastulevykatossa on kondenssiveden aiheuttamia pintavaurioita. Lasitetun seinälaatoituksen tausta on kostea märkä kolmen laatan korkeudelle saakka lattiapinnasta ryömintätilan vastaisella seinällä olevien suihkujen kohdilla (liite 3). Muovimatto on irti alustastaan useissa kohdissa, esimerkiksi oven edessä ja suihkujen alla. Lattiarakenne on kostea. Pesuhuoneen (029) lattian muovimatto on uusittu jossakin vaiheessa poistamalla vanha muovimatto ylösnoston puolivälin korkeudelle tehtyyn viiltoon saakka. Uusi muovimatto on sitten hitsattu vanhan muovimaton reunaan. Lattiakaivot ovat valurautaa. 4.2.9 Hoitohenkilökunnan sosiaalitilat (036-038) ja siivouskomero (035) Tilassa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Ryömintätilan vastaisen betoniseinän alaosa on märkä todennäköisesti ryömintätilan puolella olevan erotuskaivon (kuva 4) aiemmista toimivuuspuutteista ja tulvimisesta johtuen. Kostumisesta on aiheutunut pintavaurioita mm. pesutilan (037) seinän alaosaan. Vaurioita on korjattu maalaamalla. Pesutilan kostuneen seinän alaosan tasoitteesta otettiin materiaalinäyte N.18 mikrobimääritystä varten. Kahvihuoneen (038) puolelta otettiin kostuneesta kohdasta puujalkalistasta materiaalinäyte N.19 mikrobimääritystä varten. Näytteenottokohdat on esitetty liitteessä 3 ja Turun yliopiston aerobiologian yksikön analyysiraportti liitteessä 1. Molemmissa näytteissä esiintyi mikrobikasvustoa ja kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Pesutilan (037) ja kahvihuoneen (038) lattiat ovat kosteita ryömintätilan vastaisen seinän vierestä. Pesutilan muovimatto on irti alustastaan. Siivouskomeron (035) rakenteissa ei havaittu tavanomaisesta tasosta poikkeavaa kosteutta.

17 (33) Kuva 4 Ryömintätilassa oleva erotuskaivo, jonka toimivuus on ollut huono ennen korjauksia. Kaivoon johdetaan pintavesiä rakennuksen ulkopuolella olevilta tasanteilta. 4.2.10 Tekniset tilat (043-047) Tiloissa tehtiin seuraavat havainnot: Tilat ovat käyttötarkoitukseen nähden silmämääräisesti arvioiden siistejä. 4.2.11 Muut kellarikerroksen tilat Muissa kellarikerroksen tiloissa ei tehty normaalista poikkeavia havaintoja, eikä näitä tiloja siksi ole erikseen mainittu kohdassa 5.2. Kaikissa tiloissa kuitenkin suoritettiin kartoitus silmämääräisesti ja pintakosteudenosoittimella. 4.3 Ryömintätila Tilassa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alapohja on osittain ryömintätilainen ja osittain maanvarainen. Ryömintätilan pinta-ala on karkeasti arvioiden noin 250 m 2. Ryömintätilan maapohja on ilmeisesti rakennuspaikan alkuperäistä luonnonsoraa. Ryömintätilan maapohja viettää suhteellisen jyrkästi noudattaen rakennuspaikan maanpinnan muotoa. Ryömintätilassa on koneellinen poistoilmanvaihto, joka on toteutettu yhden ryömintätilan takaseinällä olevan venttiilin kautta. Kanava johtaa tilojen 046 ja 047 (kellarikerroksen tekniset tilat) kautta ulos. Kanavapuhallin sijaitsee tilassa 046. Ryömintätilaan johtavan miesluukun yläpuolella tilassa 023 on yksi korvausilmaventtiili. Ryömintätilan kautta kulkee piha-alueen ja pihakansien sadevesiviemäreitä.

