1 PARAS vastaukset Kunnan rekisteritiedot Kunta Kannonkoski Kunnan numero 216 Kunnan tämänhetkinen asukasluku alle 2000 Maakunta KeskiSuomi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Maarit Autio Yhdyshenkilön asema Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 0444596121 Yhdyshenkilön sähköposti maarit.autio@kannonkoski.fi Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei Ei. I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: Kunnan oma 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Ei 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? Ei.
2 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen Asukasmäärä Maapintaala 1.A.5. milloin osakuntaliitos toteutetaan? 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoimintaalueen? Kyllä. 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki. 1.B.2 Mikä on yhteistoimintaalueen väestöpohja? 20366 asukasta (31.12.2006). 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? Laaja yhteinen sosiaali ja terveystoimi pois lukien päivähoito. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali ja terveyspalveluita siirretään yhteistoimintaalueen järjestettäväksi? Ei muita. 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto järjestetään toistaiseksi terveyskeskuksen omana toimintana, mutta molempien osalta seurataan alueellista ja valtakunnallista kehitystä. On todennäköistä, että lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten seurauksena työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa alueellisten toimijoiden kautta. Työterveyshuollon osalta yksityisten palvelujen käytön lisääntyminen on todennäköistä; ympäristöterveydenhuollossa taas on todennäköistä, että toiminta kytketään entistä tiiviimmin muuhun alueelliseen ja kunnalliseen ympäristöhallintoon. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? Vuoden 2009 alusta lukien. 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän 14 omistajakunnan (Äänekoski, Saarijärvi, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Laukaa, Konnevesi, Multia, Kannonkoski, Kinnula, Uurainen ja Pylkönmäki) alueella asuu n. 80 000 asukasta, joten 50 000 asukkaan väestöpohjan velvoite täyttyy.
3 1.B.9 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä. 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoimintaalueella järjestetään? Ammatillinen lisäkoulutus. Muita, mitä? Oppisopimuskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palvelutoiminta. 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueiseen? Ei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoimintaalueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? On jo olemassa. 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? Ei. 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 jos kunta esittää poikkeamisen väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? Ei. 1.D.2 Jos muuttuu, niin miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoimintaalue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei
4 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? Ei 1.D.7 jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? KeskiSuomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei. 2.3. Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. Valtakunnallisen hoidon porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen lähete ja hoitokäytäntöjen mukaisesti KeskiSuomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, Jokilaakson sairaalasta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita yhteistoimintaalue ei järjestä. Sairaanhoitopiirille siirtynevät Suojarinteen kuntayhtymän toiminnan päättyessä erityishuollon johtoryhmälle säädetyt tehtävät. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoimintaalue? Yhteistoimintaalue järjestää kehitysvammaisten erityishuollon palvelut tuottaen ne mahdollisuuksien mukaan itse tai hankkimalla ne muilta julkisilta palvelutuottajilta, säätiöiltä tai yksityisiltä palveluntarjoajilta. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? a) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. b) Lastensuojelun Ei mitään
5 c) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään d) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään e) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään f) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään. 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocentersäätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehkohankkeeseen. Keski Suomessa toteutetaan EVIhanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä KeskiSuomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. KeskiSuomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoimintaalueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu KeskiSuomen kansanterveyden edistämisen keskus KANTERE, jossa on laajalti edustettuina julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009.
