T Y Ö E L Ä K E A S I O I D E N E R I K O I S L E H T I

MCI T Y Ö E L Ä K E A S I O I D E N E R I K O I S L E H T I 1 2 0 0 7 ELÄKKEELLÄ TÖIHIN joustavasti RIITTÄÄKÖ TYÖELÄKE? Maarit Näkyvä ja Hannu Uusitalo eri linjoilla SOHVIA JA KALUSTEITA kotimaisin voimin

isällys 1/2007 22 32 Alkupalat Sisustus- ja suunnittelualan yritykset ovat valloittaneet Vallilan Akselin. Yhdessä vuokranantaja Varman kanssa on sovittu, että kiinteistöön kootaan vain alan yrityksiä. Lue lisää eläkkeistä, niiden kertymisestä ja eduista, Varman eläke-esitteistä. Lisää aiheesta sivulla 38. 2 V a r m a 1 2 0 0 7 4 12 14 16 17 18 22 26 32 36 38 8 Kysy, 10 Vieraskynä, 11 Gallup Monikulttuurisuus on linja-autoyhtiössä arkipäivää Concordian työntekijöistä lähes 40 prosenttia on maahanmuuttajia. Konkari kaipaa arvostusta, ei erikoiskohtelua Esa-konserni otti ikäjohtamisen avuksi, kun työntekijät ikääntyvät. Kolumni Risto Murto pohtii Kiinan taloudellista nousua. Lyhyesti Kainuusta kalusteita kaikelle kansalle Suomi-Soffa kasvattaa markkinaosuuttaan kotimaisuuden voimin. Suunnittelijat valloittivat vanhan tehtaan Vallilan Akselista tuli sisustus- ja suunnitteluyritysten keidas. Täällä olisi töitä tarjolla myös eläkeikäisille StaffPoint tarjoaa eläkeläisille joustavia työntekomahdollisuuksia. Ostoeläkkeet ja lakisääteinen turva elämänpelissä vastakkain Maarit Näkyvä ja Hannu Uusitalo keskustelevat eläkkeiden riittävyydestä. Elinaikakerroin tasaa eläkemenoa tulevaisuudessa Elinaikakerroin avuksi eläkeuudistusta tehtäessä. Muistithan Maarit Näkyvä ja Hannu Uusitalo ovat eri linjoilla työeläkkeiden riittävyydestä. Näkyvä markkinoi eläkesäästämistä ja Uusitalo uskoo työeläkkeen riittävän nyt ja tulevaisuudessa.

Pääkirjoitus Pirkko Jääskeläinen Hyviä uutisia Varmasta Tapani Pelttari Artikkeli tässä lehdessä kertoo, että Varman sijoitusten vuosituotto 9,4 prosenttia saatiin nimenomaan hyvien osaketuottojen ansiosta. Ne ylittivät 20 prosenttia. Ero on huimaava, kun sitä vertaa Maija ja Matti Meikäläisen roposten pankkikorkoon tai vaikka asuntolainojen korkoon. Miten se on mahdollista? Korkeat osaketuotot edellyttävät kahta asiaa: suotuisia maailmanmarkkinoita ja toiminnan osaamista. Ulkopuoliset tahot eli taloustoimittajat ovat monissa yhteyksissä todenneet, että Varman sijoitusosaaminen on korkeatasoista. Osakkeilla voi saada korkeita tuottoja, mutta myös isot riskit ovat realiteetteja. Tulee niin huonoja aikoja, että osaajatkin ovat pulassa. Sijoitustuottojen heilahteluja vastaan Varmalla on puskuri, toimintapääoma, jonka suuruus on 6,7 miljardia euroa. Toimintapääoma sinänsä on samaa eläkkeisiin tarkoitettua rahaa kuin muukin Varman hoitama eläkevarallisuus. Toimintapääoma pienenee, jos sijoitukset eivät yllä asetettuun tuottovaatimukseen. Eläketurvan toimeenpanossa Varma uskoo työeläkeyhtiöiden kilpailuun. Se pitää palveluhalukkuuden korkealla. Työnantajalla on aina mahdollisuus irtisanoa vakuutuksensa. Yksi palvelutason mittari on siirtoliikenne eli lähtevien vakuutusten määrä suhteessa niihin työnantajiin, jotka siirtävät vakuutuksensa Varmaan. Tämä vakuutusten siirtotulos oli Varmalla viime vuonna alan paras maksutulon euroilla mitattuna. Palvelutaso on laji, jossa pitää juosta kovaa pysyäkseen paikallaan, ainakin mitä tulee sähköisiin palveluihin. Upouusi Pesti-palvelu on vain yksi etappi, sähköinen vanhuuseläkehakemus toinen ja lisää on tulossa. Sähköiset palvelut helpottavat asioiden hoitoa ja tehostavat toimintaa. Saadaan parempaa halvemmalla. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet eivätkä vähiten hyvityksiä eli alennuksia maksuihinsa saavat yritykset. Julkaisija Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, PL 1, Annankatu 18, 00098 Varma, puhelin 010 515 13, faksi 010 514 5037, etunimi.sukunimi@varma.fi, www.varma.fi Päätoimittaja Pirkko Jääskeläinen puhelin 010 514 4656, pirkko.jaaskelainen@varma.fi Toimituspäällikkö Anna Tapola, puhelin 010 514 4704, anna.tapola@varma.fi Toimitus Hanna Leskelä, Katariina Ruohomäki, Juha Vehokari Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy, Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, Puhelin (09) 2525 0250, faksi (09) 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi Painatus Painotalo Auranen, Forssa Kansikuva Lasse Keltto Painopaperi Kansi: Galerie Art silk 130 g, Sisäsivut: Galerie One silk 100g ISSN 1456-209X, 11. vuosikerta. Varma on työeläkeyhtiö Varman asiakaslehti yrityksille ja sidosryhmille. Vuonna 2007 lehti ilmestyy maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lehti julkaistaan PDF-muodossa osoitteessa www.varma.fi. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. V a r m a 1 2 0 0 7 3

Lähes 300 000 saa eläkettä Varmalta Vuodenvaihteessa yhteensä 296 384 henkilöä sai eläkettä Varmasta. Vanhuuseläkettä sai 171 390, työkyvyttömyyseläkettä 43 371 ja perhe-eläkettä 49 810 henkilöä. Luvut sisältävät sekä TEL- että YEL-eläkkeensaajat. Jokainen eläkkeensaaja sai joulukuussa eläkemaksuosastolta kirjeen oman eläkkeensä määrästä. Neuvomme asiakkaitamme puhelimitse ja kirjeitse. Viime vuonna vastasimme yli 51 000 puheluun, kertoo osastopäällikkö Voppe Salokari. Asiakastyytyväisyys on meille erittäin tärkeä asia ja seuraamme sitä säännöllisesti. Kyselyissä kokonaistyytyväisyys on vuosittain siinä 95 prosentin luokkaa. Nimityksiä Varmassa Tradenomi Tarja Keveri on nimitetty IT-kehityspäälliköksi. Hänen vastuullaan on erityisesti Varman ohjelmistotuotannon suunnittelumenetelmät. Keveri toimi aiemmin Varman tietohallinnossa suunnittelupäällikkönä. Pestissä hoidat kotitaloustyön eläkevakuutuksen kätevästi Vuoden 2007 alusta yksityisten alojen työeläkelait yhtenäistyivät ja voimaan tuli uusi työeläkelaki TyEL. Uutta on se, että lyhytaikaisen työn voi vakuuttaa nyt missä tahansa työeläkevakuutusyhtiössä. Jos siis palkkaat kotiisi esimerkiksi lastenhoitajan, siivoojan tai remonttimiehen, voit hoitaa työeläkevakuuttamisen kätevästi verkon kautta. Varman kehittämä uusi Pesti-verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.varma.fi. Palvelu löytyy myös vakuutusyhtiö Ifi n verkkosivulta ja loppukeväästä sitä voi käyttää myös Nordean henkilöasiakkaan verkkopankin kautta. Ifi n asiakkaat voivat siirtyä Pestiin oman yritysvakuutuskansionsa tai yritys- ja yksityispuolen avoimien verkkosivujen kautta. Jos kotitalous palkkaa vain satunnaisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä, vakuuttamisen voi hoitaa kätevästi verkossa, kertoo vakuutus- ja suurasiakasyhteyksien johtaja Eija Kaipainen-Perttula. Jos palkat ylittävät puolessa vuodessa 6 600 euroa tai työllistäminen on vakituista, työnantajan on lain mukaan tehtävä vakuutussopimus. Sekin onnistuu helposti Varman verkkosivuilla. Sieltä löytyy myös kattavaa tietoa TyEL-vakuuttamisesta. 4 V a r m a 1 2 0 0 7

