Lahden Rudolf Steiner koulu Lukioasteen opetussuunnitelma 14.3.2013
Sisällysluettelo 1. Lukioasteen opetussuunnitelma 4 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 5 1.3. Opetussuunnitelma steinerkouluissa 6 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 7 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä 7 2.2. Arvoperusta 10 3. Opetuksen toteuttaminen 11 3.1. Oppimiskäsitys 11 3.2. Opiskeluympäristö ja menetelmät 12 3.3. Toimintakulttuuri 13 3.4. Opintojen rakenne 15 4. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 16 4.1. Yhteistyö kotien kanssa 16 4.2. Ohjauksen järjestäminen 17 4.3. Opiskelijahuolto 19 4.4. Opiskelun erityinen tuki 21 4.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 23 5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 24 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet 24 5.2. Aihekokonaisuudet 25 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 33 5.4. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 43 5.5. Vieraat kielet 48 5.5.1. Englanti 51 5.5.2. Saksa 54 5.6. Matematiikka 58 5.6.1. Pitkä oppimäärä 58 5.6.2. Lyhyt oppimäärä 69 5.7. Biologia 74 5.8. Maantiede 82 5.9. Fysiikka 88 5.10. Kemia 91 5.11. Uskonto 93 5.12. Filosofia 100 5.13. Historia 105 5.14. Psykologia 119 5.15. Musiikki 128 5.16. Kuvataide 130 5.17. Käsityö 136 5.18. Kotitalous 138
5.19. Liikunta 139 5.20. Terveystieto 142 5.21. Opinto-ohjaus 148 5.22. Eurytmia 146 5.23. Kulttuurimatka 148 5.24. Päättötyö 148 5.25. Tulevaisuuskurssi 148 5.26. Elämänkaari kurssi 148 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 148 6.1. Arvioinnin tavoitteet 148 6.2. Kurssisuoritusten arviointi 148 6.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi 154 6.4. Lukion oppimäärän suorittaminen 156 6.5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 157
1LUKIOASTEEN OPETUSSUUNNITELMA 1.1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön
sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. Tämä opetussuunnitelma on laadittu Lahden Rudolf Steiner koulussa opettavien opettajien yhteistyönä lukuvuoden 2012-2013 aikana. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Lahden steinerkoulun lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 1.3 OPETUSSUUNNITELMA STEINERKOULUISSA Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu steinerpedagogiikan ihmiskuvaan. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä ja keinoista, joiden avulla opettajan ja kasvattajan on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Täten steinerkoulun jatkuvasti kehittyvän opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa
opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet ja ne metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö pohjautuu Rudolf Steinerin kehittämään pedagogiikkaan. Steinerpedagoginen opetussuunnitelma pyrkii jättämään niin kasvattajan kuin kasvatettavan vapaaksi. Opetussuunnitelma ja sen toteuttamiseen liittyvät metodiset ja sisällölliset ohjeet jättävät opettajakunnalle ja yksittäisille opettajille laajan liikkumavaran opetuksen käytännön toteutuksessa. Opetussuunnitelman tavoitteena on jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva opetustyö. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä. Steinerkoulun opetussuunnitelmassa oppiaineet palvelevat eri näkökannoilta kokonaisuutena opetusta ja kasvatusta. Steinerkoulu on yleissivistävä yhtenäiskoulu. Sen antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten, taiteellisten ja käytännöllisten aineiden tasapainoinen rooli kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa. Tiedonvälityksen ohella oppiaineet toimivat myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. Tämä opetussuunnitelma on hyväksytty Lahden steinerkoulun johtokunnan kokouksessa. 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lahden steinerkoulu on 12-vuotinen steinerpedagogiikkaa toteuttava, yleisopetusta antava yhtenäiskoulu, johon kuuluu ylioppilaskirjoituksiin valmistava 13. luokka. 1. 9. luokat toimivat perusopetuslain alaisena kouluna ja 10. 13. luokat lukiolain alaisena. 