6 3. Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 20102025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100 Vuosi 2005 Asukasluku naiset Asukasluku miehet 805 822 06 v. naiset (%) 06 v. miehet (%) 62 (3,8) 52 (3,2) 716 v.naiset 716 v. miehet 87 (5,3) 92 (5,6) 1719 v.naiset 1719 v.miehet 16 (1) 24 (1,4) 2064 v.naiset 2064 v.miehet 386 (23,7) 453 (27,8) 6574 v.naiset 6574 v.miehet 112 (6,8) 119 (7,3) 7584 v.naiset 7584 v.miehet 108 (6,6) 70 (4,3) 85 v.naiset 85 v.miehet 34 (2) 12 (0,7) Indeksi 100 Vuosi 2010 Asukasluku naiset Asukasluku miehet 816 828 06 v.naiset (%) 06 v.miehet (%) 60 (3,6) 61 (3,7) 716 v.naiset 716 v.miehet 90 (5,4) 81 (4,9) 1719v. naiset 1719 v.miehet 22 (1,3) 27 (1,6) 2064 v.naiset 2064 v.miehet 380 (23,1) 456 (27,7) 6574 v.naiset 6574 v.miehet 107 (6,5) 100 (6) 7584 v.naiset 7584 v.miehet 110 (6,6) 84 (5,1) 85 v naiset 85 v miehet 47 (2,8) 19 (1,1) Indeksi 101 Vuosi 2015 Asukasluku naiset Asukasluku miehet 814 830 06 v.naiset (%) 06 v.miehet (%) 61 (3,7) 67 (4) 716 v.naiset 716 v.miehet 91 (5,5) 85 (5,1) 1719 v.naiset 1719 v.miehet 21 (1,2) 21 (1,2) 2064 v.naiset 2064 v.miehet 371 (22,5) 427 (25,9)
7 6574 v.naiset 6574 v.miehet 123 (7,4) 119 ( 7,2) 7584 v.naiset 7584 v.miehet 93 (5,6) 84 (5,1) 85 v. naiset 85 v. miehet 54 (3,2) 27 (1,6) Indeksi 101 Vuosi 2020 Asukasluku naiset Asukasluku miehet 811 840 06 v. naiset 06 v. miehet 62 (3,7) 68 (4,1) 716v.naiset 716 v.miehet 90 (5,4) 92 (5,5) 1719 v.naiset 1719 v.miehet 22 (1,3) 21 (1,2) 2064 v.naiset 2064 v.miehet 359 (21,7) 398 (24,1) 6574 v.naiset 6574 v.miehet 126 (7,6) 154 (9,3) 7584 v.naiset 7584 v.miehet 94 (5,6) 76 (4,6) 85 v. naiset 85 v. miehet 58 (3,5) 31 (1,8) Indeksi 101,5 Vuosi 2025 Asukasluku naiset Asukasluku miehet 810 854 06 v. naiset 06 v. miehet 62 (3,7) 68 (4) 716 v. naiset 716 v. miehet 91 (5,4) 98 (5,8) 1719 v. naiset 1719 v. miehet 21 ( 1,2) 26 (1,5) 2064 v. naiset 2064 v. miehet 345 (20,7) 379 (22,7) 6574 v. naiset 6574 v. miehet 127 (7,6) 150 (9) 7584 v. naiset 7584 v. miehet 114 (6,8) 99 (5,9) 85 v. naiset 85 v. miehet 50 (3) 34 (2) Indeksi 102,3
8 Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 20152025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64vuotiaiden ja alle 17vuotiaiden määrä 1764 vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v.2005 85,1 v.2010 85,8 v.2015 95,7 v.2020 106,4 v.2025 115,8 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Saarijärven alueen kuudesta kunnasta neljässä huollettavien määrä ylittää huoltajien määrän (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Pylkönmäki) vuonna 2020. Edellä mainittujen huoltosuhde pysyttelee vuonna 2015 vielä 90:n tuntumassa. Sen sijaan Kyyjärvellä ja Saarijärvellä tunnusluku ylittää 100:n vasta vuonna 2025 (Kyyjärvi 110,9 ja Saarijärvi 100,9). Alueen kuntien haaste on ikääntyvän väestön osuuden (vuonna 2015 75 vuotta täyttäneiden osuus on 13,2%, vuonna 2025 jo 17,2% koko väestöstä) kasvun myötä heikkenevä huoltosuhde. Kannonkosken väestökehitysennuste on kuitenkin lievästi positiivinen. Vanhusväestön osuus säilyy lähes nykyisellä tasolla vuoteen 2020 saakka ja kääntyy jälleen kasvuun v. 2025. Vanhusväestön palvelut on siten turvattava vähintään nykyisessä laajuudessa yhteistyötä alueen kuntien kanssa hyödyntäen. Lisäksi on erityisesti ja edelleen panostettava perheiden ja työikäisen väestön saamiseksi kuntaan mm. asunto ja tonttipolitiikan sekä aktiivisen elinkeinopolitiikan ja yhteistyön keinoilla. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3 Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 20152025 3 C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Perusterveydenhuollon painopiste siirtyy entistä enemmän vanhusten hoiva ja hoitopalveluihin. Yli 65 vuotiaiden osuus kuntien alueella kasvaa vuoteen 2015 mennessä 13,6% ja vuoteen 2025 mennessä 31,4 %. Yli 75 vuotiaiden osuus puolestaan kasvaa vuoteen 2015 mennessä 11,8 % ja vuoteen 2025 mennessä 38 %. Ikääntyvän väestön sairastavuuden hillitsemiseksi pyritään vahvistamaan ikäihmisten voimavaroja, itsenäistä selviytymistä sekä panostamaan ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon. Laitoshoidon suhteellista osuutta pyritään vähentämään ja korvaamaan sitä palveluasumisella ja kotihoidolla.
