ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat ja resurssit eivät t ole käytk ytössä. Yksilön n ja ympärill rillä olevien ihmisten välille v kehittyy ikää ään n kuin KILPI, jolla yksilö SUOJELEE minää äänsä arvostelulta, odotuksilta ja vaatimuksilta. Ympärist ristö nähdään n alisuoriutumista ylläpit pitävänä elementtinä. merja.ylonen@diak.fi 1
Mikää ään ei viittaa alisuoriutumiseen geneettiseen perinnöllisyyteen llisyyteen; näyttää olevan opittu tapa mahdollisesti jo hyvin varhaisessa vuorovaikutuksessa. Alisuoriutuminen on yksilölle lle tappio: ei saa täyttt yttä hyöty tyä voimavaroistaan alisuoriutuminen rasittavana ilmiönä voi altistaa mielenterveyden horjumiselle tai olla haitaksi kehitykselle. itsetunto ei ole vahva -> > yksilö on riippuvainen ympärist ristönsä odotuksista toiminta on ulkoapäin ohjautuvaa ja aiheuttaa psyykkistä painetta Yhteiskunta jää vaille henkilön n täysipainoista t panosta. merja.ylonen@diak.fi 2
Alisuoriutujan selviytymiskeinoja voivat olla esimerkiksi muiden miellyttäminen minen - ylivastuullisuus - kapinoiminen auttavaisuus älyllistäminen (Kiianmaa & Trygg-Jouttij Jouttijärvi 2001) Richert (1991) on todennut yksilön n kehittävän ulkoisia paineita ja vaatimuksia vastaan yhden seuraavista ratkaisumalleista ja hän h n reagoi: sopeutumalla muiden odotuksiin vetäytym ytymällä odotusten paineesta luopumalla odotuksista, kapinoimalla ylittämäll llä odotukset. (Uusikylä 2000) merja.ylonen@diak.fi 3
Minäkäsityksen merkitys on suuri oppimiselle. Mikäli oppilaalla on lukuisia epäonnistumisia oppimisessa, menettää hän n luottamuksen itseensä oppijana ja opettaja tulee epäonnistumaan yrittämisest misestään huolimatta. Tarvitaan sekä opettajalta, että luokkatovereilta positiivista palautetta alisuoriutumisesta irti pääsemiseksi. Palautteen tulee olla rehellistä,, rakentavaa ja opittuja asioita esiin tuovaa. (Ciaccio 2004) merja.ylonen@diak.fi 4
Alisuoriutuja ei useinkaan usko saavuttavansa oppimistuloksia yrittämisest misestään n ja työnteostaan huolimatta. Joskus alisuoriutujasta löytyy l supersuoriutuja: viimeisillä koululuokilla he saavuttavat parhaita arvosanoja ja vaikuttavia elämänuria, menestystä ja luottamusta. Useimmiten kuitenkin he pääp äätyvät alivireisellä kehäll llä vähäiseen koulutustasoon tai jopa koulutuksen keskeytymiseen. Sijoittuessaan työel elämään he saattavat jatkaa alisuoriutuvaa toimintaa myös s työss ssä,, kärsik rsiä turhautumisesta ja sosiaalisten suhteiden katkeamisista. (Rimm 1989) merja.ylonen@diak.fi 5
Aikuisopiskelijoiden kokemuksia ja terveisiä Mikä tukee ja kannustaa, mikä saa keskeyttämisajatukset viriämää ään? merja.ylonen@diak.fi 6
Taustaa esitetyille asioille ALISA-projekti (2003), Aikuisten oppimisvalmiuksien tutkimus- ja kehittämishanke, Etelä-Savon TE-keskus Aikuisten oppimisvalmiuksien kehittämishanke, Oppimistukikeskus- projekti (2004-2006), Etelä-Savon TE TE-keskus,, ESR http://pieksamaki.diak.fi/oppimistukikeskus ESOK-hanke hanke,, Esteetön n opiskelu korkeakoluissa (2006-2009), OPM http://esok.fi merja.ylonen@diak.fi 7
LÄHTÖKOHTIA ~ ajatuksia ja asenteita Millaisia odotuksia Sinulla on, kun lähdet l mukaan pidempikestoiseen koulutukseen? Opiskelijan tehtävät t tuntuu olevan opettajille pieniä ja helppoja juttuja, mutta meille ne on todella ISOJA! Mitä toivot kouluttajilta, opiskelijatovereilta koulutuksen organisoinnilta perheeltäsi ja läheisiltl heisiltäsi? Entä mitä odotat itseltäsi si? merja.ylonen@diak.fi 8
Kuinka eroon alisuoriutumisesta? A) Tärkeää,, että opiskelun voisi kokea Mielekkää äänä,, Positiivisena Inhimillisenä,, Kannustavana Kohtuullisena, Joustavana Työel elämääää ja itseä palvelevana Opinnot valmistuvat ajallaan Keskeyttämiset vähenevv henevät Rakentuu kiinnostus ja halu lisä- sekä täydennyskoulutukseen merja.ylonen@diak.fi 9
B) Aito dialogi sitouttaa opiskeluun ja motivoi itsensä kehittämiseen myös s kouluttajat rikastunevat : saavat mm. tietoa, palautetta, näkökulmia n kulmia ja ideoita omaan työhöns nsä kuulluksi tuleminen & palautejärjestelm rjestelmät C) Työel elämäkytkennät motivoivat ja osoittavat sekä perustelevat koulutuksen merkityksen- ovat tärket rkeä tuki sekä opiskelijoille että kouluttajille merja.ylonen@diak.fi 10
Oppiminen edistyy, kun kokonaisuus toimii 1) Oppilaitoksen johto ja vastaavat ovat 1) tietoisia kiinnostuneita sitoutuneita opiskelun edistämiseen ja tukemiseen 2) Oppilaitoksessa on yhdessä työstetty suunnitelma opintojen tukemiseen merja.ylonen@diak.fi 11
3) Toimintaan resursoidaan, esim. työaikaa Nimetää ään n asiaa hoitavia henkilöit itä Henkilöst stölle järjestetj rjestetään n koulutusta aiheesta 4) Palautteita, seurantaa, arviointia, suunnittelua, laadun ylläpitoa pitoa 5) Kouluttajat ovat kiinnostuneita a) Omasta lähtötilanteestaan suhteessa uuteen opiskelijaryhmää ään b) Opiskelijoiden lähtl htötilannetilanne kartoitetaan eri tavoin merja.ylonen@diak.fi 12
Millaisin välinein v ja taidoin tullaan opiskelemaan? Tempo ja varustuksen ajanmukaisuus vaikuttavat paljon! merja.ylonen@diak.fi 13
Kokemuksia ja odotuksia aikuisopiskelijoiden kertomana Kannustava, inhimillinen, avoin ja tsemppaava ilmapiiri, asenne sekä koulutusote auttavat jaksamaan ja jatkamaan, vaikka muussa elämäss ssä olisi vaikeita aikoja ja paineita. Lähtötilanne tilanne kartoitetaan ja annetaan tiedoksi kouluttajille sekä ryhmän n jäsenille. j Meitä on erilaisia oppijoita ja ollaan eri elämäntilanteissa ntilanteissa. merja.ylonen@diak.fi 14
Purkukanavia tarvitaan: Kun ei tarttis viedä näitä juttuja aina tupakkapaikalle sanottavaks tai kotio,, kun ne ei ennää jaksa kuunnella. Työnohjaukselliset pienryhmät t ~ tutorryhmät olisivat paikka käsitellk sitellä opiskeluun liittyviä asioita: Opittais käsittelemään ja puhumaan vaikeistakin asioista, kun niitä tulee varmasti työss ssä eteen. merja.ylonen@diak.fi 15
Toimivat palautejärjestelm rjestelmät motivoivat ja sitouttavat opiskeluun: Turhauttaa, jos palautetta ei oteta tosissaan tai noteerata ollenkaan. Avoin, tasavertainen dialogi kouluttajien ja opiskelijoiden kesken: a) lisää mielenkiintoa elinikäiseen iseen oppimiseen (lisä- ja täydennyskoulutuksiin) t b) opetushenkilöst stö voi kehittyä työss ssään asiakasläht htöisesti. merja.ylonen@diak.fi 16
Jos koulutuksessa on joustonvaraa ja valinnaisuutta, voivat opinnot edetä henkilö- ja perhekohtaisista haasteista huolimatta. Perhetilanteet yllätt ttävät. t. Terveys voi välillv lillä breikata. Kaikki eivät t ole ryhmäsieluja tai yksilöpuurtajia. Oppimistehtävät löytyykö eri toteutusmuotoja monenlaisille oppijoille? merja.ylonen@diak.fi 17
Aikuisopiskelija on useimmiten uusien opiskelu- ja suoritustapojen edessä Eri tapoihin ja muotoihin tutustuminen sekä niiden harjoittelu poistavat kynnyksiä ja pelkoa ~ jotka vievät t paljon energiaa ja heikentävät t opiskeluun keskittymistä Ryhmä- / paritentit Itsenäisen työskentelyn päivp ivät Oppimistehtävät Kotitehtävät t ja tentit Näyttösuunnitelmat Itse- ja ryhmäarviointi merja.ylonen@diak.fi 18
Palaute on tärket rkeä osa oppimisprosessia ja opiskelua: Se on meille aikuisille kuin lapselle joulu sitä odotetaan ja pelätää ään Opiskelijaa opetetaan ja koulataan ottamaan vastaan eri kouluttajien ja ohjaajien palautetta, mutta kuinka kouluttajat ja ohjaajat a) ottavat vastaan palautteen ja b) mitä sillä ja sille tekevät? t? merja.ylonen@diak.fi 19
Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen motivoi sekä kannustaa: Aikuisopiskelijat toivovat kuulluksi tulemista sekä elämän- ja työkokemuksensa huomioimista koulutuksen toteutuksessa. Samassa ryhmäss ssä on eri ikäisi isiä ja joskus kaipaa eriyttämist mistä tehtäviss vissä sekä keskusteluissakin iän n ja kokemuksen mukaan. merja.ylonen@diak.fi 20
Lisäohjaus ja opintojen tuki aikuisopiskelijan mahdollisuutena: luonteva osa opintoja ja kaikkien käytettk ytettävissä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Aikuisen on vaikea (tunnistaa ja) tunnustaa oppimisen vaikeutta. Lisäohjaus herätt ttää mielikuvat tukiopetuksesta ja huonosta kouluosaamisesta. merja.ylonen@diak.fi 21
Moni aikuinen tiedostaa puutteet opiskeluvalmiuksissaan: havainnoi oppimisympärist ristöään n sen mukaisesti näkee ja tuntee heikkoutensa epävarmuus vahvistuu Aikuisopiskelu ja työel elämälähtöisyys: Toiveena on vahva liitos työel elämään n ja paljon käytk ytännön n esimerkkejä sekä harjoittelua. merja.ylonen@diak.fi 22