ASIALISTA VALTUUSTON KOKOUS 4/2014 Kokousaika 3.11.2014, klo 18.00 18.15 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat :t 20-24 Asialista V 20 Heiskalan ranta-asemakaava; kaavan hyväksyminen... 54 V 21 Muutostalousarvio 4/2014; määrärahan siirto tiestöhankkeista irtaimistoon, traktori..... 57 V 22 Eron myöntäminen sivistyslautakunnan varajäsenelle ja uuden jäsenen vaali... 59 V 23 Tuloveroprosentti 2015... 60 V 24 Kiinteistöveroprosentit 2015... 61 Ilmoitukset... 63
KOKOUSPÖYTÄKIRJA s. 53 Valtuusto 4/2014 KOKOUSAIKA 3.11.2014, klo 18.00 18.15 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET VALTUUTETUT Liitteenä olevan nimenhuutoluettelon mukaisesti. MUUT SAAPUVILLA OLLEET JA KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta Kati Halonen Satu Hyötylä Taina Niiranen Pekka Nokso-Koivisto Erkki Jortikka kunnanjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja sosiaalijohtaja ylilääkäri henkilöstöpäällikkö LÄSNÄOLO JA PUHEOIKEUS Eeva Linnainmaa nuorisovaltuuston edustaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 20-24 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Valtuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Risto Linnainmaan ja Rauno Mäen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Kirsi Parhankangas Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 11.11.2014, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Risto Linnainmaa Rauno Mäki PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 11.11.2014, klo 12.00 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki
LÄSNÄOLO- JA NIMENHUUTOLUETTELO VALTUUSTO 2013 2016 Liite valtuuston pöytäkirjaan 3.11.2014 Valtuutettu Alakastari Atso VAS x Autio Kauko KOK x Eloranta Pasi KESK x Evikoski Teemu KESK x Hakala Pekka KESK x Haukipää Sari VAS x Hiltunen Päivi KESK x Härkki-Santala Maria KESK x Immonen Anna-Kaisa KD x Isokivijärvi Kari PS x Isomuotia Harri KOK x Juvonen Jukka PS x Järvenpää Esa SDP x Järvinen Jarmo SDP x Kalliola Jarmo KESK x Kola Mari KOK x Lahtinen Kati VIHR x Lampinen Jouni PS x Lepistö Maarit SDP x Lepola Mauri SDP x Leskinen Päivi KOK x Linnainmaa Risto KESK x 1) Mäensivu Raija Ahola Mikko KESK x Mäki Rauno PS x Nieminen Marita SDP x Nordfors Heimo KOK x 1) Ovaska Jouni Haavisto Hannele KESK x Palomäki Susanna KD x Parhankangas Kirsi KOK x Perkiömäki Kauno KESK x Ponkiniemi Vilho VAS x Rikala Erkki PS x Soukko Tarja KOK x Vatajaniemi Juhani SDP x Westergård Raija VAS x 35 P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta P Asia: Asia: Jaa Ei Tyhjä Jaa Ei Tyhjä
Kokouspäivä 54 Valtuusto 3.11.2014 V 20 HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA; KAAVAN HYVÄKSYMINEN HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA KIINTEISTÖILLE HEISKALA (2:137), RANTAKOIVISTO (2:213) JA KOTIRANTA I (2:214) Hallitus 30.3.2009, 59 Kalevi ja Markku Ojala sekä Tuomo Jokihaara ovat teettäneet Liite Ympäristösuunnittelu Oy:llä ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (myöhempänä OAS:n). Ympäristösuunnittelu Oy on toimittanut kaavoituspyynnön ja Heiskalan ranta-asemakaavan OAS:n maankäyttö ja kaavoitusyksikköön käsiteltäväksi 18.2.2009. Yksityisellä maanomistajalla on maankäyttö- ja rakennuslain 74 mukaisesti oikeus laadituttaa omistamilleen ranta-alueille rantaasemakaava, ja kunnan tulee käsitellä se viivytyksettä. Kaavoitusarkkitehdin lausunto: Maanomistajan laadituttaman OAS:n mukaan kaavalla pyritään saamaan osa vanhoista rakennuspaikoista muutettua ympärivuotisiksi ja tutkittua uusien rakennuspaikkojen muodostaminen Järvenkylänjärven rannoille. Kunnan laatimassa keskustan yleiskaavassa Heiskalan tilan maille on osoitettu kolme rantarakennuspaikkaa, joista yksi on rakentunut. Ranta-asemakaavan laatiminen maanomistajan kustannuksella Järvenkylänjärven rannalle on kunnan edun mukaista. Maanomistaja maksaa kaavoituksesta ja kuulutuksista johtuvat kulut. (Jurkka Pöntys) Liitteenä OAS (Heiskala RAK OAS) Esitys: Päätös: HALLITUS hyväksyy kaavoituspyynnön mukaisen rantaasemakaavan laatimisen ja antaa kaavan vireilletulokuuluttamisen kaavoitusarkkitehdin tehtäväksi. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. kaavoitusarkkitehti (toimeenpanovastuu) Hallitus 3.3.2014, 29 Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys: Liitteet Maanomistaja on laadituttanut ranta-asemakaavan Järvenkylänjärven pohjoisrannalle. Kaavalla muodostuu kaksi loma-asunnon rakennus- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 55 Valtuusto 3.11.2014 paikkaa. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja sitä esitetään ehdotuksena nähtäville asetettavaksi. Esitys: Päätös: Kaavakartta, kaavaselostus ja kaavan laatijan vastineet ovat liitteenä. HALLITUS asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja antaa nähtäville asettamisen kaavoitusyksikön tehtäväksi. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. kaavoitusarkkitehti Pöntys HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA; KAAVAN HYVÄKSYMINEN Hallitus 6.10.2014, 106 Liitteet Maanomistaja on laadituttanut ranta-asemakaavan Järvenkylänjärven rannalle. Kaavalla muodostuu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä ja siitä jätettiin kaksi samansisältöistä muistutusta. Kaavaa on muutettu muistutusten johdosta, siihen on merkitty ohjeellinen ajoyhteys kiertämään muistuttajien omistamat maa-alueet. Tehdyt muutokset ovat vähäisiä eivätkä edellytä uutta nähtäville asettamista. Liitteenä kaavakartat (2kpl), kaavaselostus ja kaavan laatijan vastineet. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää Heiskalan ranta-asemakaavan VALTUUSTON hyväksyttäväksi. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote lähetetty tiedoksi (ei lopullinen päätös):. Marketta Jokinen. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Valtuusto 3.11.2014, 20 Liitteet Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 56 Valtuusto 3.11.2014 Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. kaavoitusarkkitehti Pöntys (toimeenpanovastuu). Marketta Jokinen (muistutuksen tehnyt). Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Pirkanmaan liitto. arkistosihteeri (lainvoimaisuustodistus) Ote + asiakirjat:. Pirkanmaan ELY-keskus Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 57 Valtuusto 3.11.2014 V 21 MUUTOSTALOUSARVIO 4/2014; MÄÄRÄRAHAN SIIRTO TIESTÖHANKKEISTA IRTAIMISTOON, TRAKTORI MÄÄRÄRAHAN SIIRTO TIESTÖHANKKEISTA IRTAIMISTOON; TRAKTORI Tekninen lautakunta 7.10.2014, 67 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Talousarvion investointiosassa on varattu vuodelle 2014 teknisten palvelujen irtaimistohankintaan 50 000 euroa. Lautakunta on jakanut määrärahan käyttösuunnitelmassaan niin, että Valtra-traktorin vaihtoon on varattu 35 000 euroa ja traktorin peräkärryyn 15 000 euroa. Tarkoituksena oli maksaa traktorista loppuosa vuonna 2015. Mikäli traktori maksetaan kokonaisuudessaan vuonna 2014 tarvitaan irtaimistoon lisärahaa 30 000 e. Näin säästetään maksun viipymisestä aiheutuvat lisäkulut. Raha on mahdollista siirtää tiestöön varatusta 500 000 euron määrärahasta. Lautakunta on käyttösuunnitelmassaan varannut Nuijamiestentien 2. osan rakentamiseen 380 000 euroa ja tästä rahasta jää käyttämättä ainakin 30 000 euroa. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että vuoden 2014 talousarvion investointiosan tiestön rakentamismäärärahasta siirretään 30 000 euroa teknisten palvelujen irtaimistohankintoihin. Määräraha siirretään kohteelta 628 Nuijamiestentien 2. osan rakentaminen kohteelle 687 Traktorin vaihto. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus/talousjohtaja - kirjanpitopäällikkö MUUTOSTALOUSARVIO 4/2014; MÄÄRÄRAHAN SIIRTO TIESTÖHANKKEISTA IRTAIMIS- TOON, TRAKTORI Hallitus 20.10.2014, 114 Esitys: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen määrärahan siirrosta. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 58 Valtuusto 3.11.2014 Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Valtuusto 3.11.2014, 21 Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. kirjanpito. tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 59 Valtuusto 3.11.2014 V 22 ERON MYÖNTÄMINEN SIVISTYSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENELLE JA UU- DEN JÄSENEN VAALI Hallitus 20.10.2014, 116 Talousjohtaja Tiina Paloranta: Kunnanvaltuusto on 7.1.2013 valinnut luottamushenkilöt lautakuntiin. Tero Linnainmaa on valittu Pasi Elorannan varajäseneksi sivistyslautakuntaan. Tero Linnainmaa on 29.9.2014 lähettänyt sähköpostia, jossa hän pyytää eroa sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä, sillä hän on muuttanut pois paikkakunnalta 1.9.2014. Täydennysvaalissa on sovellettava tasa-arvolain mukaista sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valinnan on kohdistuttava miessukupuoleen. Esitys: HALLITUS esittää, että VALTUUSTO 1. myöntää eron Tero Linnainmaalle sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja 2. valitsee sivistyslautakunnan jäsen Pasi Elorannan varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Valtuusto 3.11.2014, 22 Päätös: VALTUUSTO hyväksyi kohdan 1. VALTUUSTO valitsi Pasi Elorannan varajäseneksi sivistyslautakuntaan Eeva Linnainmaan. Ote:. Tero Linnainmaa. Eeva Linnainmaa. sivistyslautakunta. palkat/raija Vuorinen. merkintä luottamushenkilötietoihin Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 60 Valtuusto 3.11.2014 V 23 TULOVEROPROSENTTI 2015 Hallitus 20.10.2014, 120 Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 596 7522: Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo 2014 on 19,74 ja Pirkanmaan 20,12 Hämeenkyrön tuloveroprosentti 2014 oli 21. Kunnallisveron tuotto vuonna 2013 oli 30,7 milj. euroa. Vuodelle 2014 arvio on talousarviossa 31,7 milj euroa. Ennusteen mukaan kunnallisverotuotto vuonna 2015 olisi nykyisellä prosentilla 33 milj.euroa ja yhdellä prosenttiyksiköllä korotettuna 34,5 milj. euroa. Tuloveroprosentti on ollut 21,00 vuodesta 2014 asti. Lautakunnat ovat tehneet talousarvioesityksensä vuodelle 2015. Vuoden 2015 talousarvio näiden esitysten mukaan on alijäämäinen 3,5 milj. euroa nykyisellä tuloveroprosentilla. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää, että VALTUUSTO päättää vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21,00. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Valtuusto 3.11.2014, 23 Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. talousjohtaja Paloranta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 61 Valtuusto 3.11.2014 V 24 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2015 Hallitus 22.10.2014, 121 Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 5967522: Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistön arvo määräytyy varallisuuden arvostamista verotuksessa annetun lain mukaisesti. Kiinteistöverolaki määrää minkälaisista kiinteistöistä veroa on maksettava ja mitkä ovat siitä vapautetut kiinteistöt. Kiinteistöverovelvollinen on kiinteistön omistaja. Kiinteistöveroprosentin vaihteluvälit - yleinen 0,6 1,35 - vakituiset asuinrakennukset 0,32 0,75 - muut asuinrakennukset (mm. loma-asunnot) enintään 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti - voimalaitokset enintään 2,85 Asuntorakentamiseen kaavoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi kunta voi määrätä vähintään 1,00 ja enintään 3,00 prosentin suuruisen kiinteistöveron. Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan valtuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöveroprosentti voi olla myös 0,0. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 62 Valtuusto 3.11.2014 Vertailutietoja vuodelta 2014 Hämeenkyrö Koko maa Pirkanmaa yleinen kiinteistövero 0,95 0,94 1,0 vakituinen asunto 0,55 0,43 0,48 muu asuinrakennus 1,15 1,05 1,04 voimala 2,85 Hämeenkyrössä rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero on ollut 3,0 %. Pirkanmaalla veroa perii 12 kuntaa, seitsemässä kunnassa prosentti on ollut 3, muissa alle sen. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero on ollut 0,00 %. Vuoden 2013 kiinteistöveron tuotto oli 2 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa kiinteistöveron tuloarvio on 2,2 milj. euroa. Vuodelle 2015 tuottoarvio on 2,2 milj. euroa. Kiinteistöveroprosentit ovat olleet samat vuodesta 2010. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 - yleinen kiinteistövero 0,95 % - vakituinen asunto 0,55 % - muu asuinrakennus 1,15 % - voimalaitos 2,85 % - rakentamaton tontti 3,00 % - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 % Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Valtuusto 3.11.2014, 24 Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. talousjohtaja Paloranta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Kokouspäivä 63 Valtuusto 3.11.2014 ILMOITUKSET 1. Hallintosäännön valmistelu. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Hämeenkyrön kunta Valtuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Kokouspäivä 3.11.2014 Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä 11.11.2014 Pykälät 21, 22, 23 ja 24 Valitusoikeusviranomainen sekä valitusajan laskeminen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) Telekopio: 029 56 42269 Valitusaika on 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä - valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Päätöksen tiedoksianto Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lähetetty postitse pvm ja tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle; pvm Allekirjoitus Muulla tavalla; Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.
Hämeenkyrön kunta Valtuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus (kaava-asiat) Kokouspäivä 3.11.2014 Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä 11.11.2014 Pykälät 20 Valitusoikeus viranomainen sekä valitusajan laskeminen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) Telekopio: 029 56 42269 Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hyväksymispäätöksestä annetaan yleistiedoksianto. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä - valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 Ranta-asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan, Järvenkylän kylän kiinteistöjä Kotiranta (2:99), Heiskala (2:137) ja Kotiranta I (2:214). Ranta-asemakaavalla muodostetaan korttelit 1-2 sekä maa- ja metsätalousaluetta ja maatalousaluetta. Hämeenkyrön kunta
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 2(42) HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaava-alue käsittää kiinteistön Kotiranta I (2:214) ja osan kiinteistöistä Kotiranta (2:99) ja Heiskala (2:137). Suunnittelualueet ovat rakentamattomia ranta-alueitta ja pinta-alaltaan yhteensä noin 10 ha. Rantaviivan yhteispituus on noin 740 m. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kuva 1 ja 2. Suunnittelualueiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1 sinisellä ja kuvassa 2 punaisella. Alueet on numeroitu kiinteistöjen mukaan: (1) Heiskala RN:o 2:137, (2) Kotiranta I, RN:o 2:214, (3) Kotiranta RN:o 2:99. Kaava-alueet sijaitsevat Järvenkylänjärven rannoilla Hämeenkyrön kunnan keskustasta n. 7 km pohjoiseen lähellä Ikaalisten kunnan rajaa. KAAVAN LAATIJA Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy Tampereelta. Sini Suontausta, Arkkit. SAFA Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11, 33500 Tampere KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen 7.4.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätty 17.2.2009 (päivitetty 30.5.2013) Kaavaluonnoksen hyväksyminen 20.8.2013 Kaavaehdotuksen hyväksyminen / KH 3.3.2014 Kaavan hyväksyminen / KV..201_ _ Kaava lainvoimaiseksi..201_
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 3(42) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 1.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnon ympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.1.4 Maanomistus... 11 2.1.5 Väestö... 11 2.1.6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 11 2.1.7 Palvelut... 12 2.1.8 Virkistys... 12 2.1.9 Liikenne... 12 2.1.10 Yhdyskuntatekniikka... 12 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 13 2.2.1 Asemakaava... 13 2.2.2 Yleiskaava... 13 2.2.3 Maakuntakaava... 13 2.2.4 Muut alueella tehdyt ja tehtävät selvitykset... 14 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 14 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 14 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 14 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 3.6 MUUTOKSET KAAVAEHDOTUKSEEN... 15 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 4.1 MITOITUSPERUSTEET... 15 4.2 KAAVAN RAKENNE... 16 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 16 4.4 ALUEVARAUKSET... 16 4.4.1 Korttelialueet... 16 4.4.2 Muut alueet... 16 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 4.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 4.5.2 Vaikutukset maisemaan... 17 4.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 4.5.4 Sosiaaliset vaikutukset... 17 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 18 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 18 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 18 6 TONTTIJAKO... 18 LIITTEET 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 LUONTOSELVITYS 3 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 4 OTE HÄMEENKYRÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVASTA 5 OTE PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVASTA 6 EMÄTILATARKASTELU 7 HAVAINNEKUVA 8 RANTA-ASEMAKAAVAN TILASTOTIEDOT