18 (33) Alapohja on massiivinen teräsbetonilaatta, joka on eristetty ryömintätilan puolelta 50-100 mm EPS-lämmöneristekerroksella. Ryömintätilan ja kellarikerroksen välistä paine-eroa mitattiin TSI Velocicalc Plus 8388 ilmanvaihdon monitoimimittarilla. Ryömintätilan ja kellarikerroksen välillä ei vallinnut mitattavissa olevaa paine-eroa tutkimushetkellä. 4.4 Ensimmäinen kerros 4.4.1 Ensimmäinen kerros, yleistä Ensimmäisen kerroksen rakenteista tehtiin seuraavat yleiset havainnot: Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alapohja on osittain ryömintätilainen ja osittain maanvarainen. Osa ensimmäisen kerroksen lattiasta on luonnollisesti välipohjaa. Ryömintätilan vastainen alapohja ja välipohja ovat massiivisia teräsbetonirakenteita (ei kerroksellisia). Maanvaraisen lattian rakenne on porauskohdissa seuraava: o lattiapäällyste o betonilaatta, paksuus vaihtelee, mitatut paksuudet välillä 110-175 mm o EPS-lämmöneriste 50 mm o läpinäkyvä muovikalvo o hiekka- tai soratäyttö. Sokkelin korkeus maanpinnasta vaihtelee ollen pääsääntöisesti noin 200-300 mm. Yksittäisiä pienempiä sokkelikorkeuksia on rakennuksen pohjoispuolelle tehtyjen vastakallistusten harjakohdissa ja länsipuolella julkisivun porrastuskohdan juuressa. Näissä kohdissa maanpinta on lähes sokkelin yläpinnan tasolla. Pintakosteudenosoittimella tehdyn kartoituksen perusteella välipohjan päällä olevien tilojen lattioissa ei pääsääntöisesti havaittu kohonnutta kosteutta. Pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa maanvaraisissa lattioissa havaittiin viitteitä lattioiden kostumisesta erityisesti rakennuksen luoteisosassa. TTY:n kartoituksessa tekemät havainnot olivat hyvin samansuuntaisia kuin Turun aluetyöterveyslaitoksen vuodenvaihteessa 1996-1997 tekemän pintakosteuskartoituksen havainnot (raportti/tu96-398e, 30.1.1997). Kartoituksessa tehtyjen havaintojen varmistamiseksi tehtiin tarkempia kosteusmittauksia ja materiaalinäytteenottoa kyseisistä lattiarakenteista. Tutkimustoimenpiteet ja niiden tulokset on esitetty seuraavissa kohdissa.

19 (33) 4.4.2 Ympäristö- ja luonnontiedon luokka (101-105, 105a) Tilassa tehtiin seuraavat havainnot: Luokassa havaittiin silmämääräisesti joitakin sellaisia rakenteiden kohtia, jotka viittasivat yläpohjan kautta tapahtuneisiin vesivuotoihin. Tilassa on tehty pintakorjauksia vesivuotojen jälkeen. Ympäristö- ja luonnontiedon luokan yläpohjasta ullakon kautta otettiin materiaalinäytteet N 5, N 6 ja N 7 mikrobimääritystä varten. Ks. kohta 4.1. Pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa rakenteissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. 4.4.3 Opettajien työtilat (106-116) Silmämääräisen tarkastelun perusteella rakenteista ei tehty tavanomaisesta poikkeavia havaintoja. Pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa lattiassa (välipohja) ei havaittu kohonnutta kosteutta. 4.4.4 Lounaisosan tilat 117, 119, 122, 123 ja 123a Tiloissa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Silmämääräisen tarkastelun perusteella rakenteista ei tehty tavanomaisesta poikkeavia havaintoja. Pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa lattiassa (välipohja) ei havaittu kohonnutta kosteutta. Käytävän 123a ulkoseinään tehtiin avaus (avauskohta esitetty liitteessä 3), koska pihakannelta peräisin oleva kosteusrasitus arvioitiin rakenteeseen vaikuttavaksi riskitekijäksi. Avauskohdasta ulkoseinän sisältä otettiin materiaalinäytteet 8 (mineraalivillaa) ja 9 (kappale seinärungon aluspuuta). Näytteissä ei esiintynyt mikrobikasvustoa (liite 1). Avauskohta on esitetty kuvassa 5.

20 (33) Kuva 5 Aulassa 123a sijaitseva ulkoseinän avauskohta. Avauskohdassa ulkoseinän rakenne on seuraava: sisäverhouslevy rakennuspaperi, alapää puristettu sisäverhouslevyn ja aluspuun väliin puurunko ja mineraalivilla 100 mm ulkoverhouslevy. Avauskohdassa rakenteet vaikuttivat silmämääräisesti hyväkuntoisilta. Mineraalivillaeristeen alapää on ulkopinnastaan tummunut sisälle päin suuntautuneen ilmavuodon mukana kulkeutuvasta pölystä johtuen. Vastaavaan kohtaan ulkoseinään saman pihakannen vastakkaiselle puolelle (luokka 134) tehtiin toinen avaus, koska siellä suunnitelmien mukainen ulkoseinärakenne on riskialttein ulkopuolelta tulevan kosteusrasituksen suhteen. Ks. seuraava kohta. 4.4.5 Luoteisosan luokat 133-135, 142-144, 148-150 Tiloissa tehdyt tutkimustoimenpiteet sekä havainnot ja tulokset on esitetty seuraavassa: Luokan 134 ulkoseinään tehtiin avaus, (avauskohta esitetty liitteessä 3), koska pihakannelta peräisin oleva kosteusrasitus (kuten ajoittainen tulviminen) arvioitiin rakenteeseen vaikuttavaksi riskitekijäksi. Avauskohdasta ulkoseinän sisältä otettiin materiaalinäyte 17 (kappale seinärungon aluspuuta). Näytteessä ei esiintynyt mikrobikasvustoa. Suunnitelmien mukainen sekä avauksen kautta todettu rakenne on esitetty liitteen 4 rakenneleikkauksessa.