LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Transkriptio

1 LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE LLINEN HUOLTOSUHDE N PÄÄASIALLINEN TOIMINTA N KOULUTUSRAKENNE YHTEENVETO LÄHTEET KEHITYS Laukaan väestökehitys on jo pidempään ollut keskimääräistä myönteisempää. Aikavälillä on kunnan väkiluku noussut asukkaalla (36 %). Kasvu on vastannut Jyväskylän seutukunnan kehitystä (37 %), mutta on ollut selvästi voimakkaampaa kuin koko maassa (14 %) tai Keski-Suomen maakunnassa (11 %), jonka 23 kunnasta 17:sta asukasluku on tarkastelujaksolla pienentynyt. Laukaata voimakkaammin Keski-Suomessa ovat kasvaneet ainoastaan Muurame ja Jyväskylä. Viime vuosikymmenet eivät Laukaassa ole kuitenkaan olleet tasaista kasvua. Kunnan väestökehitys on vertailualueista poiketen jakautunut kolmeen hyvin erilaiseen jaksoon. Erityisen myönteistä kehitys oli vuosina , jolloin kunnan asukasmäärä kasvoi Jyväskylän seutukuntaakin nopeammin. Sen sijaan ajanjaksolla Laukaan väestönkasvu oli keskimääräistä hitaampaa ja kääntyi jopa laskuksi vuonna Vuosina väestönkasvu on ollut keskimääräistä voimakkaampaa. Sen aikana Laukaa on kasvanut lähes samaan tahtiin Jyväskylän seutukunnan kanssa. Vuonna 2013 väestönkasvu hidastui kuitenkin merkittävästi. 1 / 25

2 N MÄÄRÄN VUOSIMUUTOS (%) Jyväskylä seutukunta Keski-Suomi Koko maa Laukaa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestörakenne. MP 2014 Väkiluvun kehitystä voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin väestönmuutostekijöiden avulla. Kukin niistä kertoo tilastovuoden aikana tapahtuneen nettomuutoksen. Luonnollinen väestönlisäys, jota kutsutaan myös syntyneiden enemmyydeksi, muodostuu vuoden aikana syntyneiden sekä kuolleiden määrän erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto kertoo kuntaan muualta muuttaneiden (tulomuutto) sekä sieltä pois muuttaneiden (lähtömuutto) erotuksen. Vastaavasti nettosiirtolaisuus saadaan kuntaan ulkomailta muuttaneiden ja kunnasta ulkomaille muuttaneiden erotuksesta. Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen nämä kolme väestönmuutostekijää. Lopullinen väestönmuutos muodostuu väestönlisäyksestä sekä siihen tehdyistä rekisterikorjauksista. Seuraavaksi selvitetään, miten väestönmuutostekijät selittävät Laukaan viime vuosikymmenien erilaisia kehityskausia. Tämän jälkeen perehdytään kuhunkin väestönmuutostekijään yksityiskohtaisemmin. Voimakkaan väestönkasvun kaudella ( ) Laukaan väkiluku nousi vuosittain keskimäärin 213:lla (1,4 %). Tuolloin kaikki väestönmuutostekijät kasvattivat kunnan asukaslukua. Merkittävin niistä oli voitollinen kuntien välinen muuttoliike. Jakson aikana lähtömuutto Laukaasta oli vähäisintä koko tarkastelujaksolla, kun taas tulomuutto oli selvästi tätä voimakkaampaa. Parhaimmillaan vuonna 1984 yksin se nosti kunnan väkilukua 244 asukkaalla. Samoin luonnollisen väestönlisäyksen huippuvuodet sisältyivät tähän jaksoon, kun tavanomaista korkeampi syntyvyys ja matalampi kuolleisuus ajoittuivat samoihin vuosiin 1984 ja Voimakkaan kasvun kaudella myös nettomaahanmuutto oli voitollisinta. Näin siitäkin huolimatta, että jaksoon sisältyi kaksi siirtolaisuuden osalta tappiollista vuotta. Ulkoisilla tekijöillä kuten taloustilanteella on suuri vaikutus muuttoliikkeeseen, mikä on näkynyt myös Laukaan väestökehityksessä. Hitaan kasvun kausi ( ) aiheutui taloustaantuman myötä kunnalle tappiolliseksi kääntyneestä maassamuutosta. Tuolloin muista kunnista Laukaaseen muuttavien määrä pieneni, kun taas laukaalaisia muutti muualle aiempaa enemmän. Lähtömuutto kasvatti lama sekä vuonna 1994 voimaan tullut kotikuntalaki, jonka myötä opiskelijoiden oli mahdollista valita kotipaikkakunnakseen myös opiskelupaikkakunta. Tälle kehitykselle vastavoimina toimivat jakson alussa syntyvyyden nousun kasvattama luonnollinen väestönlisäys sekä vuotta 2 / 25

3 lukuun ottamatta voitollisena pysytellyt siirtolaisuus. Kunnan väestökehitys jäikin negatiiviseksi ainoastaan kerran, kun muuttotappio vuonna 1999 kohosi poikkeuksellisen suureksi (146 henkilöä). Hitaan kasvun kaudella keskimääräinen väestönlisäys oli 44 henkilöä (0,3 %) vuodessa. Vähitellen kuntien välinen muuttoliike kääntyi Laukaalle jälleen voitolliseksi ja kunnassa alkoi uusi keskimääräistä voimakkaamman väestönkasvun kausi ( ). Sitä vahvisti syntyvyyden kasvun voimistama luonnollisen väestönlisäys. Jakson lopulla myös siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto lisääntyi. Tällä uuden kasvun kaudella väkiluku nousi Laukaassa vuosittain keskimäärin 168 hengellä (1,0 %). Vaikka suhteellinen kasvu jäi edelleen vähäisemmäksi kuin vuosina , lähestyi väestön määrällinen lisäys sitä useana vuotena. Vuonna 2013 tapahtui kuitenkin käänne, kun väestönkasvu hidastui Laukaassa merkittävästi ja väkiluvun nousu jäi 107 henkeen (0,6 %). Vaikka väestönkasvu hidastui myös vertailualueilla, ei lasku ollut niissä yhtä merkittävä. Väestö kasvoi Laukaassa kuitenkin vielä hieman koko maata tai Keski-Suomea voimakkaammin, mutta jäi jo jälkeen Jyväskylän seutukunnan kehityksestä. Väestökehityksen hidastuminen aiheutui jälleen muuttoliikkeessä tapahtuneista muutoksista, kun sekä maassamuutto että siirtolaisuus kääntyivät Laukaalle tappiollisiksi. Vuonna 2013 ainoastaan luonnollinen väestönlisäys säilyi positiivisena. Se kohosi ennätyksellisen korkeaksi ja pystyi siten pitämään kunnan väestökehityksen kasvavana. Vuoden lopussa kunnassa oli asukasta. NMUUTOSTEKIJÄT LAUKAASSA henkilöä Väestön kokonaismuutos Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestönmuutokset. MP 2014 Ajanjaksolla ovat kuntien välinen muuttoliike sekä siirtolaisuus olleet muutamina vuosina Laukaalle tappiollisia ja ainoastaan luonnollinen väestönlisäys on pysynyt jatkuvasti positiivisena. Tarkastelujaksolla on Laukaan tärkein väestönmuutostekijä ollut kuntien välinen muuttoliike. Millään vertailualueella ei maassamuuton merkitys ole ollut näin suuri. Lähinnä Laukaata tilanne on Jyväskylän seutukunnalla. Sen sijaan useimmat muut maakunnan kunnista kärsivät muuttotappiosta. Myös koko Keski-Suomen muista maakunnista saamat muuttovoitot ovat jääneet vähäisiksi. Vertailualueilla tärkein väestönmuutostekijä onkin ollut luonnollisen väestönlisäys. Suurin sen painoarvo on ollut koko maassa sekä Keski-Suomessa. Myös nettosiirtolaisuudella on ollut kaikilla vertailualueilla Laukaata suurempi merkitys. 3 / 25