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 4(42) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavan vireilläolosta ilmoitettiin kunnan kotisivuilla 7.4.2009 (MRL 63 ). Kaavatyön aluksi laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 17.2.2009 ja päivitetty 30.5.2013 ja se oli nähtävillä koko kaavoituksen ajan kunnan kotisivuilla www.hameenkyro.fi (Maankäyttö ja kaavoitus) ja kaavoitusyksikössä Hollitie 7, 39100 Hämeenkyrö. (LIITE 1). Vuoden 2012 aikana on laadittu maanomistajien toiveiden pohjalta rantaasemakaavaluonnos, joka on ollut virallisesti nähtävillä 22.8.- 5.9.2013 välisen ajan. Asemakaava tarkistettiin tarpeellisilta osilta ja kaavaehdotus valmistui 7.1.2014. Kaavaehdotus oli kunnanhallituksessa 3.3.2014. Ehdotuksen virallisesta nähtävilläolosta tiedotettiin paikallislehdessä sekä kunnan kotisivuilla internetissä ja ilmoitustaululla. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELYkeskukselta sekä Pirkanmaan maakuntamuseolta. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 18.3.-16.4.2014 välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta. Kaavaehdotus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa..2014 / _. 1.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Ranta-asemakaavassa on osoitettu Järvenkylänjärven rannalle 2 korttelialuetta. Korttelialueille on esitetty 2 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Loma-asuntojen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 0,74 ha, kerrosala 300 k-m2 ja kerrosluku I u½. Rakentamisen mitoitus perustuu vesistön luonnon- ja virkistysarvoihin sekä loma-asutuksen sietokykyyn. Rakentamisen sijoittumista ohjataan luonnon ominaisuuksien, maisemallisten arvojen ja häiriöttömien naapuruussuhteiden ehdoilla. Maatalousalueiden yhteispinta-ala on 1,46 ha. Maa- ja metsätalousalueiden yhteispinta-ala on 7,62 ha. Rantaviivan kokonaispituudesta 740 m korttelialueiden käyttöön on varattu noin 190 m. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt alku vuodesta 2009 ja alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoimain.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 5(42) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu kolmesta erillisestä ranta-alueesta. Alueet sijaitsevat Järvenkylänjärven rannoilla Hämeenkyrön kunnan keskustasta n. 7 km pohjoiseen lähellä Ikaalisten kunnan rajaa. Asemakaava-alue käsittää kiinteistön Kotiranta I (2:214) ja osan kiinteistöistä Kotiranta (2:99) ja Heiskala (2:137). Suunnittelualueet ovat rakentamatonta ranta-aluetta ja pinta-alaltaan noin 10 ha. Rantaviivan pituus on noin 740 m. Kuva 3. Suunnittelualueiden sijainnit osoitettu punaisella ja numeroitu kiinteistöjen mukaan: (1) Heiskala RN:o 2:137, (2) Kotiranta I, RN:o 2:214, (3) Kotiranta RN:o 2:99. 2.1.2 Luonnon ympäristö KALLIO- JA MAAPERÄ Pohjoisimman suunnittelualueen kallioperä on granodioriittia. Eteläisimmillä kaava-alueilla kallioperä koostuu suonigneissistä.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 6(42) Kuva 4. Kallioperäkartta. Suunnittelualueet on osoitettu punaisella. Suunnittelualueen maaperä koostuu pohjoisimmalla alueella hiesusta. Lounaisilla alueilla maaperä vaihtelee enemmän, muodostuen pääosin hienosta hiedasta ja hiekasta. Kuva 5. Maaperäkartta. Suunnittelualueet osoitettu mustalla.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 7(42) LUONTOSELVITYS (LIITE 2) Luontoselvitys tehtiin syyskuun alussa 2008. Selvityksen teki luontokartoittaja Vesa Salonen. Kuva 6. Luontoselvityksen palstajaot. PALSTA 1 Palsta on tavanomainen niin luonnonoloiltaan kuin lajistoltaankin eikä erityisiä luonnonarvoja havaittu. PALSTA 2 Suurin osa palstasta on kesannolla olevaa peltoa. Rantakasvilajisto on melko monipuolista, mutta tavanomaista harvinaisia tai uhanalaisia lajeja ei tavattu. Puoliavoin rantaluhta on lajirikas ja luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti ja pienimuotoisesti arvokas elinympäristö, jollaista esiintyy järven rannoilla vain paikoin. PALSTA 3 Samankaltaisia rantoja ja rantaeliöyhteisöjä on Järvenkylänjärven rannoilla yleisesti. Rantahetteikkö on vesilintujen suosima levähdyspaikka, jota ne pitävät matalakasvuisena laiduntamalla ja tallaamalla. Palstaan kuuluvan niemen ja rantahetteikön edustalla järvessä on pieni saari. Saari on epäilemättä tärkeä suojaisa pesimäpaikka linnuille, sillä saari on järven ainoa. PALSTA 4 Pohjoisemmalla osalla ei tavattu uhanalaisia tai harvinaisia lajeja eikä erityisen edustavia elinympäristöjä. Osana varttunutta ja ainakin osittain melko luonnontilaista harjunrinnemetsää, jossa on melko runsaasti - epätavallisen runsaasti lahopuuta, metsää voi pitää melko arvokkaana. Rinnemetsän arvoa luonnonympäristönä lisää rinteen lähdetihkuisuus.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 8(42) Eteläisemmän palstan länsikolkassa puusto on varttunutta sisältäen mm. muutamia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kookkaita haapoja. Lahopuuta ja vanhoja raihnaisia puita on länsikolkan metsikössä hieman. Muuten kasvilajisto on tavanomaista ja vaatimatonta, mutta alueen kosteikkojen elinympäristöt yhdessä muodostavat pienen monipuolisen kokonaisuuden. POHJAVESIALUEET Läntisin suunnittelualue sijoittuu Ulvaanharjun I-luokan pohjavesialueelle. Niin Ulvaanharjun kuin Mannanmäen pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot. Kuva 7. Mannanmäen pohjavesialue. Suunnittelualueet on osoitettu punaisella.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 9(42) Kuva 8. Ulvaanharjun pohjavesialue. Suunnittelualueet on osoitettu punaisella. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaikki suunnittelualueet ovat rakentumattomia. Järvenkylänjärven pohjois- ja itärannoilla on paikoin tiivistäkin kylämäistä taaja-asutusta, joka muodostuu pelkästään vakituisesta asutuksesta. Hämeenkyrön keskustan yleiskaavassa kylän alueen rakennettu ympäristö on osoitettu pysyvää asumista varten. Nykyisten rakennuspaikkojen yhteyteen ja niitä täydentäen yleiskaavassa on varattu alueita myös uudelle, pysyvälle asutukselle. Järvenkylänjärven koillisrannalla sijaitsee Niemen tilan asemakaava-alue. Järvenkylänjärven etelä- ja länsirannoilla on harvakseltaan niin loma- kuin pysyvääkin asutusta. Tällä rannan osalla rakentaminen on huomattavasti vähäisempää kuin vastarannalla.
HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 Kuva 9. Rakennettu ympäristö. 10(42)
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 11(42) 2.1.4 Maanomistus Ranta-asemakaava laaditaan seuraaville tiloille: Kiinteistötunnus Kiinteistön nimi Maanomistaja 108-408-2-99 Kotiranta Kirsti Jokihaara, oikeudenomistajat Tuomo Jokihaara 108-408-2-137 Heiskala Kalevi Ojala 108-408-2-214 Kotiranta I Tuomo Jokihaara 2.1.5 Väestö Heiskalan ranta-asemakaavojen alueilla ei ole tällä hetkellä asukkaita. Pohjoisin kaava-alue sijaitsee Järvenkylän taajaman läheisyydessä. 2.1.6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueilla ei ole merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueiden pohjoispuolelta kulkee vanha Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie, joka omaa valakunnallista merkitystä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Kaava-alueelta on valmistunut Mikroliitti Oy:n laatima muinaisjäännösinventointi. Tutkimuksessa alueelta ei havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksistä. Järvenkylän vanha neljän talon ryhmäkylätontti, joka lienee peräisin 1400-luvulta, ei ole ulottunut kaavoitettavalle alueella. (LIITE 3) Vuoden 2006 inventoinnissa Järvenkylänjärven luoteisosassa todettiin mahdollisia pyyntikuoppia, jotka ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja ja kuuluvat rauhoitusluokkaan 2. Jäännökset sijaitsevat lähimmillään 50 metrin päässä kaava-alueesta. Muinaisjäännösten läheisyyteen ei saa osoittaa rakentamista. Kuva 10. Muinaismuistot ja Hämeenkankaantie.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 12(42) 2.1.7 Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Kyröskosken taajaman keskustassa noin 2 kilometrin päässä. Kyröskosken keskustassa on myös lähin päiväkoti. Kostulan koulu (ala-aste) sijaitsee suunnittelualueiden koillispuolella reilun kilometrin päässä. Yläaste ja lukio sijaitsevat Hämeenkyrön keskustassa noin 5 kilometrin päässä. 2.1.8 Virkistys Järvenkylänjärven koillisrannalla Niemen tilan alueella sijaitsee uimaranta. Pirkan Hiihdon ulkoilureitti kulkee Järvenkylänjärven eteläpuolitse läheltä kaava-alueita. 2.1.9 Liikenne Suunnittelualueiden pohjoispuolelta kulkee päällystetty Vesajärven maantie 13087 ja kauempana etelässä kulkee sorapintainen yksityistie, Vaiviantie. Molemmat tiet yhdistyvät kaava-alueiden itäpuolella valtatie 3:en. 2.1.10 Yhdyskuntatekniikka Järvenkylänjärven pohjoisrannan suunnittelualue kuuluu vesi- ja jätevesihuollon toimintaalueeseen. Kuva 11. Yhdyskuntatekniikka. Vaalean sinisellä on merkitty kunnallisen jätevesihuollon toiminta-alue. Suunnittelualueet on osoitettu mustalla.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 13(42) Kuva 12. Vesijohdot. Sinisellä on merkitty olemassa olevat vesijohdot. Suunnittelualueet on osoitettu mustalla. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Asemakaava Suunnittelualueilla ei ole voimassa asemakaavaa. 2.2.2 Yleiskaava Suunnittelualueilla on voimassa oikeusvaikutteinen Hämeenkyrön keskustan yleiskaava 2010, jonka ensisijaisena tehtävänä on ohjata Hämeenkyrön keskustan asutuksen kehittymistä. Kaavoitettaville alueille on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta MT ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M. Osa suunnittelualueesta on merkitty I-luokan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueille on osoitettu yhteensä kolme rantarakentamispaikkaa. Näistä eteläisin on rakennettu. Pohjoisimman alueen itäosa on yleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta. (LIITE 4) 2.2.3 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, mikä on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on sen vahvistanut 29.3.2007. Korkein hallintooikeus hylkäsi tehdyt valitukset 20.3.2008. Järvenkylänjärven lounaisrannan palstat sisältyvät luontomatkailun kehittämisen kohdealueen merkinnän sisälle. Pohjoisempi palsta on merkitty I-luokan pohjavesialueeksi (pv 008). (LIITE 5)
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 14(42) 2.2.4 Muut alueella tehdyt ja tehtävät selvitykset Muita suunnittelualueelta ja lähiympäristöstä valmistuneita ja ranta-asemakaavatyössä käytettyjä selvityksiä Harjualueiden maisemaselvitys, Hämeenkyrön kunta, Tampereen seutukaavaliitto, 1983 Hämeenkyrön ilmanlaadun esiselvitys, Hämeenkyrön ympäristönsuojelulautakunta, 1990 Pirkanmaan harjuluonto, julkaisu B 173, Valtakunnallinen harjututkimus; 44/1990, Tampereen seutukaavaliitto, 1990 Ulvaanharjun pohjavesitutkimus, koepumppaus, Suunnittelukeskus Oy, 1985 Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D 6, Ympäristöministeriö, 1984 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, 2000 Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, 2001 Ulvaanharjun arkeologinen selvitys, Mikroliitti Oy, 2002 Vatulan-Ulvaanharjun lähteiden ja pohjavesivaikutteisten soiden inventointi, T. Sallantaus, 2005 Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Ympäristönhoito kansallismaisemassa -hanke, Hämeenkyrön kunta, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2003 Luontoselvitys, kesä 2008, Vesa Salonen, Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenkyrön Järvenkylänjärven rannan kolmen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2009 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laadinta on käynnistetty maanomistajan aloitteesta vuonna 2009. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 7.4.2009. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistuminen ja yhteistyö on määritelty kaavoituksen johdosta tehdyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on laadittu kaavoitustyön alussa vuonna 2009. Suunnitelmaa päivitetään kaavoituksen kuluessa ja viimeksi sitä on täydennetty 30.5.2013. Suunnitelmaan on voinut tutustua kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavoituksessa noudatetaan ko raportissa määriteltyä osallistumistapaa (LIITE 1). Kaavan vireilläolosta ilmoitettiin Hämeenkyrön kunnan internet-sivuilla 7.4.2009 (MRL 63 ). Kaavan vireilletulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu 28.5.2009. Laatimisvaiheessa on oltu yhteydessä Pirkanmaan ympäristökeskukseen, Pirkanmaan maakuntamuseoon ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiriin osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin paikallislehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Aineisto on ollut nähtävillä 22.8.-5.9.2013 kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaava-aineistoa on voinut kommentoida nähtävilläolon aikana. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään kirjallista mielipidettä.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 15(42) Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyiltä kunnallisilta ja viranomaistahoilta. Asemakaava on laadittu konsulttityönä Ympäristönsuunnittelu Oy:ssä Tampereella. Työtä on valvonut ja ohjannut Hämeenkyrön kunnan kaavoitustoimi. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Hämeenkyrön keskustan yleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueille kolme uutta lomaasunnon rakennuspaikkaa, joista yksi on käytetty kaava-alueen viereisellä emätilan alueella. Ranta-asemakaavalla tarkistetaan yleiskaavassa osoitettujen kahden rakentamattoman lomaasunnon rakennuspaikan kokoa ja sijoittelua. Tavoitteena on saada kaavoitettavalle alueelle nykysäännökset ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen maanomistajalle mahdollisimman optimaalinen maankäyttöratkaisu. Ranta-asemakaavalla osoitetaan Kotirannan tilalle 1 lomaasunnon rakennuspaikka sekä Heiskalan tilalle Telkonmäen kohdalla olevalle palstalle 1 loma-asunnon rakennuspaikka. Kaavoituksessa otetaan huomioon vesistön vallitseva tila ja sietokyky sekä oleva rakennuskanta. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kaavaluonnoksen ratkaisu perustuu maanomistajien toiveisiin ja siinä on otettu huomioon luontoselvitys, vesistökohtainen mitoitusperiaate, rantaviivan muunnos sekä emätilatarkastelu. 3.6 MUUTOKSET KAAVAEHDOTUKSEEN Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen 5.6.2014 on kahden eteläisimmän kaava-alueen ohjeellisiin ajoyhteyksiin tehty vähäiset tarkistukset. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 MITOITUSPERUSTEET Ranta-asemakaavan rannan mitoitusrakennusoikeuden määrittelemisessä on käytetty Hämeenkyrön keskustan yleiskaavan mitoitusperiaatteita. Aluekohtaisen mitoitusluvun pohjalta kaavan rannan mitoitusrakennusoikeus on määritelty 1.7.1959 mukaiselle emätilalle. Rantaviivan mittaus on suoritettu ja mitoitusrantaviiva määritelty numeeriselta peruskartalta. Mitoitusrantaviivan muunnos perustuu ns. Etelä-Savon malliin, mikä on Hämeenkyrön lisäksi käytössä valtaosalla Pirkanmaan kuntia. Emätilan rakennusoikeus on jaettu nykyisen kantatilan ja siitä poikkileikkausajankohdan jälkeen lohkottujen tilojen kesken. Järvenkyläjärven rannan mitoitusluvun, 5 loma-asuntoa mitoitusrantaviivan kilometriä kohden, perusteella emätilan rakennusoikeudeksi muodostuu 5,9 rakennuspaikkaa. Emätilan rakennusoikeudesta on käytetty 4 rakennuspaikkaa, joten emätilan jäljellä olevasta rakennusoikeudesta olisi käytettävissä 2 uutta rakennuspaikkaa. (LIITE 6) Tonttikohtaisen rakennusoikeuden lähtökohtana ovat Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 16(42) 4.2 KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa korttelialueet sijoittuvat Järvenkylänjärven rakennetulle ja yhdyskuntatekniikan piiriin kuuluvalle pohjoisrannalle. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,74 ha, joka on noin 7 % kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Uusia loma-asuntojen tontteja on esitetty 2 kpl. Kokonaiskerrosalan määrä on 300 k-m 2. Korttelialueiden rantaviivan pituus on yhteensä 190 metriä (26 %). Maatalousaluetta on osoitettu 1,46 ha eli 15 % koko kaava-alueesta. Rantaviivaa maatalousalueilla on 200 metriä (27 %). Maa- ja metsätalousaluetta kaava-alueella on noin 7,62 ha ollen 78 % alueen kokonaispintaalasta. Maa- ja metsäalueiden rantaviivan pituus on 350 metriä (47 %). Uudet tiealueet on merkitty ohjeellisina. 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava laaditaan siten, että esitetyt laadulliset tavoitteet voidaan toteuttaa sekä asumisen, maa- ja metsätalousalueiden että liikenteen osalta. 4.4 ALUEVARAUKSET 4.4.1 Korttelialueet LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE (RA) Kaava-alueella on 2 RA -korttelialuetta, joilla on yhteensä 2 tonttia. Alueiden pinta-ala on yhteensä 0,74 ha. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja erillisen talous- ja saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 25 m 2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m 2. Rakennusoikeuden enimmäismäärän lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa 30 m 2 kylmää varastotilaa. Erillisen sauna- ja savusaunarakennuksen voi sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kerrosluku saa olla enintään I u½. Tästä poiketen sauna- ja talousrakennukset saavat olla korkeintaan yksikerroksisia. 