Nopea ja tarkka vastaus Minulle oli positiivinen yllätys asiani käsittelyn joustavuus ja nopeus. Palvelu on hyvää, jatkakaa vain samaan malliin. Näin kommentoivat asiakkaat Varmasta eläkepäätösasioissa saamaansa palvelua. Varmasta eläkepäätöksen saaneet ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan asiakkaamme antoivat asiakaspalvelun arvosanaksi 8,8 kouluasteikolla. Kaikkein tyytyväisimpiä saamaansa palveluun olivat työttömyys- ja vanhuuseläkkeen hakijat, kertoo Seija Hartikainen eläkepalveluista. Yli 96 prosenttia vastaajista piti eläkepäätöstä selkeänä. 86 prosenttia piti hakemuksensa käsittelyaikaa kohtuullisena. Puhelinpalvelua pidettiin erittäin ystävällisenä (94 %) ja asiantuntevana (92 %). Varma selvittää säännöllisesti henkilöasiakkaidensa (neuvonta-asiakkaiden, eläkkeenhakijoiden ja eläkkeen saajien) tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Selvitysten avulla seuraamme asiakaspalvelun laatua ja sujuvuutta, kertoo Seija Hartikainen. Kilpailu työeläkealalla tukee sosiaaliturvan tavoitteita Selvityshenkilö Erkki Rajaniemi selvitti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita. Hän luovutti asiaa koskevan selvityksen tammikuussa sosiaali- ja terveysministeriölle. Siinä esitetään seuraavaa: Työeläketurvan hajautetun toimeenpanon ja kilpailun tavoitteet olisi sovitettava yhteen siten, että kilpailu hyödyttää nykyistä selkeämmin vakuutuksenottajia. Tämä edistäisi myös vakuutettujen asemaa ja vähentäisi tarvetta korottaa työeläkemaksua. Lainsäädännön tulisi kannustaa ja tarvittaessa velvoittaa eläkelaitoksia nykyistä tehokkaampaan toimintaan. Myös eläkelaitosten tulisi tarkastella toimintaansa tehokkuuden lisäämiseksi. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.stm.fi > julkaisut > selvityksiä Työntekijä saa eläkeotteen vuosittain 2008 alkaen TyEL-lain myötä jokaisen työntekijän vastuu omien eläketietojensa oikeellisuudesta kasvaa vuodesta 2008 alkaen. Uutta on se, että työeläkeyhtiöt alkavat lähettää palkansaajille ensi vuoden alusta alkaen vuosittain kotiin työeläkeotteen. Siitä näkyy muun muassa edellisten vuosien ansiot ja niistä karttunut eläke. Työntekijän kannattaakin tarkistaa, että otteen tiedot pitävät paikkansa, Eija Kaipainen-Perttula sanoo. Hän korostaa, että eläkeotteeseen on syytä suhtautua samalla tavalla kuin verotietoihin eli tarkistaa aina kerran vuodessa, että tiedot ovat ajan tasalla. Jos palkkatiedoissa on puutteita, työntekijällä on viisi vuotta aikaa pyytää korjausta tietoihinsa. Lakisääteisen eläketurvansa voi tarkistaa jo nyt Varman Eläkearvio-verkkopalvelussa. Verkkopankkitunnuksilla toimivassa palvelussa voi myös laskea arvion tulevasta vanhuuseläkkeestä. On tärkeää seurata, että tiedot työhistoriasta ovat kunnossa. Etenkin työpaikkaa vaihtaessa olisi hyvä tarkistaa, et- tei luettelossa ole virheitä tai puutteita, Kaipainen-Perttula muistuttaa. Eläkearviopalveluun pääsee osoitteesta www.elakearvio.fi. V a r m a 1 2 0 0 7 5

Nico Backström Ilmoittaudu nyt työhyvinvoinnin asiakastilaisuuksiin Varman Evita-työhyvinvointipalvelut järjestää asiakasyrityksille Pidempään työelämässä -teemaan liittyviä tilaisuuksia, joissa esitellään työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä palveluja. Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu asiakasyritysten johdolle, henkilöstöjohdolle, työterveyshuollolle sekä muille työhyvinvointitoiminnasta ja työsuojelusta vastaaville. Tilaisuuksia järjestetään seuraavasti: 21.3. Tulosta työhyvinvoinnilla, Vaasa 19.4. Hyvää johtamista - hyvää ikäjohtamista, Helsinki 24.4. Työkyvyttömyys hallintaan - parhaat käytännöt työpaikalla, Helsinki 24.5. Tulosta työhyvinvoinnilla, Turku 2.10. Työkyvyttömyysriskin hallinnasta työterveyshuollolle, Helsinki 3.10. Hyvää johtamista - hyvää ikäjohtamista, Helsinki 18.10. Hyvää johtamista - hyvää ikäjohtamista, Oulu 20.11. Työkyky uhattuna - mitä yritys ja työterveyshuolto voivat tehdä, Helsinki 29.11. Tulosta työhyvinvoinnilla, Tampere Tarkemmat ohjelmatiedot löydät Varman verkkosivuilta www.varma.fi > Pidempään työelämässä > asiakastilaisuudet. Ilmoittautumiset sähköpostiosoitteeseen evita@varma.fi Tervetuloa! Tutustu työeläkkeeseesi palvelupäivillä Työeläkevakuuttajat TELA järjestää tänä vuonna kolme työeläkelaitosten yhteistä työeläkepalvelupäivää seuraavilla paikkakunnilla. Kuopiossa 19.4. Porissa 10.10. ja Tampereella 14.11. Lisätietoja löydät osoitteesta www.tela.fi Uudistuneet TyEL-päivät keräsivät runsaasti osallistujia Loka joulukuussa pidetyille TyEL-päiville osallistui lähes 1 600 Varman asiakasyritysten edustajaa. Osallistujia oli viimevuotista enemmän. Osasyynä on varmasti uusi TyEL-laki, mutta myös koulutuspäivien uudistumisella on oma merkityksensä, sanoo osastopäällikkö Riikka Nivus. Osa yhdeksällä paikkakunnalla järjestetyistä päivistä oli tiiviitä puolen päivän koulutuspaketteja. Puolen päivän mittaiset TyEL-päivät saivat paljon kiitosta. Jatkossa niitä toivottiin myös Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Tämän huomioimme seuraavia TyEL-päiviä suunnitellessamme. TyEL-päivien ylivoimainen suosikkiaihe oli TyEL-vakuuttaminen vuonna 2007. Palautelomakkeen palauttaneiden kesken arvottiin kaksi Polarin sykemittaria. Onnetar suosi Irma Ahosta Kylpylähotelli Kunnonpaikasta ja Maija Heinosta Turku-Palvelu Oy:stä. 6 V a r m a 1 2 0 0 7

Varman verkkopalvelun käytettävyys maan paras Tietoviikko-lehti on tutkinut kuudetta kertaa Suomen 250 suurimman yrityksen verkkopalveluita. Tutkimuksessa arvioitiin sivustojen yritys- ja tuoteinformaatiota, asiakaspalvelua, orientaatiota, navigointia sekä käytettävyyttä. 8 Varma ei tällä kertaa sijoittunut kokonaisarviossa Top 10:een, mutta käytettävyydessä eli käytön helppoudessa ja miellyttävyydessä Varma oli valtakunnan ykkösiä. Tutustu Varman verkkosivuihin osoitteessa www.varma.fi Työeläkeuudistus puree arvioituakin paremmin Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt jopa odotettua nopeammin, toteaa johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta. Eläketurvakeskuksen tutkimus osoittaa, että eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt 63 65-vuotiaiden ikäryhmissä vuodesta 2005 vuoteen 2006. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukset kertovat samansuuntaisesta kehityksestä. Niissä 60 64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2004 miltei 10 prosenttiyksikköä. Vuoden 2005 työeläkeuudistus kaventaa työn ja eläkkeen välistä aiempaa jyrkkää rajaa. Näin on myös käynyt, sillä iäkkäiden työssäkäynti on lisääntynyt. 63 vuotta täyttäneistä peräti 14 000 käy töissä eläkkeen ohella. 12 000 käy töissä 4,5 prosentin kannustinkarttumaa ansaiten. Uskoisin jatkossakin olevan ikääntyvälle työvoimalle kysyntää, koska työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Myös Suomen taloudellisella kehityksellä on tässä ratkaiseva merkitys, Uusitalo korostaa. 63 vuotta Toimeentuloturva 2006 täyttäneistä peräti 14 000 -kirjassa esitellään selkeästi käy töissä eläkkeen ohella. koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä. Viime lehden luetuin juttu Viime Varma-lehden luetuin juttu oli Suklaanhimo roihahtaa jouluna. Arvonnassa Marttiinin kalafi lesetin voitti Tau- no Riihimäki Tampereelta. Onnittelut voittajalle! V a r m a 1 2 0 0 7 7

Kysy Tuliko osa-aikaeläkkeeseen muutoksia, kun TEL muuttui TyEL:ksi? Osa-aikaeläkkeen periaatteet ovat ennallaan. Se on tarkoitettu pitkän, vakiintuneen työuran tehneelle 58 vuotta täyttäneelle, joka siirtyy säännölliseen osa-aikatyöhön. Viimeisen 18 kuukauden aikana on pitänyt tehdä kokoaikatyötä vähintään 12 kuukautta. 2007 lähtien puolentoista vuoden tarkasteluaikaa voidaan pidentää sairausloman takia enintään 6 kuukaudella. Osa-aikatyön tuntirajoista on luovuttu. Työn jaksottamisesta voidaan sopia melko vapaasti, kunhan työ ei keskeydy yli 6 viikoksi. Vuosi- ja sairauslomia ei pidetä keskeytyksinä. Osa-aikatyön ansioiden pitää asettua 35 70 %:iin entisestä vakiintuneesta ansiotasosta ja työajan pitää lyhentyä samassa suhteessa. Noin puoli vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä kannattaa sopia alustavasti osa-aikatyön palkasta ja työajasta sekä selvittää vakiintunut ansiotaso, johon osa-aikaeläke perustuu. Osaaikaeläke lasketaan vähentämällä vakiintuneesta ansiosta osa-aikatyön keskiansio. Eläke on yleensä 50 % näiden erotuksesta. Eläkearvion saa osoitteesta www.elakearvio.fi tai Varman neuvontapalveluista. Sopiva aika eläkehakemuksen tekemiseen on noin kaksi kuukautta ennen osa-aikatyön alkamista. Työsopimukseen kannattaa tehdä työaikaa ja ansioita koskevat muutokset. Kun eläkehakemus on saapunut Varmaan, pyydämme työnantajalta tiedot osa-aikatyön ansioista. Huomioon otetaan varsinainen palkka ja erilaiset lisät (esim. lomarahat, luontoisedut, bonukset). Jos ansiot eläkkeellä ollessa muuttuvat (yli +/- 10 %), eläkkeen määrää tarkistetaan. Ansioiden arvioiminen huolellisesti etukäteen on siis olennaisen tärkeää. Leena Walldén, neuvontapalvelut Kysy työeläketurvasta: puh. 010 514 7007 tai neuvontapalvelut@varma.fi Hyvää työtä näkee siellä sun täällä! Olet varmaan viime aikoina kohdannut jossain hyvää työtä. Oikeaa asennetta, onnistunutta palvelua, päivän pelastusta Kirjoita hyvän työn tarinasi osoitteeseen www.hyväätyötä.fi tai käy lukemassa muiden kokemuksia. Hyvää työtä -verkkosivusto on osa Varman käynnissä olevaa hyvän työn kampanjaa. Hyvää työtä! Kiitos Minna. Meidän pomon nimi on Minna. Se on ihan tavallinen siivooja, niin kuin minäkin, tai siis siivousteknikko. Mä haluaisin kiittää Minnaa siitä, kun se perusti tän fi rman, missä mä olen töissä. Meidät irtisanottiin aikoinaan, tai siis yksityistettiin. Monet oli kyllä ihan matalana siitä. Mutta ei mennyt kuin kuukausi pari, niin Minna alkoi soitella, että hänellä olisi nyt oma fi rma, josko me lähdettäisiin sille töihin. Ei se pystynyt aluksi maksamaan edes samanlaista palkkaa kuin siinä entisessä työpaikassa, mutta se oli kuitenkin työpaikka. Meitä on nyt 15 töissä täällä. Välillä unohtuu, että Minna on meidän pomo. Sen tietää oikeastaan siitä, että se tekee itse aina eniten töitä. Mun mielestä Minna on rohkea, ja siitä mä haluaisin kiittää Minnaa. Hyvää työtä. S i i v o o j a Merellisen hienoa palvelua Helsingin kaupungin merellinen osasto (Liikuntaviraston osa) Kisahallilla on erinomaisen miellyttävä ja mukava paikka. Siis paikkanakin. Mutta ihmiset, jotka palvelevat usein kiireisiäkin venepaikkaa hakevia ja muita kaupunkilaisia, ovat rauhallisia ja tehokkaita sekä todella ystävällisiä. Paikkaan on jopa ilo poiketa! Ei uskoisi että on byrokraattien kotona! H a r r y Kehuja hänelle... On se kiva, kun saan työstä kehuvia sanoja esimieheltäni, kun olen onnistunut työssäni. Tämä sama esimies osaa olla kannustava silloinkin, kun teen virheitä. Silloin hän taputtaa hartioille ja sanoo isällisesti ei se mittään, yritetään yhdessä viellä. Muutamalla sanalla sanoen on onni syntyä Suomeen ja mukavaan työympäristöön. Minä toivon kaikille ihmisille ja työpaikoille samantyyppistä esimiestä, joka tuo ilon ja valon raskaaseen työelämään. J a a n a Kerro hyvän työn vinkkisi Varma-lehdelle. 8 V a r m a 1 2 0 0 7

