VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä
Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista saadaan nykyään entistä enemmän tietoa. Tässä selvityksessä tarkastellaan muuttajien ikärakennetta, koulutusta, pääasiallista toimintaa sekä tuloja muuttovuonna. Aikaisemmin näistä tiedoista on koottu vain poikkileikkauskatsauksia ja vain muutamia tietoja on katsottu aikasarjana. Nyt aikasarjatarkastelu on ulotettu koko jaksolle. Aikasarjaa muuttajien taustatiedoista on nyt kertynyt osin vuodesta 1995, osin vuodesta 1996 lähtien. Aikasarjan rakentaminen saaduista tilastoista on joissain tapauksissa kuitenkin mahdotonta tilastointiperusteen muututtua. Oman ongelmansa aiheuttaa euroon siirtymine; myös tulojen luokittelut muuttuivat euroon siirtymisen myötä. Kokonaiskuvan saamiseksi olen koonnut selvityksen loppuun lyhyen yhteenvetokappaleen. Korostan vielä, että muuttajia koskevat tiedot ovat muuttovuodelta. Muuton jälkeen tapahtuneita muutoksia mm. henkilöiden tuloissa ei tällä aineistolla ole mahdollista seurata. Maaliskuussa 24 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö
Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Muuttoliike lähtö- ja tulokunnan mukaan 1997-21 5 Nettomuutto ikäryhmän mukaan 7 Muuttoliikkeen aiheuttamat tulokertymän muutokset 8 Muuttajien keskitulot 1 Vantaan ja naapurikuntien välinen muuttotase tuloluokittain 11 Muuttajat pääasiallisen toiminnan mukaan 12 Muuttajien koulutustaso 14 Yhteenveto 17 Liitekuviot 18-25
5 Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Vantaalle muutetaan enemmän kuin Vantaalta pois Vantaa sai vuosina 1996-21 keskimäärin 7 henkilöä muuttovoittoa kutakin vuotta kohden. Muuttovoiton määrä vaihteli kuitenkin vuosina 1996-2 runsaan kuuden sadan ja tuhannen välillä. Vuonna 21 Vantaalta pois muuttajia oli yllättäen enemmän kuin Vantaalle muuttajia eli kaupunki sai muuttoliikkeen seurauksena muuttotappiota 46 henkilön verran Vuosien 22 ja 23 aikana vuosittainen muuttovoitto palasi jälleen runsaaseen viiteen sataan henkilöön. Vantaalle muutetaan joka puolelta Suomea Vuonna 21 Vantaalle muutti asukkaita 312 Suomen kunnasta ja vantaalaisia muutti 283 suomalaiseen kuntaan. Muuttovoittoa Vantaa sai 26 kunnasta, mutta menetti 119 kuntaan enemmän asukkaitaan kuin sai niistä. Pohjoisin tulomuuttaja oli Utsjoelta. Vastavuoroisesti kolme vantaalaista muutti Utsjoelle. Muuttovoittoa Helsingistä ja muista suurista kaupungeista, muuttotappiota kehyskuntiin Suurimman muuttovoiton, 351 henkilöä, Vantaa sai Helsingistä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot tulivat Oulusta (47) ja Kuopiosta (45). Suurista kaupungeista Vantaa menetti asukkaitaan vain Espooseen ( 75). Muuttovoitto tuli pääosin maan muista kaupungeista. Eniten muuttotappiota Vantaa kärsi Nurmijärvelle (-144). Merkittävää muuttotappiota syntyi Espoon lisäksi kehysalueen kuntiin, Tuusulaan, Järvenpäähän, Keravalle ja Sipooseen.. Taulukko 1. Ne 1 kuntaa, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 21, sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina 1997-2 1 Kunta 1997 1998 1999 2 21 2 Yhteensä Osuus (%) 97-1 Helsinki 249 394 77 781 351 2 482 23,7 Oulu 62 111 81 56 47 357 3,4 Kuopio 41 92 99 89 45 366 3,5 Turku 5 42 43 99 4 274 2,6 Rovaniemi 31 66 77 48 39 261 2,5 Joensuu 46 53 63 49 39 25 2,4 Savonlinna 15 22 2 24 35 98,9 Lahti 27 46 54 71 33 231 2,2 Jyväskylä 81 65 42 73 3 291 2,8 Pori 41 51 39 1 28 169 1,6 Yhteensä 643 942 1 27 1 3 687 4 779 Osuus, % 3 33,7 4,6 48,2 56,6 51,2 45,6 1 Näitä tietoja ei ole ollut saatavilla kuin vuodesta 1997. 2 Huom! Vuoden 21 luvuissa ovat mukana vain työlliset muuttajat. 3 Kymmenen suurimman kunnan osuus kokonaismuuttovoitosta/-tappiosta, joka kertyi niistä Suomen kunnista, joiden kanssa Vantaan muuttotase oli voitollinen/tappiollinen.