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ Lahden steinerkoulun lukio on taiteellisesti ja käytännöllisesti painottunut steinerkoulu, jonka tavoitteena on antaa oppilailleen hyvät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet elämää varten. Yleissivistävänä kouluna Lahden steinerkoulun lukion tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Yksilön persoonallisuuden kehitys tapahtuu vaiheittain. Kypsymistä auttavien virikkeiden sisältyminen opetukseen ja kasvatukseen on olennaista. Yksilöllisyyden kehittymisen tavoitteita ovat: toimintakyvyn pohjana oleva oma tahto tasapainoinen tunne-elämä, joka on edellytyksenä arvostelukyvyn ja sosiaalisuuden kehittymiselle kriittinen, johdonmukainen ja luova ajattelu Persoonallisuuden kehitystä tukevat kokonaisvaltaiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet jaotellaan osa-alueiden mukaan toiminnallisen kasvatuksen, taiteellisen kasvatuksen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteiksi. Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tahtoa kehittää itseluottamusta tukea todellisuudentajuista ajattelua kehittää yhteistyötaitoja Käytännöllisen toiminnan tarkoituksena on aktivoida ihmistä ja hänen toiminnallisia valmiuksiaan. Tavoitteena on tukea yksilöllistä aloitekykyä ja ennaltaehkäistä passivoitumista. Oman toimintakyvyn käyttäminen vahvistaa yksilöllisyyden kokemista ja rakentaa identiteettiä, joka on terveen itseluottamuksen perusta. Toiminnallinen opetus pyrkii yhdistämään motiiveja toimintaan. Todellisuudentajuinen ajattelu syntyy, kun ihminen alkaa tietoisesti toteuttaa käytännössä toiveitaan, aikomuksiaan ja päätöksiään. Motivaation herääminen on perusedellytys nuoren suotuisalle kehittymiselle. Lukioasteella opetuksessa korostuu motiivien eritteleminen toiveiksi, aikomuksiksi ja päätöksiksi, jotka yksilö voi toteuttaa omin voimin ja sosiaalisen yhteisön jäsenenä. Onnistuneen toiminnallisen opetuksen seurauksena opiskelijoissa kasvaa kyky suunnitella omaa työtään, tehdä päätöksiä ja voima toteuttaa ne. Projektiluontoisella toiminnallisella opetuksella sekä taitoaineilla on suhteellisen suuri osuus tuntisuunnitelmassa kautta luokka-asteiden. Toiminnallista opetusta on myös työvihkojen laadinta, joka tapahtuu itsenäisesti tehtyjen muistiinpanojen pohjalta.
Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa tunne-elämän kehitystä ja empatiakykyä luoda kokemuksellisuuden kautta pohjaa omalle ajattelulle kehittää laadullisten erojen tiedostamista ja arvostelukykyä herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä kehittää sosiaalista ja moraalista ymmärrystä elämyksellisyyden tukeminen Taiteellisen kasvatuksen tehtävä on edistää tasapainoista ja rikasta tunne-elämää. Tunne-elämän kehittyneisyys on keskeinen inhimillinen ominaisuus. Moraalisten arvojen perustana se on myös yhteiskunnallisten ehtojen luoja. Kokemuksellisuuteen perustuvassa opetuksessa elämyksestä työstetään toiminnallisesti ja taiteellisesti vielä esiin tarkempi kuva, josta syntyy vähitellen käsite. Tällä tavoin opiskelijat voivat laajentaa tunne-elämäänsä käsittämään sellaisiakin ilmiöitä, jotka ovat varsinaisten subjektiivisten intressien ulkopuolella. Tunne-elämä kouliutuu vähitellen laadullisten erojen tajuamiseen, mikä on arvostelukyvyn perusta. Terve arvostelukyky puolestaan on tiedonhankinnan perusedellytys. Taiteellisen opetuksen ja kasvatuksen keskeinen menetelmä on aistien harjaannuttaminen laadulliseen kokemiseen. Se vahvistaa havaintokykyä, joka on tärkeä käsitteenmuodostuksen perusta. Tiedollisten valmiuksien lisääjänä kaikilla taideaineilla on tässä suhteessa merkittävä asema opetuksessa koko kouluajan. Opetuksen onnistuessa opiskelijoille kehittyy kyky luoda itse inspiroivia mielikuvia, mikä auttaa elävän tiedon hankinnassa. Sosiaalisen ja moraalisen tunnon kehittyminen on taiteellisen kasvatuksen tavoite, joka palvelee yksilön kypsymistä yhteisön jäseneksi. Empatiakyky tunne-elämässä on sosiaalisen käyttäytymisen perusta. Kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan ja arvioida sitä omista subjektiivisista intresseistä riippumatta on edellytys sosiaalisuudelle. Moraalinen tunto kasvattaa sosiaalisuutta. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävä tiedollinen yleissivistys virittää opiskelijoissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta kehittää kykyä hahmottaa tiedollisia kokonaisuuksia
tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä auttaa nuorta ymmärtämään itseään osana maailmaa Taipumus tiedolliseen hahmottamiseen voimistuu nuoruusiässä. Tiedollisen kasvatuksen laatu muuttuu olennaisesti tässä kehitysvaiheessa. Luokanopettajavaiheessa opittu elämyksellinen aineisto kertautuu siksi aineenopettajavaiheessa (9.-13. luokilla) käsitteellisesti. Tiedollisessa koulutuksessa aineiston omaksumisen tulisi palvella käsitteellisen ajattelun ja oman arvostelukyvyn kehittymistä. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on herättää kiinnostus sekä kyky hankkia ja hahmottaa tietoa. Ihmisen luontaisen kiinnostuksen ja tiedonhalun ylläpitämiseksi opetetaan tiedollinen aineisto oppilaan kunkin ikävaiheen muuttuvaa tietoisuutta vastaavasti. Alaluokilta oppilaan tietoisuus muuttuu asteittain miltei itsetiedottomasta eläytymisestä ympäristöön kolmasluokkalaisen tietoisemman ympäristön havainnoinnin ja kuudesluokkalaisen havaintojen täsmentymisen kautta aina yläluokkien ja lukiovaiheen nuoren valveutuvaan tietoisuuteen asti. Tietoisuuden muuttuminen ei ole riippuvainen yksilöllisestä kyvykkyydestä, vaan oman persoonallisuuden ja minätunnon kokemisesta ja eriytymisestä ympäristöstä. Tiedollisen kasvatuksen eräs tavoite on vastuuntunnon herättäminen. Tiedostavan ihmisen luonteeseen kuuluu keskustelu ja pohdinta. Keskustelu ja pohdinta johtavat vaihtoehtojen näkemiseen. Päätöksenteko vaihtoehtojen pohjalta on hedelmällistä, kun sitä ohjaa vastuuntunto. Vastuuntunnon ja vapauden välillä on vastaavuus. Erityisesti yläluokkien oppilaiden tiedollisessa kasvatuksessa ja opetuksessa nojaudutaan vastuuntunnon herättämiseen laajenevan vapauden myötä. Kun yksilöllinen persoonallisuus kypsyy käyttämään toimintaedellytyksiään, ajatteluaan, tunnettaan ja tahtoaan, syntyy aikuinen, joka kykenee toimimaan yhteiskunnassa tiedollisia, toiminnallisia ja sosiaalisia kykyjään käyttäen riippumatta tulevaisuuden yhteiskunnan ennakoimattomista tilanteista. 2.2 ARVOPERUSTA Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutus pyrkii edistämään avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa otetaan huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Opetustilanteissa tuetaan opiskelijan kykyjen ja taitojen optimaalista kehitystä.
Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijalle pyritään antamaan lukioaikana kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Opiskelijaa kannustetaan tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijalle pyritään antamaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukio-opetuksessa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Inhimillisen kasvun päämäärä on yksilöllisyyden ja sosiaalisuuden toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Koulun tehtävä on tukea tätä kasvua. Ihmisen kasvun käsittäminen ja ymmärtäminen pohjautuu steinerpedagogiseen ihmiskuvaan. Kasvu ja kehitys on vaiheittain etenevä tapahtuma, joka alkaa toiminnasta ja etenee tunteen kautta ajatuksen voimiin. Oikeudenmukaisuuden ja kauneuden kokemukset sekä pyrkimys totuuteen ja hyvyyteen kasvattavat nuorta toimivaksi kokonaisuudeksi. Opetussuunnitelman sisällön ja oppiaineitten ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon suomalaisen kulttuurin ja nuoren kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Suomalainen kulttuuri on perusta, jonka kautta opiskelija tutustuu myös muihin kulttuureihin, ihmiselämään, luontoon ja yhteiskuntaan monipuolisesti toiminnan, taiteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman tutkimisen avulla. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen kuuluu ihmisyyteen. Oppiminen voi olla haastavaa, koska ihminen laajentaa silloin rajojaan ja kokee äärirajalla ponnistelun vaivan. Oppimisen ilo syntyy rajan ylittymisestä syntyvässä onnistumisen kokemuksessa. Tällä on välitön vaikutus minäkäsitykseen. Palkitsevat kokemukset auttavat ponnistelemaan aina uudestaan.