9 Perusterveydenhuoltoa kehittämällä ja tehostamalla mm. tarkoituksenmukaisten työ ja vastuujakojen kautta pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon tarvetta. Keskeisenä keinona väestön sairastavuuden ehkäisyssä on itsehoidon tukeminen. Terveydenhuollon palvelujen yhteistyömahdollisuuksien kartoitus Saarijärven seudun yhteistoimintaalueen ja Wiitaunionin kesken käynnistetään syyskaudella 2007 ja yhteisten palvelujen käyttöönotto aikataulutetaan. Kiireellisimpänä toimenpiteenä käynnistetään Kivijärven ja Kannonkosken kuntien itäisten ja pohjoisten osien asukkaiden terveyskeskus ja eläinlääkäripalvelujen saanti Wiitaunionista pitkistä välimatkoista johtuen. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Sosiaalihuollon painopistealueet muuttunevat väestön ikärakenteen muuttuessa ja väkiluvun vähetessä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää vanhusväestölle suunnattujen sosiaalipalvelujen, kuten asumispalveluiden, avopalveluiden ja omaishoidon tarvetta. Vammaisten määrä (tällä hetkellä vammaisia n. 2% väestöstä) vähentynee samalla kun kuntien väkiluvut vähenevät. Toisaalta kansalaisten yleinen tietoisuus oikeuksistaan jatkuvasti lisääntyy mikä puolestaan kasvattanee palvelujen kysyntää. Päihdehuollon määrällinen tarve ei sekään liene oleellisesti nykyisestä muutu, sen sijaan palveluiden piirissä tullee olemaan nykyistä enemmän vanhusväestöä. Lastensuojelun toimenpiteiden tarpeeseen pyritään vaikuttamaan vähentävästi sosiaalihuollon ennalta ehkäisevän perhetyön ja varhaisen puuttumisen kautta. Lasten (017 v.) määrän väheneminen (nykyisestä 3900:sta vuoteen 2015 700:lla ja vuoteen 2025 200:lla) saattaa vähentää lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta, toisaalta lastensuojelutapausten yleisen ilmoituskynnyksen aleneminen kasvattanee tapausten ilmi tuloa ja viranomaispuuttumisen vaatimuksia. Uuden lastensuojelulain edellyttämät toimintavelvoitteet ja menettelyt edellyttävät puolestaan nykyistä suurempia resurssi ja henkilöstömitoituksia. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden käyttäjien suhteellisessa osuudessa ei tapahtune suuria muutoksia. Yleinen väestökehitys alueella vaikuttanee myös kehitysvammaisten erityishuollon tarpeisiin. Vammaisten kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. Lähivuosien haaste ovat aikuistuvat, itsenäistyvät kehitysvammaiset lapset/nuoret, joiden asumispalveluihin tulee seutukunnalla suunnata resursseja. Lasten ja nuorten kuntoutusneuvolapalveluja tultaneen ostamaan jatkossakin (tähän saakka palveluja ostettu KeskiSuomen Vammaispalvelusäätiöltä), samoin haastavasti käyttäytyvien asumispalveluja/laitosasumista. Vammaisten avotyötä pyritään lisäämään ja päivätoimintaa kehittämään. Kuntoutusohjausta pyritään entistä enemmän suuntaamaan palveluohjaukseen. Kehitysvammahuollossa painopiste tulee olemaan avohuollossa, asumisen tukemisessa ja päivätoiminnassa. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoidon avo ja laitospalvelujen käyttö on alueen kunnissa perinteisesti ollut vähäisempää kuin koko maassa tai KeskiSuomen sairaanhoitopiirissä, vaikka sairastavuus ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ovatkin selkeästi maan keskiarvojen yläpuolella*. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön on ilmeisesti vaikuttanut melko pitkien välimatkojen lisäksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen (esimerkiksi konsultaatioiden lisääminen, nopeampi jatkohoitoon siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon yksikköön, hoito ja seurantakäytäntöjen muutokset). Tulevaisuudessa työnjakoa ja hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kehitetään edelleen (nopean vasteen toiminnan kehittäminen, päivystys ja tukipalvelujen keskittäminen,