4 Kuntien välinen muuttoliike Laukaassa muista kunnista saama muuttovoitto on ollut lähes puolet (46 %) ajanjaksolla tapahtuneesta väestönkasvusta. Muuttoalttius on noussut pitkällä aikavälillä kunnassa kuten koko maassakin. Nykyisin viisi prosenttia laukaalaisista muuttaa vuosittain toiseen kuntaa, kun taas tulomuuttajien osuus väestöstä on kuusi prosenttia. Molempien ryhmien väestöosuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä 1980-luvun tilanteesta. Laukaassa kuten myös Jyväskylän seutukunnalla on sekä tulo- että lähtömuutto jonkin verran voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomessa. Tarkastelujaksolla maassamuutto on useimpina vuosina ollut Laukaalle voitollista. Ainoastaan vuosina 1980, , 1999 ja 2013 se on ollut kunnalle tappiollista. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO LAUKAASSA Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen tulomuutto henkilöä Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestönmuutokset. MP 2014 Seuraavassa sukupuolten ja ikäryhmien välisiä eroja muuttoaktiivisuudessa tarkastellaan ajanjakson vuosikeskiarvotietojen pohjalta. Tuolloin Laukaan väestönkasvu palasi keskimääräistä voimakkaamman kasvun uralle. Merkittävin selittäjä tälle kehitykselle oli pysyvästi voitolliseksi kääntynyt kuntien välinen muuttoliike. Tarkastelujaksolla Laukaaseen muutti vuosittain keskimäärin uutta kuntalaista, kun taas muualle siirtyi 925 laukaalaista. Keskimääräinen muuttovoitto oli vuosittain 89 asukasta. Koko maan tasolla naiset muuttavat hieman miehiä enemmän. Laukaassa sukupuolten väliset erot muuttoaktiivisuudessa ovat keskimääräistä vähäisempiä. Miehistä kuntaan kertyy kuitenkin jonkin verran enemmän muuttovoittoa. Tarkastelujaksolla muuttoliike on kasvattanut Laukaan väkilukua vuosittain keskimäärin 46 miehellä ja 43 naisella. Kuntien välinen muuttoliike on Laukaassa vilkkainta nuorten aikuisten, heidän pienten lastensa sekä nuorten ikäryhmissä. Laukaassa kuten koko maassakin muuttoaktiivisuus laskee iän myötä. Selvä lasku alkaa jo vuotiaiden ikäryhmästä. 60 vuotta täyttäneitä sekä sitä iäkkäämpiä muuttajien joukosta löytyy vain vähän. 4 / 25

5 Laukaan saamasta muuttovoitosta pääosa tulee alle kymmenvuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmistä. Sen sijaan lähes kaikki muuttotappiot syntyvät vuotiaista, mikä ainakin osin johtuu jatkokoulutustarjonnan vähäisyydestä kunnassa. Tätä vanhemmissa sekä vuotiaiden ikäryhmissä nettomuuton merkitys jää marginaaliseksi, sillä tulo- ja lähtömuuttajia on lähes saman verran KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE IKÄRYHMITTÄIN LAUKAASSA (vuosikeskiarvo ajanjaksolta ) Tulomuutto (1 014) Lähtömuutto (925) Nettomuutto (89) Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestönmuutokset. MP 2013 Pääosa Laukaan muuttoliikkeestä on seudullista. Ajanjaksolla kunnan tulomuutosta 66 prosenttia ja lähtömuutosta hieman vähemmän (62 %) on tapahtunut Jyväskylän seutukunnalla. Voitollisinta muuttoliike on ollut Jyväskylän kanssa, josta muuttovoittoa on tarkastelujaksolla kertynyt vuositasolla keskimäärin 109 henkeä. Myös Muuramen kanssa muuttoliike on ollut Laukaalle voitollista (5). Sen sijaan muihin Jyväskylän seudun kuntiin suuntautuva muuttoliike on ollut Laukaalle tappiollista. Kokonaisuudessaan Laukaan Jyväskylän seutukunnalta saama muuttovoitto on ollut vuosittain 98 asukasta. Muun Keski-Suomen kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Sinne suuntautuu lähtömuutosta 11 prosenttia, mutta tulomuuttoa sieltä saadaan vain yhdeksän prosenttia. Tarkastelujakson keskimääräinen muuttotappio on vuodessa ollut neljä henkeä. Tappiot aiheutuvat pääsoin muuttoliikkeestä Äänekoskelle (-10), jonka kanssa muuttoliike on Laukaalle Jyväskylän jälkeen määrällisesti merkittävintä. Muiden Keski-Suomen kuntien kanssa muuttoliike on vähäistä, mutta yleensä Laukaalle lievästi voitollista. Myös maakunnan ulkopuolinen muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Lähtömuutosta 28 prosenttia suuntautuu Keski-Suomen ulkopuolelle, mutta tulomuutosta vain neljäsosa saadaan sieltä. Vuositasolla muuttotappiota kertyy keskimäärin viisi henkeä. Suurimpien kaupunkien kanssa muuttoliike on yleensä ollut Laukaalle tappiollista. Näin on erityisesti Tampereen (- 16) kanssa. Sen sijaan useimpien muiden maakunnan ulkopuolisten kuntien kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi voitollista. 5 / 25

6 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE ALUEITTAIN LAUKAASSA Vuosikeskiarvo Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Jyväskylän seutukunta Muu Keski-Suomi Muut maakunnat henkilöä Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestönmuutokset. MP Taloustaantuma laskee muuttoalttiutta, joka yksittäisen kunnan kohdalla yleensä näkyy sekä tuloettä lähtömuuton laskuna. Näin on tapahtunut myös Laukaassa, vaikka muuttoliike onkin pysynyt selvästi voitollisena myös nykyisen vuonna 2008 alkaneen laman aikana. Taantuman alussa tulo- ja lähtömuutto hidastuivat, mutta elpyivät sitten varsin nopeasti. Laman pitkittyessä ne kääntyivät kuitenkin uudelleen laskuun. Vuonna 2013 kuntaan muuttavien määrän (945) lasku voimistui, kun taas lähtijöiden määrän (948) lasku hidastui. Seurauksena oli kolmen hengen muuttotappio. Määrällisesti se ei ole merkittävä, mutta pudotus aiempien vuosien keskimääräisestä nettomuutosta (-92) sitä jo on. Maassamuutto oli kunnalle tappiollista viimeksi vuonna Vuonna 2013 muuttotappioita kertyi aiempaa useammasta ikäryhmästä. Eniten niitä tuli edelleen vuotiaiden ikäryhmästä vaikka siinä tappiot hieman pienenivätkin muuttoalttiuden laskun seurauksena. Sen sijaan aiemmin voitollinen vuotiaiden muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi. Myös naisten osalta muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi. Miesten muuttovoitto pieneni selvästi aiemmista vuosista. Laukaan saama muuttovoitto Jyväskylän seutukunnalta laski 80 henkeen (-18). Tämä aiheutui Jyväskylästä saadun muuttovoiton pienenemisestä. Lisäksi muuttotappiot kasvoivat erityisesti Hankasalmelle sekä Uuraisille ja Petäjävedelle. Myönteistäkin kehitystä tapahtui, sillä muuttovoitto Muuramesta kasvoi merkittävästi (18) ja tappiot Toivakkaan laskivat hieman. Muuttotappiot muualle Keski-Suomeen kasvoivat nousten kymmeneen henkeen. Eniten tappiota tuli Joutsaan ja Jämsään suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Sen sijaan Äänekosken kanssa muuttoliike kääntyi lievästi voitolliseksi. Suurin muutos tapahtui kuitenkin maakunnan ulkopuolelle suuntautuneessa muuttoliikkeessä, joka aiemmin oli Laukaalle vain lievästi tappiollista. Vuonna 2013 sen tappiot nousivat 73 henkeen. Niitä syntyi sekä suurimpien kaupunkien että muiden kuntien kanssa. Erityisesti tappiot Kuopioon ja Helsinkiin kasvoivat. Poikkeuksena oli vain Tampere, jonne nyt muutettiin aiempaa vähemmän. Muuttoliikettä on tarkasteltu laajemmin raportissa Laukaan muuttoliike ja uudet asukkaat. 6 / 25

7 Luonnollinen väestönlisäys Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys Laukaan väestökehitykselle on ollut lähes yhtä suuri kuin muista kunnista saatujen muuttovoittojenkin. Sen osuus ajanjaksolla tapahtuneesta väestönlisäyksestä on ollut 45 prosenttia. Korkeimmillaan syntyneiden enemmyys on ollut vuosina 1984, 1992 ja Laukaassa on syntyneitä ollut koko tarkastelujakson ajan kuolleita enemmän. Tilanne ei ole itsestäänselvyys, sillä Keski-Suomen kunnista useimmat ovat jo pidempään kärsineet syntyvyyden ylittävästä kuolleisuudesta. Laukaassa syntyneitä sekä kuolleita on vuositasolla nykyisin hieman enemmän kuin tarkastelujakson alussa. Molempien ryhmien osuus koko väestöstä on kuitenkin pienentynyt, sillä tarkastelujaksolla sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat Laukaassa koko maan tavoin hieman laskeneet. Kaudella on luonnollinen väestönlisäys ollut vuositasolla keskimäärin 70 henkeä (0,4 %). Kunnassa on syntynyt vuosittain 219 lasta, kun taas 149 kuntalaista on kuollut. Tuhatta asukasta kohden on Laukaassa syntynyt 12 lasta ja kuolleita on ollut kahdeksan. Vastaavalla ajanjaksolla on tämä yleinen syntyvyysluku ollut koko maassa 11 ja yleinen kuolleisuusluku yhdeksän 1. LUONNOLLINEN NLISÄYS LAUKAASSA Luonnollinen väestönlisäys Elävänä syntyneet Kuolleet henkilöä Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestönmuutokset. MP 2014 Väestön määrään suhteutettuna Laukaassa on siis keskimääräistä korkeampi syntyvyys ja matalampi kuolleisuus. Merkittävin selitys tähän löytyy väestön ikärakenteesta, jota voitollinen kuntien välinen muuttoliike on tukenut. Vaikutusta on ollut myös yleisellä eliniän pitenemisellä sekä Laukaan keskimääräistä korkeammalla hedelmällisyydellä. Kun koko maassa nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 1,82 lasta, syntyy Laukaassa asuvalle naiselle keskimäärin 2,55 lasta 2. Muuttoliikkeen tavoin ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta myös syntyvyyteen. Vastasyntyneiden määrä nousi Laukaassa 1990-luvun laman myötä ja vastaava vaikutus on ollut myös viimeisimmällä 1 Yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden ja yleisellä kuolleisuusluvulla kuolleiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden. Tilastokeskus Syntyneet. Käsitteet ja määritelmät. 2 Tilastokeskus Syntyneet. Liitekuvio 3. Kokonaishedelmällisyysluku kunnittain vuosilta / 25

8 lamalla. Vuonna 2013 syntyneiden määrä jatkoi kasvuaan Laukaassa ollen 260. Lisäksi kuolleisuus laski ollen 137 ja näin luonnollinen väestönlisäys nousi ennätyksellisen korkeaksi. Vuoden aikana tämä ainoa positiivisena säilynyt väestönmuutostekijä kasvatti kunnan väkilukua 123 hengellä (0,7 %). Siirtolaisuus Laukaan väkilukua on useimpina vuosina kasvattanut myös siirtolaisuus. Sen osuus tarkastelujakson väestönlisäyksestä on ollut yhdeksän prosenttia. Vuositasolla on vaihtelu maasta muuttajien määrässä ollut vähäistä, kun taas ulkomailta Laukaaseen tulleita on muutamina vuosina ollut tavallista enemmän. Korkeimmillaan heidän määränsä oli vuosina 1991 ja Nettosiirtolaisuuden merkitys on koko maassa ajanjaksolla kasvanut, kun taas Laukaassa se on hieman supistunut. Kuluvalla vuosituhannella on sekä maahanmuuttajia että maastamuuttajia ollut useimpina vuosina lähes yhtä paljon ja siten siirtolaisuuden merkitys väestökehitykselle on jäänyt vähäiseksi. Kaudella Laukaaseen on vuosittain muuttanut ulkomailta keskimäärin 28 uutta asukasta, kun taas ulkomaille on muuttanut 17 laukaalaista. Muuttovoittoa siirtolaisuus on vuositasolla kerryttänyt 11 henkilön verran (0,06 %). Vastaavana aikana nettosiirtolaisuuden osuus väestöstä on koko maassa ollut 0,22 prosenttia. Vuodesta 2010 lähtien ulkomailta Laukaaseen muuttaneita on ollut selvästi enemmän ja näin myös kunnan saama muuttovoitto on kasvanut. Vuonna 2013 tilanne kuitenkin muuttui ja siirtolaisuus kääntyi maassamuuton tavoin Laukaalle tappiolliseksi (- 8). Sekä maahanmuuttajien että maasta muuttajien määrä kasvoi. Laukaaseen muutti ulkomailta 12 henkeä, kun taas ulkomaille muuttajia oli 20. Siirtolaisuus oli Laukaalle tappiollista viimeksi vuonna. NETTOMAAHANMUUTTO LAUKAASSA Nettomaahanmuutto Maastamuutto ( ) Maahanmuutto ( ) henkilöä Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestönmuutokset. MP / 25