Oppimista motivoivat vuorovaikutuksessa kuulluksis tuleminen ja tiedonhankinnassa ihmettelevä, tunnusteleva suhtautuminen elämänilmiöihin. Lukiossa oppimista auttaa oman oppimis- ja opiskelutavan löytäminen sekä omien tavoitteiden asettaminen. Oppimisvaikeuksissa tarvitaan erityisesti opettajia ja muuta tukea tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Opettaja huolehtii keskeisesti siitä, että ryhmä edistää oppimista ja että yhteistyöskentely toimii. Silloin ryhmä voi motivoida koulunkäyntiä ja edistää ihmissuhteiden syntymistä tilapäisissä ja pitkään kestävissäkin vaikeuksissa. Lukiossa auktoriteetin aika on ohi. Kasvattajalla on asiantuntijan arvo. Opetus ja kasvatus pyrkivät vastaamaan nuorten kysymyksiin, tekemään maailman järkevällä tavalla ymmärrettäväksi ja nähtäväksi kaikkine ilmiöineen, lakeineen ja niihin liittyvine taustoineen. Täysi-ikäisyyttä lähestyessään nuori tulee vähitellen kehityksessään oman identiteettinsä tiedostamiseen. Hän kykenee arvioimaan toimintamahdollisuuksiaan maailmassa. Nuori on tarttumassa kasvatukseensa ja koulutukseensa askeleittain oma-aloitteisesti ja haluaa etsiä elämäntietään. Viimeisinä kouluvuosina opetus tähtää kokonaisvaltaiseen elämänalueiden esittelyyn sekä tiedollisesti, että - niin pitkälle kuin se on mahdollista - myös kokemuksellisesti. Nuorta koulutetaan oman arvostelukyvyn käyttöön. Toisaalta pyritään työtehtävien herättämien kokemusten avulla harjaannuttamaan sellaista velvollisuudentuntoa, jota tarvitaan työelämässä. 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Koulun oppimisympäristö pyrkii edistämään oppimista, henkilökohtaista hyvinvointia ja sosiaalista kasvua. Myös opiskelijat otetaan jakamaan vastuuta oman ympäristönsä muokkaamisesta ja hoitamisesta. Opiskelija hankkii monipuolisesti tietoja ja taitoja, joita tarvitaan tulevasta elämässä. Fyysinen oppimisympäristö pyritään muodostamaan aisteja aktivoivaksi. Myös sisätiloihin tuodaan luontoa ja esteettisyyttä esim. kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Luokissa tai yhteistiloissa on mahdollisuuksia myös levähtämiseen ja yksilölliseen työskentelyyn. Lukioopiskelijoilla on oma kotiluokka, jossa he opiskelevat lähes kaikki tunnit. Tämä mahdollistaa luokkien viihtyisyyteen vaikuttamisen. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset koskevat fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja opiskeluun sekä oppimiseen liittyvää ympäristöä. Inhimilliseen ympäristöön kuuluu ennen kaikkea ilmapiiri, joka rohkaisee jokaista yhteisössä toimivaa osallistumaan myönteisesti yhteiseen elämään.
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukiossa pyritään luomaan sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille annetaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa otetaan myös huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi koulussa tarjotaan monipuolisia opetus- ja opiskelumuotoja. Opiskelijat suorittavat kursseja pääasiassa luokkamuotoisesti, mutta opiskelija voi suorittaa kursseja myös itsenäisesti. Kurssin itsenäiseksi suorittamiseksi opiskelijan tulee tehdä kirjallinen hakemus, jonka hyväksyvät sekä rehtori, että kyseessä olevan aineen opettaja. Opettaja arvioi opiskelijan valmiudet kurssin itsenäiseen suorittamiseen ja antaa kurssisuoritukseen soveltuvat tehtävät. Kurssin itsenäisen suorittamisen työmäärä ja sisältö vastaavat lähiopetuksena opiskellun kurssin työmäärää ja sisältöjä. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna. Opiskelijoille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. 3.3. TOIMINTAKULTTUURI Lukion toiminta ja sen käytännöt järjestetään johdonmukaisesti mahdollistamaan opetukselle ja kasvatukselle asetettuja tavoitteita. Fyysisen toimintakulttuurin perustana ovat kaikki aineelliset edellytykset, joista huolehtii erityisesti opetuksenjärjestäjänä koulun kannatusyhdistys. Toimintakulttuurin perustavia edellytyksiä ovat koulutilojen ja -ympäristön turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus sekä tarpeelliset opetusvälineet ja opetuksen edellyttämät kalusteet. Kalustuksella voidaan edistää päivittäisen toiminnan sujuvuutta. Jos tilat eivät täytä kaikkia toiminnallisia tavoitteita, pyritään puutteita korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on yhteisvastuullista ja kuuluu kouluyhteisön kaikille toimijoille opettajista, opiskelijoista, opetuksen tukihenkilöstöstä lähtien huoltohenkilökuntaan.
