ARVIOINTIKULTTUURI JAAKKO VÄISÄNEN

ARVIOINTIKULTTUURI JAAKKO VÄISÄNEN

TOIMINTAKULTTUURI JA OPS - Kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty linjaukset koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi. - Tavoitteita perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiselle - rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. - korostaa koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset yhdessä oppimiseen. - ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen. - ohjaavat vuorovaikutteisuuden ja monipuolisen työskentelyn periaatteet. - ohjaa osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite. - huomioida kestävän elämäntavan välttämättömyys.

ARVIOINTIKULTTUURI OSA KOULUN TOIMINTAKULTTUURIA Toimintakulttuuri sateenvarjo arviointikulttuurille. Sekä toiminta- että arviointikulttuuri sisältää - Tietoisesti valittuja menetelmiä - Tiedostamattomia menetelmiä - Osin tietoisia asenteita, tunteita ja motiiveja Oppilaitoksessa tulisi varata aikaa toimintakulttuurille käytävälle keskustelulle KYSY: 1. Mitä opetussuunnitelman linjaukset tarkoittavat oman oppilaitoksen toimintakulttuurille? 2. Mitä opetussuunnitelman linjaukset tarkoittavat oman yksittäisen opettajan tai oppiaineen toimintakulttuurille? TAVOITTEENA ARJEN TOIMINTAKULTTUURIN KÄYTÄNTEIDEN SISÄISTÄMINEN/TIEDOSTAMINEN/NÄKYVÄ KSI TEKEMINEN?

OPPILAS, HUOLTAJAT JA OPETTAJA TARVITSEVAT TIETOA OPPILAAN EDISTYMISESTÄ JA OSAAMISEN TASOSTA SUHTEESSA Oppilaan omaan lähtötilanteeseen Oppilaan omiin tavoitteisiin Koulun opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin Valtakunnallisiin hyvän osaamisen kuvauksiin Päättöarvioinnin kriteereihin

tietävät ja ymmärtävät arvioinnin ja opetuksen välisen yhteyden ja käyttävät arviointitietoa opetuksensa kehittämiseen systemaattisesti ARVIOINTILU KUTAITOISET OPETTAJAT (ATJONEN 2017, 152-153) luokkahuonearvioinnin perustaidot eli havainnoinnin, palautteenannon ja kyselytekniikan perinteisten (kynä-paperi) arviointitapojen lisäksi myös muita, vaihtoehtoisiksi kutsuttuja arviointimenetelmiä (toiminnalliset kokeet, näytöt, portfoliot, näyttelyt, suulliset kokeet, vertaisarviointi, itsearviointi) formatiivisen arvioinnin mahdollisuudet motivoida oppijoiden oppimista asenteiden, mielenkiinnon ja arvojen merkityksen oppimiselle ja arvioinnille erityisryhmien (mm. erityisoppilaat, maahanmuuttajat) arviointia koskevia periaatteita oppilaiden osaamista koskevan pätevän näytön tärkeyden oppijoiden etnisestä taustasta, sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta aiheutuvia vinoumia hyvien koulukoekysymyksien ja -tehtävien luonnetta ja laatua avoimiin koekysymyksiin annettujen vastauksien pisteitysperiaatteita testaamisen epäjohdonmukaisuuteen vaikuttavia tekijöitä tärkeisiin arviointeihin (high stakes tests/exams) valmistautumiseen soveltuvia keinoja kunkin testin tai kansallisen kokeen kykyä aidosti kuvata annetun opetuksen tasoa.

Onko liian dominoiva? OPETTAJA OPPILAALLE Arviointi antaa oppilaalle oppimisessa onnistumisen kokemuksia sekä oppimaan oppimiseen ohjaavaa ja kannustavaa palautetta Arviointi ohjaa oppilaita itse- ja vertaisarviointiin sekä antamaan rakentavaa palautetta opettajille. Arviointi antaa tavoitteena on, että oppilaan itseluottamus, itsearviointija oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Koulutuksen järjestäjälle ja huoltajalle Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin toteuttamista koulussa ja tukee arvioinnin kehittämistä Opetuksen järjestäjillä velvollisuus osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Yhteistyö oppilaan sekä kotien/huoltajien kanssa: tietoa koulutyön tavoitteista, arviointikäytänteistä, oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä, arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta arviointiin, oppilaan tuen tarpeista > yhteiset keskustelut ARVIOINTIKULTTUURI Kouluyhteisölle Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään koko yhteisön ja oppilas- ja lapsiryhmien hyvinvointia. Huolehditaan oppimisympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. OPETTAJALLE ITSELLEEN Arviointi on opettajan itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Luotettava arviointi edellyttää oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen.