6 Muuttoliike Vantaalle näyttää keskittyvän: muuttovoitto ja etenkin -tappio tulee entistä harvemmista kunnista. Helsingistä saatavan muuttovoiton osuus korostuu. Tappiollinen muuttoliike taas hajaantuu muutaman naapurikunnan kesken: yli kaksi kolmasosaa vuoden 21 muuttotappiosta tuli kymmenestä lähikunnasta. Maan sisäisestä muuttovoitosta (tässä 412 henkilöä vuonna 21) Vantaa sai eniten muuttovoittoa Pohjois-Pohjanmaan (+97), Pohjois-Savon (+97), Lapin (+79), Etelä-Savon (+77) ja Pohjois-Karjalan (+73) maakunnista. Muuttotappiota tuli vain Uudenmaan (-299), Itä-Uudenmaan (-72) ja Kanta-Hämeen (-18) maakuntiin. Taulukko 2. Ne 1 kuntaa, joille Vantaa kärsi suurimman muuttotappion vuonna 21, sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina 1997-2 4 Kunta 1997 1998 1999 2 21 Yhteensä Osuus (%) 97-1 Nurmijärvi -155-237 -237-33 -144-1 76 15,4 Tuusula -164-64 -231-237 -16-82 11,5 Järvenpää -58-55 -64-116 -89-382 5,5 Espoo -235-29 -35-156 -75-1 61 15,2 Kerava -84-25 -44-58 -73-284 4,1 Sipoo -57-133 -117-118 -52-477 6,8 Mäntsälä -22-41 -121-38 -44-266 3,8 Vihti +6-55 -15-3 -27-121 1,7 Pornainen -33-21 +11-44 -19-16 1,5 Hyvinkää +8-17 -12-16 -15-52,7 Yhteensä -794-938 -1 135-1 116-644 -4 627 Osuus, % 1 65,9 65,3 69,6 62,9 69,2 66,3 Kuvio 1. Nettomuutto vuosina 1997-21 5 Vantaan lähikuntiin, Uudellemaalle, muualle Suomeen ja ulkomaille 2 15 ä 1 5-5 Helsinki Espoo Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Sipoo Muu Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat 1997 1998 1999 2 21 4 Näitä tietoja ei ole ollut saatavilla kuin vuodesta 1997. 5 Vuonna 21 vain työlliset muuttajat.
7 Huomattakoon, että vuoden 21 luvut sisältävät vain työlliset muuttajat, eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia muiden vuosien lukuihin! Kuviossa 1 on kuvattu nettomuuttoa tarkemmin Vantaan lähikuntien kesken sekä Uudenmaan maakunnassa. Kuviosta nähdään, että Vantaa on saanut muuttovoittoa Helsingistä, Uudenmaan ulkopuolisesta osasta Suomea ja ulkomailta. Muuttotappio Espooseen on kutistunut, mutta Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle kasvanut. Muuttovoittoa 16-29-vuotiasta, kaikissa muissa ikäryhmissä muuttotappiota Vantaan muuttovoitto vuosina 1995-21 ikäryhmittäin on esitetty kuviossa 2. Muuttotase on vaihdellut näinä vuosina lievästä muuttotappiosta reilun tuhannen henkilön muuttovoittoon. Muuttovoiton osuus Vantaan väestönkasvusta oli vuosina 1995-21 keskimäärin 29 prosenttia, toisin sanoen enemmän kuin kaksi kolmasosaa kaupungin väestönkasvusta selittyi syntyneiden enemmyydellä kuolleisiin nähden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestönlisäys on tullut parina viime vuonna yksinomaan 16-29- vuotiaiden ikäluokasta. Kouluikäisten ja 3-44-vuotiaiden nettomuutto on kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2. Kaikissa muissa ikäryhmissä muuttoliike on ollut jo useamman vuoden ajan Vantaan kannalta tappiollista, 65 vuotta täyttäneissä tosin varsin niukasti. Huolestuttavinta on parhaassa työiässä olevien, 45-64-vuotiaiden (ja vuosina 2-21 myös 3-44-vuotiaiden), suurempi poismuutto Vantaalta kuin mitä heitä muuttaa Vantaalle. Kuvio 2. Vantaan vuosina 1995-21 saama muuttovoitto ikäryhmittäin 1 5 1 2 muuttotappio/-voitto 9 6 3-3 -6-6 7-15 16-29 3-44 45-64 65+ YHT. 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 Tarkasteltaessa muuttajien keskimääräisiä kunnallisveronalaisia tuloja (liitekuviot 1 ja 2) ikäryhmittäin havaitaan, että vain 55-64-vuotiailla tulomuuttajilla oli vuosina 2-21 suuremmat tulot kuin kunnasta lähtömuuttajilla. Kaikissa muissa ikäryhmissä lähtömuuttajien tulot olivat tulomuuttajien tuloja suuremmat. Vuonna 21 35-44-vuotiaissa tuloero kasvoi, mutta sitä vanhemmissa se kapeni. Tulo- ja lähtömuuttajien vuosituloero on ollut vuodesta toiseen vajaat 2 euroa. Kun tarkastelun kohteeksi otetaan vain työlliset muuttajat luvut hieman suurenevat, mutta suunta pysyy samana. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen vuosituloero on työllisillä ollut parisen tuhatta euroa.