9 RAKENNE Laukaassa molempia sukupuolia on lähes yhtä paljon. Vuonna 2013 naisia oli kunnassa 49,9 prosenttia väestöstä, kun taas koko maassa naisten osuus oli 50,8 prosenttia. Myös Keski- Suomessa ja Jyväskylän seutukunnalla naisten väestöosuus on korkeampi kuin Laukaassa. Ajanjaksolla on naisten ja miesten määrä kasvanut Laukaassa lähes samaan tahtiin, kun taas muilla vertailualueilla on väestönkasvu ollut selvästi voimakkaampaa miesten kohdalla. Tarkastelujakson väestönkasvusta miesten osuus on Laukaassa ollut 50,2 prosenttia, mutta koko maassa jo 55,1 prosenttia. Myös muilla vertailualueilla miesten määrä on kasvanut naisia enemmän ja näin miesten osuus väestöstä on noussut. Ajanjaksolla Laukaassa tapahtunut väestönkasvu on näkynyt kaikissa pääikäryhmissä. Määrällisesti eniten on lisääntynyt työikäisten vuotiaiden määrä, kun taas suhteellinen kasvu on ollut voimakkainta eläkeikäisten joukossa. Työikäisten määrä on kasvanut 2 232:lla (25 %). Alle 15-vuotiaita on nyt (37 %) enemmän ja 65 vuotta täyttäneitä (101 %) enemmän. Koko maassa on sekä eläkeikäisen (83 %) että työikäisen (8 %) määrä kasvanut Laukaata vähemmän. Merkittävin ero löytyy kuitenkin lasten ikäryhmästä, joka koko maassa on tarkastelujaksolla supistunut (-7 %). IKÄRYHMITTÄIN LAUKAASSA 1980 JA Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne. MP 2014 Pääikäryhmien sisällä kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtenäistä. Tarkastelujaksolla ovat yksittäisistä ikäryhmistä määrällisesti eniten kasvaneet vuotiaiden sekä alle 11-vuotiaiden ikäryhmät. Niihin voitollinen muuttoliike on vaikuttanut merkittävästi. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on kuitenkin eliniän nousun myötä ollut iäkkäimpien kuntalaisten kohdalla. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmät ovat nyt selvästi pienempiä kuin 1980-luvulla. Myös muutamat muut tähän nuorten aikuisten joukkoon kuuluvat ikäryhmät ovat aiempaa pienempiä tai pysyneet kooltaan lähes samana. Tämän loven ikärakenteeseen on aiheuttanut maassamuutto. Monet pienentyneisiin ikäryhmiin 9 / 25

10 kuuluvista ovat opiskelijoita ja vuonna 1994 voimaan tulleen kotikuntalain myötä heillä on ollut mahdollisuus valita kotipaikkakunnakseen myös opiskelupaikkakunta. Keskimääräistä korkeamman syntyvyyden sekä maassamuuton vaikutuksesta väestön ikärakenne poikkeaa Laukaassa koko maasta. Merkittävimmät erot löytyvät vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat Laukaassa poikkeuksellisen pieniä sekä alle 17-vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat kunnassa selvästi keskimääräistä suurempia. Myös monet vuotiaiden ikäryhmistä ovat kunnassa suurempia kuin koko maassa, kun taas yli 45-vuotiaita on keskimääräistä vähemmän. Laukaassa väestön keski-ikä onkin 40 vuotta, kun se koko maassa on 42 vuotta. Poikia syntyy hieman enemmän, mutta miesten keskimääräinen elinikä on naisia lyhyempi. Tästä johtuen miehet ovat koko maassa enemmistönä kaikissa ikäryhmissä aina 51-ikävuoteen saakka, minkä jälkeen naiset muodostavat enemmistön kaikissa ikäryhmissä. Laukaassa naiset saavuttavat pysyvän enemmistöaseman vasta 80-vuotiaina. Kunnasta löytyy kuitenkin monia yksittäisiä tätä nuorempia ikäryhmiä, joissa naiset muodostavat enemmistön. Eniten tällaisia koko maasta poikkeavia ikäryhmiä on vuotiaiden joukossa ja selitys löytyy jälleen muuttoliikkeestä. Sen sijaan vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä on Laukaassa keskimääräistä enemmän miehiä. N SUHTEELLINEN IKÄRAKENNE 2013 (Ikäluokan prosenttiosuus koko väestöstä) Laukaa Koko maa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestö. MP / 25

11 ENNUSTE Voitollinen kuntien välinen muuttoliike on tärkein selittäjä Laukaan keskimääräistä myönteisemmälle väestökehitykselle. Koska muuttovoitto on painottunut nuoriin lapsiperheisiin, on se näkynyt myös syntyvyyden nousuna ja siten luonnollisen väestönlisäyksen kasvuna. Jos kehitys jatkuu yhtä myönteisenä, saavuttaa Laukaa asukaan rajan jo vuonna Mikäli muuttoliike jätetään ennusteesta pois, saavuttaa kunta tämän kuntarakenneuudistuksen myötä tärkeäksi nousseen väkiluvun 3 vasta vuonna Sekä omavaraisuuteen perustuva ennuste että muuttoliikkeen sisältävä ennuste on laadittu vuoden 2011 väestörakenteen sekä vuosien väestönmuutostietojen perusteella. Näin ollen vuoteen 2040 yltävään ennustekauteen ei sisälly hitaan kasvun ( ) kaltaista tappiollisen maassamuuton jaksoa. Silti väestönkasvun ennustetaan hidastuvan. Näin tapahtuu myös kaikilla vertailualueilla, mutta Laukaassa pudotus on jyrkin. Kunnan väestönkasvu on jo hidastunut ja ennusteen mukaan se taantuu koko maan tasolle vuoteen 2027 mennessä. Ennustejakson loppupuolella kunnan vuosittainen kasvu on enää 0,2 prosenttia. Sen sijaan Jyväskylän seutukunnan ennustetaan kasvavan edelleen keskimääräistä nopeammin, vaikka myös sen kasvuvauhti on jo hidastunut. LAUKAAN KEHITYS SEKÄ KAKSI ENNUSTETTA Väestökehitys Muuttoliikkeen sisältävä väestöennuste Omavaraisuuteen perustuva väestöennuste Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestöennuste. MP 2014 Vaikka ulkoisten tekijöiden kuten yleisen taloustilanteen vaikutus maassamuuton määrään ja sen suuntautumiseen on suuri, ei yksittäinen kunta ole näiden haasteiden edessä täysin aseeton. Tästä hyvänä esimerkkinä on kuntien välisen nettomuuton kääntyminen Laukaassa jälleen pysyvästi voitolliseksi kunnassa järjestettyjen asuntomessujen (2003) tuntumassa. Tällaiseen kunnan omaan aktiivisuuteen on jälleen tarvetta, sillä vuonna 2013 väestönkasvun jäi Laukaassa jo selvästi ennustettuakin vähäisemmäksi (-82 henkeä, -0,4 %). Tappiolliseksi kääntyneestä 3 Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi Tilastokeskus (2014). SVT. Väestöennuste. Laatuseloste. 11 / 25