10 erikoissairaanhoidon laitoshoidon vähentäminen ja avopalvelujen sekä konsultaatioiden lisääminen, hoitoketjujen ja hoidon porrastuksen kehittäminen, priorisointi, ennalta ehkäisyn ja väestön itsehoidon tukeminen). Työnjaon kehittämisestä huolimatta on ilmeistä, että korkean sairastavuuden ja väestön ikääntymisen vuoksi erikoissairaanhoidon palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa selkeästi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittämisen edellytyksenä on lisäksi, että perusterveydenhuollon koti, avo ja laitospalveluissa on riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä jatkohoitopaikkoja. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, erikoissairaanhoitopalvelujen tarve kasvaa huomattavasti aikaisemmasta. Lisätieto (ei SM:n lomakkeeseen kirjattu)! *Esimerkiksi vuonna 2005 koko maassa oli keskimäärin 1305 erikoissairaanhoidon avokäyntiä/1000 asukasta, ja KeskiSuomessa 1131 erikoissairaanhoidon avokäyntiä/1000 asukasta; alueen kunnissa erikoissairaanhoidon avokäyntejä oli 846 967/1000 asukasta. Tarvevakioituja erikoissairaanhoidon avokäyntejä oli huomattavasti vähemmän kuin maassa keskimäärin (vaihteluväli alueen kunnissa 46 60; koko maa = 100). Myös somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon tarvevakioitu hoitopäivien määrä on pienempi kuin maassa keskimäärin (vaihteluväli alueen kunnissa 64 87/1000 asukasta; koko maa=100. Lähde: Stakesin tilastoaineisto. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 16 vuotiaiden ikäluokka pienenee lähivuosina vastaajakuntien alueella (vuonna 2007 yhteensä 274, vuonna 2015 yhteensä 179). Vuosien 2015 2025 aikana ikäluokan koko ei enää pienene. Aikuisväestön koulutustaso on edelleen pohjoisessa KeskiSuomessa alhaisempi kuin muualla KeskiSuomessa. Tästä seuraa se, että aikuiskoulutuksen tarve kasvaa vastaavasti vähintään ikäluokkien pienenemisen verran. Kokonaiskoulutustarve ammatillisessa koulutuksessa pysyy samana tai saattaa jopa kasvaa Saarijärven seudulla vuosina 2007 2025. Painopiste siirtyy aikuiskoulutukseen. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Väestökehitysennusteen mukaan kouluikäisten määrä on Kannonkoskella lievästi kasvava, mutta muutoin seutukunnan kunnissa laskeva. Palvelutarve perusopetuksen osalta näyttää siis Kannonkosken kunnassa pysyvän ennallaan, mutta jotta alueellista palvelutarjontaa myös ylempien vuosiluokkien osalta voidaan turvata, hakee Kannonkoski perusopetuksen järjestämisessä tiivistä yhteistyötä naapurikuntien, erityisesti Kivijärven ja Kyyjärven kuntien kanssa. Nuorisokeskus Piispalan johtokunta on tehnyt kunnille esityksen yhteisen aluekoulun perustamisesta nuorisokeskuksen yhteyteen. Perusopetus vähintään vuosiluokkien 79 osalta pyritään toteuttamaan jatkossa yhteisesti. Seutukirjastoa tavoitellaan. 11 kirjaston muodostama Keprikirjasto palvelee koko talousaluetta, ja Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi ovat halukkaita tiivistämään yhteistyötä. Sijaisuuksien hoitamiseen on perustettava yhteinen virka. Hankintoja keskitetään mm. AVaineiston osalta. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä ja saadaan aineistomääräraha tehokkaaseen käyttöön. Kulttuuritoimessa yhteistyötä seutukunnalla kohennetaan antamalla enemmän päätösvaltaa kokopäivätoimisille viranhaltijoille, pienempien yksiköiden vastuulle jää paikallinen tapahtumien organisointi. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Teknisen toimen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää hyvää yhdyskuntarakennetta sekä luoda kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle edellytykset toimia terveellisessä, turvallisessa ja toimivassa ympäristössä. Lisäksi tehtävänä on järjestää kunnan palveluille käyttökelpoiset tilapuitteet. Kunnallistekniikan osalla ei väestömäärän kehityksen perusteella ole tarvetta suurille laajennuksille vesi ja viemäriverkostossa tai kaduissa. Nykyistä tekniikkaa pyritään kehittämään ja ylläpitämään paremman ja varmemman palvelun tarjoamiseksi asukkaille. Kaukolämpö tulee saattaa mahdollisimman usean kiinteistön saataville taloudellisena ja ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Tulevina vuosina kunta panostaa kevyen liikenteen väylien toteutukseen yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Kunnan talonrakennuksen investointitarpeet painottuvat vuosina 20072025 uusiin päiväkoti ja koulupalveluihin. Vuokraasuntojen kysyntä on kunnan alueella tällä hetkellä suurempaa, kuin tarjonta. Uusien vuokraasuntojen rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen panostetaan.