8 Tulokertymät kääntyneet negatiivisiksi: Vantaa menetti vuonna 21 muuttovoiton seurauksena enemmän verotuloja kuin sai Vantaa sai vuonna 21 valtionveronalaista tuloa ansainneita muuttajia 35:stä kunnasta (22:stä vuonna 2, 227:stä vuonna 1999 ja 171:stä vuonna 1998) ja Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita 279:ään kuntaan (19:een v. 2, 217:een v. 1999 ja 151:een v.1998). Kun vähennetään tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät saadaan selville muuttovuoden taloudellinen tulotase. Vielä vuonna 1999 kertymät olivat kaikissa tulotyypeissä positiiviset. Vuonna 2 enää palkkatulokertymä jäi positiiviseksi, mutta vuonna 21 kaikki tulokertymät olivat negatiiviset. Kunnallisveronalaisten tulojen tulokertymä oli vuonna 1999 yli 5 miljoonaa euroa, vuonna 2 jäätiin 1,6 miljoonaa euroa tappiolle ja vuonna 21 jo yli 9,5 miljoonaa euroa tappiolle. Yhtenä selittäjänä on kokonaismuuton muuttuminen tappiolliseksi vuonna 21. Kuvio 3. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet kunnallisverotulokertymän muutokset Vantaalla ikäryhmittäin vuosina 1996-21 15 1 5 1-5 -1-15 15-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65+v 1996 1997 1998 1999 2 21 Tulokertymien kasvu, niin positiivinen kuin negatiivinenkin, näyttää jo vuonna 2 pysähtyneen kaikissa ikäryhmissä 35-44-vuotiaita lukuun ottamatta.
9 Taulukko 3. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet tulokertymät (1 ) tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 1996-21, kaikki muuttajat Vuosi Palkkatulo Yrittäjätulo Valtionveronalainen tulo Kunnallisveronalainen tulo 1996 Kaikki ikäluokat + 22 171 + 5 488 + 18 639 + 25 59-14 -vuotiaat - 96-471 - 412 15-24 -vuotiaat + 14 624 + 989 + 2 447 + 2 75 25-34 -vuotiaat + 19 569 + 3 747 + 3 647 + 29 818 35-44 -vuotiaat + 9 222 + 2 439 + 1 52 + 12 855 45-54 -vuotiaat - 15 55 + 627-19 628-17 133 55-64 -vuotiaat - 4 854-2 398-21 873-19 37 65+ -vuotiaat - 79 + 82-986 - 242 1997 Kaikki Ikäluokat + 29 41-5 9-2 94 + 13 877-14 -vuotiaat - 39-12 + 136-161 15-24 -vuotiaat + 33 38 + 51 + 41 263 + 4 87 25-34 -vuotiaat + 48 48 + 2 23 + 57 397 + 6 914 35-44 -vuotiaat - 16 87-4 645-25 144-18 8 45-54 -vuotiaat - 19 244-1 176-27 11-24 858 55-64 -vuotiaat - 16 51-2 11-39 94-35 44 65+ -vuotiaat - 155 + 214-8 695-8 684 1998 Kaikki ikäluokat + 79 215 + 3 57 + 57 581 + 72 84-14 -vuotiaat + 155-316 - 2 15-24 -vuotiaat + 55 32 + 1 77 + 65 915 + 67 76 25-34 -vuotiaat + 119 758 + 752 + 128 44 + 131 723 35-44 -vuotiaat - 44 299 + 6 726-49 478-4 51 45-54 -vuotiaat - 35 338-5 564-48 598-48 193 55-64 -vuotiaat - 16 318-98 - 4 384-32 96 65+ -vuotiaat - 66 + 2 1-5 6 1999 Kaikki ikäluokat + 64 946 + 2 652 + 3 859 + 52 468-14 -vuotiaat - 25-34 + 13 15-24 -vuotiaat + 58 413 + 481 + 67 55 + 66 459 25-34 -vuotiaat + 124 928-1 9 + 143 851 + 136 92 35-44 -vuotiaat - 35 187 + 3 535-25 824-27 5 45-54 -vuotiaat - 57 583-271 - 73 461-64 366 55-64 -vuotiaat - 25 292-87 - 73 24-52 532 65+ -vuotiaat - 39-8 815-8 354 2 Kaikki ikäluokat + 5 765-1 19-41 42-15 914-14 -vuotiaat + 211-15 883 + 394 15-24 -vuotiaat + 58 287 + 1 671 + 6 978 + 6 324 25-34 -vuotiaat + 46 48 + 1 877 + 43 267 + 43 178 35-44 -vuotiaat - 24 76-4 876-3 324-27 71 45-54 -vuotiaat - 42 728-3 97-47 994-48 28 55-64 -vuotiaat - 3 89-5 391-47 165-39 6 65+ -vuotiaat - 1 564 + 981-3 92-4 741 21 Kaikki ikäluokat - 58 236-2 235-11 597-95 45-14 -vuotiaat + 23 + 169-32 15-24 -vuotiaat + 53 51 + 1 933 + 57 19 + 56 39 25-34 -vuotiaat + 37 4-6 26 + 25 25 + 32 854 35-44 -vuotiaat - 98 72-12 582-98 163-98 934 45-54 -vuotiaat - 26 544-98 - 28 51-28 393 55-64 -vuotiaat - 2 786-2 81-43 649-43 466 65+ -vuotiaat - 2 777-1 463-13 494-13 319
1 Kunnallisveronalaisten tulojen kertymä ikäryhmittäin vuosina 1996-21 Tässä selvitellään hieman tarkemmin kunnallisveronalaisten tulojen kertymien muutosta vuodesta 1996 eri ikäryhmittäin. Alla olevasta kaikkia 15 vuotta täyttäneitä muuttajia koskevasta taulukosta nähdään, että vuotta 21 lukuun ottamatta tulokertymä on ollut muina vuosina kaikilla muuttajilla selvästi positiivinen. Vuonna 21 kunnallisverotulokertymä kääntyi yli 8 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Taulukko 4. Kunnallisveronalaisten tulojen kertymät (tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymien erotus) 1996-21, kaikki muuttajat ja työlliset muuttajat (1 ) 6 1996 1997 1998 1999 2 21 kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. 15-24 2 75 2 551 4 87 35 866 67 76 62 988 66 459 66 459 6 324 59 283 56 39 6 139 25-34 29 818 26 49 6 914 58 719 131 723 126 373 136 92 13 44 43 178 49 963 32 854 4 699 35-44 12 855 16 699-18 8-18 919-4 51-37 136-27 5-23 82-27 71-23 115-98 934-98 866 45-54 -17 133-15 458-24 858-18 48-48 193-35 377-64 366-54 15-48 28-37 357-28 393-24 49 55-64 -19 37-6 684-35 44-18 215-32 96-12 95-52 532-22 552-39 6-15 79-43 466-9 182 kaikki 26 245 41 127 22 722 38 971 77 883 13 898 58 981 96 395-11 242 33 73-81 9-29 285 Kun tarkastellaan työllisiä muuttajia tulokertymä kääntyi jo vuonna 2 runsaan miljoonan euron verran tappiolliseksi ja tappio kasvoi seuraavana vuonna jo lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kunnallisverotulokertymä positiivinen vain alle 35-vuotiailla muuttajilla Tulokertymä on ollut kaikilla muuttajilla sekä työllisillä muuttajilla erikseen positiivinen kahdessa alimmassa ikäryhmässä. 25-34-vuotiailla tulokertymä pieneni vuosina 2-21. 35-44-vuotiailla tulokertymän tappio kasvoi vasta vuonna 21, sen sijaan sitä vanhemmissa tappio selkeästi pieneni niin vuonna 2 kuin vuonna 21:kin. Lähtömuuttajien tulotaso korkeampi kuin tulomuuttajien Sekä tulo- että lähtömuuttajien tulotaso on noussut vuosittain. Tulo- ja lähtömuuttajien (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaisten tulojen erotus oli vuonna 1996 noin 967 euroa. Vuonna 1997 ero revähti 1 499 euroon, mutta supistui taas 1 32 euroon vuonna 1998. Vuoden 1999 aikana ero jällen kasvoi 1 618 euroon, mutta kaventui hieman 1 534 euroon vuonna 2 ja edelleen 1 59 euroon vuonna 21. Huomattavaa on, että kaikkien muuttajien kunnallisveronalaiset vuositulot suurenivat merkittävästi vuoden 2 aikana. Tulojen kasvu hidastui normaaliksi vuonna 21. 6 Tässä taulukossa ovat mukana vain työikäiset 15-64-vuotiaat muuttajat.