4.4.2 Muut alueet MAA- JA METSÄTALOUSALUE (M) Kaavalla muodostuu maa- ja metsätalousaluetta 7,62 ha. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueella suoritettavissa maa- ja metsätaloudellisissa toimenpiteissä on otettava erityisesti huomioon maisemalliset ja luonnonsuojelulliset tekijät sekä välttää laajoja yhtenäisiä avohakkuita. MAATALOUSALUE (MT) Maatalousalueeksi kaavassa on osoitettu 1,46 ha. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueella sijaitseva rantaniitty tulee pyrkiä säilyttämään avoimena. TIEALUE Kaava-alueella tiealueet on merkitty ohjeellisiksi. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (luo-1) Merkinnällä on osoitettu uhanalaisen liito-oravan elinpiiri, joka tulee säilyttää liito-oravalle elinkelpoisena.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 17(42) LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (luo-2) Merkinnällä on osoitettu vesilintujen levähdyspaikkana käyttämä rannan osa, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön vain siinä tapauksessa, että kaavan johdosta nykyisen rakennetun ympäristön olosuhteet jotenkin muuttuvat. Muutoksia tapahtuu etupäässä rakennusten tai teiden rakentamisen ja liikenteen muuttumisen johdosta. Tässä tapauksessa muutokset tapahtuvat loma-asumisen lisääntymisen johdosta. Järvenkylänjärven ranta-alueella on ennestään jo useita kymmeniä loma- kuin pysyviä asuntoja. Siksi ranta-asemakaavalla muodostuvien rakennuspaikkojen määrä on vähäinen suhteessa koko järven rakennuskantaan. Suunnittelualueella on jo olemassa asutukselle riittävät tieyhteydet, tehokas vesihuollon järjestely sekä hyvä yhdyskuntarakenteen toimivuus ja palveluiden saatavuus, mikä vähentää vaikutuksia ja muutoksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan liikenteelliset vaikutukset eivät ole merkittävät, sillä suunnittelualueet sijoittuvat maantien varteen. Kaavan toteutumisen myötä nykyisen tiestön liikenteen määrä ei kasva merkittävästi, sillä liikenneyhteydet ovat hyvät ja riittävät. Kaava-alueen ajoneuvoliikennöinti hoidetaan olemassa olevan maantien sekä tonttien pääsyteiden kautta. 4.5.2 Vaikutukset maisemaan Maisemallisesti kaavassa rakentamiseen osoitetut alueet voidaan katsoa olevan jo rakennettua maisemaa, sillä niissä ja niiden ympäristössä näkyy selvästi ihmisten toiminta ja rakentaminen. Siten vaikutukset maisemaan tulee olemaan uuden rakentamisen johdosta vähäiset. Järvenkylänjärven lounaisrannalla sijoittuvat metsäisemmät alueet säilyvät ennallaan. 4.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suurin osa rantaviivasta säilyy vapaana rakentamiselta. Kaavassa esitetyt uudet rakennuspaikat on sijoitettu jo rakennettujen rannanosien yhteyteen rakentamiseen hyvin soveltuville alueille, joten uusi rakentaminen ei tule aiheuttamaan luontoon tai luonnonympäristöön merkittävää lisärasitusta. Kaavassa osoitetut korttelialueet kuuluvat yhdyskuntatekniikan piiriin, joten vesi- ja jätehuolto on edullista toteuttaa. Tällöin jätevedet ja harmaat vedet pystytään käsittelemään asianmukaisesti ja ei aiheuteta vaaraa niiden kulkeutumiseksi vesistöön. Suunnittelualueella todetun uhanalaisen liito-oravan esiintymisalue kaavoitetaan samaan käyttötarkoitukseen kuin missä se on ollut. Alueelle ei osoiteta uutta rakentamista, joten kaavasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia liito-oravan mahdolliselle elinpiirille. Läntisemmällä rakennuspaikalla ei rakennusalaa ole ulotettu aivan rantaan ja kaavamääräyksellä lintujen suosima rannanosa säilytetään luonnontilaisena, jolloin jatkossakin vesilintujen levähdyspaikka säilyttää arvonsa. 4.5.4 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla osoitetaan loma-asutusta, joten lähialueiden asukasmäärä ei lisäänny. Yksittäiset uudet naapurit eivät yleensä aiheuta merkittäviä muutoksia sosiaalisessa käyttäytymisessä.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 18(42) Rakennuspaikkakohtainen toteutustapa, uusien rakennusten sopeutuminen ja soveltuminen tontille ja uusien asukkaiden elämäntapa ja muiden huomioonottaminen vaikuttavat eniten tuleviin naapuruussuhteisiin. Näihin seikkoihin ei kaavalla juurikaan voida vaikuttaa. 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavasta ei aiheudu tavanomaista enempää ympäristöhäiriöitä. Rakentamisen aikana esiintyy melu- ja pölyhäiriöitä, joista varsinkin melu saattaa järven rannan ympäristössä kulkeutua laajalle. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat kuitenkin pieniä, lyhytaikaisia ja luonteeltaan tilapäisiä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavakartta, sen kaavamerkinnät ja -määräykset, kaavaselostus ja havainnekuva toimivat arviointiperusteena lupa-asioista päätettäessä. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Rakentaminen on tarkoitus aloittaa sen jälkeen, kun asemakaava on saanut lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kunta tulee seuraamaan MRL:n mukaisesti seuraavia asioita: - asukasmäärän kehittyminen - kerrosalan toteutuminen - asukkaiden ja käyttäjien palaute - rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta 6 TONTTIJAKO MRL 78 :n mukaisesti tonttijako hyväksytään sitovana. Tampereella 7.1.2014 / 5.6.2014 Sini Suontausta Arkkitehti SAFA
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 19(42) HEISKALAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2014 Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylän kiinteistöjä Kotiranta (2:99), Heiskala (2:137) ja Kotiranta I (2:214).
SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 21 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET... 21 2.1 MAANOMISTUS... 21 2.2 YMPÄRISTÖN TILA... 21 2.3 KAAVATILANNE... 22 2.4 KAAVAN TAVOITTEET... 23 3. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT... 24 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 24 5. OSALLISET... 24 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 24 6.1 RANTA-ASEMAKAAVAN VIREILLETULO... 24 6.2 OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA... 25 6.3 OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA... 25 6.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 25 7. YHTEYSTIEDOT... 25
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 21(42) 1. SUUNNITTELUALUE Kaava-alueet sijaitsevat Järvenkylänjärven rannoilla Hämeenkyrön kunnan keskustasta n. 7 km pohjoiseen lähellä Ikaalisten kunnan rajaa. Asemakaava-alue käsittää kiinteistön Kotiranta I (2:214) ja osan kiinteistöistä Kotiranta (2:99) ja Heiskala (2:137). Suunnittelualue muodostuu kolmesta erillisestä ranta-alueesta. Suunnittelualueet ovat rakentamatonta ranta-aluetta ja pinta-alaltaan noin 10 ha. Rantaviivan pituus on noin 740 m. Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy Tampereelta, jossa työstä vastaa Di Eero Ritanen. Kuva 1 ja 2. Suunnittelualueiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1 sinisellä ja kuvassa 2 punaisella. Alueet on numeroitu kiinteistöjen mukaan: (1) Heiskala RN:o 2:137, (2) Kotiranta I, RN:o 2:214, (3) Kotiranta RN:o 2:99. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 2.1 Maanomistus Kiinteistötunnus Kiinteistön nimi Maanomistaja 108-408-2-99 Kotiranta Kirsti Jokihaara, oikeudenomistajat Tuomo Jokihaara 108-408-2-137 Heiskala Kalevi Ojala 108-408-2-214 Kotiranta I Tuomo Jokihaara 2.2 Ympäristön tila Alueelle on laadittu luontoselvitys ranta-asemakaavoitusta varten syyskuussa 2008. Selvitys palvelee sekä suunnittelua että kaavoituksen ympäristövaikutusten arviointia.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 22(42) 2.3 Kaavatilanne Osayleiskaava Suunnittelualueilla on voimassa oikeusvaikutteinen Hämeenkyrön keskustan yleiskaava 2010, jonka ensisijaisena tehtävänä on ohjata Hämeenkyrön keskustan asutuksen kehittymistä. Kaavoitettaville alueille on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta MT ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M. Osa suunnittelualueesta on merkitty I-luokan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueille on osoitettu yhteensä kolme rantarakentamispaikkaa. Näistä eteläisin on rakennettu. Pohjoisimman alueen itäosa on yleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta. Kuva 3. Ote Hämeenkyrön keskustan yleiskaavasta 2010. Suunnittelualueet osoitettu punaisella.
KAAVASELOSTUS 7.1.2014 / 5.6.2014 23(42) Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, mikä on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on sen vahvistanut 29.3.2007. Korkein hallintooikeus hylkäsi tehdyt valitukset 20.3.2008. Järvenkylänjärven lounaisrannan palstat sisältyvät luontomatkailun kehittämisen kohdealueen merkinnän sisälle. Pohjoisempi palsta on merkitty I-luokan pohjavesialueeksi (pv 008). Kuva 4. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueet osoitettu punaisella. 2.4 Kaavan tavoitteet Hämeenkyrön keskustan yleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueille kolme uutta lomaasunnon rakennuspaikkaa, joista yksi on käytetty kaava-alueen viereisellä emätilan alueella. Ranta-asemakaavalla tarkistetaan yleiskaavassa osoitettujen kahden rakentamattoman loma-asunnon rakennuspaikan kokoa ja sijoittelua. Tavoitteena on saada kaavoitettavalle alueelle nykysäännökset ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen maanomistajalle mahdollisimman optimaalinen maankäyttöratkaisu. Ranta-asemakaavalla osoitetaan Kotirannan tilalle 1 loma-asunnon rakennuspaikka sekä Heiskalan tilalle Telkonmäen kohdalla olevalle palstalle 1 loma-asunnon rakennuspaikka. Kaavoituksessa otetaan huomioon vesistön vallitseva tila ja sietokyky sekä oleva rakennuskanta.