TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Samankaltaiset tiedostot
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Monitoimijainen perhevalmennus

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HYVINVOINTI- JOHTAMISEN PALIKAT- TAVOITTEISTA TOIMINNAKSI

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Toiminnalliset vanhempainillat

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Sosiaalilautakunta

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Rovaniemen lapset ja perheet

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Terveyden edistäminen Kainuussa

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi Ehkäisevä päihdetyö

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

AVAUS Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin /Anu Tuominen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Otetaanko perheet puheeksi?

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke

Varhaiskasvatussuunnitelma

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

LASTEN VUORO VANHEMPAINILLAT. kevät 2017 Tarjous

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Transkriptio:

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Kohderyhmä ja Alakouluikäiset lapset ja heidän perheensä, Säkylässä lasten kanssa työskentelevä henkilöstö, seurakunta, järjestöt ja yhteistyökumppan yhdistykset it Vastuutaho, Yhdyshenkilö Kari Kankaanranta, Säkylän kunta -henkilö ja Projektipäällikkö Minna Kahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri talousvastaava Hankekoordinaattori Mari Niemi, Satakunnan sairaanhoitopiiri Resurssit Kokonaiskustannus 1 781 150, josta kehittämisosion osuus 100 000 Työntekijän yhteystiedot Toimintalinjat/ Tavoitteet Hanketyöntekijä, yhteystiedot Sanna Vähä-Vahe, sanna.vaha-vahe@sakyla.fi, puh. 044-7328188 Toimenpiteet Toimintasuunnitelma. Lyhyen aikavälin tulokset ja tuotokset Pitkän aikavälin vaikutukset Viestintä 1. Perheiden kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. 1. Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kansa käytävään avoimeen keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. 1. Toteutetaan webropol kysely lasten kanssa työskenteleville heidän käyttämistään menetelmistä lasten ja perheiden kanssa työskennellessä. Pohditaan toimiva lapsi & perhe mallin lapset puheeksi menetelmän käyttöönottoa. Syksyn 2014 aikana koulutetaan Säkylään lapset puheeksi kouluttaja ja keväällä 2015 aloitetaan lapset puheeksi -mallin kouluttaminen ja käyttöönotto Säkylässä. 1. Lasten kanssa päivittäin työskentelevillä on välinen, joilla he voivat käydä helposti perheiden kanssa avointa keskustelua myös vaikeista asioista. 1. Vuorovaikutus perheiden kanssa on avointa, luontevaa ja luottamuksellista. Perheet omaksuvat lapset puheeksi mallin kunnan yhteiseksi menetelmäksi, jonka avulla heidän tarvitsema tuki huomioidaan jo aikaisessa 1. Webropol- kysely lähetetään saatteineen kaikille Säkylässä lasten kanssa työskenteleville. Ensisijaisesti esimiehille, jotka jakavat kyselyn eteenpäin. 1

2. Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, joihin osallistuvat sekä lapset että aikuiset. Illat ovat lapsille kouluaikaa. 2. Muokataan kesän 2014 aikana jo valmiista materiaalista Säkylään toiminnallisen vanhempainillan ohjelma 5-6 luokille ja valmistetaan 7 luokille omat toiminnalliset vanhempainillat samalla idealla. Aloitetaan syksyllä 2014 alakoulujen toiminnalliset vanhempainillat, joihin pyritään saamaa mukaan mahdollisimman paljon lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Keväällä 2015 aloitetaan yläkoulun vanhempainillat. 2. Säkylän kunnassa on valmis malli toiminnallisten vanhempainiltojen järjestämiseen ja malli on otettu käyttöön kouluissa. Toiminnallisissa vanhempainilloissa vanhemmat käyvät lasten kanssa keskustelua vaikeistakin asioista samalla tutustuen muihin vanhempiin ja lasten kanssa työskenteleviin. Vanhempainiltojen tavoitteena on terveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö. 2. Vanhempainilloilla on edistetty lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä tuettu vanhemmuutta. Lasten kanssa työskentelevät ihmiset ovat tulleet perheille tutummiksi. Toiminnalliset vanhempainillat on otettu mukaan opetussuunnitelmaan. 2. Luokanvalvojat ja muut iltaan osallistuvat työntekijät perehdytetään illan kulkuun. Lasten kotiin lähetetään kirje, jossa kerrotaan vanhempainillasta ja pyydetään vanhempien ilmoittautumista. Paikallinen lehdistö kutsutaan joihinkin syksyllä 2014 pidettäviin vanhempainiltoihin. 3. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. 3. Suunnitellaan vanhemmuutta tukeva ryhmämalli esim. vanhemmuuden-roolikarttaa apuna käyttäen. 3. Kunnassa on valmis malli vanhemmuuden ryhmämuotoiseen tukemiseen. Vanhemmille annetaan tukea, ohjausta ja vertaistukea. 3. Tuetaan vanhemmuutta ryhmämuotoisella toiminnalla. 4. Järjestetään lasten vanhemmille ja lasten kanssa toimiville yhteistä koulutusta esim. vanhemmuudesta, sosiaalisenmedian käytöstä yms. 4. Etsitään kesän- syksyn 2014 aikana sopivaa luennoitsijaa. Järjestetään koulutus kevään 2015 aikana. 4. Tarjotaan kuntalaisille avoin luento vanhemmuuden tukemiseen ja toivotaan luennon herättävän ajatuksia ja keskustelua vanhempien kesken. 4. Tuetaan vanhemmuutta avoimille luennoilla. 4. Tiedotetaan luennosta paikallislehdessä, kunnan netti- ja facebooksivuilla, wilman kautta ja erilaisilla ilmoitustauluilla. 2

5. Lapsiperheiden osallistaminen palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun. 5. Alkukartoituksen yhteydessä on tehty kaikille alakoulujen huoltajille kysely kunnan palveluista ja koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kyselylomakkeen mukana yhteystietonsa antaneille tehdään vielä pienimuotoinen puhelinhaastattelu ja tiedustellaan kiinnostusta osallistumiseen mahdollisesti myöhemmin järjestettävään asiakasraatiin. 5. Perheiden osallistamisella ja perustettavalla asiakasraadilla halutaan perheet mukaan kehittämään Säkylän perhepalveluja. 5. Säkylän kuntaan halutaan luoda palveluja ja toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden tarpeisiin muotoiltuja. Asiakasraati toimii aktiivisena kehittämiskumppanina pelkän informanttiroolin sijaan. 5. Kaikille alakoulun huoltajille on lähetetty kyselyn mukana saatekirje, jossa on kerrottu Pois syrjästä hankkeesta. Mikäli asiakasraati järjestetään informoidaan siitä perheitä vielä wilman kautta ja kunnan netti- ja facebooksivuilla. Asiakasraadista pyritään tekemään myös juttu paikallislehteen. 6. Kehitetään olemassa olevista palveluista tiedottamista. 6. Kerätään lapsiperheiden palvelut samaan oppaaseen. 6. Lapsi perheiden palveluopas. 6. Lapsiperheet löytävät helposti tietoa kunnassa tarjottavista palveluista, toimijoista, harrastusmahdollisuuksista jne. 6. Palveluoppaasta informoidaan kunnan netti- ja facebooksivulla, koulujen wilman kautta ja järjestettävissä tilaisuuksissa. 2. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, jossa lapsen ja hänen perheensä ongelmat kohdataan useamman toimijan välisenä yhteistyönä. 7. Kehitetään kouluille yhtenäinen toimintamalli, kun huoli lapsesta herää, jossa huomioidaan eri hallintokuntien mahdollisuudet tukea lasta ja hänen perhettään. 7. Otetaan käyttöön edellä mainittu lapset puheeksi menetelmä. Tehdään kouluille selkeä prosessimalli, miten toimitaan kun huoli lapsesta tai perheestä herää, jossa on näkyy eri hallintokuntien tukemisen mahdollisuudet ja myös ohjeistus lastensuojeluilmoitusten tekemiseen. 7. Hallintokunnilla on tieto toistensa tavoista toimia ja mahdollisuuksista tukea perhettä jo varhaisessa 7. Hallintokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään varhaisessa 7. Kootaan prosessimalli ja ohjeet selkeäksi ohjeistukseksi lasten kanssa työskenteleville. 3

8. Kehitetään tukihenkilötoimintaa. 8. Rekrytoidaan vapaaehtoisia kuntalaisia perheiden tukihenkilöiksi. Ensisijaisesti etsitään tukimummeja ja vaareja. 8. Tukihenkilötoiminnan suunnittelu ja aloittaminen. Vapaa-ehtoisten tapaaminen ja haastattelu sekä ensimmäisten tukihenkilöiden ja perheiden yhdistäminen. 8. Lapsia ja heidän vanhempia tukevien joukkoa on kasvatettu kolmannen sektorintoimijoilla. 8. Tiedotetaan erilaisia eläkeläisjärjestöjä tukihenkilö toiminnasta ja pyritään saamaan heidät mukaan tukihenkilöiden etsimiseen. 9. Kehitetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. 9. Ollaan yhteydessä kunnan eri järjestötoimijoihin ja kartoitetaan heidän ideoita ja kokemuksia. Tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. 9. Toimijoiden välinen yhteistyö kasvaa ja kuntalaisten tietoisuus tarjolla olevista palveluista lisääntyy. 9. Lapsia ja heidän vanhempiaan tukevien joukkoa on kasvatettu kolmannen sektorintoimijoilla. 9. S-postilla tiedotetaan erilaisille kolmannen sektorin toimijoille Pois syrjästä hankkeesta. Ollaan järjestöjen kanssa yhteistyössä. 10. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä yhteistyönä. 10. Aloitetaan syksyllä 2014 liikunnallinen ei kilpailullinen koulun jälkeinen liikuntatoiminta yhteistyössä nuorisotoimen ja koulun kanssa. 10. Nähdään olisiko kunnassa kysyntää ns. ei kilpailulliselle kouluikäisten liikunta toiminnalle. 10. Voidaan suunnitella pidemmälle aikavälille liikunnallisten ryhmien järjestämistä, mikäli kysyntää tämän kaltaiselle ryhmälle on. 10. Koulujen kautta viedään perheisiin tietoa alkavasta toiminnasta. 11. Järjestetään koulutusta hallintokuntien välille muun muassa vaitiolovelvollisuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. 11. Etsitään syksyn 2014 aikana sopivaa luennoitsijaa kertomaan vaitiolovelvollisuudesta eri hallintokuntien välillä. 11. Hallintokunnat saavat tietoa vaitiolovelvollisuudesta ja miten lain puitteissa voidaan tehdä hallintokunnat ylittävää yhteistyötä. 11. Yhteistyötä voidaan tehdä tiedostaen lain mukaiset edellytykset. 11. S-postilla tiedotetaan kunnan eri toimijoita koulutuksesta ja sen ajankohdasta. 4

Arviointi ja mittarit: 1. Osahankkeen työntekijä pitää hankepäiväkirjaa. 2. Työntekijä ja osahankkeen ohjausryhmä tekee itsearviointia hankkeen etenemisestä, tuloksista ja toiminnasta. 3. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisarviointia hankkeen sisällä sovittavan kumppanin kanssa, mahdollisesti myös vertaisarviointia toisen Kaste hankkeen kanssa. 4. Ulkoinen arviointi. 5