11 Taulukko 5. Vantaan lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset kunnallisveronalaiset vuositulot (euroa) vuosina 1996-21 Vuosi Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Erotus Lähtöm. / tulom., % työlliset muut työlliset muut työlliset muut työlliset muut 1996 19 173 7 414 2 512 8 24-1 339-1 385 16 111 1997 19 251 6 94 21 83 8 245-1 832-1 341 19 119 1998 19 469 7 176 21 395 8 397-1 926-1 221 19 117 1999 19 797 7 195 22 289 8 564-2 492-1 369 112 119 2 22 515 1 72 24 986 11 23-2 471-951 11 19 21 22 848 1 434 24 981 11 811-2 133-1 377 19 113 Vantaa sai muuttovoittonsa nuorista ja keski-ikäisistä keskituloisista, kun taas ylimpään tuloluokkaan kuuluvia keski-ikäisiä menetettiin muihin kuntiin enemmän kuin saatiin tilalle. Myös keskituloisia 55-vuotiaita ja sitä vanhempia muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. Edelliseen vuoteen verrattuna nuorten pienituloisten muuttovoitto hupeni ja keski-ikäisten pienituloisten muutot pois Vantaalta lisääntyivät. Kun asiaa tarkastellaan pidemmällä aikajaksolla (1996-21, liitekuviot 3-15) havaitaan, että 35-44 vuotiaissa muuttovoitto on kääntynyt lähes kaikissa tuloryhmissä tappiolliseksi. Aiemmin tappiota tuli vain kaikkein eniten ansaitsevista. Nyt taas heistä tullut tappio on hieman vähentynyt. Muissa ikäryhmissä ja tuloluokissa muutokset ovat olleet pieniä. Kuvio 4. Kunnallisveronalaista tuloa saaneiden nettomuutto tuloluokittain ja ikäryhmittäin vuonna 21 8 6 4 2 2 4 6 8 2-5999 6-11 999 12-21 999 22-31 999 32-41 999 42-51 999 52 + 15-24 25-34 35-44 45-54 55-65 65+ euroa vuodessa Helsingistä muuttaa Vantaalle keskituloisia, Uudenmaan ulkopuolelta keski- ja pienituloisia, Vantaalta muuttaa keskituloisia kehyskuntiin Vantaalle muutettiin Helsingistä ja Uudenmaan ulkopuolelta. Helsingistä Vantaalle muuttaneet olivat hieman parempituloisia kuin muualta Suomesta muuttaneet. Vantaalta muutettiin kehysalueelle tuloista riippumatta enemmän kuin kehysalueelta Vantaalle.
12. Kuvio 5. Muuttotase Vantaan ja eräiden muiden alueiden välillä tuloluokittain (euroa) vuonna 21 5 4 ä 3 2 1-1 -2 Helsinki Espoo Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Sipoo Muu Uusimaa Muu Suomi 2-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-41999 42-51999 52+ Nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan Pääasiallisen toiminnan mukaan muuttajia ja nettomuuttoa tarkasteltaessa nähdään (kuvio 6), että työllisen työvoiman nettomuutto Vantaalle kasvoi aina vuoteen 1999 saakka voimakkaasti, mutta on sen jälkeen alkanut vähentyä. Myös opiskelijoiden nettomuutto kasvoi vuoteen 1998 saakka jonkin verran. Työttömän työvoiman muuttovoitto sen sijaan on vähitellen huvennut ja vuoden 2 aikana se oli selvästi negatiivinen, mutta vuonna 21 taas niukasti positiivinen Eläkeläisten aiemmin kasvanut poismuutto Vantaalta on pysynyt lähes samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Myös alle 15-vuotiaiden muuttotase oli jo vuonna 2 selvästi negatiivinen ja tappio suureni edelleen vuoden 21 aikana. Kuvio 6. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1996-21 nettomuutto 14 12 1 8 6 4 2-2 -4 Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat -14-vuotiaat Eläkeläiset Muut 1996 1997 1998 1999 2 21