ARVIOINTIKULTTUURIN TILA KARVIN TUTKIMANA

Perusopetus: 53 % perusopetuksen järjestäjistä oli tehnyt paikallisia kirjauksia opetussuunnitelmiinsa paikalliset opetussuunnitelmat eroavat suuresti toisistaan paikallisten opetussuunnitelmien arviointilukuun liittyvät tarkennukset perustuvat hyvin pitkälle opetussuunnitelmien perusteisiin puutteita erityisesti: käyttäytymisen, nivelkohtien, itsearvioinnin ja formatiivisen arvioinnin kirjaamisessa

ARVIOINTIKULTTUURIIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISSUOSITUKSET Arviointiohjeet ja arviointiratkaisut tulee kirjoittaa paikalliseen opetussuunnitelmaan selkeästi ja kattavasti. Tähän tarvitaan suunnitelmallista ja osallistavaa johtamista. Työyhteisön toimijoiden ja sidosryhmien välillä tarvitaan säännöllistä keskustelua ja kuuntelua arvioinnin periaatteista ja käytänteistä - Tavoitteena vahvistaa jaettua ymmärrystä kouluyhteisön toimintatapoihin ja tehtäviin Toimiva ja tavoitteellinen pedagoginen johtajuus kannustaa vuorovaikutukseen ja edistää arviointitiedon käyttöä koulun ja oppilaitoksen yhteisöllisessä kehittämisessä Rehtorit tarvitsevat tukea arvioinnin johtamisessa, jotta saavutetaan yhteisöllinen arviointiymmärrys ja kunnioittava näkemys eri toimijoita kohtaan

MITEN ARVIOINTIKULTTUURIA VOI MUUTTAA TAI KEHITTÄÄ?

MIKÄ ESIMIEHEN ROOLI ARVIONNIN KEHITTÄMISESSÄ?

ESIMIEHEN KESKEISET TEHTÄVÄALUEET OSAAMISEN JOHTAMISESSA Oppimisen suunnan selkiyttäminen Oppimista tukevan ilmapiirin rakentaminen Oppimisen johtaminen Omalla esimerkillä vaikuttaminen Oppimisprosessien tukeminen

ESIMIEHEN TOISEN TASON TEHTÄVÄT EDELLISTEN TEHTÄVIEN TAUSTALLA Tiedon ja tietoisuuden herättäminen Reflektion tukeminen Työyhteisön oppiminen Auttaminen aitoon dialogiin Yhteydessä organisaation päämääriin ja tavoitteisiin.

MAHDOLLISIA ROOLEJA Valmentajat Kollegat Aktivoivat alaisiaan lähinnä omalla esimerkillään Luotsit Edistävät työyhteisössä oppimista oman esimerkkinsä lisäksi selkiyttämällä sen suuntaa Kapteenit Edistävät työyhteisössä oppimista omalla esimerkillään, selkiyttämällä sen suuntaa ja huolehtimalla ilmapiiristä. Edistävät työyhteisössä oppimista omalla esimerkillään, selkiyttämällä sen suuntaa, luomalla oppimista tukevaa ilmapiiriä ja tukemalla oppimisprosesseja.

ARVIOINTI ON OPPILAITOKSELLE VIHELIÄINEN ONGELMA, KOSKA

van dervleuten (2014): jokaisella yksittäisellä arviointimenetelmällä on vahvuutensa ja heikkoutensa, riippuen tarkastellaanko arviointia valideetin, reliabiliteetin tai oppimisen edistämisen näkökulmista. Mikään arviointimenetelmä ei sinänsä ole muita parempi, vaan olennaista on arvioinnin kokonaisuus. COCKLININ AJATTELU SOVELLETTUNA ARVIOINTIIN Struyven ym. (2005) toteavat, että on mahdotonta löytää arviointimenetelmä, joka olisi jokaiselle opiskelijalle sopiva. Opiskelijat, joilla on huonot opiskelutaidot ja heikko luottamus omiin kykyihinsä, suosivat niin sanottuja perinteisiä arviointimenetelmiä. Opiskelijat, joilla on kehittyneet opiskelutaidot, suosivat ns. uusia, vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä (ks. myös Sambell, McDowell & Brown, 1997). Van De Watering, Gijbels, Dochy & van der Rijt, 2008 toteavat, että opiskelijat suosivat arviointimenetelmiä, jotka vähentävät heidän stressiään ja tenttiahdistustaan, ja näissä he myös suoriutuvat paremmin.

Lähde: bit.ly/lops20 21-totta Ja bit.ly/lopstotta