Varman tilinpäätös 2006: Kokonaisuudessaan hyvä vuosi Kokonaistulos oli 1 121 miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 9,4 %, sijoitusten markkina-arvo 26,9 miljardia euroa Vakuutusmaksutulo kasvoi 8 % 3,0 miljardiin euroon, vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien määrä nousi 18 000:lla 463 000:een Maksettujen eläkkeiden kokonaismäärä kasvoi 7 %:lla 2,9 miljardiin euroon. Eläkkeensaajia noin 296 000 Vuonna 2006 Varman sijoitukset tuottivat 9,4 prosenttia. Toimitusjohtaja Matti Vuoria oli tyytyväinen tulokseen esitellessään yhtiön tilinpäätöstä 16. helmikuuta. Varman vuosi 2006 oli toiminnallisesti ja tuloksiltaan menestyksekäs. Varsinkin sijoitustoiminto onnistui työssään hyvin, ja myös asiakashankinnassa sekä vakuutustoiminnoissa tavoitteet saavutettiin. Samalla paransimme liikekulutehokkuuttamme. Hyvä tulos on etupäässä erinomaisten sijoitustuottojen ansiota. Vuonna 2006 Varman sijoitukset tuottivat 9,4 prosenttia ja sijoitusten markkina-arvo nousi 26,9 miljardiin euroon. Tulos vahvisti tuntuvasti Varman vakavaraisuutta, joka oli vuoden lopussa ennätykselliset 6,7 miljardia euroa. Liikekulutehokkuudessa tulos oli hyvällä tasolla, ja hoitokustannusylijäämä oli 29 miljoonaa euroa. Asiakashyvityksiin siirrettiin noin 78 miljoonaa euroa. TEL-vakuutusten määrä oli vuoden lopussa 25 200, YEL-vakuutuksia oli 37 400 kappaletta. Vanhuuseläkepäätösten määrä normalisoitui Varmassa tehtiin vuonna 2006 lähes 22 000 uutta eläkepäätöstä eli 2,3 % edellisvuotta vähemmän. Vanhuuseläkepäätösten määrä laski 11 prosenttia. Vuonna 2005 poikkeuksellisesti kolme ikäluokkaa saattoi hakea vanhuuseläkettä, mikä nosti päätösten määrää. Vuonna 2006 tilanne normalisoitui. Eläkepäätökset tehtiin Varmassa kaikissa eläkelajeissa nopeammin kuin alalla keskimäärin. Valmiina uuteen kilpailutilanteeseen Vuonna 2006 Varma valmistautui uuden työeläkelain TyEL:n tuloon ja sen aiheuttamaan muutokseen työeläkeyhtiöiden kilpailukentässä. Etenkin sähköisiä palveluja ja niiden saatavuutta parannettiin ja tietojärjestelmiä kehitettiin. Tilapäisille työnantajille rakennettiin oma Pestiverkkopalvelu. Varman sijoitukset Varman sijoitukset Milj. 3 0 0 0 0 2 5 0 0 0 2 0 0 0 0 1 5 0 0 0 1 0 0 0 0 5 0 0 0 0 2 0 0 2 2 0 0 3 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 Sijoitusten markkina-arvo 31.12.2006 oli 26,9 miljardia euroa V a r m a 1 2 0 0 7 9

Vieraskynä Markku Wallin, työministeriön kansliapäälikkö Työvoiman maahanmuutto lisää ratkottavia ongelmia TYÖMARKKINOILLA koemme vuoteen 2014 mennessä kaoottisen myllerryksen. Joiltakin aloilta jopa 40 prosenttia työvoimasta jää eläkkeelle. Tämän suuruista poistumaa on mahdoton korjata uusista ikäluokista tai muista työvoimareserveistä ja joku talouden sektori jää väkisinkin ilman työvoimaa. Työvoiman tarjonnan supistuminen leikkaa talouden kasvua. Täysimääräistä vaikutusta tosin lieventää tuottavuuden ripeä kasvu, jos siinä onnistutaan. Samoista osaajista on pulaa kaikissa EU-maissa Parasta olisi, jos omaa työvoimareserviä pystyttäisiin merkittävästi kasvattamaan. Nopean muutoksen vuoksi ei kuitenkaan ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä ulkomailta Suomeen työhön tulevien virtaa. Samaan johtopäätökseen ovat tosin tulleet kaikki EU:n maat. Kaikissa EU-maissa on pula täsmälleen samoista osaajista: hitsaajista, koneistajista, rakennustyöntekijöistä ja terveydenhuollon työntekijöistä. Uusista jäsenmaista Puolakin on sitä mieltä, että työntekijöiden virta maasta ulos pitää kääntää. Tulevia työvoimatarpeitaan ajatellen Puola onkin jo kohdistanut katseensa Ukrainaan. Olemme siis kovassa kilpailussa liikkuvasta työvoimasta. Otetaan esimerkiksi Puola. Puolan EU:hun liittymisen jälkeen Suomeen on tullut vajaa tuhat puolalaista, kun heitä on mennyt Englanti Irlanti-suunnalle lähes miljoona. Eroa ei selitä se, että näillä mailla ei ole rajoitteita vapaalle liikkumiselle kuten Suomella. Selittävät tekijät ovat Englannin ja Irlannin maahanmuuttajille myönteisessä kulttuurissa, heille maksetuissa kohtuullisissa palkoissa ja kielessä. Oma merkityksensä on myös halvoilla yhteyksillä. Krakovasta pääsee Englantiin ja Irlantiin muutamalla kymmenellä eurolla. Lentoyhteys Suomeen maksaa kymmenkertaisesti. Ottaisimmeko esimerkkiä Norjasta? Valonpilkahduksen tuo se, että Norja on onnistunut selvästi meitä paremmin. Maahan on muuttanut kymmeniä tuhansia puolalaisia. Norjalla on sinänsä samat edut kuin Suomella. Se on turvallinen maa eksportoitavaa sosiaaliturvaa myöten. Haitatkin ovat samat: pieni maa, hankalat sääolot, omituinen kieli eikä kovin sosiaalinen ympäristö. Norja onkin tehnyt pitkäjänteistä työtä. Sillä on ollut laajoja rekrytointikampanjoita jo vuosia ja niihin on sisältynyt koulutusta lähtömaassa. Näin on luotu käsitys, että ollaan vakavissaan eikä haeta väliaikaista hyötyä. Rekrytointimatkoja työnantajien kanssa Työvoimahallinto on ottanut jo ensi askeleita ulkomailta rekrytoinnissa. EURES-työnvälitys on jo jonkin aikaa järjestänyt rekrytointimessuja työvoimaa haluavien työnantajien kanssa. Länsi-Suomessa on järjestetty työntekijöiden etsimismatkoja Puolaan. Etäisin paikka, jossa työvoimatoimisto on käynyt työnantajien kanssa, on ollut Kiina. Sieltä on haettu metallimiehiä. Työministeriöllä on suunnitelmissa käyttää seuraavien vuosien aikana 5 7 miljoonaa euroa vuodessa EU:n sisäisten rekrytointikanavien luomiseen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Sillanpääasema luodaan ainakin Puolaan, joka toimii samalla käytävänä Ukrainasta EU:n alueelle tulevalle työvoimalle. Työnantajille tullaan järjestämään erityispalveluita, joihin kuuluu alkukoulutus lähtömaassa. Entä jos alkaakin paluumuutto Suomesta pois? Suomella on kaikki syyt pitää kaksin käsin kiinni maahan jo muuttaneista. Nettomuutto maahan on viime vuosina ollut vain muutama tuhat, kun suomalaisiakin menee kiihtyvään tahtiin ulkomaille töihin. 1 0 V a r m a 1 2 0 0 7

Elintaso paranee lähialueillamme Virossa ja Venäjällä eikä positiivinen työvoimavirta Suomeen päin ole jatkossa itsestään selvä. Uhkana on päinvastoin, että Suomesta alkaa paluumuutto näihin maihin. Se koskisi noin 35 000 työntekijää, jotka suurelta osin asuvat Etelä-Suomessa ja paikkaavat työvoimapulaa kriittisillä aloilla. Lisäksi kyse on väestöstä, joka on parhaiten sopeutunut Suomen olosuhteisiin. Suomen tulisi vihdoin muuttua ehdottoman maahanmuuttajaystävälliseksi maaksi. Rusinoita ei voi syödä pullasta ajattelemalla, että otamme ainoastaan kaikkein parhaat osaajat ja jätämme muut maan rajojen ulkopuolelle. Parhaan mahdollisen työvoiman saamiseen toki pitää tähdätä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että nämä henkilöt edellyttävät laajemmin kansainvälistä ilmapiiriä ja nollatoleranssia ulkomaalaisvastaisuudessa. Ilman lisätyövoimaa tuotanto leikkautuu Jos työvoimaa ei saada muuttamaan maahan, tuotantoa leikkautuu. Voi käydä niinkin, että julkinen sektori kykenee nykytrendin mukaisesti tyydyttämään laajenevat työvoimatarpeensa. Silloin tuotannon leikkaukset kohdistuvat yksityiseen tuotantoon ja palveluihin. Tällainen ei ole kansantalouden kasvu- ja tuottavuuskehityksen kannalta mitenkään suotavaa. Sosiaaliturvan rahoituspohja rapautuu. Maahanmuuton lisäämisessä ja sen kohdentamisessa voidaan myös epäonnistua. Laiha lohdutus on tällöin se, että maahanmuuttajien kotouttamiseen ja palveluihin sitoutuu työvoimaa eikä se ole muutenkaan halpaa. Hyödyt maahanmuuton lisäämisestä eivät lyhyellä aikavälillä ole selvästi positiivisia. Tulos voi olla plus miinus nolla. Pitkällä aikavälillä tilanne muuttuu, jos maahantulijat jäävät pysyvästi, mutta pitkällä aikavälillä muuttuu moni mukin asia.? Innostavaa alallamme on jatkuva kehittyminen Varma-lehden toimitus jalkautui Varman Evita-palveluiden järjestämään Kaupan alan seminaariin 31.1. ja tiedusteli, mikä innostaa ja mikä stressaa kaupan alalla työskenteleviä. Lisää tunnelmia seminaarista löydät sivulta 17.?Gallup ja se, että aina on parantamisen varaa. Asiakkaat ja asiakaspalvelutyö on aina parasta! Stressiä tulee samoin myös asiakkaista ja tietysti kiireestä, joka meidän alallamme ajoittuu kesä sesonkiin, talvella on hiljaisempaa. Janina Fröberg, myyntipäällikkö, Nostolift Oy Asiakaspalvelu innostaa palvelualalla, erityisesti se, että työssä saa suoraa palautetta asiakkailta. Näin on esimerkiksi, kun myy hyvän tuotteen ja asiakas on siihen tyytyväinen. Stressiä puolestaan aiheuttavat kiiretilanteet, joissa ei pysty palvelemaan asiakasta niin hyvin kuin haluaisi. Lisäksi stressaavat vaihtelevat työajat, vuorotyö sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Anna-Liisa Heinsalmi, työterveyshoitaja, Stockmann Oyj Muun muassa mielenkiintoinen työ, palveluammatti ja mahdollisuudet edetä uralla ovat työn hyviä puolia. Samalla pitää olla paineensieto kykyä. Alallamme call centertyössä työssä stressaa välillä työn yksipuolisuus ja tulostavoitteet. Tämän tyyppinen seminaari avaa hyvin ajatuksia ja antaa näkökulmaa. Petteri Reponen, asiakaspalvelupäällikkö, Sentraali Oy Työn mielekkyys ja hektisyys itse työssä ovat tämän alan parhaita puolia. Myös hyvä työilmapiiri, työkaverit ja -ympäristö ovat plussaa. Stressiä puolestaan aiheuttavat välillä kiire, työn pakkotahtisuus ja ylityöt. Kimmo Kahila, johtaja, varastopalvelut, Tuko Logistics Oy V a r m a 1 2 0 0 7 1 1

Abdullah Osman kotiutui hiljattain varusmiespalveluksesta, joten maastopuku vaihtui linja-autonkuljettajan univormuun. Monikulttuurisuus O N L I N J A - A U T O Y H T I Ö S S Ä A R K I P Ä I V Ä Ä T e k s t i : J u h a V e h o k a r i K u v a t : T u o m a s P i e t i n e n Concordia Bus Finlandilla tehdään hyvää työtä liki kolmenkymmenen eri kansallisuuden voimin joka päivä. KREIKKALAISSYNTYINEN Antonius Vlachopoulos kotiutui Suomeen vuonna 1988. Suomalainen vaimo houkutteli miehen mukaansa, joten työt Kreikan valtion liikennelaitoksella vaihtuivat asentajan hommiin suomalaisessa bussiyhtiössä. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, Antonius työskentelee ajomestarina, eli noin 400 linja-autonkuljettajan esimiehenä. Ajomestari-työpisteellä käy vilinä ja vilske. Linja-autonkuljettajat ilmoittautuvat työvuoroilleen, palauttavat ajokkejaan tai tulevat vaihtamaan kuulumisia lupsakan esimiehensä kanssa. Työtä tehdään vuoroissa, mutta tahti pysyy samanlaisena aamusta yömyöhään linjurien kun on oltava liikkeellä lähes jatkuvasti. Vastuuta ja kiirettä siis riittää, mutta mitä mieltä mies on suomalaisista ja työkulttuuristamme? Suomalaiset ja kreikkalaiset ovat kuin eri planeetoilta. Suomalaiset ovat paljon sulkeutuneempia ja sisäänpäin lämpiäviä kuin kreikkalaiset, Antonius toteaa. Suomalainen työmoraali sen sijaan yllätti hänet positiivisesti. Sellainen työ, mikä täällä tehdään tunneissa, saattaa kestää Kreikassa jopa kuukauden. Jos esimerkiksi pelkkään linja-auton halliin ajamiseen tarvittiin kreikassa kolme miestä, niin eihän siitä mitään tullut, hän virnistää. Kehuja saavat myös mukavat työkaverit ja hyvät työolosuhteet. Toki työuran varrelle on sattunut kommelluksiakin, jotka tosin nyt kuitataan huumorilla. Olin ollut Suomessa vasta vähän aikaa, kun osallistuin Volvon bussien huoltokurssille. Kurssi kesti kolme päivää, ja viimeisenä päivänä vieruskaverini kysyi minulta, että miksi 1 2 V a r m a 1 2 0 0 7

Concordian toimitusjohtaja Tom Ward ja talousjohtaja Riikka Järvenpää kuuluvat Concordian johtoportaaseen. He linjaavat yhtiönsä ja koko alan suurimmaksi haasteeksi työvoiman riittävyyden. Antonius Vlachopoulos pitää kollegojensa ja alaistensa kanssa Concordian bussien pyörät pyörimässä. en kysele kouluttajalta mitään niin kuin muut. Katsoin kysyjää silmät suurina ja vastasin I don t speak Finnish. Se lausahdus elää vieläkin vanhojen työkaverieni keskuudessa, Antonius hekottaa. Liikkuva työ asettaa rajoja Concordian noin 650 työntekijästä liki 40 prosenttia on maahanmuuttajia. Kansallisuuksia on lähes kolmestakymmenestä eri maasta, suurimpia ryhmiä ovat virolaiset, venäläiset ja somalit. Arkipäivän rutiineissa riittää siis pohdittavaa, etenkin kun linja-autonkuljettajan työ on sangen itsenäistä. Kuljettaja saapuu konttorille, kuittaa auton ja lähtee tien päälle ja sama toistuu päinvastaisessa järjestyksessä, kun työvuoro loppuu. Kontaktin saaminen koko henkilöstöön on haaste, sillä saamme porukan järkevästi kasaan vain iltaisin kello 19 20 aikaan. Silloin konttorilla on kiireisin aika, kun monet työvuorot päättyvät, kertoo talousjohtaja Riikka Järvenpää. Haasteita tai ei, concordialaiset ovat tyytyväistä väkeä. Viime vuonna toteutettu työilmapiirimittaus antoi tulokseksi 4,5, kun maksimiarvo oli kuusi. Työvoimalle on tarvetta Toimitusjohtaja Tom Wardia mietityttää joukkoliikennealan tulevaisuus. Julkiselle liikenteelle on kasvava sosiaalinen tilaus etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, mutta ala kärsii hänen mukaansa imagoinflaatiosta työvoimaa on hankala Concordian saada. Mielestäni linja-autonkuljettajan ammatti on tällä hetkellä aliarvostettu. Kyse 650 työntekijästä liki 40 prosenttia on on erittäin vastuullisesta asiakaspalvelutyöstä, johon vaaditaan monen eri osa-alueen hallintaa. Lisäksi luulot palkkatasosta maahanmuuttajia. ovat pielessä, sillä yhtiömme kuljettajien keskimääräinen vuosiansio on reilut 33 000 euroa, hän kertoo. Toinen este työvoiman saannille on linja-autonkuljettajien nykyinen kankea koulutusjärjestelmä, joka ohjaa nuoret kuskinalut lähes poikkeuksetta muille teille. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin jo valoa, sillä pääkaupunkiseudun linjaautoliikennöitsijät suunnittelevat yhteistyökumppaniensa kanssa merkittäviä uudistuksia kuljettajakoulutukseen. Tähtäimessä on saada nuoret ammattiin hakeutujat suoraan kuljettajanpenkille ilman turhia byrokratian koukeroita. V a r m a 1 2 0 0 7 1 3

Ikäjohtaminen lähtee aina yrityksen omasta kulttuurista ja toimintatavasta, muistuttaa henkilöstöpäällikkö Tuula Pulkkinen. Viestintäalalla toimiva Esa-konserni on monille yrityksille tuttujen haasteiden edessä: osaavat työntekijät ikääntyvät ja uusia on vaikea löytää. Avuksi on otettu ikäjohtaminen. KONKARI K A I PA A A R V O S T U S TA, E I E R I K O I S K O H T E L U A T e k s t i : H a n n a L e s k e l ä K u v a t : A n n e V a t é n MEILLÄ ON 350 TYÖNTEKIJÄÄ, joista kolmasosa on yli 50-vuotiaita, ja henkilöstön keski-ikä on 43 vuotta. Vaihtuvuus on pientä ja työsuhteet ovat pitkiä, kertoo henkilöstöpäällikkö Tuula Pulkkinen. Esa-konserniin kuuluvat mm. Lahden alueen valtalehti Etelä-Suomen Sanomat sekä Esan Lehtipaino. Erityisesti painoalaa vaivaa kasvava pula osaavista työntekijöistä. Ei siis ihme, että yritys haluaa pitää kiinni myös vanhemmista ammattilaisista. Oikea asenne työhön Tuula Pulkkisen ja Etelä-Suomen Sanomien verkkotuottajan ja pääluottamusmiehen Matti Hilskan mukaan seniorityöntekijöiden vahvuudet liittyvät erityisesti kokemukseen ja työteliäisyyteen. Vanhemmilla työntekijöillä on vielä aika luterilainen asenne työntekoon, Hilska toteaa. Oman ammattikuntansa eli toimittajien osalta Hilska tiivistää senioreiden vahvuudet määritelmään yleislääketieteen erikoistoimittaja. Viisikymppiset toimittajat ovat aikoinaan aloittaneet yleistoimittajina ja siirtyneet siitä erikoistoimittajiksi. Yleistietämystä on siis kertynyt runsain mitoin. Heillä on myös hyvä aluetuntemus ja toimivat verkostot. Testissä Hyvä ikä -työvälineet Esa-konsernin työntekijät olivat viime vuonna mukana testaamassa Varman ikäjohtamisen Hyvä Ikä -työvälineitä. Olemme jo pidempään tehneet paljon yhteistyötä Varman kanssa ja lähdimme innokkaina kehittämään ja kokemaan uutta, kertoo Tuula Pulkkinen. Testaukseen kutsuttiin useampi kymmenen eri-ikäistä työntekijää eri puolilta konsernia. Lähes kaikki kutsutut tulivat paikalle ja keskustelu oli vilkasta. 1 4 V a r m a 1 2 0 0 7

Työvälineistä Pulkkinen nostaa esiin erityisesti Hyvä Ikä -yksilöpeilin. Se antaa kehityskeskusteluihin mukavasti väljyyttä. Se on myös hyvä tuki nuorelle esimiehelle. Hyvä ikä -työvälineiden kehittäjä, Varman asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen pitää testikäyttöä ensiarvoisen tärkeänä, kun tavoitteena on välineiden käyttökelpoisuus yritysten arjessa. Työvälineet pilotoitiin kahdessa erityyppisessä asiakasyrityksessä Esa-konsernin lisäksi Fazer Amicassa. Työhön osallistui viitisenkymmentä työntekijää ja esimiestä. Tärkeimpinä ikäjohtamiseen liittyvinä kysymyksinä pilotointiin osallistuneet pitivät motivaation lisäämistä, oman työn kehittämistä, osaamisen varmistamista sekä joustoja. Itse työvälineitä pidettiin tärkeinä, kiinnostavina ja helppokäyttöisinä. Väärät luulot romukoppaan Ikäjohtaminen on Matti Hilskan mukaan kokemuksen arvostamista ja sen tunnistamista, että vaikka moni asia muuttuu, aivan kaikki ei kuitenkaan. Tuula Pulkkinen haluaa karsia ikääntyviä koskevia vääriä luuloja. Se, että ikääntyvä ei muista tai opi ja sairastaa paljon, ei pidä ollenkaan paikkaansa. Esimerkiksi ilmapiirikyselymme mukaan halukkaimpia hankkimaan lisäkoulutusta ovat juuri vanhemmat työntekijät nuorimpien rinnalla. Sekä Pulkkinen että Hilska ovat kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi osaaminen ratkaisee, ei ikä. Korkeasti koulutetut työntekijät eivät erikoiskohtelua edes halua, vaan aivan tavallista arvostusta hyvin tehdystä työstä. Ei ihmetemppuja Mikä saa toimittajan jatkamaan työtään, vaikka ikää kertyy? Matti Hilskan mukaan ennen kaikkea itse työ. Toimittaja on työssään eräänlaisessa polttopisteessä, jossa on mahdollisuus seurata monipuolisesti asioita. Haasteena on pysyä nykykehityksessä mukana; esimerkiksi multimedia on muuttanut työn sisältöä aika reippaastikin. Tuula Pulkkinen muistuttaa, että ikäjohtamisessa on otettava huomioon yrityksen oma kulttuuri ja tapa toimia. Ihmetemput eivät toimi, vaan muutos lähtee pienistä ideoista. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, mikään ei muutu hetkessä. Matti Hilska viihtyy toimittajan työssä, jossa voi seurata asioita monipuolisesti. Taustalla toimitussihteeri Arto Lyytikäinen. Ikäjohtaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Muutos lähtee pienistä ideoista. Ikäjohtaminen osaksi arkea Hyvä ikä -työvälineillä Hyvä ikä -työvälineiden tavoitteena on edistää pitkiä työuria ja niiden kautta yrityksen taloudellista menestystä. Työvälineet koostuvat neljästä erillisestä osasta, joita voi käyttää erikseen tai yhdessä laaja-alaisen ikäjohtamisprosessin rakentamiseksi. Hyvä ikä -tietotesti on koko henkilöstölle tarkoitettu pikakysely, joka auttaa luomaan myönteisiä ikäasenteita, oivaltamaan ikäjohtamisen mahdollisuuksia ja lisäämään ikätietoa. Hyvä ikä -yksilöpeili on seniorityöntekijöille tarkoitettu työkirja oman työhyvinvoinnin tarkasteluun, kehityskeskusteluihin, yri tyk sen ikäjohtamisen haas tei - den kartoittamiseen sekä tiimien yhteistyön kehittämiseen. Hyvä ikä -yrityspeili on johdolle, esimiehille ja kehittäjille tarkoitettu työkirja, joka auttaa kartoittamaan oman yrityksen ikäjohtamisen haasteet sekä valitsemaan keskeiset kehittämiskohteet. Hyvä ikä -opas on johdolle, esimiehille ja kehittäjille tarkoitettu tiivis tietopaketti ikäjohtamisesta. Työvälineet on tarkoitettu Varman asiakasyritysten käyttöön ja niitä voi tilata osoitteesta evita@varma.fi. Pelkän tietotestin voi tehdä verkossa osoitteessa www.varma.fi V a r m a 1 2 0 0 7 1 5

Kolumni Risto Murto, Varman johtaja Kiina auttaa Suomea Kiinan kasvun rakenne sopii lähes täydellisesti suomalaisen raskaan teollisuuden toiveisiin. PALASIN JUURI sijoittajavierailulta Kiinasta. Vierailu oli järjestetty hyvin eli kuulimme lähtökohtaisesti sen, mitä meidän oli tarkoitettu kuulla. Keskimääräinen kiinalainen pörssiyhtiön johtaja vaikuttaa olevan retoriikassaan vajaat 20 vuotta suomalaista kollegaansa jäljessä. Toisaalta muutos on ollut rajumpi Kiinassa tänä aikana. Kaksikymmentä vuotta sitten ei taidettu tuntea sellaista käsitettä kuin kiinalainen pörssiyritysjohtaja. Kokonaisuudessaan Kiinan uusi taloudellinen nousu on paras uutinen, mitä suomalaiset ovat kuulleet sitten Nokian onnistumisen. Kiinan kasvun rakenne sopii lähes täydellisesti suomalaisen raskaan teollisuuden toiveisiin. Kasvun lähteinä ovat erittäin korkea investointitaso, teknologian siirto ja halpa työvoima. Kasvu on ollut myös hyvin teollisuusvetoista. Kiinan kasvureseptissä ei sinänsä ole erityisen poikkeuksellista. Erikoista on lähinnä investointiasteen poikkeuksellisen korkea taso ja se, että kotimainen säästäminen on riittänyt rahoittamaan sen. Säästämisessä pistää länsimaisittain silmään se, että yritykset ovat pitäneet voitot itsellään eli osinkoja ei juuri jaeta. Lisäksi julkinen sektori tukee edelleen välillisesti yrityssektoria, kuten esimerkiksi tehotonta energiasektoria. Kiinalaiset myöntävät myös suhteellisen suoraan nykyisen kasvun tuomat ongelmat. Kiina on varsinainen raakaaine- ja energiasyöppö. Ympäristöongelmat ovat paikoitellen pahoja tämän havaitsemiseen ei tarvitse kuin kerran tutustua Pekingin ilmanalaan. CO2-päästöissä Kiina ohittanee suhteellisen nopeasti koko Euroopan päästöt. Kasvun varjossa myös tuloerot ovat räjähtäneet. Tuloeromittareilla Kiina lienee Brasilian tasolla nykypäivänä. Suomalaisille yrityksille investointi- ja teollisuusvetoinen kasvu on tuonut vahvaa kysyntää tai hintakehitystä tuotteille. Tämä näkyy erityisesti konepajateollisuuden tulos- ja volyymikehityksessä. Aasian ja Kiinan veto näkyy myös pörssikursseissa. Suurimmat sopeutumishaasteet ovat olleet tunnetusti Nokian alihankkijasektorilla. Kansantalouksien ja yritysten kilpailu on luonteeltaan erilaista. Kansantalouksien kasvu ei ole nollasummapeliä. Jos Kiina tai mikä tahansa muu maa kasvaa, se ei ole meiltä pois. Kiinan kasvu tarjoaa meidän tuotteillemme kysyntää sekä suhteellisen työnjaon kautta parempia ja/tai halvempia tuotteita kulutettavaksi. Suomalaisille on parempi, että Kiina kasvaa kuin että maa olisi 1970-luvun tapaan poissa kansainvälisen kaupan parista. Yritysmaailmassa usein kilpaillaan samoista konkreettisista markkinoista. Jos yritys A menestyy, yritys B ei menesty vastaavasti. Kilpailevat yritykset eivät yleensä ole toistensa suurimpia asiakkaita, kuten kansantaloudet omalla tavallaan ovat. Kiinan satsaus volyymiin laadun sijasta näkyy myös heidän tilastotuotannossaan. Kiina on maailman nopeimmin BKT-tilastonsa valmiiksi saava maa. Voi olla, että tässä nopeus on ajanut tarkkuuden ylitse. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vuonna 2005 Kiinan 31:sta provinssista vain yksi kasvoi keskiarvoa vähemmän. Kyseessä on siis varsinainen matemaattinen ihme. Tuomas Pietinen 1 6 V a r m a 1 2 0 0 7

Varma jakoi Hyvää työtä -erikoispalkinnon tekonivelsairaala Coxa Oy:lle Varma jakoi Hyvää työtä -erikoispalkinnon tekonivelsairaala Coxa Oy:lle. Tunnustus luovutettiin Suomen Parhaat Työpaikat 2007 -palkintogaalassa tammikuussa. Varman palkinto haluttiin antaa kilpailussa hyvin menestyneelle yritykselle, joka lisäksi tunnistaa hyvin työkykyä uh- kaavia riskejä ja on kehit tänyt toimivia käytäntöjä työkyvyttömyyden ehkäi se miseen ja sairauspoissaolojen hallintaan. Varma on yhteistyökump- panina Suomen Parhaat Työpaikat 2007 -tutkimuksessa. Työhyvinvointia kaupan -seminaari Työhyvinvointia kaupan -seminaari Helsingissä kokosi 31.1. yhteen noin 70 kaupan alan ammattilaista. Tilaisuudessa esiteltiin Varman vuosina 2005 2006 toteuttaman kaupan alan työhyvinvointiprojektin tulokset. Työhyvinvoinnin haasteina tällä alalla ovat jatkuva kiire ja osa-aikaisten suuri osuus, tietyt fyysiset kuormitustekijät sekä muutokset, kertoo asiakaspäällikkö Katriina Ahtee Varman Evitatyöhyvinvointipalveluista. Lyhyesti Johanna Viljakainen/Studio Skaala Tuomas Pietinen Palkinnon ottivat vastaan (ylh.) Tuula Rantala ja Teemu Moilanen Coxa Oy:sta. Palkinnon luovuttivat Hannu Tarvonen ja Markku Hyvärinen Varmasta. Seminaari kokosi kaupan alan ammattilaisia ympäri Suomea kuulemaan ja keskustelemaan alan omista haasteista. Varman toimitalon peruskivi muurattiin Varman uuden, Helsingin Salmisaareen sijoittuvan toimitalon peruskivi muurattiin 9.1.2007. Toimitalon rakentaminen on meille ennen kaikkea taloudellinen päätös. Uudenaikainen ja tilankäytöltään tehokas toimistokiinteistö tuo kustannussäästöjä, toteaa toimitusjohtaja Matti Vuoria. Toimitilakokonaisuus on Varmalle myös merkittävä sijoituskohde. Kooltaan noin 42 000 kerrosneliön suuruisesta kokonaisuudesta yli puolet vuokrataan ulkopuolisille. Varman omaan käyttöön tulevat tilat valmistuvat kesällä 2008, ja kohde on kokonaisuudessaan valmis kesällä 2009. Varman nykyinen toimitila sijaitsee Annankadun Bulevardin korttelissa. Osoitteessa Annankatu 18 sijaitsevan kiinteistön Varma on vuokrannut Suomeen sijoittuvalle Euroopan kemikaalivirastolle. Tuomas Pietinen Varman hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jyrki Juusela aloitti muurauksen. V a r m a 1 2 0 0 7 1 7

Yrittäjäpariskunta Marita Keskinen-Toivainen ja Harri Toivainen ovat tiivis työpari, joka jakaa työtehtävät joustavasti keskenään. 1 8 V a r m a 1 2 0 0 7

Kun moni kalustealan yritys alkoi siirtää tuotantoaan ulkomaille vuosituhannen taitteessa, Suomi-Soffa jäi Kainuuseen. Yrittäjäpariskunta teki päätöksen pysyä Suomessa, eikä ratkaisua ole tarvinnut katua. Kainuusta KALUSTEITA K A I K E L L E K A N S A L L E T e k s t i : A n n a T a p o l a K u v a t : L a s s e K e l t t o SUOMI-SOFFA on päässyt vahvan kasvun makuun. Yritys ratsastaa avoimesti suomalaisella työllä, sillä koko tuotanto on suomalaisten käsissä. Mainosmannekiineina poseeraavat suomalaiset urheilijat. Työpaikkoja on tällä hetkellä noin 300 ja lisää syntyy uusien myymälöiden avautuessa ja tuotannon laajentuessa. Pärjäämiseen on löydettävä omat keinot. Me päädyimme siihen, että kilpailemme sohvien laadulla, monipuolisuudella ja räätälöidyllä työllä. Se on meille toimiva malli, joka ei välttämättä ole monistettavissa muille, kertoo yrittäjä Marita Keskinen-Toivainen. Suomi-Soffalla on Kajaanissa oma tehdas, jossa on tuotannon lisäksi oma tuotesuunnittelu. Pelissä ovat mukana myös kotimaiset alihankkijat. Tuotantoketju on suunniteltu sujuvaksi tehtaalta myymälöihin. Runkomateriaaleina sohvissa käytetään koivua, ja täytteet tulevat kotimaiselta toimittajalta. Asiakkaille tehdään perustuotteiden lisäksi myös paljon mittatilaustöitä. Kilpailutekijämme ovat laatu ja palvelu, ja ne kulkevat aina käsi kädessä, kertoo Marita Keskinen-Toivainen. Myymälöissä esillä olevissa sohvissa on paljon materiaalivaihtoehtoja. Asiakas saa kalusteensa haluamallaan verhoilulla, ja mittojakin voi helposti muutella. Silti sohvan saa kohtuullisessa ajassa ja jalkojen ruuvausta vaille valmiina. Tällaiseen joustavuuteen ei ulkomainen toimittaja koskaan pysty. Laatu ja muunneltavuus ovat kilpailutekijät Suomi-Soffan päätuote ovat nimen mukaisesti sohvat. Lisäksi oheen ovat tulleet ruokailuryhmät ja vuoteet. Keväällä tuotevalikoima laajenee uudelle alueelle, kun tarjolle tulee oma laaja mallisto puutarhakalusteita. Kaikki tuotanto myydään omista liikkeistä, joita on parisenkymmentä ympäri Suomea ja kolme Ruotsissa. Myös Viroon menoa suunnitellaan. Oma sohvatuotanto ja mallien kehittely on ollut onnistu- V a r m a 1 2 0 0 7 1 9

Työtä on, mutta tekijöitä pitää jo etsiä Työpaikkojen halutaan pysyvän Suomessa, mutta riittääkö täällä tekijöitä? Suomi-Soffan tehdas Kainuussa työllistää tällä hetkellä noin 120 työntekijää. Tehtaan laajennustyö alkaa keväällä, ja kun se valmistuu ensi syksynä, tarvitaan 30 uutta työntekijää. Miten on, löytyykö huonekalualalle tekijöitä? Toimitusjohtaja Harri Toivaisen mukaan tähän saakka on onneksi löytynyt, mutta helppoa se ei enää ole. Teemme Kainuun työvoimapiirin kanssa yhdessä kurssituksia ja työvoimahakuja, koska omalla suoralla haulla emme työntekijöitä löydä. Tähän saakka näillä yhteistyöhankkeilla on onneksi tekijöitä saatu riittävästi. Tehdastyön lisäksi työntekijöitä tarvitaan uusiin myymälöihin ja varastotehtäviin. Kasvutavoitteet eivät ole aivan vähäiset, sillä vuoteen 2008 mennessä Suomi-Soffalla on tarkoitus kasvattaa myymälöidensä määrää nykyisestä 18:sta 25:een. Tällöin sillä olisi myymälä kaikissa isoissa kaupungeissa. Työvoiman haku onkin jatkuvasti päällä. nut konsepti. Yritys on pysynyt koko olemassaolonsa eli noin 10 vuoden ajan positiivisen kokonaistuloksen puolella. Liikevaihto on kasvanut nopeasti, ja viimeisen neljän vuoden aikana se on peräti kymmenkertaistunut. Kasvu tapahtui äkkirysäyksellä Suomi-Soffa on noussut kalustemarkkinoilla aivan muutamassa viime vuodessa isoksi tekijäksi. Kasvu on ollut huima: viime vuonna avattiin kuusi uutta myymälää. Tänä vuonna avataan Porvoon ja Lappeenrannan myymälät. Tahti on sellainen, että haastateltava itsekin joutuu hetken miettimään myymälöiden määrää. Saimme kasvaa rauhassa toisten selän takana ja tulimme mukaan hieman yllättäen puskan takaa. Nyt edessä on kovia haasteita, kun olemme mukana isompien toimijoiden sarjassa, hän pohtii. Tavoitteet ovat silti edelleen korkealla, sillä tähtäimessä on 25 myymälää ja 100 miljoonan euron liikevaihto vuonna 2008. Yrittäjyys on Toivaisille luonteva elämäntapa. Tehtävät pariskunta jakaa joustavasti, Harri Toivainen vastaa toimitusjohtajan tehtävistä ja markkinoinnista ja Marita Keskinen-Toivainen puolestaan hallinnosta ja tiedotusasioista. Työntekijöitä on onneksi löytynyt, mutta aivan helppoa se ei ole ollut. Olemme aika yhteen hitsautunut työpari, kierrämme yhdessä messuilla ja tapahtumissa. Mutta miksi juuri sohva? Kaikki alkoi sohvista. Alun perin meillä oli pieni tuotanto, ja vasta sen jälkeen mukaan tuli myynti. Sohva on edelleen paras erikoisosaamisalueemme. Sohvan asemaa ei kodeissa uhkaa mikään Nuori pari työntää tuttipulloaan pyörittelevää lasta rattaissa ja tutkii sohvia verkkaiseen tahtiin Vantaalla Petikon myymälässä perjantai-iltana. Näkymä liikkeessä on tyypillinen sohvan valintaan tullaan yleensä koko perheen voimin. Siksi sesonkiaikaa ovat lomat vuodenvaihteessa ja kesällä. Myös veronpalautukset kiihdyttävät kauppaa. Millaista sohvaa suomalaiset sitten arvostavat? Koska ihmiset ovat erilaisia, toiveetkin ovat hyvin erilaisia. Toisen mielestä sohvan pitää olla pehmeä, toisen mielestä taas kovempi ja helpommin noustavissa ylös. Eri kokoisille ihmisille pitää olla eri kokoiset istumatilat. Kiinnitämmekin paljon huomiota sohvan istuttavuuteen ja mittasuhteisiin, kertoo Marita Keskinen-Toivainen. Sohva on ja pysyy kodeissa. Muodit vaihtelevat, mutta Toivasen mukaan tilanne on sama kuin vaatemuodissa: on trendin kapea kärki ja sitten siinä rinnalla paljon perinteisempää, suuren yleisön kysymää tuotetta. Tulin äskettäin kansainvälisiltä huonekalumessuilta. Italialaiset ja muut eurooppalaiset valmistajat tarjoavat nyt miltei ainoastaan nahkaisia sohvia, väreinä mustaa, valkoista, ruskeaa ja vihreää. 2 0 V a r m a 1 2 0 0 7