Opiskelijoiden ohjaaminen toimijoiksi myös tällä alueella läpäisee päivittäin opetuksen. Koulun järjestyssääntö määrittelee osittain tämän alueen vaatimuksia opiskelijoille. Koulun toimintaa ohjaavat erityisesti vuosittainen työsuunnitelma ja siitä johdettu opettajien ja opiskelijoiden päivittäinen työjärjestys, jotka määrittelevät ja ylläpitävät toiminnan ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Yhteisötasolla toteutetaan päivän, viikon, kuukauden, vuodenaikojen ja vuoden rytmit työaikoineen ja juhlineen. Näillä kaikilla on suuri yhteisöä kantava ja kasvattava merkitys. Yksilötasolla toiminnan ja elämän rytmittämisellä vaikutetaan mm. tapojen, tottumusten ja muistin syntymiseen ja vahvistamiseen. Koulun toiminnan psyykkis-sosiaalinen alue kattaa yhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytykset. Opiskelijahuollon suunnitelmassa esitetään toimintatavat, jotka ohjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää sekä kriisi- ja ongelmatilanteita korjaavaa ja hoitavaa toimintaa. Kouluyhteisössä pyritään kaikkien toimijoiden ja osallisten yhteistyöhön, johon osallistuvat opiskelijat, oppilaat, opettajat, opetuksen tukihenkilöt, kiinteistönhuollon ja -hoidon ja opiskelijahuollon henkilöt sekä opiskelijoiden huoltajat ja koulun johtokunta. Yhteistyötä edistetään kaikkien kesken sekä tapaamisilla, neuvotteluilla että kokouksilla. Yhteistyötä toteutetaan säännöllisin toiminta-aikatauluin tai tarvittaessa kenen tahansa asianosaisen aloitteesta. Säännölliset opettajainkokoukset ovat hallintoelimen kokouksia, joita säätelevät myös johtosäännön määräykset. Sosiaalisella alueella yhteistyö perustuu erilaisiin kykyihin, taitoihin ja rooleihin. Opiskelijat ovat oppimassa ja kasvamassa sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Opettajat pyrkivät kehittymään opetus- ja kasvatustaidoissaan. Johtokunta pyrkii tiedostamaan opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä ja turvaamaan niiden vaatimat edellytykset. Vanhemmat antavat kasvattajina tukensa koulun kasvatus- ja opetustoiminnalle, keskustelevat kysymyksistään ja osallistuvat itselleen sopivalla tavalla yhteistyöhön kouluyhteisössä. Kaikilla ihmisillä on vapaus yksilöllisyydessään, mikä ei ole toisen kasvatettavissa, mutta jonka toteutumisen esteitä voidaan poistaa sekä kasvatuksella että yhteistyöllä. Kasvatus koskee kuitenkin vain aikaa ennen aikuisuutta. Aikuisuuteen kuuluvat itsekasvatus ja yhteistyö. Yhteistyötä edistetään tiedostamalla kunkin yksilön kykyjä ja taitoja, jotta hän voisi löytää oman tehtävänsä yhteisössä ja tuoda siinä esille parastaan. Lukiossa oppilaskuntatyö on oivallinen harjoituskenttä omien aloitteiden toteuttamiselle ja lukion työyhteisön kehittämiselle. Henkinen vapaus on olennainen osa ihmisen minuutta. Siihen liittyy olennaisesti ajattelun vapaus. Tällainen toimintakulttuuri mahdollistuu aikuistumisen myötä. Totuudellisuus ja tiedostaminen kuuluvat henkisen toiminnan ominaisuuksiin. Henkisessä toimintakulttuurissa kehittyy jokaisen
ihmisen minuus, jonka toiminta parhaimmillaan muuttuu toisten palvelemiseksi eli toimimiseksi yhteisössä niin, että myös toisten toiminta ja etu otetaan huomioon. Kouluyhteisön toiminta pyritään saattamaan läpinäkyväksi niin, että ratkaisut perustellaan ja kaikki asianosaiset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun, josta tahtovat ja voivat ottaa täyden itsenäisen vastuun yhteisössä. Yhteistoiminta on tällöin asiakeskeistä, vaikka toimintatapa voi olla psyykkis-sosiaalinen. Yhteinen elämä vaatii aina kompromisseja. Kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisuuden avulla löytyvät yhteiset päämäärät toiminnan kehittämiseksi. Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. 3.4. OPINTOJEN RAKENNE Lahden steinerkoulun lukiossa opinnot suoritetaan pääsääntöisesti neljässä vuodessa. Opinnot muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5. Soveltavat kurssit koostuvat koulukohtaisista kursseista. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA
Lukiovaiheessa yhteistyö kodin ja koulun välillä on aktiivista pyrkimystä opiskelijan tukemiseen opinnoissa. Yhteistyössä pyritään noudattamaan avoimuuden ja molemminpuolisen luottamuksen periaatteita. Huoltajille annetaan riittävät mahdollisuudet perehtyä lukioasteen työhön ja opiskelijan etenemiseen, kuitenkin opiskelijan oman itsenäisyyden ja vastuun huomioon ottaen. Yhteistyön tarkoituksena on tukea opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyössä opiskelija saa tukea opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Yhteistyö toteutetaan vanhempainiltojen ja säännöllisen yhteydenpidon kautta. Koulu on kodin välisessä yhteistyössä aloitteellinen ja aktiivinen. Opiskelijan saavuttaessa täysi-ikäisyyden yhteydenpito tapahtuu pääsääntöisesti opiskelijan kautta kunnioittaen hänen itsemääräämisoikeuttaan. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on mahdollista itse määritellä miten hänen asioitaan käsitellään huoltajien kanssa. 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lukion ohjauksen järjestäminen Lukion ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä antaa hänelle valmiuksia tehdä koulutukseen, työelämään ja elämänpolkuun liittyviä ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta toteutetaan luokkamuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksella pyritään edistämään opiskelijan hyvinvointia, koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Lukion opinto-ohjaukseen osallistuvat koko koulun ohjaus- ja opetushenkilöstö. Päävastuu opintojen ohjauksen suunnittelusta ja järjestämisestä on opinto-ohjaajalla. Opiskelija saa ohjausta oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ohjaus antaa opiskelijalle valmiuksia toteuttaa opintojen suunnittelua ja opintoihin liittyviä valintoja omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään koulun toimintatapoihin ja opiskelun ohjeisiin opinto-ohjaajan, luokanvalvojan, aineenopettajien ja tutorien välisenä yhteistyönä. Opiskelijoiden etenemistä seurataan ja opinto-ohjelmia tarkistetaan säännöllisesti opiskelijarekisteristä. 4.3. OHJAUSTEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN
Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja tekee lukiossa kurssimuotoista, henkilökohtaista sekä pienryhmäohjausta. Opintoohjaajan vastuualueisiin kuuluvat myös yhteistyö elinkeinoelämään ja alueen oppilaitoksiin, sekä muiden steinerkoulujen opinto-ohjaajiin. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluvat myös: -ohjauksen suunnittelu -luokanvalvojien konsultointi -henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta ja niiden muutokset -opiskelu muissa oppilaitoksissa ja koulun vaihto -yo-kirjoitusten hajauttaminen -jatko-opintojen suunnittelu -työelämäharjoittelun ohjaus -yhteydenpito ohjauksen kannalta keskeisiin yhteistyökumppaneihin -opiskeluvaikeuksien selvittäminen -opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin osallistuminen Vuosi-/vararehtori -muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksyminen -vaihto-opiskelijoiden ulkomailla suoritettujen kurssien hyväksyminen -suoritusohjeesta poikkeaminen ja lupa kurssien suorittamiseen itsenäisesti -opiskelijahuoltoryhmän kutsuminen koolle -koulusta eroamisen hyväksyminen ja erotodistusten allekirjoittaminen -lupa 5-vuotisohjelman suorittamiseen ja ohjelman hyväksyminen Luokanvalvoja -ryhmän lähiohjaus -kurssimäärien ja opintojen etenemisen seuranta -opintomenestymisen ja etenemisesteiden seuranta -yhteydenpito rehtoriin, opinto-ohjaajaan ja aineenopettajiin -yhteydenpito huoltajiin -osallistuminen opiskelijahuollon palavereihin pyydettäessä Aineenopettajat -kyseisen oppiaineen opiskeluun liittyvä ohjaus -itsenäisten suorituksien ohjaus -vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistaminen Terveydenhoitaja -opiskelijan terveydenhoidollinen tukeminen -opiskelijahuoltoryhmän palavereihin osallistuminen
-infotilaisuudet luokille kerran lukuvuodessa Psykologi ja kuraattori -lukiolaisten psykologi-ja kuraattoripalveluiden tarjoaminen Kanslia/hallintosihteeri -opintotukeen ja koulumatkatukeen liittyvät asiat -läsnäolotodistukset -todistukset VR:n alennuslippuja varten -opiskelijoille annettavien kurssi-, ero-, ja päättötodistusten valmistelu 4.4. OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuoltoryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa koordinoidaan, kehitetään ja arvioidaan oppilashuoltotyötä. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, vanhemmat ja opiskelija psykologi ja kuraattori. Opiskelijahuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja lisäksi tarpeen mukaan. Opiskelijahuoltotyöryhmän kokoonkutsujana toimii vuosirehtori. Yksittäistä opiskelijaa koskevissa asioissa ovat mukana opiskelijan lisäksi opiskelijan huoltaja alle 18-vuotiaan tapauksessa ja huoltaja(t) 18 vuotta täyttäneen opiskelijan suostumuksella. Muita asiantuntija- ja yhteistyötahoja ovat mm. perheneuvola, erikoissairaanhoito, lasten ja nuorten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut, poliisi ja nuorisotyö. Opiskelijaterveydenhuollon palvelut tarjoaa Lahden kaupunki. Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Tuen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaisen oppimisen mahdollisuus. Lisäksi opiskelijahuollolla edistetään nuoren oppimista sekä tasapainoista