11 Taajaman yleiskaava on vanhentunut ja valmistunut vuonna 1987. Laajenemistarpeita kaavalla ei tällä väestökehityksellä ole, mutta kaavan reunamille syntyneet teollisuus ja asuntoalueet tulisi sisällyttää kaavaan. Koko kunnan alueelle on laadittu oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat. Piispalan alueen kaavallinen kehittäminen tulee ottaa tulevaisuudessa huomioon. Seudullista yhteistyötä kehitetään teknisessä toimessa tarjoamalla palveluja keskitetysti useamman kunnan alueelle. Näin saadaan käyttöön lisäresursseja ja toimintoja pystytään järkeistämään. Erityisesti viranomaisasioissa (rakennus ja ympäristövalvonta) toiminnot tulisi hoitaa keskitetysti usean kunnan kesken. 4.Talous Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005 2009 (1000 euroa) TPtiedot 2005: toimintakulut 9584 TPtiedot 2005: toimintatuotot + 3226 TPtiedot 2005: toimintakate 6357 TPtiedot 2006: toimintakulut 10510 TPtiedot 2006: toimintatuotot + 3880 TPtiedot 2006: toimintakate 6630 TA 2007: toimintakulut 10984 TA 2007: toimintatuotot +3870 TA 2007: toimintakate 7114 TS 2008: toimintakulut 11082 TS 2008: toimintatuotot +3930 TS 2008: toimintakate 7152 TS 2009: toimintakulut 11017 TS 2009: toimintatuotot +3932 TS 2009: toimintakate 7085 TPtiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero
12 2416 TPtiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero 433 TPtiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero 223 TPtiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero 2511 TPtiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero 453 TPtiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero 226 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero 2600 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero 430 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero 220 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero 2650 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero 440 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero 230 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero 2700 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero 450 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero 240 TPtiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 3594 TPtiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 3973 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 4438 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 4446 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 4446 TPtiedot 2005: vuosikate 376 TPtiedot 2006: vuosikate 524 TA 2007: vuosikate
13 517 TS 2008: vuosikate 569 TS 2009: vuosikate 697 TPtiedot 2005: poistot 475 TPtiedot 2006: poistot 489 TA 2007: poistot 509 TS 2008: poistot 546 TS 2009: poistot 550 TPtiedot 20052006: satunnaiset erät, netto TA 2007, TS 20082009: satunnaiset erät, netto TPtiedot 2005: tilikauden tulos 90 TPtiedot 2006: tilikauden tulos + 36 TA 2007: tilikauden tulos + 8 TS 2008: tilikauden tulos + 23 TS 2009: tilikauden tulos +147 TPtiedot 2005: lainakanta 6622 TPtiedot 2006: lainakanta 5893 TA 2007: lainakanta 5823 TS 2008: lainakanta 5673 TS 2009: lainakanta 5533 TPtiedot 2005: investoinnit, netto 1000 TPtiedot 2006: investoinnit, netto 137