13 Työllisten 25-34-vuotiaiden nettomuutto supistui vuosina 2-21 ja vuoden 21 aikana 35-44-vuotaiden nettomuutto muuttui negatiiviseksi. Työttömien 45-54-vuotiaiden nettomuutto taas muuttui positiiviseksi vuonna 21. 55-64-vuotiaiden työttömien poismuutto Vantaalta on ollut jatkuvassa kasvussa koko tarkastelujakson (1996-21) ajan (liitetaulut 8-9). Toimialoista nettomuutto kasvoi vuodesta 2 vuoteen 21 vain rakentamisen toimialalta elantonsa saaneilla. Kaupan ja majoitustoiminnan toimialalla työskentelevien nettomuuton väheneminen oli vähäistä. Osuus nettomuuttovoitosta julkisen hallinnon, kaupan ja rahoituksen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla työskentelevistä on pysynyt yhtä suurena vuodesta toiseen. Myös rakennusalalla työskentelevien osuus on hivenen kasvussa. Sen sijaan kuljetuksen ja liikenteen toimialalla työskentelevien osuus nettomuuttovoitosta on tasaisesti pienentynyt ja sama suuntaus näyttää olevan teollisuuden parissa työskentelevillä (ks. liitetaulukko 1). Kuvio 7. Nettomuuttajien määrä Vantaalla elinkeinojen mukaan vuosina 1996-21 Muut Julkinen hallinto Rahoitus, liike-elämän palvelut Kuljetus, liikenne Kauppa Rakentaminen 21 2 1999 1998 1997 1996 Teollisuus Maa- ja metsätalous -5 5 1 15 2 25 3 35 4 45 Henkilöä Neljä viidennestä muuttovoitosta yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vantaalle muutti vuoden 21 aikana työllisiä eli työssä olevia 642 (897 vuonna 2) enemmän kuin täältä muutti pois muihin kuntiin. Tästä muuttovoitosta 81 % (82 % v.2 ja 86 % vuonna 1999) työskenteli yksityisellä sektorilla. Nettomuuttovoitto julkisella sektorilla työtään tekevistä koostuu yksinomaan alle 35- vuotiaista. Yksityisen sektorin työntekijöistä hieman muuttovoittoa on tullut myös 35-54- vuotiaista. Huomattavaa on, että julkiselle sektorille työhön sijoittuvien muuttovoitto on ollut kasvussa, mutta yksityisellä puolella muuttovoitto parina viimeisenä vuonna on kutistunut.
14 Kuviot 8 ja 9. Nettomuuttovoitto työnantajasektorin ja ikäryhmän mukaan 1996-21 7 Julkinen sektori nettomuutto 12 1 8 6 4 2-2 alle 35 35-54 55+ ikäryhmä 1996 1997 1998 1999 2 21 Yksityinen sektori nettomuutto 12 1 8 6 4 2-2 alle 35 35-54 55+ ikäryhmä 1996 1997 1998 1999 2 21 Vantaalle muuttajien koulutustaso kasvussa vuoteen 2 saakka Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitosta keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi tasaisesti. 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista, paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. Vuoden 21 nettomuuttovoitto jäi 523 henkilöä tappiolliseksi. Muuttotappio syntyi suurimmalta osin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Myös enintään perusasteen koulutuksen saaneista saatiin muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muuttovoitto ei kokonaan kompensoinut edellisistä ryhmistä tullutta tappiota. Työllisessä työvoimassa muuttotappiota tuli vain korkea-asteen koulutuksen saaneista ja heistäkin varsin niukasti. Enintään perusasteen koulutuksen saaneista muuttovoittoa tuli nyt enemmän kuin kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Enintään perusasteen ja korkeaasteen koulutuksen hankkinutta työtöntä työvoimaa muutti Vantaalle enemmän kuin Vantaalta pois. 7 Vuoden 21 tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. 21 lukuihin sisältyy myös ulkomainen nettomuutto.
15 Taulukko 6. Nettomuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1996-1 Pääasiallinen toiminta / 1996 1997 1998 1999 2 21 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 668 953 1 35 985 523-46 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 26 328 128 29-191 -91 * keskiasteen tutkinto 24 456 519 626 411 228 * korkea-asteen tutkinto 258 169 388 33 33-183 Työllinen työvoima 568 712 1 144 1 33 897 642 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 57 1 29 225 13 263 * keskiasteen tutkinto 32 416 497 643 467 381 * korkea-asteen tutkinto 29 196 438 435 327-2 Työtön työvoima 178 62 38 19-18 41 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 51 6-7 -21-87 15 * keskiasteen tutkinto 45 13-3 9-68 * korkea-asteen tutkinto 82 43 48 31-25 26 35 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista korkeasti koulutetuista muuttotappiota Kun työvoiman nettomuuttoa tutkitaan sekä koulutusasteen että iän mukaan nähdään, että perusasteen tutkinnon suorittaneissa Vantaa sai muuttovoittoa vuonna 21 kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Keskiasteen koulutuksen hankkineissa muuttovoittoa tuli 44- vuotiaissa ja sitä nuoremmissa ikäryhmissä. Sen sijaan jo 35-44-vuotiaita korkea-asteen tutkinnon suorittaneita muutti Vantaalta huomattavasti enemmän muualle kuin mitä heitä tuli Vantaalle. Muuttovoittoa tuli jonkin verran vain alle 35-vuotiaista. Kun koulutusta ja eri ikäryhmiä sekä pääasiallista toimintaa tarkastellaan rinnan, havaitaan, että korkea-asteen koulutuksen hankkineita alle 35-vuotiaita niin työllisiä kuin työttömiäkin muutti kaikkina tarkasteluvuosina selvästi enemmän Vantaalle kuin Vantaalta pois. Tosin muuttovoitto on kolme viime vuotta ollut laskussa. Samalla 35-44-vuotiailla korkea-asteen koulutuksen saaneissa muuttotappio on kasvanut, etenkin työllisten muuttotappio vuonna 21. Kuvio 1. Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan 1996-21 Henkilöä 4 3 2 1-1 -2-3 1996 1997 1998 1999 2 21
16 Keskiasteen koulutuksen hankkineista työllisistä muuttovoittoa tuli kaikkina vuosina vielä 35-44- ja useana vuonna 45-54-vuotiaistakin. Sen sijaan työttömistä tuli muuttotappiota kaikissa ikäryhmissä vuonna 21 ja 35 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista lähes kaikkina vuosina. Kuvio 11. Keskiasteen suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan 1996-21 Henkilöä 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1996 1997 1998 1999 2 21 Enintään perusasteen koulutuksen saaneista työllisistä muuttovoittoa saatiin vielä 45-54- vuotiaistakin ja muuttovoitto lisääntyi kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 21! Sen sijaan työttömät perusasteen koulutuksen saaneet henkilöt muuttivat jo 45 vuotta täytettyään kaikkina tässä tutkittuina vuosina useammin pois Vantaalta kuin Vantaalle (työllisten ja työttömien nettomuuttokuviot ovat liitteinä 11-16). Kuvio 12. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan 1996-21 4 3 2 Henkilöä 1-1 -2-3 -4-14 1996 1997 1998 1999 2 21
17 Yhteenveto Vantaalle ja Vantaalta muuttajien taloudellinen tausta 1996-21 Vantaalle muutetaan vuosittain enemmän kuin kaupungista muutetaan muualle. Uudet asukkaat tulevat eri puolilta Suomea, eniten kuitenkin Helsingistä ja muista isoista kaupungeista. Muuttotappiota Vantaa kärsii läheisiin maalaiskuntiin, pääkaupunkiseudun kehysalueelle. Vantaan saama muuttovoitto painottuu 16-29-vuotiaisiin, muissa ikäryhmissä tuli tarkastelujakson (1996-21) loppuvuosina muuttotappiota. Tasaisimmin muuttotappiota on tullut 45-64-vuotiaista. Vantaa menettää muuttovuosina tulojaan muuttoliikkeen seurauksena. Lähtömuuttajien kunnallisveronalaiset keskitulot ovat parisen tuhatta euroa suuremmat kuin kuntaan muuttajien. Vuonna 21 muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli lähes 1 miljoonaa euroa tappiollinen. Vantaalle muuttaa Helsingistä keskituloisia ja Uudenmaan ulkopuolelta pieni- ja keskituloisia. Vantaalta pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttavat ovat enimmäkseen keskituloisia. Muuttoliike lisää Vantaan työllisen työvoiman määrää. Eläkeläisiä muuttaa kaupungista enemmän muualle kuin heitä muuttaa kaupunkiin. Kaupan, rahoituksen ja liike-elämän palvelujen sekä julkisen sektorin toimialat vetävät väkeä Vantaalle. Neljä viidestä kuntaan muuttajasta tulee työhön yksityiselle sektorille. Vantaa vetää puoleensa koulutettua työvoimaa. Iän karttuessa todennäköisyys muuttaa pois Vantaalta on hieman sitä suurempi mitä enemmän henkilöllä on koulutusta. Lähteet: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta vuosina 1996-21
18 LIITEKUVIOT Liitekuvio 1. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten kunnallisveronalaisten tulojen erotus ikäryhmittäin vuosina 1996-21, kaikki muuttajat 4 2 tulojen erotus, euroa -2-4 -6-8 -1 kaikki 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 2. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten kunnallisveronalaisten tulojen erotus ikäryhmittäin vuosina 1996-21, työlliset muuttajat 4 2 tulojen erotus, euroa -2-4 -6-8 -1 kaikki 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21