12 muuttoliikkeestä johtuen työikäisen määrä laski 110 henkeä ennakoitua enemmän, kun taas lasten määrä kasvoi ennustettua vähemmän (-19) huolimatta ennätyksellisen korkeaksi kohonneesta syntyvyydestä. Sen sijaan eläkeikäisten määrä kasvoi ennustettua enemmän (47). N MÄÄRÄN VUOSIMUUTOS (%) JA ENNUSTETTU VUOSIMUUTOS (%) Jyväskylä seutukunta Keski-Suomi Koko maa Laukaa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestörakenne. MP 2014 N IKÄRAKENNE LAUKAASSA SEKÄ MUUTTOLIIKKEEN SISÄLTÄVÄ ENNUSTE Koko väestö Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne ja Väestöennuste. MP 2014 Mikäli vuoden 2013 väestökehitys jää vain hetkelliseksi ilmiöksi, tulee Laukaan väkiluku muuttoliikkeen sisältävän väestöennusteen mukaan kasvamaan asukkaalla (16 %) vuoteen 2040 mennessä. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten nousee eläkeikäisten määrä. Myös lasten ja 12 / 25

13 työikäisen väestön määrä lisääntyy vielä nykyisestä. Kaikkien pääikäryhmien kasvu tulee kuitenkin hidastumaan. Lasten ja eläkeikäisten kohdalla näin tapahtuu kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Eläkeikäisten määrä kasvaa koko ennustejakson, kun taas lasten määrä kääntyy laskuun vuonna Työikäisen väestön määrä supistuu hieman lähivuosina, mutta kääntyy kuluvan vuosikymmenen lopulla jälleen lievään, ennustekauden loppuun jatkuvaan kasvuun. Vuoden 2013 tasoon verrattuna kasvaa ennustejaksolla yksittäisistä ikäryhmistä sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten 69 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ikäryhmät. Myös useimpien alle 29-vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmistä ennustetaan kasvavan. Sen sijaan nykyisestä pienenemään tulevat useimmat vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmistä sekä muutama pienten lasten ikäryhmä. N IKÄRAKENNE LAUKAASSA 2013 JA Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne ja Väestöennuste. MP 2014 LLINEN HUOLTOSUHDE Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden lasten ja 65 vuotta täyttäneiden eläkeikäisten määrä sataa työikäistä (15-64) kohden on ajanjaksolla heikentynyt Laukaassa. Työikäisten määrän kasvu ei ole pystynyt täysin tasaamaan lasten ja eläkeikäisten määrän nousua. Kun vuonna 1980 kunnassa oli sataa työikäistä kohden 33 lasta ja 17 eläkeikäistä, oli vuonna 2013 Laukaassa sataa työikäistä kohden jo 36 lasta ja 28 eläkeikäistä kuntalaista. Väestöllinen huoltosuhde on Laukaassa ollut perinteisesti korkeampi kuin koko maassa. Ajanjaksolla on tuo ero vain suurentunut. Vaikka kaikki pääikäryhmät ovat Laukaassa kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin, on kehitys poikennut eniten juuri huollettavien eli lasten ja eläkeikäisten kohdalla. Koko maassa alle 15-vuotiaiden määrä on tarkastelujaksolla 13 / 25

14 Laukaasta poiketen pienentynyt. Näin ollen on myös lasten huolto-osuus (26) laskenut ja se on nyt selvästi matalampi kuin Laukaassa. Sen sijaan eläkeikäisten huolto-osuus (30) on koko maassa edelleen korkeampi. Laukaa Koko maa LLINEN HUOLTOSUHDE (lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohden) Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne ja Väestöennuste (sis. muuttoliikkeen). MP 2014 Vuodesta 2009 lähtien on väestöllinen huoltosuhteen heikkeneminen Laukaassa voimistunut. Myös väestönkasvun hidastuminen vuonna 2013 näkyi huoltosuhteessa. Se heikkeni lähes kolme prosenttiyksikköä (2,8) edellisestä vuodesta ylittäen ennusteen prosenttiyksiköllä. Huoltosuhteen heikkeneminen tulee jatkumaan vuoteen 2033 saakka, jolloin kunnassa on jo 78 huollettavaa 100 työikäistä kohden. Merkittävin syy tälle kehitykselle on eläkeikäisen väestön määrän kasvu, joka jatkuu koko ennustekauden. Myös alle 15 -vuotiaiden määrän ennustetaan kunnassa kasvan vielä vuoteen 2028 saakka. Huoltosuhdetta heikentää myös se, että huoltajien eli työikäisen väestön määrä ei enää kasva samaan tahtiin kuin kuluneina vuosikymmeninä. N PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Väestön pääasiallinen toiminta kuvaa väestön taloudellisen toiminnan laatua. Sen perusteella väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Vuonna 2011 Laukaassa oli työvoimaan kuuluvaa asukasta. Koko väestöstä heidän osuutensa oli 47 prosenttia. Kunnan väestönkasvu on näkynyt myös työvoiman kasvuna, joka on ollut selvästi koko maata voimakkaampaa. Vuodesta 1990 on työvoimaan kuuluvien määrä lisääntynyt kunnassa viidenneksellä (1 469). Tarkastelujaksolla työvoiman määrä on useimpina vuosina kasvanut. Ainoastaan lamavuosina 1993 ja 1994 sekä vuonna 2005 on työvoiman määrä kunnassa pienentynyt 5. 5 Vertailukelpoisia tilastotietoja väestön pääasiallisesta toiminnasta on saatavissa ajanjaksolta Tässä tarkastelu on rajattu vuosiin / 25

15 Laukaassa työvoimaan kuuluvista 89 prosenttia (7 748) oli työssä vuonna Työllisten määrä laski voimakkaasti 1990-luvun alkupuolen lamavuosina ( ). Tämän jälkeen työllisten määrä on kasvanut lukuun ottamatta vuosia 2005 ja Lamavuonna 2009 työllisten määrä supistui (-193, -2,5 %), mutta on taas sen jälkeen kasvanut parilla prosentilla vuosittain. Voimakkaimmat kasvuvuodet ajoittuvat vuosiin ja Työllisten määrä on kasvanut työvoimaa hitaammin, koska työttömien määrä on vuodesta 1990 kaksinkertaistunut (102 %). Vuonna 2011 Laukaassa oli 916 työtöntä. Työttömien määrä nousi Laukaassa muun maan tavoin voimakkaasti 1990-luvun alussa. Vuodesta 1994 lähtien on työttömien määrä kunnassa laskenut lukuun ottamatta vuosia 1996 ja Työvoiman ulkopuolella oli vuonna 2011 Laukaan asukkaista (53 %). Heistä suurimman ryhmän muodostivat alle 15-vuotiaat, joita kunnan väestöstä oli (22 %). Hieman vähemmän oli eläkeläisiä (3 914, 21 %). Koululaisia ja opiskelijoita oli (6 %) ja varus- ja siviilipalvelusmiehiä 57 (0,3 %). Muita työvoiman ulkopuolella olevia oli 468 (3 %). Ajanjaksolla on työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut 1 087:llä (13 %). Kasvu on tapahtunut pääasiassa lamavuosina, kun taas noususuhdanteessa kuten vuosina ja 2006 työvoiman ulkopuolella olevien määrä on laskenut. Erityisesti tällaisena työvoimareservinä ovat toimineet koululaiset ja opiskelijat. Sen sijaan muut työvoima ulkopuolella olevat ryhmän määrässä ei taloussuhdanteiden vaihtelu näy näin selkeästi. Tarkastelujaksolla tasaisimmin on kasvanut lasten ja eläkeläisten määrä. Eniten on vuositasolla vaihdellut varusmiesten määrä. N MÄÄRÄN MUUTOS PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN LAUKAASSA TYÖVOIMA Työlliset Työttömät TYÖVOIMAN ULKOP.OLEVAT Eläkeläiset vuotiaat Opiskelijat,koululaiset Varusmiehet,siviilipalv.miehet Muut työvoiman ulkop.olevat Lähde:Tilastokeskus.SVT.Työssäkäyntitilasto. MP Työvoiman kuten myös työllisten ja työttömien määrän kehitystä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Laukaan tilastokatsauksen Työvoima ja työpaikat osassa. 15 / 25

16 Työvoiman määrä on tarkastelujaksolla kasvanut enemmän kuin työvoiman ulkopuolella olevien määrä. Eniten on lisääntynyt työssäkäyvien kuntalaisten määrä. Suhteellisesti voimakkainta on kuitenkin ollut työttömien määrän kasvu. Työvoiman ulkopuolella olevista on Laukaassa tarkastelujaksolla kasvanut eniten eläkeläisten määrä. Myös lasten sekä koululaisten ja opiskelijoiden määrä on noussut. Sen sijaan varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten sekä erityisesti muut työvoiman ulkopuolella olevat ryhmään kuuluvien määrä on laskenut. Koko maahan verrattuna on Laukaan kehitys ollut varsin poikkeuksellista. Väestönkasvu ja erityisesti työvoiman määrän kasvu on ollut kunnassa selvästi voimakkaampaa. Laukaassa sekä työllisten että työttömien määrä on kasvanut keskimääräistä enemmän, kun taas työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kehittynyt melko yhtenäisesti. Yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa kuitenkin, että ainoastaan eläkeläisten määrä on kasvanut lähes samaan tahtiin koko maan kanssa. Sen sijaan muiden työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kehitys poikkeaa selvästi koko maasta johtuen muuttoliikkeestä. Sen sijaan alle 15-vuotiaiden määrä on Laukaassa kasvanut, kun taas koko maassa on lapsia nyt vähemmän kuin vuonna Opiskelijoiden ja koululaisten määrä on kunnassa kasvanut keskimääräistä hitaammin. Kun koko maassa muut työvoiman ulkopuolella olevat ryhmä on kasvanut, on heidän määränsä Laukaassa laskenut voimakkaasti. Myös varus- ja siviilipalvelusmiesten määrä on laskenut Laukaassa keskimääräistä enemmän. KOKO TYÖVOIMA Työttömät TYÖVOIMAN ULKOP.OLEVAT Eläkeläiset Opiskelijat,koululaiset vuotiaat N MÄÄRÄN SUHTEELLINEN MUUTOS (%) PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN Työlliset Muut työvoiman ulkop.olevat Varusmiehet,siviilipalv.miehet Laukaa Koko maa Lähde:Tilastokeskus.SVT.Työssäkäyntitilasto. MP 2013 Keskimääräistä voimakkaammasta kasvusta huolimatta on Laukaassa työvoimaan kuuluvia sekä työssäkäyviä väestöstä vähemmän kuin koko maassa tai Jyväskylän seutukunnalla. Sen sijaan työttömiä on kunnassa hieman koko maata enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin Keski- Suomessa tai Jyväskylänseudulla. Merkittävin syy siihen, että Laukaassa on työvoiman ulkopuolella olevia keskimääräistä enemmän, on alle 15-vuotiaiden suuri määrä. Millään vertailualueista ei lasten osuus väestöstä ole yhtä korkea. Sen sijaan koululaisia ja opiskelijoita on jatkokoulutusmahdollisuuksista johtuen Laukaassa kaikkia vertailualueita vähemmän. Myös eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on kunnassa keskimääräistä vähemmän. 16 / 25

17 N PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2011 TYÖVOIMA Työlliset Työttömät TYÖVOIMAN ULKOP.OLEVAT vuotiaat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta %-osuus koko väestöstä Lähde:Tilastokeskus.SVT.Työssäkäyntitilasto. MP 2014 N KOULUTUSRAKENNE Väestön koulutusaste on Laukaassa noussut voimakkaasti ajanjaksolla Ainoastaan perusasteen koulutuksen saaneiden määrä on laskenut ( ), kun taas tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa suorittaneiden määrä on kasvanut (4 107). Jo vuonna 1992 oli enemmistö 15-vuotta täyttäneistä laukaalaisita suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon. Tarkastelujakson lopussa heidän osuutensa oli kohonnut 69 prosenttiin. Koulutustaso on Laukaassa noussut keskimääräistä nopeammin. Tutkinnon suorittaneiden määrä on kunnassa kasvanut 70 prosentilla, kun koko maassa kasvu on jäänyt 53 prosentiin. Selitys Laukaan myönteisemmälle kehitykselle löytyy kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Sen seurauksena vuotiaiden määrä on kunnassa kasvanut keskimääräistä enemmän. Vaikka myös iäkkäämpien ja yleensä matalamman koulutustason omaavien ikäryhmät ovat kunnassa kasvaneet keskimääräistä enemmän, on heidän osuutensa 15-vuotta täyttäneistä Laukaassa edelleen matalampi kuin koko maassa. Maassamuutto on syynä myös siihen, että Laukaassa nuorten vuotiden ikäryhmät ovat tarkastelujaksolla pienentyneet merkittävästi. Koska niihin kuuluu paljon vielä opintojaan suorittavia, näkyy tämä kunnassa ilman tutkintoa olevien keskimääräistä pienempänä määränä 7. 7 Koko maassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on vähiten vuotiaiden ikäryhmissä. Samoin heidän määränsä alkaa laskea vuotiaien ikäryhmästä lähtien. Tilastokeskus Väestön koulutusrakenne. Liitekuvio 2. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudet ikäryhmittäin / 25

18 Vuonna 2012 Laukaassa asuvista 15 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 44 prosentilla (6 321) oli korkeimpana suoritettuna koulutuksena keskiasteen tutkinto. Joka kymmenes oli suorittanut alimman korkea-asteen tutkinnon (1 497) ja yhdeksällä prosentilla oli alempi korkeakouluasteen tutkinto (1 314). Ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut kuusi prosenttia (805) ja tutkijakoulutuksen saaneita oli prosentti (69). Keskiaste Alin korkeaaste/alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste/ Tutkijakoulutus 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä N KOULUTUSRAKENNE LAUKAASSA Lähde: Tilastokeskus. SVT.Väestön koulutusrakenne. MP 2013 Laukaassa tutkintojen suorittaneita on nyt aiempaa enemmän kaikilla koulutusasteilla. Eniten on lisääntynyt niiden kuntalaisten määrä, joilla korkein suoritettu tutkinto on keskiasteen tutkinto (2 101), kun taas suhteellisesti voimakkaimmin on kasvanut tutkijakoulutuksen saaneiden määrä. Erityisesti korkea-asteen koulutuksen saaneiden kuntalaisten määrä on Laukaassa kasvanut huomattavasti voimakkaamin kuin koko maassa. Myös kaikilla muilla koulutusasteilla on tutkinnon suorittaneiden määrä kasvanut kunnassa keskimääräistä enemmän. Sen sijaan ainoastaan perusasteen koulutuksen saaneet ovat vähentyneet samaan tahtiin koko maan kanssa. Laukaassa perusasteen jälkeinen tutkinto on keskimääräistä useammalla 15 vuotta täyttäneellä. Erityisesti keskiasteen eli ammatillisen tai lukio koulutuksen saaneita on enemmän. Alimman korkeaasteen sekä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osalta Laukaa ei sanottavasti poikkea koko maasta tai Keski-Suomesta. Sen sijaan ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen saaneita on kunnassa kaikkia vertailualueita vähemmän. Suurimmillaan tämä ero on Jyväskylän seutukuntaan verrattaessa. Viime vuosikymmenten kehityksestä huolimatta, jää väestön koulutustaso Laukaassa vielä hieman keskitason alapuolelle, kun vertailussa huomioidaan koulutuksen kesto 8. Tämä johtuu siitä, että 8 Väestön koulutustasoa voidaan mitata koulutustasoluvulla, joka kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä koti. Koulutustasolukua laskettaessa käytetään perusjoukkona 20 vuotta täyttänyttä väestöä, sillä tätä nuoremmilla koulutus on usein vielä kesken. Tilastokeskus (2013). Väestön koulutusrakenne. Käsitteet ja määritelmät. 18 / 25

19 kunnassa on keskiasteen tutkinnon suorittaneita keskimääräistä enemmän ja korkeamman asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneiden koulutuksen keskimääräisen pituus oli Laukaassa 3,3 vuotta, kun se koko maassa oli 3,4 vuotta. Ero koulutuksen kestossa on suurempi miesten kohdalla. Laukaassa miesten perusasteen jälkeinen koulutus oli kestänyt keskimäärin 3,1 vuotta, kun koko maassa miesten koulutus oli vienyt 3,3 vuotta. Naiset kouluttautuvat useammin miehiä pidemmälle, joskin enemmistö kaikkein korkeimman koulutusasteen eli tutkijakoulutuksen hankkineista on edelleen miehiä. Laukaassa naisten tutkinnon suorittaminen oli kestänyt keskimäärin 3,4 vuotta. Koko maassa naiset koulutus oli kestänyt keskimäärin 3,5 vuotta. N KOULUTUSRAKENNE 2012 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta prosenttia 15 vuotta täyttänestä väestöstä Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestön koulutusrakenne. MP 2013 Laukaassa tutkinnon suorittaneista selvä enemmistö (37 %) on hankkinut koulutuksensa tekniikan alalta. Seuraavaksi eniten tutkintoja on kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen (15 %), palvelualojen (15 %) sekä terveys- ja sosiaalialan (14 %) koulutusaloilta. Ajanjaksolla ovat kunnassa määrällisesti eniten lisääntyneet tekniikan (1 425) sekä terveys- ja sosiaalialan (954) osaajat. Suhteellisesti voimakkaimmin on kasvanut luonnontieteellisen sekä humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneiden määrä. Koko maahan verrattuna Laukaassa on selvästi enemmän tekniikan alan osaajia. Myös palvelualojen sekä maa- ja metsätalouden tutkintojen haltijoita on kunnassa keskimääräistä enemmän. Selvästi vähemmän on vain yleissivistävän koulutuksen saaneita. Näin ollen keskiasteen tutkinnot painottuvat kunnassa vahvasti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Myös kaupallisen ja yhteiskunnallisen sekä humanistisen ja taidealan osaajia on Laukaassa viime vuosien kehityksestä huolimatta vielä keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan terveys- ja sosiaalialan, luonnontieteellisen, kasvatustieteellisen ja opettajakoulutuksen saaneiden osuus tutkinnon suorittaneista vastaa koko maan tasoa. 19 / 25

20 TUTKINNON SUORITTANEET KOULUTUSALAN MUKAAN LAUKAASSA 2012 JA HEIDÄN MÄÄRÄNSÄ MUUTOS Tekniikan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. koulutus Palvelualojen koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Yleissivistävä koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kasvatustiet. ja opettajankoulutus Luonnontieteellinen koulutus Tutkinnot 2012 Muutos Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestön koulutusrakenne. MP 2014 TUTKINNON SUORITTANEET KOULUTUSALAN MUKAAN 2012 Tekniikan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. Palvelualojen koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Yleissivistävä koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kasvatustiet. ja opettajankoulutus Luonnontieteellinen koulutus Laukaa Koko maa prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestön koulutusrakenne. MP / 25

21 YHTEENVETO Laukaan väestökehitys on jo pidempään ollut myönteistä. Kun enemmistö Keski-Suomen kunnista kärsii väestökadosta syntyvyyden ylittävän kuolleisuuden sekä tappiollisen maassamuuton seurauksena, kasvaa Laukaan asukasluku keskimääräistä voimakkaammin. Merkittävin selittäjä tälle myönteisele kehitykselle on ollut voitollinen kuntien välinen muuttoliike, joka on lisännyt erityisesti lapsiperheiden määrää kunnassa. Maassamuutto on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että syntyvyys on Laukaassa keskimääräistä korkeammalla tasolla ja että se ylittää selvästi kuolleisuuden. Luonnollinen väestönlisäys onkin Laukaassa ollut lähes maassamuuton veroinen väestönkasvun aiheuttaja. Sen sijaan siirtolaisuuden merkitys on kunnassa jäänyt vähäiseksi. Viime vuosikymmenien kasvukehitys näkyy Laukaassa koko maata tasapainoisempana väestörakenteena. Molempia sukupuolia on lähes yhtä paljon ja väestön jakautuminen eri ikäryhmiin on tasaisempaa. Lapsia on keskimääräistä enemmän, kun taas eläkeikäisiä keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksellisen pieniä ovat Laukaassa ainoastaan nuorten aikuisten ikäryhmät, joihin kuuluvista monet muuttavat kunnasta pois. Usein syynä on opiskelu toisella paikkakunnalla. Laukaan väestökehitys ei kuitenkaan ole ollut jatkuvasti yhtä myönteistä luvun talouslaman myötä maassamuutto oli kunnassa useana vuotena tappiollista ja kunnan väestönkasvu jäi koko maata hitaammaksi. Kuluvalla vuosituhannella kuntien välinen muuttoliike on pysynyt Laukaalle voitollisena ja sen myötä väestökehitys on palannut keskimääräistä voimakkaamman kasvun uralle. Väestönkasvu on jo hidastunut koko maassa ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Laukaaseen on ennustettu poikkeuksellisen suurta pudotusta nykytasosta. Tästä kehityksestä esimakua saatiin jo vuonna 2013, kun kunnan väestönkasvu hidastui merkittävästi aiemmin vahvasti voitollisen maassamuuton sekä lievästi voitollisen siirtolaisuuden käännyttyä kunnalle tappiollisiksi. Kunnan väkiluvun kasvusta vastasi yksin luonnollinen väestönlisäys. Tapahtuneen ja ennustetun väestökehityksen vertailu antaa ehkä parhaan kuvan siitä, miltä Laukaan tulevaisuus saattaa näyttää ja miten se poikkeaa viime vuosikymmenten kehityksestä. Ajanjaksolla on Laukaan asukasluku noussut 4 912:lla (36 %). Lasten määrä on kasvanut 1 110:llä (37 %) ja eläkeikäisten määrä 1 570:llä (101 %). Määrällisesti merkittävin lisäys on kuitenkin tapahtunut työikäisessä väestössä, jonka määrä on noussut 2 232:lla (25 %). Muuttoliikkeen huomioivalla ennustejaksolla Laukaan väestökehitys tulee olemaa hyvin erilaista. Väestönkasvu jatkuu, mutta se hidastuu oleellisesti ja kohdistuu ikäryhmiin eri tavoin. Ennustejakson lopussa kunnassa on asukasta nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa 16 prosentin lisäystä vuoden 2013 tilanteeseen. Lasten sekä työikäisen väestön määrän kasvu hidastuu aiempaan verrattuna merkittävästi. Ennustejakson lopussa lapsia on 418 (10 %) nykyistä enemmän ja työikäistä väestöä 799 (7 %) nykyistä enemmän. Ainoastaan eläkeikäisten määrä kasvaa enemmän kuin viimeisten vuosikymmenten aikana. Vanhusten määrän ennustetaan nousevan 1 671:lla (53 %). 21 / 25

22 Ennustettu muutos Tapahtunut muutos NMUUTOS IKÄRYHMITTÄIN JA ENNUSTETTU MUUTOS LAUKAASSA 0-14 Tapahtunut muutos Ennustettu muutos Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestönmuutokset ja Väestöennuste (sis. muuttoliikkeen) MP 2014 Lasten ja erityisesti eläkeikäisten määrän kasvu sekä työikäisen väestönkasvun hidastuminen jo lähivuosina heikentää väestöllistä huoltosuhdetta. Se on Laukaassa ollut perinteisesti korkeampi kuin koko maassa. Ajanjaksolla on tuo ero vain suurentunut. Vaikka kaikki pääikäryhmät ovat Laukaassa kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin, on kehitys poikennut eniten juuri huollettavien eli lasten ja eläkeikäisten kohdalla. Viime vuosina on huoltosuhteen heikkeneminen Laukaassa voimistunut. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2033 saakka, jolloin kunnassa on nykyisen 64 huollettavan sijaan jo 78 huollettavaa sataa työikäistä kohden. NMUUTOS (%) IKÄRYHMITTÄIN JA ENNUSTETTU MUUTOS (%) Yhteensä Laukaa 0-14 Koko maa Yhteensä Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestönmuutokset ja Väestöennuste (sis. muuttoliikkeen) MP / 25

23 Väestön kehitys on Laukaassa poikennut ja tulee myös jatkossa poikkeamaan koko maan kehityksestä. Vaikka kunnan väestönkasvun ennustetaan hidastumisen myötä lähenevän koko maan tasoa, kasvavat ennustekaudella kaikki pääikäryhmät Laukaassa keskimääräistä enemmän. Erityisesti näin on eläkeikäisten kohdalla. Koko maasta poiketen työikäisenkin väestön ennustetaan kunnassa vielä kasvavan, kun taas koko maassa työikäisiä on vuonna 2040 jo nykyistä vähemmän. Laukaan väestörakenne säilyy koko maata tasapainoisempana. Ennusteen mukaan vuonna 2040 kunnan väestöstä on lapsia 21 prosenttia, työikäisiä 56 prosenttia ja eläkeikäisiä 22 prosenttia. Koko maassa lasten väestöosuus (15 %) jää edelleen matalammaksi, kun taas työikäisiä (58 %) ja eläkeikäisiä (26 %) on enemmän. Myös koko maassa huoltosuhde heikkenee merkittävästi. Huollettavien määrä sataa työikäistä kohden nousee ennustejaksolla korkeimmillaan 72:een nykyisestä 56:stä. Laukaan väestöstä lähes puolet kuuluu työvoimaan. Töissä kuntalaisista käy yli 40 prosenttia. Sekä työvoiman että työssäkäyvien väestöosuus jää kunnassa hieman keskimääräistä matalammaksi. Sen sijaan työttömiä on kunnassa jonkin verran keskimääräistä enemmän. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin ryhmä ovat alle 15-vuotiaat lapset, joita kunnassa on selvästi keskimääräistä enemmän. Lapset ovatkin merkittävin selittäjä sille, että Laukaassa keskimääräistä useampi kuntalainen on työvoiman ulkopuolella. Sen sijaan eläkeläisiä, koululaisia ja opiskelijoita sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia on kunnassa vähemmän kuin maassa keskimäärin. Väestön koulutustaso on noussut Laukaassa viime vuosikymmeninä keskimääräistä nopeammin. Perusasteen jälkeinen tutkinto on jo 69 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä kuntalaisista. Laukaassa onkin paljon keskiasteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Alemman korkeaasteen suorittaneiden määrä ei juuri poikkea koko maan tasosta, mutta yliopistokoulutuksen saaneita on kunnassa vielä keskimääräistä vähemmän. Koulutuksen pituudella mitattuna väestön koulutustaso jääkin Laukaassa vielä hieman maan keskitasosta. 23 / 25