14 TA 2007: investoinnit, netto 785 TS 2008: investoinnit, netto 397 TS 2009: investoinnit, netto 203 TPtiedot 2005: tuloveroprosentti, % 19 TPtiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Korkea lainamäärä ja huono maksuvalmius ovat kunnan talouden keskeisimmät ongelmat. Lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja suunnan kääntäminen laskuun on taloudenhoidon tärkein tavoite taloussuunnitelmakaudella. Vuonna 2007 lainamäärä kasvaa vielä hiukan, mutta vuodesta 2008 alkaen lainamäärä kääntyy laskuun (Kts. edellisen talousosan luvut). Investoinneista toteutetaan vain kaikkein tärkeimmät kohteet ja muista investoinneista pidättäydytään. Tärkeimpien investointien rahoituksessa käytetään sijoitusvaroja lainamäärän kasvattamisen sijaan. Piispala rahoittaa investointiosuutensa omalla tulorahoituksellaan. Kunnalle tarpeeton omaisuus (vanhat kiinteistöt ym) myydään ja metsäomaisuuden myynti harkitaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Toimintamenojen kasvu pidetään maltillisena. Vuoden 2007 talousarviossa käyttötalousosan menojen kasvu on vain +1,39 %. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä toimintakatteen muutos oli +3,6 %. (Em. luvut ilman Piispalan tietoja). Kunnanvaltuuston on asettanut keskeisimmille lautakunnille ns. valmisteluponnet lautakuntien toimintojen ja talouden osittaisen uudelleen arvioinnin käynnistämiseksi. Osaltaan juuri valmisteluponsiin liittyvien toimenpiteiden ansiosta toimintamenojen kehitys on ollut maltillista. Toimintatuottojen osalta maksutaksat tarkistetaan ja korotukset tehdään vuosittain ja kunnan saatavien laskutus ja perintä suoritetaan oikeaaikaisesti ja tehokkaasti. Aktiivista yhteistyötä kunnan yrittäjien kanssa jatketaan ja kunnan elinkeinopalvelut pidetään vähintään nykytasolla, jotta viime vuosien hyvä työpaikkakehitys saadaan jatkumaan ja näin vahvistamaan kunnan verotulopohjaa. Uusia työpaikkoja on viime vuosina syntynyt pääasiassa matkailupalveluihin ja puutoimialalle. Kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä. Taloustilanne vaatii kuitenkin tarkkuutta ja em. toimenpiteiden lisäksi taloustilanteen parantaminen vaatii mm. seuraavia toimenpiteitä: suunnitelmallinen henkilöstörekrytointi mm. eläköitymistilanteissa, uusien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen palvelutuotantoon yhteistyön lisääminen kunnan sisällä eri toimijoiden kesken yhteistyön lisääminen kuntien välillä. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi).
15 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Seudun kunnan tekevät jo merkittävää yhteistyötä monella sektorilla ja lisäävät mm: Kuntien uudet yhteiset talous ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot sekä niiden mukana mm. yhteiset tilikartat otetaan käyttöön vuonna 2008. Henkilöstösuunnitelman yhtenäistämisen suunnittelu aloitettu. Yhteinen kotihoitoohjelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Sosiaali ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään Wiitaunionin kanssa. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Lisätään ostopalveluja kolmannelta sektorilta ja yrityksiltä. 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoimintaalueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Palveluiden tuottamisessa kustannusläpinäkyvyyttä ja tuloksellisuutta lisätään uusilla toimintatavoilla ja organisatorisilla ratkaisuilla. Otetaan käyttöön tilaajatuottaja malli. Tiivistetään palvelutuotannossa yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kannustetaan kuntalaisia yksityisten palveluiden käyttöön (esim. palvelusetelin kautta). Tuotetaan kuntalaisille palveluita yhteistoiminnassa kuuden kunnan kanssa siten, että kuntalaiset voivat hankkia käyttämänsä palvelut yli kuntarajojen. Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa laajennetaan. Ensisijaisena tavoitteena on yhteistoimintasopimus terveydenhuollon ja eläinlääkäripalveluiden hankkimisesta erityisesti Kannonkosken ja Kivijärven Viitasaaren puoleisten osien asukkaille. Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa syvennetään asteittain, tarkemmin aikataulua ja tavoitteita määritellään elokuussa 2007. Pitkien etäisyyksien harvaan asutuilla alueilla uusia terveydenhuollon teknologioita tullaan ottamaan nykyistä enemmän käyttöön. 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa? Palvelutuotannossa poistetaan kuntarajat. Hallintorakenteita uudistetaan ja toimintaa palvelutuotannossa tehostetaan siten, että palvelujen käyttäjät maksavat käyttämistään palveluista. 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki 7.1 Perusterveydenhuollossa?
16 Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. 7.2 Sosiaalihuollossa? Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. Kehitysvammahuollossa on tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa toiminnoista toteutettua yhteistoimintaalueen omana toimintana, koska kehitysvammahuollon osaamista ja vankan ammattitaidon omaavaa henkilöstöä alueella on ollut suhteellisen hyvin saatavilla. Toiminnan suunnittelua ohjaa jatkossa Vammaispalvelusäätiön tarjoamien palvelujen sisältö, joka tullee muuttumaan ainakin jossain määrin siitä, mitä Suojarinteen kuntayhtymän palvelujen sisältö on ollut. Lasten ja nuorten kuntoutusneuvolan ohjaus ja neuvontapalveluita on tähän mennessä ostettu Vammaispalvelusäätiöltä, jatkossakin nämä palvelut tultaneen ostamaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? KeskiSuomen sairaanhoitopiiri järjestää alueen erikoissairaanhoidolliset palvelut (edelleen) tuottamalla ne itse tai hankkimalla palvelut muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Kuntayhtymän palveluverkkoon ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Kuntayhtymän toimintojen kehittäminen jatkuu 2009. Mm. aikuiskoulutuksen laajentaminen ja yhteistyö nuorisoasteen kanssa, toisen asteen yhteistyö sekä yhteistyö maakunnan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Vuodesta 2010 alkanut toisen asteen nuorten ikäluokkien pieneneminen näkyy 20132014, mutta väestön ikääntymisen ja muuta maakuntaa alhaisemman koulutustason vuoksi aikuiskoulutuksen tarve kasvaa kuitenkin samaan aikaan vähintään saman verran. Kokonaistarve pysyy samana tai kasvaa, mutta erot ikäluokkien pienenemisessä kuntien välillä vaihtelevat. 7.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Toimintoja sopeutetaan tarpeiden ja talouden mukaan. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Toimintoja sopeutetaan tarpeiden ja talouden mukaan. 7.8 Millä tavalla ikä ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoimintaalueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 20092013). Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki
17 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstötarve sopeutetaan tarpeen mukaan. Henkilöstöstä jää eläkkeelle vuosina 20092013 noin 40 henkilöä (heistä yli 70% on naisia), mikä on reilut 10 % nykyisestä terveydenhuollon henkilöstöstä. Työnjaon kehittäminen ja rationalisointi, teknologian hyödyntäminen sekä informaatiokulun kehittäminen hoitoprosesseissa tehostavat toimintaa. Terveydenhuollon ammattialan kilpailukykyä ja henkilöstön ammattitaidon korkeaa laatua on mahdollista ylläpitää rohkaisemalla henkilöstöä lisä ja jatkokoulutukseen. Alueen vetovoimaisuutta ja imagoa pyritään kehittämään, jotta seutukunnalle muuttaisi lisää työikäisiä. Seudullinen yhteistyö lisää alueen kilpailukykyä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Sosiaalihuollon henkilöstön eläkepoistuma alueella on vuosien 2009 ja 2013 välillä noin 35 henkilöä. Parhaiten sosiaalihuollon henkilöstöresursseja voidaan säästää palveluita oikein kohdentamalla. Tällöin ensisijaisia ovat ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin. Palvelujen organisoinnissa toteutetaan jako lähipalveluihin ja keskitettäviin palveluihin. Sosiaalipalveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat toimivat ja ammattitaitoisesti hoidetut lähipalvelut. Keskeistä lähipalveluissa on paikallisten asukkaiden tuntemus ja toimialat ylittävä yhteistyö. Seutukunnalla on todettu hyväksi toimintamalliksi sosiaalihuollon henkilöstön jalkautuminen kuntiin (esim. erityispäivähoito, perheneuvola, vammaispalvelut). Työntekijöiden/tiimien jalkautumista lisätään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kehitysvammaisten huollossa pyritään palveluita tuottamaan mahdollisuuksien mukaan omana toimintana, sillä seutukunnalla on alan osaamista ollut toistaiseksi hyvin saatavilla. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys pyritään jatkossakin turvaamaan mm. toimintoja keskittämällä sekä järjestämällä palvelut riittävän laadukkaasti ja työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta mielekkäästi. Määrälliseen ja laadulliseen riittävyyteen vaikuttanee myös palvelujen tuottaminen yhdessä seutukunnallisesti KeskiSuomessa on paraikaa menossa useita sosiaalihuollon erityispalveluiden kehittämishankkeita (esim. aikuissosiaalityön, vammaissosiaalityön ja lastensuojelun kehittämishankkeet), joista pyritään saamaan seutukunnalle soveltuvia nk. parhaita käytäntöjä olemalla tiiviisti vuorovaikutuksessa hanketoteuttajiin. Mahdollisuuksien mukaan hankkeisiin myös osallistutaan. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Erikoissairaanhoidossa keskitetään toimintoja valtakunnallisesti ja alueellisesti erityisyksiköihin, jolloin pitkälle koulutettuja erityisosaajia ei tarvita kaikille erikoisaloille jokaiseen keskussairaalaan. Potilaat voivat valita hoitopaikkansa entistä useammasta yksiköstä, jolloin jonojen muodostumista voidaan ehkäistä. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta aikaisempaa enemmän. Sairaanhoitopiirin sisällä keskitetään palveluja, jolloin voidaan paremmin turvata ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittämisellä ja hoitokäytäntöjen muutoksilla pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon laitoshoidon (ja samalla henkilöstöresurssien) tarvetta, mutta tämä edellyttää riittävien henkilöstö ym. resurssien turvaamista perusterveydenhuoltoon.
18 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kuntayhtymässä jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä n. 35 henkilöä. Vuosittainen poistuma on siis n. 4 henkilöä. Eläköityminen jatkuu samana tai hieman kiihtyy 2015 eteenpäin. Poistuma korvataan koulutuksella, toiminnan tehostamisella sekä rekrytoinnilla. 8.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstön koulutusta toteutetaan enenevissä määrin seudullisesti. Opettajien yhteiskäyttöä yli kuntarajojen pyritään lisäämään alkaen taito ja taideaineista. Rekrytoinnissa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota kaksois ja kolmoiskelpoisuuksia omaavien opettajien rekrytointiin. Kaksois ja kolmoiskelpoisuuksien tarve kasvaa. Henkilöstön yhteiskäyttöä helpottaa mm. yhtenäiset koulujen työ ja lomaajat. Kirjasto ja kulttuuritoimessa viranhaltijoiden yhteiskäytöstä olisi etua palvelukatkojen välttämiseksi. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Muilla kunnan toimintasektoreilla (kuin sosiaali ja terveys ja sivistys) on kunnan henkilöstömäärä lähinnä marginaalinen eikä eläkepoistuma aiheuta ongelmia palvelutuotannon järjestämisen näkökulmasta. Yhteistyötä kuntien välillä lisätään jatkossa myös teknisten palveluiden ja hallinnon tukipalveluiden tuottamisessa. Samalla myös yksityiset palveluntuottajat kasvattanevat osuuttaan. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Pylkönmäki Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kuuden kunnan yhteistyön tiivistämiseksi on nimetty kuntajohtajista ja kuntien keskeisistä luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelutyöhön on nimetty erikseen kuntien edustajista ja sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstöedustajista sekä asiantuntijoista koostuvat työryhmät. Kuntakohtaisesti suunnittelun etenemisestä on tiedotettu ja keskusteltu työpaikkakokouksissa kunnan eri työpaikoissa. Kuuden kunnan sosiaali ja terveydenhuollon suunnitelma on lähetetty työntekijäjärjestöjä edustaville luottamushenkilöille ja työpaikkojen esimiehille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun?