Kuntien työvoimatarve
|
|
- Juho-Matti Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi
2
3 Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto 5 Väestökehitys Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma 8 Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu 10 Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat 12 Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla 14 Työvoiman poistuman korvaaminen 15 Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus 16 Johtopäätökset 17 Mahdollisia toimenpiteitä 18 Lähteet: 19 3
4 4
5 Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto Tämä selvitystyö on tehty Immigratum -hankkeelle, joka on Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) hallinnoima, ESR -osarahoitteinen projekti, joka kehittää työvoiman maahanmuuttoa sekä parantaa kotoutumisvalmiuksia Pohjois-Pirkanmaalla. Immigratum-projekti on saanut ESR-rahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta Selvityksen tarkoituksena on tarkastella Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kuntien työvoimakehitystä ja työvoiman tarvetta lähivuosien aikana. Alkuperäinen aikajakso työlle määriteltiin vuosiksi , mutta kun työ eteni niin tarkasteluajankohta laajeni vuosiksi Tämä sen vuoksi, että seutukuntien ja Suomen työvoimassa (työvoiman poistuma ja poistuman korvaaminen) suurin muutosprosessi tulee alkamaan vuoden 2015 paikkeilla ja päättymän vuoden 2025 jälkeen. Muutokseen vaikuttaa ensisijaisesti väestökehitys ja väestön ikääntyminen, jotka taasen vaikuttavat työmarkkinoilta poistuvaan työvoimaan ja työvoimatarpeeseen. Kuntakohtainen tarkastelu painottui työn edetessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkasteluun, koska yli puolet kuntien työntekijöistä työskentelee alalla ja seutukunnissa sekä Suomessa työntekijöiden ikääntymisestä johtuva poistuma on ehdottomasti suurin. Lisäksi väestön ikääntyminen tulee lisäämään alan työvoiman tarvetta. Toimeksiannossa esitettiin seuraavat kysymykset 1. Miten suuri osuus työvoima- ja osaamistarpeesta on mahdollista kouluttaa ja rekrytoida alueen omista nuorten ikäluokista? 2. Miten suuri osuus em. tarpeista voidaan hoitaa aikuiskoulutuksen eri välineillä hyödyntämällä alueen omia työvoimareservejä? 3. Miten suuri osuus em. tarpeista edellyttää aktiivisia toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi? Mihinkään näihin kysymyksiin ei voi antaa suoraa vastausta sillä kaikkia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan. Ongelma sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ei koske pelkästään Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaata vaan koko Suomea. Merkittävintä tällä hetkellä on, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät tunnistavat työvoimassa tapahtuvan muutoksen. Keskustelua työvoimatarpeen korvaamisesta tulisi käydä kuntien välillä nopeasti, esimerkiksi tunnistamalla yksittäisten kuntien työvoimatarve jo 2015, koska sosiaali- ja terveydenhuollon alalta lähtee alueelta tuohon mennessä n. 300 työntekijää pois ja alan työllisyysnäkymät ovat hyvät kiihtyvän ikääntymisen myötä. 5 Parkanossa Jyrki Käppi FM
6 Väestökehitys Seutukuntien väestön kokonaismäärä on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä henkilöä. Työikäisiä vuotiaita on yhteensä henkilöä. Seutukunnissa on kolme vaikuttavaa tekijää vuoteen 2030 saakka: 1. väestön määrän lasku 2. työikäisen väestön määrän lasku ja 3. vanhusväestön määrän kasvu. Kaaviossa 1 on esitetty Tilastokeskuksen väestöennuste, jossa on kuvattu myös vanhusväestön kehitys. Kaaviossa 2 on kuvattu työikäisten ja vanhusväestön suhteellinen osuus alueen koko väestöstä. 6
7 Kun tarkastellaan seutukuntien yksittäisten kuntien työikäisen väestön määrän ennustetta, on kehitys positiivinen Hämeenkyrön ja Ikaalisten kunnissa, mutta muissa kunnissa negatiivinen. Väestökehityksen perusteella seutukunnilla on kaksi keskeisesti vaikuttavaa tekijää. Ensimmäinen on työikäisen väestön suhteellisen nopea väheneminen ja vanhusväestön määrän kasvu 2025 saakka, jonka jälkeen tilanne tasaantuu ja työikäisen väestön määrä kääntyy nousuun suhteessa vanhusväestön määrään vuodesta 2030 lähtien. Kun tarkastellaan seutukuntien ja koko maan väestön ikärakennetta vuoden 2008 tilaston pohjalta (Kaavio 3) ilmenee kaksi merkittävää asiaa. Yli 49 vuotiainen suhteellinen osuus on selvästi korkeampi seutukunnissa kuin koko maassa, ja vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Tämä merkitsee sitä, että työmarkkinoilta poistuu suhteellisesti enemmän ja varhaisemmin väestöä kuin koko maassa ja poistumaa korvaavaa väestöä on seutukunnissa selvästi valtakunnan keskiarvoa vähemmän. 7
8 Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma Alueen kunnat työllistävät vuoden 2010 alussa yhteensä 2222 henkilöä (Kuntien henkilöstötilinpäätökset ). Kaaviossa 5 on kuvattu arvioitu työvoiman poistuma ikääntymisen vuoksi. Poistuman laskennallisena perusteena on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisua 62/2009 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu. Tutkimuksessa on keskimääräiseksi poistumaksi laskettu vuoteen 2015 mennessä 22,6 % työvoimasta ja vuosina mennessä 24,4% työvoimasta yhteensä 47% työvoimasta(järvinen-leveälahti 2009 s.33). Keskimääräinen poistuman arvo on koko Suomen keskiarvo, kun tarkastelee seutukuntien väestön ikärakennetta, tulee poistuma olemaan taulukossa esitettyä suurempi. Kaaviossa 6 on esitetty seutukuntien kuntien työvoiman jakautuminen toimialoittain. Toimialat on luokiteltu yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen, tekniseen toimeen ja muut. Suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi, 55,7% työvoimasta, ja sivistystoimi, 27,2% työvoimasta. (Kuntien henkilöstötilinpäätökset ) 8
9 Seuraavassa tarkastellaan eräiden ammattialojen poistumaa ikääntymisen vuoksi seutukunnissa. Lähteenä on käytetty Pirkanmaan ennakointipalvelun ikäkortteja. Ikäkorttien ikäjakauma perustuu vuoden 2004 tietoihin ja ne on jaoteltu ammattialojen pääluokkien mukaan. Toimialatarkastelussa on mukana myös muidenkin kuin kuntatyönantajan palveluksessa olevat. 9
10 Alueellisen työvoiman poistuman rinnalla on syytä tarkastella koko maan ennustetta vuoteen 2025 mennessä (Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1). Seutukuntien kehitys vastaa koko maan kehitystä, jolloin eniten työvoimaa poistuu ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen toimialoilta ja julkisen hallinnon toimialoilta. Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1 (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 33) Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala % 18% % 17% Koulutus % 8% % 7% Julkinen hallinto % 7% % 6% Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti ovat tarkastellee erilaisia skenaarioita tutkimuksessaan Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009. Järvinen ja Leveälahti esittävät neljä skenaariota: 1. Tavoiteskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä 60% nykytasosta. 10
11 2. Nykytilaskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 3. Eläkeiän korotusskenaario: Skenaariossa vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen, jolloin yleinen vanhuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 4. Toiveskenaario: Skenaariossa on alhaiset eläkealkavuudet ja 65 vuoden eläkeikä, jolloin yleinen vanhuuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä. (Järvinen- Leveälahti 2009 s ) Skenaarioita vertaillessa Järvinen ja Leveälahti toteavat, että Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion vaikutus poistumaan työelämästä on vuoteen 2015 n. 2% ja 5% vuoden 2015 jälkeen. Pitkällä aikavälillä skenaarioiden vaikutus poistumaan on pieni. Järvinen ja Leveälahti päättelevät, että todellinen poistumakehitys on Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion välimaastossa ja tietty kokonaispoistuma aiheuttaa vastaavan poistuman kaikilla toimialoilla. (Järvinen-Leveälahti 2009 s ) Taulukoissa 2-3 ja kaaviossa 9 on esitetty ennuste työvoiman poistumasta Koko Suomessa sekä Pirkanmaalla (Järvinen-Leveälahti 2009 s.33, 63-64). Toimialoista eniten työvoimaa tulee poistumaan terveydenhuollosta ja sosiaalialalta sekä koulutusalalta. Kehitys on samanlainen niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa. Kun tarkastellaan Pirkanmaan sisällä työvoiman poistuman suhteellista osuutta, niin suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnat. 11
12 Poistuma tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 2) 2006 Työvoima Poistuma vuosina Poistuma vuosina Tampere ,8% ,4% ,1% Etelä-Pirkanmaa ,7% % ,2% Ylä-Pirkanmaa ,4% ,3% ,8% Luoteis-Pirkanmaa ,3% ,2% ,1% Lounais-Pirkanmaa ,2% ,3% ,1% Kaakkois-Pirkanmaa ,5% 900 1,8% 950 1,8% Pirkanmaa % % % Poistuma toimialoittain tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 3) Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala % 18% % 17% Koulutus % 8% % 8% Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat Kun tarkastellaan eri toimialoilla työskentelevien ikärakennetta, voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimivat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin opetusalalla työskentelevät. Tämä merkitsee sitä, että työelämästä poistuminen tapahtuu pääosin seuraavan kymmenen- viidentoista vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueilla, kun taas opetusalalla muutos työvoimassa ei ole niin radikaali. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla määrällinen ikääntymisen aiheuttama poistuma on suurin, ja lisäksi alan työllisten ikärakenne seutukunnissa tulee merkitsemään suhteellisen suurta työvoimapoistumaa lähivuosina, esimerkiksi vuoteen 2014 mennessä sosiaali- ja terveydenhuolto menettää eläkkeelle siirtymisen vuoksi noin 600 henkilöä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla. 12
13 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkastelu nousee merkittäväksi myös siksi, että valtakunnallisesti alalta siirtyy eniten työvoimaa eläkkeelle , yhteensä henkilöä. Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kunnissa opetusalalla työskentelevien ikärakenne eroaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevistä siten, että opetusalalla työskentelevistä valtaosa on vuotiaita kun taas sosiaalija terveydenhuollon parissa olevat ovat pääosin vuotiaita. Työvoiman tarve tulee olemaan merkittävämpi sosiaali- ja terveyden huollon alalla kuin opetusalalla koska: 1. Kuntien työvoimasta n. 55% työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät ovat n. 10 vuotta vanhempia kuin opetusalalla työskentelevät 3. Ikärakenteen muutos, vanhusväestön määrän nousu, tulee lisäämään työvoiman tarvetta 4. Väestömäärän lasku (nuorten ikäluokkien pieneneminen) tasoittaa opetusalan työvoimatarvetta huolimatta ikääntymisestä johtuvasta poistumasta. 13
14 Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan on ollut kaavioissa 15 ja 16 kuvattu. Merkittävää on se, että yli 30% kaikissa alueen kunnissa olevista työnhakijoista on yli 50 -vuotiaita ja he tulevat suhteellisen nopeasti siirtymään ikänsä puolesta työmarkkinoiden ulottumattomiin. Kun ottaa huomioon nuorten työttömien määrän sekä koko alueen ikärakenteen, jossa kuvaavaa on vuotiaiden pieni määrä verrattuna valtakunnan keskiarvoon, tulee työvoimareservi pienentymään merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. 14
15 Työvoiman poistuman korvaaminen Tarkastelun perustana käytän Pirkanmaan ennakointipalvelun Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n 2008 tulkintaa ikäkorttitaulukoista. Ikäkorttitaulukoissa on tarkasteltu työvoiman ikääntymistä vuoden 2004 ikärakenteen perusteella. Tämä selvitys käsittää alueiden kaikki toimialat. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: Luoteis-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa vähintään 260 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa noin 300 henkeä vuodessa Ylä-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa noin 350 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa henkeä vuodessa henkeä vuodessa. Kaavioissa 15 ja 16 on esitetty työvoiman kokonaismäärän muutos. Vuosien tiedot perustuvat työvoimaviranomaisten tilastoihin (työllisyyskatsaukset) ja aikavälin ennuste perustuu Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n ikäkorttitaulukoiden tulkintaan. 15
16 Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen Kun tarkastellaan työvoiman poistumaa ikääntymisen kautta, merkittävin toimiala tulee olemaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivat. Varsinaista sosiaalija terveydenhuollon koulutusta alueella ei ole merkittävästi. Tämän vuoksi poistumaa korvaavan työvoiman on tultava alueen ulkopuolisista oppilaitoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta poistuu Suomesta vuosina yhteensä arvioilta henkilöä(järvinen-leveälahti 2009 s. 33). Pirkanmaalta poistuu vuosina terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta arvioilta henkilöä. (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 64). Sos., terveys- ja liikunta-alan ammatillisen perustutkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3547 henkilöä ja Pirkanmaalla 311 Sos., terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 6541 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 461 opiskelijaa Sos., terveysalan korkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3110 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 413 opiskelijaa (Lähde: Tilastokeskus Web-tietokannat) 16
17 Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen määrä pysyy vuoden 2008 tasossa valmistuneiden määrä osalta, vuoteen 2025 mennessä Suomessa valmistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, kun tarve on Pirkanmaan tuottaa vuoteen 2025 mennessä arvioilta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoa kun tarve alueella on n alan ammattilaista. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustaso kattaa alalla työskentelevien ikääntymisestä johtuvan poistuman, mikäli alalle valmistuvat sijoittuvat n. 100% työelämään. Ahokas, Honkatukia, Marttila julkaisivat huhtikuussa tutkimuksen Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina Tutkimuksessa todetaan, että Suomen väestörakenteen muutos tulee tulevina vuosina lisäämään toimialan kysyntää huomattavasti (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.127). Ahokas, Honkatukia, Marttilan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työllisten määrä kasvaa noin henkilöllä vuosien 2010 ja 2025 välillä. (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.10). Johtopäätös: sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen tulisi tuottaa alalle vuoteen 2025 mennessä n työntekijää, jotta korvataan työvoiman ikääntymisestä johtuva poistuma ja väestörakenteen muutoksesta johtuva työvoiman lisätarve. Johtopäätökset Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukuntien väestökehitys on ennusteiden mukaan laskeva samoin työikäisen väestön määrä. Väestön ikärakenne eroaa koko maan ikärakenteesta siten, että yli 50 -vuotiaiden määrä on koko maan keskiarvoa suurempi ja vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Työikäisen väestön osalta paras tilanne on Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa, kun seutukunnan muissa kunnissa työikäisen väestön määrä laskee vuoteen saakka. Seutukuntien kuntien nykyisestä työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä lähes puolet. Määrällisesti eniten työntekijöitä lähtee ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalta (sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset sekä perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat). Opetusalan ja hallintoalan poistumaa kompensoi väestökasvun negatiivinen muutos. Työvoimatarpeen muutokset kulminoituvat sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Siellä poistu ma on suurin ja väestön ikääntymisen tarvitaan myös lisää hoitoalan työntekijöitä. Työvoiman poistuman korvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tulee olemaan haasteellista koska: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntymisestä johtuva poistuma on suuri ja vaikutukset näkyvät jo Tilanne on valtakunnallisesti katsoen sama koko maassa ja on kysyttävä valmistuuko oppilaitoksista riittävästi työntekijöitä alalle huomioon ottaen poistuman lisäksi alalle syntyvät uudet työpaikat. 2. Työvoimareservi (työttömät työnhakijat) ikääntyy työllisten kanssa samaan tahtiin: vuonna 2009 yli 30% työttömistä työnhakijoista oli seutukunnissa yli 50 -vuotiaita. 17
18 3. Kilpailu työntekijöistä tulee kasvamaan ja ammattitaitoinen työväki tulee pääosin seutukuntien ulkopuolelta. Valmistuuko alueen oppilaitoksista riittävästi ammattilaisia, jotka jäävät seutukunnalle töihin? Mahdollisia toimenpiteitä Kuntien henkilöstöpäälliköt sekä sosiaali- ja terveyden huollon toimialasta vastaavat selvittävät työvoiman poistuman ikääntymisen vuoksi vähintään ajanjaksolla ( erityisesti ammattialat 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. ja 913 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat ym.). Tieto tulisi koota vähintään seutukunnittain. Ylä-Pirkanmaalla valmistuu vuosittain 40 opiskelijaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Luoteis-Pirkanmaalla ei alan koulutusta ole. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta tulisi harkita esim. perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat koulutuksen järjestämistä. Mikäli järjestettäviin koulutuksiin ei hakeudu riittävästi henkilöitä, tulisi harkita työvoiman rekrytointia ulkomailta. 18
19 Lähteet: Painamattomat lähteet: Pirkanmaan ennakointipalvelu: Ikäkorttitaulukot, Luoteis-Pirkanmaa ja Ylä-Pirkanmaa. Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Väestötilastot. Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Koulutustilastot Työ- ja elinkeinokeskus: Työvoimatilastot Virtain kaupunki, Tilinpäätös 2008 talousarvio Parkanon kaupunki, Henkilöstöraportti Mänttä-Vilppula: Talousarvio 2010 Ruoveden kunta: Talousarvio Hämeenkyrön kunta: Taloussuunnitelma Ikaalisten kaupunki: Talousarvio Painetut lähteet Ahokas, Honkatukia, Marttila: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154/2010. Helsinki 2010 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 62/
20 Immigratum-projekti Mäntän seudun koulutuskeskus / Sastamalan koulutuskuntayhtymä PL MÄNTTÄ projektipäällikkö Markus Huotari markus.huotari@sasky.fi
ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi
ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö
LisätiedotArvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista
Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista Aineistokuvaukset Työssäkäyntitilasto: Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Tilasto
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut
LisätiedotMitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?
Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes
LisätiedotHoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012
Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotArvoisa vastaanottaja,
Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen
LisätiedotPirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008
Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Tilastoissa on
TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotTyövoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
LisätiedotNÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA
NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012
Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa
LisätiedotLuonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys
Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2-29 12 1 8 6 178 137 371 315 28 438 518 424 4 144 2-2 -4 131 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotEnnakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö
Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA
KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotKOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI
Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2015
Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
Lisätiedotkelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja
Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotTyövoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto
Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotLaboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality
Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa
LisätiedotTiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.
Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2017
Koulutus 2018 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotUUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN
UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotMitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?
Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset
LisätiedotKOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2015
Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009
Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotHaasteita ja kokemuksia
Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010
Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien
LisätiedotTYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014
TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2016
Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2014
Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotYliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä
Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen
Lisätiedot