19 Liitekuviot 3-5. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1996, 1997 ja 1998 1996 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 1997 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 1998 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+
2 Liitekuviot 6-8. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1999, 2 ja 21 1999 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 2 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 2-5999 6-11 999 12-21 999 22-31 999 32-41 999 42-51 999 52 + 21 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2-5999 6-11 999 12-21 999 22-31 999 32-41 999 42-51 999 52 +
21 Liitekuviot 1-12. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1996, 1997 ja 1998 1996 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 1997 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 1998 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+
22 Liitekuviot 13-15. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1999, 2 ja 21 1999 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 1-29999 3-59999 6-79999 8-99999 1-119 12-149999 15+ 2 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 2-5999 6-11 999 12-21 999 22-31 999 32-41 999 42-51 999 52 + 21 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2-5999 6-11 999 12-21 999 22-31 999 32-41 999 42-51 999 52 + 15-24 25-34 35-44 45-54 55-65 65+ euroa vuodessa
23 Liitekuvio 16. Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 1996-21, työlliset muuttajat 9 7 5 3 1-1 -3 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 17. 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 1996-21, kaikki muuttajat 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 18. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työlliset, perusaste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21
24 Liitekuvio 19. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työttömät, perusaste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 2. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työlliset, keskiaste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 21. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työttömät, keskiaste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21
25 Liitekuvio 22. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työlliset, korkea-aste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21 Liitekuvio 23. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan 1996-21 Työttömät, korkea-aste nettomuutto 4 3 2 1-1 -2-3 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1996 1997 1998 1999 2 21
Tilasto- ja tutkimusyksikön selvityksiä vuodesta 2: nro 15 (C9:2) nro 16 (C13:2) Kyttälä Hannu Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla Katsaus kaupungin ja palvelualueiden väestöön 199-luvulla ja vuonna 2 Kyttälä Hannu Teollisuutta ja varastoja Toimitilojen rakentaminen Vantaalla nro 17 Juhani Riihelä (C17:2) Vantaan sotavammaisten hoidon ja palvelun tarve vuonna 2 nro 18 (C2:2) nro 19 (C2:21) Söderlund Sari Kolottaako niskassa, kaihertaako mielessä? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Autetut arvioivat - tuetut tutkailevat, Hakunilan ja Länsimäen sosiaaliasemien asiakaskyselyn tulokset nro 2 Kyttälä Hannu (C11:21) Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2 nro 21 (C13:22) nro 22 (C17:22) nro 23 (C23:22) nro 24 (C25:22) nro 25 (C29:22) nro 26 (C2:23) nro 27 (C4:23) nro 28 (C18:23) nro 29 (C22:23) nro 3 (C4:24) Kekkonen Mikael Palvelu alueen mukaan Hakunilan palvelualueen lähipalveluiden saavutettavuus Kekkonen Mikael Segregaatio Vantaalla Katsaus alueellisen eriytymisen ulottuvuuksiin Vantaalla vuonna 2 Riihelä Juhani Päivä hoidossa Tyytyväisyys Vantaan palvelualueiden päivähoitopalveluihin vuonna 21 Riihelä Juhani Peruskoulun penkillä Tyytyväisyys peruskouluun Vantaan palvelualueilla vuonna 21 Riihelä Juhani Tyytyväisyys testissä Sosiaali- ja terveystoimen palvelut vuonna 21 Parviainen Elina Sattuuko selkään, saatko apua? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Terve sielu, terve ruumis Vantaalaisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen käyttö ja tyytyväisyys Kyttälä Hannu Muutot ja muuton suunnat Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina 1998-22 Kyttälä Hannu Työttömyyden kymmenen vuotta Työttömyys Vantaalla vuoden 1993 syyskuusta vuoden 23 syyskuuhun Riihelä Juhani Vuoristoiselta rannikolta tasaiseen sisämaahan Tulot ja tulonjako pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2. Osa-alueittainen selvitys. nro 31 Kyttälä Hannu (C5:24) Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 ISSN 1458-9826 ISBN 952-443-99-1 Paino: Materiaaliyksikkö, Vantaa 24