HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( ) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa: 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen 2. Perhekeskus perhesosiaalityö varhaisen tuen toimijatapaamiset 3. Neuvolan perheohjaaja 4. Dialogiset verkostomenetelmät 5. Sosklinikka 6. Koulutukset 7. Hankkeen arviointi 8. Hankkeen kustannukset 9. Loppuraportti 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen Yhtenä hankkeen tavoitteena oli selkeyttää ja mallintaa aikuissosiaalityön palveluprosesseja. Hankkeen aikana moniammatilliset työryhmät laativat Jyta-alueelle ja Kokkolaan prosessikuvaukset toimeentulotuen käsittelystä, työttömän aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavasta työtoiminnasta, kuntouttavasta työtoiminnasta työpaikoille sekä Kokkolaan lisäksi työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista ja toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityöstä. Mallinnuksen yhteydessä kehitettiin työn suunnitelmallisuutta, tehtäväjakoja ja arviointikäytäntöjä. Mallinnukset materiaaleineen on nähtävillä Keski-Pohjanmaan prosessiportaalissa 0O7oNgeMl4&FMT=p&LAN=fi%u002c1&DTM=. Yksi moniammatillinen työryhmä valmisteli työttömien terveystarkastusten järjestämistä ja toimintamalleja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Keskeisistä palveluista tehtiin esitteet Jyta-alueelle ja Kokkolaan. Palveluesitteet ovat: Sosiaalineuvonta (vain Kokkola), Toimeentulotuki, Aktivointisuunnitelma, Kuntouttava työtoiminta, Kuntouttava työtoiminta työpaikalla, Lastenvalvojan palvelut, Lastensuojelutarpeen selvitys (vain Jyta-alue), Ulkomaalaistoimisto (vain Kokkola), Verkostokonsultit, Läheisneuvonpito, Asumisneuvonta (vain Kokkola), Koivutupa (vain Kokkola), Neuvolan perheohjaaja ja Perhesosiaalityö (vain Kokkola).

2 Hankkeen aikana uudistettiin toimeentulotukeen liittyviä hakemuslomakkeita. Kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistettiin laatimalla mm. dokumentointiohjeet ja etuuskäsittelijöille laadittiin muistilista. Lisäksi sovittiin menettelytavat tiedontuottamiseen ja tiedonkeruuseen liittyen. Kokkolassa pyrittiin mm. tehtäväkuvia muuttamalla lisäämään sosiaaliohjaajien ja työntekijöiden aikaa asiakkaiden vastaanottamiseen ja vuorovaikutukselliseen muutostyöhön. 2. Perhekeskus perhesosiaalityö varhaisen tuen toimijatapaamiset Perhekeskus toimii moniammatillisesti yhdistäen ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden itsensä osaamista ja osallisuutta. Monitoimijaisessa työryhmässä laadittiin Kokkolassa neuvolan kautta ohjautuvan varhaisen tuen prosessimalli, jonka avulla lisättiin toimijoiden yhteistä ymmärrystä varhaisesta tuesta ja selkeytettiin kunkin toimijan vastuita. Kokkolassa perhekeskus toimi saman katon alla Yhteisöklubi Sillan ja lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Perhekeskuksessa työskentelivät osa-aikainen perhesosiaalityöntekijä ja neuvolan perheohjaaja. Perhesosiaalityöntekijän työpanos kohdistui vanhempien voimavarojen ja elämänhallinnan tukemiseen perheissä, joissa on jonkinlaista tuen tarvetta, mutta ei tarvetta lastensuojeluun. Työ oli myös varhaisen tuen palvelujen koordinointia ja konsultaatioita mm. neuvoloiden ja päiväkotien henkilöstön kanssa. Työtä yhteen sovitettiin Yhteisöklubi Sillan kanssa järjestämällä mm. erilaisia ryhmätoimintoja. Perhesosiaalityöntekijän työ päättyi hankkeen päättyessä. Kaupunki vastaa jatkossa myös näiden perheiden palveluista ja varhaisen tuen koordinoinnista. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, joka toimii yhteisillä periaatteilla: mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Perhepalvelujen työntekijät ovat koonneet kuntakohtaiset lapsiperheiden toimintalukujärjestykset, joista selviää kunnan alueella eri järjestöjen ja yhteisöjen lapsille järjestämä toiminta. Jyta-alueella kokoontuu kuntakohtaiset varhaisen tuen toimijatapaamiset syksyin ja keväin. Toimijatapaamisiin kutsutaan neuvolan, varhaiskasvatuksen, kotipalvelun, perhetyön, perheneuvolan, sosiaalityön, koulujen, psykiatrian sairaanhoidon, nuorisotoimen, seurakunnan ja järjestöjen toimijoita. Kokoonkutsujana toimii vuoroperiaatteella kunkin organisaation edustaja. Tapaamisten muistiot lähetetään kuntien ja Jytan johdolle tiedoksi. 3. Neuvolan perheohjaaja

3 Neuvolan perheohjaus on olennainen osa matalan kynnyksen perheiden tukemista. Neuvolan perhetyön malli kehitettiin hankkeen aikana Kokkolassa ja Jyta-alueen Perhonjokilaakson kunnissa. Erityisenä kohderyhmänä ovat ensimmäistä lastaan odottavat ja nuoret vanhemmat. Pilotin jälkeen toiminta vakinaistettiin Perhonjokilaakson kunnissa, jossa on yksi työntekijä. Lestijokilaakson kunnissa työhön on osoitettu puolikas työntekijä. Kokkolassa toiminta on vakiintunut yhdelle työntekijälle, mutta tehtävä on määräaikaisesti täytetty. Neuvolan perhetyöllä tuetaan ja vahvistetaan perheen omia voimavaroja ja asiantuntijuutta vanhemmuudessa, varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa, kasvatuksessa, parisuhteessa, oman sosiaalisen verkoston vahvistumisessa ja löytämisessä sekä muissa arjen haasteissa. Perheet ohjautuvat pääsääntöisesti neuvolan kautta. Pisimmälle varhaisen tuen perheohjausta on kehitetty Halsua-Kaustinen-Veteli alueella, jossa perheohjaaja tapaa neuvolassa kaikki ensisynnyttäjät jo raskauden aikana ja toisen kerran kotikäynnillä vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Perheohjaaja toteuttaa myös Kiikku-vauvaperhetyötä. Panostus varhaiseen tukeen on näkynyt mm. erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalvelujen asiakkaiden käyntien vähenemisenä sekä lastensuojelun kustannusten kasvun taittumisena. 4. Dialogiset verkostomenetelmät Dialogisuuden ydinkysymys on, tulenko kuulluksi omassa asiassani? Menetelmissä keskeistä on toisen ihmisen kunnioittava kohtaaminen sekä ratkaisuja etsivä, toiveikkaaseen tulevaisuuteen suuntaava työtapa. Menetelmät on osa varhaisen avoimen yhteistyömallin juurruttamista työyhteisöjen toimintakulttuuriin. Huolen puheeksi ottamisen koulutukset Hanketyöntekijät järjestivät 15 koulutusta, joihin osallistui yhteensä 276 työntekijää. Koulutusten tavoitteena on tuoda varmuutta ja rohkeutta huolten tunnistamiseen ja niiden puheeksi ottamiseen. Koulutuksia järjestettiin työyhteisökohtaisesti, avoimina koulutuksina moniammatilliselle toimijajoukolle, sosiaalialan opiskelijoille sekä esimiehille. Alla muutama ote palautteista: Päivä sai miettimään omaa olemista, asennetta, suhtautumista, omia työtapoja antoi uutta ajateltavaa, toisaalta herätti myös entuudestaan tuttujakin aiheita pinnalle sain uusia työkaluja ja konkreettista uutta tietoa, miten toimia tilanteessa, jossa huoli

4 koulutuksesta on saanut rohkeutta ja varmuutta ottaa huolia puheeksi! Koulutuksen keskusteleva ilmapiiri innostava ja ajatuksia herättävä Hyvien käytäntöjen dialogit Hanketyöntekijät vetivät seitsemän hyvien käytäntöjen dialogia, joihin osallistui 124 työntekijää. Dialogissa saadaan lyhyessä ajassa selville työyhteisön tila, vahvuudet ja kehittämistarpeet, joihin pohjautuen jaetaan tietoa ja osaamista hyvistä käytännöistä. Dialogeja toteutettiin mm. lastensuojelun työntekijöille, varhaisen tuen työntekijöille, varhaiskasvatuksen työntekijöille, toimeentuloturvayksikön työntekijöille sekä Keski-Pohjanmaan koulukuraattoreille. Työntekijät ovat kokeneet dialogit antoisina. Numeerinen keskiarvo asteikolla 1-5 on ollut 4.4. Alla muutamia sanallisia arvioita: Asioiden pohtiminen monelta kantilta, löytyi uusia näkökulmia. Mukava tutustua alan toimijoihin Yllättävää oli se, kuinka paljon hyviä ajatuksia ja toimintamalleja paperille saatiin aikaan Piristävää, positiivista, innostavaa, rentoa, tärkeätä asiaa paljon Ennakointidialogit/Tulevaisuuden muistelu Hanketyöntekijät olivat mukana toisena vetäjänä kymmenessä ennakointidialogissa. Ennakointidialogeja järjestettiin asiakastyöhön sekä työyhteisöjen työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Ennakointidialogeissa lähdetään liikkeelle asiakkaan tai työyhteisön hyvästä tulevaisuudesta ja haetaan voimavaroja ongelmien sijaan. Tavoitteena on lisätä toiveikkuutta, tuoda selkeyttä sekä rakentaa uusia toimintamahdollisuuksia. 5. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka = Sosklinikka Sosklinikan kehittämisessä vakiinnutettiin alueen korkeakoulujen yhteistyötä sekä pyrittiin kiinnittää mukaan työelämän toimijoita. Työrukkasena toimi klinikkaydinryhmä, jossa ovat mukana ammattikorkeakoulun, yliopiston ja SONetBOTNIAn/kaupungin edustajat. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhteistyötä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Korkeakoulut ovat nimenneet henkilöstöstään vastuuopettajat, jotka ylläpitävät työelämäyhteyksiä alueensa sosiaalialan työpaikkoihin esimerkiksi klinikkailtapäivien muodossa. Maakunnallinen sosiaalialan seminaari pidetään vuosittain kansainvälisenä sosiaalityön päivänä maaliskuussa.

5 Sosklinikan kehittäminen on osaltaan sidoksissa tulevaan sosiaalihuollon lainsäädäntöön ja sen mukana tuleviin pysyviin kehittämisrakenteisiin. 6. Koulutukset Hanke järjesti yhteensä 18 ulkopuolisen kouluttajan toteuttamaa koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 1270 eri alojen työntekijää. Sisäisiä koulutuksia järjestettiin 24, joissa oli osallistuja yhteensä 456. Koulutusten tavoitteena oli dialogisuuden vahvistaminen toimijoiden kesken sekä osaamisen vahvistaminen niin aikuissosiaalityössä kuin lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä. 7. Hankkeen arviointi Hankkeen arviointi toteutettiin kolmella tapaa. Hankkeen puolivälissä tehtiin aikuissosiaalityön kehittäjäryhmässä ja hanketyöntekijöiden kesken itsearviointi. Samoihin aikoihin haastateltiin sekä aikuissosiaalityön että neuvolan perheohjauksen asiakkaita. Hankkeen loppupuolella tehtiin yhteistyökumppaneille webropol-kysely. Yli puolet vastanneista yhteistyökumppaneista piti monialaisen yhteistyön lisääntymistä ja kehittymistä oman työnsä kannalta merkityksellisenä asiana. Lähes yhtä merkityksellistä oli huomion kiinnittäminen varhaiseen tukeen ja ehkäisevään työhön. Monipuoliset koulutukset saivat kiitosta sekä ammatillisen kasvun edistäjänä että verkostoitumisen tukena. 8. Hankkeen kustannukset Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeelle osoittama määräraha oli euroa. Toteutuneet kulut olivat euroa, josta valtionavustus on euroa. Kokkolan kaupungin omavastuuosuus oli euroa ja Jyta-alueen kuntien omavastuuosuus euroa. 9. Loppuraportti Loppuraportti on piakkoin luettavissa Kokkolan ja Jyta-alueen nettisivuilla.

6 -- ISO KIITOS! Sanna, Anne, Marja ja Liisa kiittävät kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja toivottavat työniloa ja innostusta työn edelleen kehittämiseen!