Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja
SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto teemaan) Miten vaikeudet näkyvät ja miten niitä kohdataan? Hahmottaminen Motoriikka Näkövammat Lukivaikeudet Caset ja pienryhmätehtävät
Oppimisvaikeudet mitä? Kognitiivisten heikkouksien taustalla aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys, eli puutteita rakenteessa tai toiminnallisuudessa Keskeisimmät syyt: perimä ja varhaiset aivojen kehitykseen vaikuttavat tekijät (ympäristö, kasvatusolosuhteet) Esiintyvyys 10-20% Yleisimpiä Lukihäiriöt Kielelliset erityisvaikeudet (ent. dysfasia) Hahmottamisen vaikeudet Matematiikan oppimisvaikeudet
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet (NMI): Vaikeus suoriutua vaatimuksista, joita koulu ja/tai työelämä asettaa (heikko selviytyminen) esim. matematiikka, lukeminen, työmuisti, kirjoittaminen suoriutumisen vaikeudet selittyvät ensisijaisesti/suurelta osin kognitiivisista ja taidollisista vaikeuksista toimintakyky kehitysvammaisuuden diagnostisen rajan yläpuolella (äö n. 70-85 entinen heikkolahjainen, nykyään heikko normaali)
Komorbiditeetti-ilmiö= erilaisten oireiden esiintyminen yhdessä Lukivaikeudet Matemaattiset vaikeudet Hahmottamisen häiriö Tarkkaavaisuuden häiriöt Motoriset häiriöt
Komorbiditeetti tulkinnan vaikeus! Heikosti lukevalla aikuisella on usein myös muita opintoihin liittyviä ongelmia, erityisesti matematiikkaan ja tarkkaavaisuuteen liittyen. Lukivaikeuksisella on usein vaikeuksia myös matematiikassa ja matematiikan oppimisvaikeuksia omaavalla on hahmottamisen häiriöitä. Hahmottamisen oppimisvaikeuteen kuuluu usein sekä hieno- että karkeamotorinen kömpelyys
Oppimisvaikeudet voivat näkyä: 1. luki-vaikeutena 2. kielellisenä vaikeutena 3. matematiikan vaikeutena 4. hahmottamisen vaikeutena 5. motorisena kömpelyytenä 6. sopeutumattomuutena 7. aiheettomina poissaoloina 8. opintojen keskeytymisenä 9. tarkkaamattomuutena 10. ylivilkkautena 11. aggressiivisuutena 12. masentuneisuutena - Oppimisvaikeudet ilmenevät aina yksilöllisesti, myös niiden haitat ovat yksilöllisiä. - Oppimisvaikeuksiin voidaan vaikuttaa vasta sitten, kun niiden syyt on selvitetty. - Keskeistä osata tunnistaa ja eritellä yksilöllisesti erilaisia oppimisvaikeuksia oppimistilanteissa.
Oppimisvaikeudet voivat lisäksi liittyä: 1. Neurologisiin vammoihin tai sairauksiin: CP, epilepsia, kromosomipoikkeavuudet, kasvaimet ym. perinnölliset sairaudet 2. Lahjakkuustasoon esim. kehitysvammaisuus tai laajaalaiset oppimisvaikeudet 3. Psykososiaaliseen sopeutumiseen: mielenterveyden ja sosiaalisen sopeutumisen ongelmat. Tällöin useimmiten kyse motivaation, keskittymisen tai jaksamisen ongelmista eikä varsinaisesti oppimisen vaikeudesta (huom. emotionaaliset tekijät: positiivisuus, energia) 4. Heikkoon suomen kielen taitoon, esim. maahanmuuttajilla
Oppimisvaikeudet ja oppimisvaikeuksien tunnistaminen aikuisilla Mahdolliset oppimisvaikeudet: Lukemisen ja luetun ymmärtämisen vaikeudet Kielelliset erityisvaikeudet (entinen dysfasia) - puheen ja kielen ymmärtämisen ja puhumisen vaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Tarkkaavuuden vaikeudet Vaikeudet motorisessa oppimisessa (koordinaatiohäiriöt) Oletko aikaisemmin saanut tukea johonkin oppimisvaikeuteen? Onko jokin asia ollut vaikeaa oppimisessa?
Aiemmissa opinnoissa huomioitavaa: Opintoja yksilöllistetty/henkilökohtaistettu/mukautettu Opinnot keskeytyneet ja/tai ei ammatillista koulutusta Opintomenestys huono Selittämättömiä vaiheita todistuksen perusteella (koulu/työ) Millainen ajatus sinulla on aikaisemmasta opiskelusta? Sujuivatko opinnot? Tuliko keskeytyksiä mistä syystä?
Elämänhallinnan ja elämäntilanteen vaikeudet: Elämäntilanne haasteellinen (esim. ero, perhetilanne, huostaanotto, yksinhuoltajuus, taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys) Pitkä sairausloma tai kuntoutuspäätös ammatillisesta kuntoutuksesta koulutuksen ajalle Säännölliset tapaamiset jossain hoito- /kuntoutustahossa Tukiverkoston kanssa aikaisempia koulutussuunnitelmia Sairaus, vamma (mahdolliset apuvälineet) Mielenterveyden ongelmat (masennus, ahdistus ja pelot) Koetko, että jaksaisit nyt keskittyä ja irrottaa aikaa opinnoille? Mikä voisi olla suurin haasteesi opinnoissa?
Opiskelumotivaatio ja -valmiudet: Epäselvä tai epärealistinen kuva omasta osaamisesta Aikaisemmat negatiiviset kokemukset oppimisesta alhainen itsetunto? Pitkä työttömyys Harjaantumattomuus Heikot ATK-valmiudet Heikot opiskeluvalmiudet alhainen motivaatio? Sosiaalisten/uusien tilanteiden pelko Millaisia vahvuuksia sinulla on opiskelijana/oppijana? Missä sinulla olisi kehittämistä (ATK-taidot, ajankäyttö, lukeminen?)
Oppimisvaikeuksien yleisyys Aikuisten kohdalla oppimisvaikeuksien esiintyvyyden arviointi hankalaa, koska suurimmalla osalla vaikeus on selvittämättä. Aikuisväestöstä n. 16%:lla sellaisia vaikeuksia lukutaidossa, jotka hankaloittavat arkielämää, opiskelua ja työssä toimimista (kansainvälinen lukutaitotutkimus 2006, Malin) Oppimisvaikeuksien henkilökohtainen kokeminen vs. objektiivisesti mitattu vaikeus kumpi ohjaa enemmän valintoja? Suomalaistutkimus (Salo 2006): taustojen ja riskiryhmiin kuulumisen merkitys (esim. vangit)
Oppimisvaikeuksien yleisyys Oppimisvaikeuksien esiintyvyys vaihtelee määritelmän mukaan. Esimerkiksi lukivaikeutta on noin 5%:lla väestöstä. Sukupuolierot ovat kaventuneet (yleisempiä miehillä naisten alidiagnosointi?) Lukivaikeuden yhteys alhaiseen itsetuntoon ja ahdistukseen Oppimisvaikeudet yhteydessä masennukseen
Pedagogisen tuen/ohjauksen rakentaminen Toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet Käytettävissä olevat resurssit ja aika Opiskelijan oma näkemys tuen tarpeesta Opiskelijan motivoituminen Opiskelijalle uudenlaisen ymmärryksen muotoutuminen tilanteestaan? Tutkinnon suorittajan/ opiskelijan henkilökohtainen joustavuus Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentely Muutosvalmius (missä vaiheessa opiskelija on?) Asiantuntijasyndrooma ( papitkin luulevat tietävänsä parhaiten, kuinka sunnuntaimessu tulisi toimittaa )
Erityisopetuksen peruste vs. tuen tarve? Erityisopetuksen tarpeen määrittely ja perusteen kirjaaminen ovat toisistaan irrallaan. Tuen tarjoaminen helpointa niille, jotka sen tarpeen itse tunnistavat. Lääketieteelliseen diagnoosiin perustuva luokittelutapa vastaa melko huonosti ammatillisen opetuksen tarpeisiin. Perusteen kirjaamiseen käytettyjä Tilastokeskuksen luokituksessa mainittuja vammoja ei yleensä käytetä erityisopetukseen siirtämistä tai erityisopetuksen tarvetta mietittäessä. Miten määriteltyyn perusteeseen vastataan pedagogisesti?
ERITYISOPETUKSEN PERUSTEET 01 Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 Kielelliset vaikeudet 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 04 Lievä kehityksen viivästyminen 05 Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 Fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 10 Kuulovamma 11 Näkövamma 12 Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta
Välineitä, toimintatapoja tuen tarpeen tunnistamiseen Oppimisvaikeuksien tunnistuslista PDF-tiedostona. Tunnistuslista (perustuu kansainvälisessä käytössä olevaan aikuisille tarkoitettuun tarkistuslistaan. Kysymyksiä on muokattu Opi oppimaan projektista saatujen kokemusten perusteella.) http://www.opioppimaan.fi/opioppimaan/oppimisvaikeudet/t unnistus/tunnistuslista Tokka-kortisto www.minnenyt.fi. http://www.celia.fi/lukivaikeustesti (Pikatesti lukihäiriön tunnistamiseksi) Lukiseula (NMI), matematiikan tasotestit (koulutetut testaajat) Aikuisiän Kysymyspatteristo oppimisvaikeudet/körkkö ja Tuulasvirta haastatteluun
Lopuksi (voimavarakeskeisyydestä) Jos jokin toimii, jatka sitä. Jos jokin ei toimi, älä tee sitä. Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Muutosta ei tapahdu, ellei tapahdu muutosta. Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä. (DeJong P. & Kim Berg 1997)