kasvua ja kehitystä. Opiskelijahuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Koulun opiskelijahuolto tukee nuoren myönteisen minäkuvan kehittymistä. Opiskelijahuollon tehtävät: tarjota opiskelijoille konkreettista ja henkilökohtaista apua koulunkäyntiin tukea tiedonkulun edistämistä ja avunsaantia myös koulun ulkopuolisilta tahoilta osallistua koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytäntöjen kehittämiseen opiskelijoiden koulunkäynnille ja hyvinvoinnille myönteisiksi osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi Koulu laatii yhteistyössä kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa koulukohtaisen opiskelijahuollon suunnitelman, jossa kuvataan toiminnan tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Koulussa on järjestyssäännöt turvallisen, suvaitsevan ja terveyttä sekä mielenterveyttä suojaavan kasvu- ja oppimisympäristön luomiseksi. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa on selkeä ohjeistus sekä työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Suunnitelma sisältää koulun kriisisuunnitelman sekä toimintamallit koulussa esiintyvien mielenterveyskysymysten osalta, koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja korjaavia toimenpiteitä varten. Pelastustoimintalakiin perustuva talosuojelusuunnitelma sisältää kouluympäristön riskikartoituksen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet vaaratilanteiden torjumiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma on työturvallisuuslakiin perustuva, turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten tehty ohjelma. Se kattaa lukion työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset myös opiskelijoiden osalta. Ohjelma perustuu jatkuvaan työolojen tarkkailuun, vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.
Päihteidenkäyttöön liittyvien ongelmien osalta koululla on oma varhaisen puuttumisen malli, jota opiskelijahuoltoryhmä ylläpitää ja jonka mukaan koulussa toimitaan tupakoinnin ja päihteidenkäytön suhteen. Koulun opiskelijahuoltoryhmä arvioi vuosittain omaa työtään, työkäytänteitään ja opiskelijahuollon toteutumista sekä pyrkii kehittämään omaa osaamistaan, jotta opiskelijahuollolle asetetut tehtävät toteutuvat. Kirjaaminen opiskelijahuoltoryhmässä Opiskelijahuoltoryhmässä esillä olleet yleiset asiat kirjataan. Yksittäisen opiskelijan asiassa voidaan kirjata lähinnä asian vireillepanija (kenen toimesta asia on tuotu kokoukseen), aihe sekä päätetyt jatkotoimenpiteet. Jos jatkotoimenpiteistä on päätetty, kirjauksesta olisi hyvä näkyä, kenen tehtäväksi selvittely on annettu opiskelijahuoltoryhmässä, koska yksittäistä opiskelijaa koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä, kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät on tarvittaessa erotettavissa muista. Vuosirehtori vastaa opiskelijahuoltotyön koordinoinnista. 4.5. OPISKELUN ERITYINEN TUKI Opiskelijoiden opetuksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden erityiset tuentarpeet opetusvälineistön, opetustapojen ja koejärjestelyiden avulla. Opetuksen tueksi opiskelijalla tai opettajalla voi olla käytössä erilaisia apuvälineitä. Tärkeää on ottaa opiskelijoiden erilaiset oppimisen tavat ja tuen tarpeet huomioon opettajan käyttämien erilaisten opetus- ja arviointimenetelmien avulla. Opiskelijalla on mahdollisuus saada käyttöönsä erilaisia koejärjestelyjä, kuten pidennetty koeaika, kokeen osittaminen, erityinen koetila, suullinen kokeen suorittaminen tai kokeen suorittaminen tietokoneella. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13
:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin aineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet toteutetaan. Mikäli opiskelijalle on tehty perusopetuksen aikana henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, (HOJKS), vuosirehtorin ja opettajien tulee perehtyä siihen ja keskustella opiskelijan opiskelumahdollisuuksista perusopetuksen opettajien ja huoltajien kanssa jo ennen kuin opiskelija tulee lukioon. Mikäli jokin vaikeus tunnistetaan vasta lukiossa, pyydetään konsultaatioapua välittömästi esimerkiksi erityisopettajalta, koulupsykologilta ja erikoislääkäreiltä sekä keskustellaan huoltajien kanssa. Mikäli erityisen tuen tarve johtuu fyysisestä vammasta, opiskelijalle pyritään järjestämään lukiolain (629/1998) mukaisesti opiskelun edellyttämää avustajapalvelua ja erityisiä apuvälineitä (esim. tietokone) työskentelyn tueksi. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voidaan yllä mainitun lain mukaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli lukion oppimäärän suorittaminen ko. oppiaineessa olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen kohtuutonta (esim. toisen kotimaisen kielen opiskelu maahanmuuttajilla) tai se on perusteltua opiskelijan terveyteen liittyvistä syistä (esim. liikuntarajoitteisen liikunnan opiskelu). Mikäli opiskelijalla havaitaan mielenterveys- tai sosiaalisia ongelmia, opiskelijan kanssa pyritään keskustelemaan asiasta ja löytämään yhdessä keinoja tilanteen helpottamiseksi. Opiskelijahuoltoryhmä on tässä tilanteessa lähin tukihenkilöstö, mutta luonnollisesti myös koulun ulkopuolisten moniammatillisten tahojen kanssa tehdään yhteistyötä. Keskusteluavun lisäksi erityisavun tarve voi tarkoittaa näissä tilanteissa opiskeluun liittyvien ulkonaisten asioiden normaalista poikkeavaa järjestelyä. Työskentelyn ja kokeiden aikana opiskelijalle tulisi: antaa lisäaikaa antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä ja mahdollisesti avustaja laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät järjestää suullinen koe ja antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti sekä
järjestää muu mahdollinen tuki Ylioppilastutkintolautakunta on antanut ohjeet ylioppilastutkinnon suorittamisesta koskien niitä opiskelijoita, joilla on lukihäiriö, jokin vamma tai sairaus. Opinto-ohjaaja tukee ja neuvoo opiskelijaa tarvittavien todistusten ja lausuntojen hankinnassa. Lukion tärkeä tehtävä on varsinaisen opetustehtävän lisäksi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan itseluottamuksen vahvistaminen, vaikka opiskeluolosuhteet olisivatkin totutusta poikkeavat. Lämmin ja kannustava suhtautuminen on keskeisellä sijalla opiskelijan tukemisessa. Edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että opettajille annetaan mahdollisuus täydennyskoulutukseen. 4.6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli-ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Vieraskielisellä opiskelijalla on mahdollisuus opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti. Halutessaan ja mikäli opiskelijan taidot eivät riitä äidinkielisen opiskelijan tasolla opiskeluun, suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti. Lukio päättää lukiolaissa mainittujen sääntöjen rajoissa, missä laajuudessa oman kielistä opetusta sekä suomi toisena kielenä opetusta järjestetään, ja miten opetus organisoidaan. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten opetusta muokataan yksilöllisten tarpeiden ja lähtökohtien mukaan lukion opetussuunnitelman perusteita noudattaen. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille annetaan tukea niin, että heidän on mahdollista selviytyä opinnoistaan edellytyksiensä mukaisesti. Opiskelijoita informoidaan heidän opiskelumahdollisuuksistaan lukiossa, mahdollisista tukijärjestelyistä sekä oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Lukion opetussuunnitelmassa vuodelta 2003 esiteltyjä suosituksia maahanmuuttajien opiskelun perusteista noudatetaan mahdollisuuksien mukaan. 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET
Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Steinerpedagogiikka ei ainoastaan pyri ottamaan huomioon nuoren tärkeimpiä kehitysvaiheita, vaan se pyrkii myös antamaan mahdollisuuden tärkeille kehityskokemuksille. Omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta voi herätä aivan uudenlaista näkemystä ja ymmärrystä totuttujen ajatusmallien tilalle. Kriittistä omaperäistä ajattelua ja uusien ratkaisumallien löytämistä eri aloilla kannustetaan kaikissa opetustilanteissa. Opiskelijassa vahvistetaan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan kehitetään. Huomiota kiinnitetään tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä erilaisiin sosiaalisiin yhteisöihin. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy
kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa: havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalisten taitojen hallinta hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aktiivine n kan sa laisu us ja so siaa liste n ta ito jen ha llinta Aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalisten taitojen hallinta-aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen
ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija: syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan kaikkia sosiaalisia ryhmiä kohtaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee sosiaalisten yhteisöjen eri muotoja, niiden mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpaino tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elinten, erilaisten järjestöjen, yhteisöjen, laitosten ja yritysten kanssa. Hyvin vo int i ja tu rva llisu u s Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.
Tavoitteena on, että opiskelija: osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Muita tavoitteita on: positiivinen ja realistinen omakuva omiin kykyihin luottaminen odottamattomissa tilanteissa omien virheiden hyväksyminen ja niiden kanssa eläminen kokonaisvaltainen poikkiajattelu vapaa asioiden ja ilmiöiden tarkastelu, uudenlaisten ja yllättävien ratkaisujen kehittely ja oivaltaminen havaintoihin perustuva toiminta epävarmuuden kestäminen oman luovan mielikuvituksen kehittäminen Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Ke stä vä keh itys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija: