JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA...

Transkriptio

1 SISÄLTÖ: 1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET ARVOPERUSTA TOIMINTA-AJATUS OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT TOIMINTAKULTTUURI OPINTOJEN RAKENNE ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPISKELIJAHUOLTO OPISKELUN ERITYINEN TUKI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI (B1 OPPIMÄÄRÄ) VIERAAT KIELET Englannin kieli Saksan kieli Ranskan kieli Saksan kieli Venäjän kieli Espanja / italia MATEMATIIKKA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI KUVATAIDE

2 5.19. LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS TEKNOLOGIA URHEILUVALMENNUS OPPIAINERAJAT YLITTÄVÄT SOVELTAVAT KURSSIT Kulttuuriseikkailu (KLT 1-3) Luonnontuntemus ja retkeily (LTR 1-3) Opiskelun tuki (ot1) OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TAVOITTEET KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT LIITTEET: Liite 1: Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Liite 2: Joensuun kaupungin lukioiden kieliohjelma Liite 3: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 4: Joensuun yhteiskoulun lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Liite 5: Joensuun yhteiskoulun lukion arviointisuunnitelma Liite 6: Joensuun yhteiskoulun lukion kehittämissuunnitelma Liite 7: Joensuun yhteiskoulun lukion järjestyssäännöt Liite 8: Joensuun yhteiskoulun lukion kriisisuunnitelma 2

3 1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Joensuun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma on laadittu seuraaviin säädöksiin ja asiakirjoihin perustuen: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston päätös tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että se ottaa huomioon lukion toimintaympäristön, paikalliset arvovalinnat, ts. Joensuun koulutoimen strategian sekä resurssoinnin. Paikallisuus ilmenee myös siten, että alueen luonto, kieliolosuhteet, historia ja elinkeino- ja kulttuurielämä on huomioitu opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman yleisen osan on laatinut koulun opetussuunnitelmatyöryhmä. Sen valmisteluun ovat osallistuneet myös kaikki opettajat ja oppilaskunta. Ainekohtaisen osuuden työstämisestä ovat vastanneet kunkin aineen opettajat. Sekä yleisen osan että ainekohtaisten osuuksien työstämisessä on tehty yhteistyötä kaupungin muiden lukioiden kanssa. Opetussuunnitelmaa valmisteltaessa on tehty yhteistyötä seuraavien sidosryhmien kanssa: kaupungin koulutoimi, kaupungin lukiot ja peruskoulut, opiskelijoiden huoltajat ja muut yhteistyöoppilaitokset ja -tahot. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka kehittävät koulun toimintakulttuuria, johtavat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta niin koulun sisällä kuin suhteessa yhteistyötahoihin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Opetussuunnitelman ohjausvaikutus Joensuun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmassa päätetään koulun opetus- ja kasvatustyön periaatteet ja linjaukset sekä luodaan perusta koulun myönteiselle ja kannustavalle toimintakulttuurille. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin ja että hän voi suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kahdesta neljään vuodessa. Lukuvuosittain laadittava koulun vuosisuunnitelma opetuksen käytännön järjestämisestä perustuu opetussuunnitelmaan. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman pohjalta. 3

4 Opetussuunnitelman tehtävä Opetussuunnitelma antaa tietoa opiskelijalle, kodille ja sidosryhmille koulun tavoitteista, toimintakulttuurista ja niistä valinnoista, jotka ovat opiskelijalle mahdollisia. Opetussuunnitelma palvelee koulua luomalla yhteisen näkemyksen koulun toiminnasta ja toimintakulttuurista ja varmistaa opetuksen jatkuvuuden. Opetussuunnitelman tehtävä on myös virallisesti hyväksyttynä asiakirjana ilmaista ja vahvistaa paikallisen päättäjän tahtoa osana valtakunnallista koulutuspolitiikkaa OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Joensuun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: Joensuun yhteiskoulun lukion tehtävä ja tavoitteet toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. Opetussuunnitelma sisältää kaikkien kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kuvataiteen, kirjallisuuden ja liikunnan lukiodiplomit on kuvattu ja määritelty opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa näiden aineiden kohdalla. 4

5 2. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Joensuun yhteiskoulun lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmistava oppilaitos. Koulu tukee nuoren yksilöllistä kasvua, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja nuoren kypsymistä aikuisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Lukion tehtävänä on kehittää nuorten opiskeluvalmiuksia. Koulun opiskeluympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että opiskelijat voivat kehittää jatkoopintojensa kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on oman tietorakenteen selkeyttäminen, jäsentäminen ja laajentaminen sekä valmius tiedon arviointiin. Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteisyyteen, suunnitelmallisuuteen ja koko henkisen kapasiteetin intensiiviseen käyttöön. Opiskelijalle annetaan mahdollisuuksia eettiseen pohdintaan ja esteettiseen havainnointiin, valmiudet arvioida realistisesti omia edellytyksiään sekä suorittaa päämääriensä mukaisia valintoja. Opiskelijaa kannustetaan ajattelemaan itsenäisesti, hakemaan uusia ratkaisuja, ymmärtämään kokonaisuuksia sekä suhtautumaan myönteisesti muutokseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Tavoitteena on kannustaa häntä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen ARVOPERUSTA Joensuun yhteiskoulun lukion arvoperusta rakentuu suomalaiseen ja joensuulaiseen sivistyshistoriaan, jotka ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä opitaan vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Joensuun yhteiskoulu kasvattaa opiskelijoitaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukiomme opetuksen yleisenä lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Koulussamme edistetään avointa demokratiaa, tasaarvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa otetaan huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. 5

6 Koulumme kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijalle pyritään antamaan hänen lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Opetuksessa opiskelijaa kannustetaan tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja epäkohtia. Opiskelijalle rakentuu jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Toiminnassamme korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja luodaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka myös ovat omalta osaltaan arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksen lähtökohdat Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksen lähtökohtana ovat Joensuun kaupungin koulutoimen strategia ja koulun arvoperusta. Joensuun koulutoimen strategia mukaan Joensuu on ajassa elävä, korkeatasoisia koulutuspalveluja tuottava ja tarjoava inhimillinen koulutuskaupunki. Joensuun yhteiskoulun lukio toteuttaa omalta osaltaan koulutoimen strategiaa olemalla uudistushenkinen ja kehitysmyönteinen koulu. Koulussamme panostetaan laadukkaaseen oppimiseen ja opettamiseen. Lukiomme toimintakulttuurin lähtökohtana on opiskelija, jolle pyritään luomaan innostava, turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö, jossa myös tukitoimia kohdennetaan niitä tarvitseville. Joensuun yhteiskoulun lukio on perinteikäs, uudistushenkinen, vankkaa yleissivistystä tarjoava koulu, joka tukee aikuistuvan nuoren kasvua vastuuseen itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Koulumme antaa laajan jatko-opintokelpoisuuden sekä auttaa nuorta löytämään ja omaksumaan tietoja, taitoja ja arvoja, joita hän tarvitsee elämässään ja joiden avulla elinikäinen oppiminen on mahdollista. J = joustava Y = yleissivistävä K = kehittyvä 6

7 * TIETOA * TAITOA * TOIMINTAA * TUKEA* TRADITIOITA* 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Joensuun yhteiskoulun lukion oppimiskäsitys perustuu nykyaikaiseen käsitykseen oppimisesta. Sen mukaan oppiminen ei tapahdu erillään muusta elämästä, vaan siihen vaikuttavat myös opiskelijan aikaisemmat tiedot ja kokemukset sekä sosiaalinen ympäristö. Opiskelijan arkipäivän tilanteilla on keskeinen rooli oppimisprosessissa. Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessi rakentuu seuraavista osa-alueista: havainnot, tiedot, ajattelun taidot ja kokemukset. Oppilas pyrkii ymmärtämään ja soveltamaan oppimaansa tietoa. Tärkeää on, että opiskelija osaa siirtää oppimansa asiat erilaisiin tilanteisiin koulun ulkopuolelle ja soveltaa niitä omassa elämässään. Opiskelijan tietoisuus omista tiedoistaan ja taidoistaan on olennainen osa oppimista OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Joensuun yhteiskoulun lukiossa opiskelijat voivat opiskella koulun oppimiskäsitystä vastaavalla tavalla. Koulun tilat ja opiskeluvälineet ovat nykyaikaiset, ja ne tarjoavat mahdollisuudet monipuoliseen, aktiiviseen ja luovaan opiskeluun. Opiskelijat voivat käyttää opiskelussaan modernia tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskeluympäristönä Joensuun yhteiskoulun lukio on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Koulun opiskeluympäristöä kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhä paremmin nykyistä oppimiskäsitystä. Lukion oppiaineet ovat luonteeltaan erilaisia monessa suhteessa, esimerkiksi tiedonhankinta- ja käsittelytavoiltaan sekä tutkimusmenetelmiltään. Opiskelijoiden tiedot, kokemukset ja sosiaaliset ympäristöt vaihtelevat, samoin kuin heidän oppimistyylinsäkin. Koulussa käytetään hyvin monipuolisia opetusmenetelmiä. Opiskelumenetelmissä painottuu opiskelijan aktiivinen rooli oppijana, mutta myös opettajan rooli oppimisessa on tärkeä. Opettajan keskeinen tehtävä opetuksessaan on ohjata opiskelijoiden ajattelua tuomalla esille opiskeltavan tiedon ymmärtämisen kannalta olennaisia asioita. Näin opiskelija pystyy tekemään itsenäisiä tulkintoja ja soveltamaan oppimaansa tietoa. Opiskelijan oppimisen kannalta on tärkeää, että hän kokee kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmään. Joensuun yhteiskoulun avoin, keskusteleva ja kannustava sosiaalinen ilmapiiri edistää oppimista TOIMINTAKULTTUURI 7

8 Joensuun yhteiskoulun lukion toimintakulttuuri tukee kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on toimintakulttuuri, jossa avoimen johtajuuden ja toimivan tiedottamisen avulla edistetään koko yhteisön jäsenten vastuuta ja yhteistyötä sekä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lukiomme toimintakulttuurissa on keskeistä laaja-alaiseen yleissivistykseen oppiminen ja kasvaminen sekä monipuolisen jatko-opintokelpoisuuden hankkiminen. Monipuolinen kurssitarjonta ja työtavat mahdollistavat luontoa, yhteiskuntaa, ihmistä ja kulttuureja koskevan eri tieteenalojen tietojen hankkimisen ja soveltamisen erilaisissa elämäntilanteissa. Oppimisen kannalta toimintakulttuurissamme on keskeistä opiskelijoiden opiskelemaan kannustaminen. Tärkeää on, että jokainen opiskelija pystyy opiskelemaan edellytystensä mukaisesti. Opettajan tehtävä on auttaa opiskelijoita etenemään kykyjensä mukaisesti. Opiskelua tuetaan tarvittaessa opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen ja tukiopetuksen avulla. Urheilu on lukiomme toimintakulttuurissa vahvasti esillä, koska koulumme on Joensuun urheiluakatemian toimintaa koordinoiva oppilaitos. Urheiluakatemia mahdollistaa lukio-opintojen ja urheiluvalmennuksen yhteensovittamisen. Koulumme toimintakulttuuria ovat myös toimivat perinteet. Perinteet näkyvät juhlissa ja teemapäivissä, joista esimerkkejä ovat vanhojen päivä, penkinpainajaiset, puurojuhla, tutoropiskelijoiden järjestämä uusien opiskelijoiden tutustumispäivä ja jykkimessut. Koulumme perinteisiin kuuluu myös ystävyyskouluvierailut ja muu kansainvälinen toiminta. Lukiomme on muutoksille avoin oppiva yhteisö, jossa jatkuvasti arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Lukiossamme tehdään arvioinnin pohjalta vuosisuunnitelma, jossa vuotuiset kehittämiskohteet tuodaan esille. Vuosisuunnitelmissa otetaan huomioon Joensuun kaupungin koulutustoimen strategia. Osaamistamme ja ammattitaitoamme kehitämme myös osallistumalla mahdollisuuksien mukaan erilaiseen täydennyskoulutukseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Lukiossamme kannustetaan työteliäisyyteen ja toisista välittämiseen. Työyhteisössämme pyritään erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Lukiossamme hyvien tapojen noudattamista pidetään kaikille kuuluvana sivistyksenä. Säännöistä ja toimintatavoista keskustellaan avoimesti. Lukiomme on yhteistyöhön kannustava. Tämä näkyy koulun sisällä opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyönä. Yhteistyö myös kotien kanssa on tärkeää ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulumme toiminnassa ovat keskeisesti mukana monet yhteistyötahot, joita ovat esimerkiksi perusasteen ja toisen asteen oppilaitokset, yliopisto, ammattikorkeakoulu, seurakunnat ja urheilujärjestöt. Perusasteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö liittyy lähinnä perusasteelta lukioon siirtymiseen. Perusasteen ja lukiomme opettajat pitävät vuosittain aineryhmittäin palavereja, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista. Perusasteen 8

9 oppilaille järjestetään kouluumme tutustumiskäyntejä, joissa opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja opiskelijatutorit esittelevät lukio-opiskelua. Muiden lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä opiskelun järjestämisessä. Yhteistyö on välttämätöntä sellaisten kurssien toteutumiselle, joissa on vain vähän opiskelijoita. Tällaisia kursseja on esimerkiksi joissakin kielissä, ortodoksisessa uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa. Lukioiden opettajat tekevät yhteistyötä myös opetuksen suunnittelussa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä on esimerkiksi urheiluvalmennuksen koordinoiminen sekä opiskelijoiden tutustumiskäynnit oppilaitoksissa ja oppilaitosten opettajien asiantuntijavierailut vanhempienilloissa. Lisäksi luonnontieteellisten aineiden kursseilla opiskelijat käyvät tekemässä joitakin kokeellisia tutkimuksia yliopiston ainelaitosten laboratorioissa. Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista. Aihekokonaisuuksien toteutuminen on kirjattu kunkin oppiaineen ainekohtaisiin lukuihin OPINTOJEN RAKENNE Joensuun yhteiskoulun lukiossa opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Oppiaineiden kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET Opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti lähiopetukseen osallistumista. Perustellusta syystä opiskelija voi opiskella kursseja itsenäisesti aineenopettajan luvalla. Kurssin suorittamiseen liittyvistä tehtävistä, kurssikokeesta ja aikataulusta on sovittava aineenopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin itsenäistä suorittamista. Itsenäinen opiskelu vastaa työmäärältään vähintään kurssin suorittamista lähiopiskeluna. 3.6.TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 9

10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka keskeisenä tavoitteena on opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laadun parantaminen. Opetussuunnitelma toimii koulun toiminnan arvioinnin ja kehittämistyön perustana. Koulun toiminnan kehittämisessä otetaan myös huomioon koulutoimen strategia ja kehittämissuunnitelma sekä ulkoisten arviointien tulokset. Vuosisuunnitelmaprosessi muodostaa koulun toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen yleisen kehikon. Opetussuunnitelman ja edellisen lukuvuoden arviointien perusteella laaditaan seuraavan lukuvuoden vuosisuunnitelma, jossa määritellään kunkin lukuvuoden ja pidemmän aikavälin kehittämishankkeet ja toimenpiteet. Koulun kehittäminen ja arviointi OPETUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus JOENSUUN KAUPUNGIN KOULUTOI- MEN STRATEGIA VUOSISUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA JATKUVA ARVIOINTI JATKUVA KEHITTÄMINEN LAADUKAS OPETUS, OHJAUS JA OP- PIMINEN Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä 5. Koulun arviointisuunnitelman sisältöä, rakennetta ja toimivuutta arvioidaan vuosittain. Arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä 6. Koulun kehittämissuunnitelmaa päivitetään lautakunnan linjausten, koulutuspalvelukeskuksen ohjauksen ja oman arviointitoiminnan tuottaman tiedon perusteella. 10

11 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa silloin, kun peruskoulun 9. luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajille annetaan tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteydenpidosta koteihin vastaavat pääasiassa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja. Opiskelijoiden opintojen etenemisestä tiedotetaan huoltajille toimittamalla opiskelijan jaksotodistus jokaisen jakson jälkeen koteihin nähtäväksi. Tarvittaessa voidaan järjestää huoltajien kanssa neuvottelu opiskelijan asioista. Opiskelijoiden huoltajille järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainilta, jossa on mahdollisuus saada informaatiota ja keskustella opettajien ja rehtorin kanssa opintojen edistymiseen sekä kasvatus- ja opetuskysymyksiin liittyvistä asioista. Tilanteissa, joissa opiskelija jostakin syystä tarvitsee erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Nämä tilanteet vaativat usein kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön lisäksi työskentelyä yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa. Avoimet ja toimivat yhteydet kodin ja koulun välillä auttavat yhteistyön suuntaamista nuoren parhaaksi siten, että tarvittaessa häntä voidaan tukea ja ohjata parhaalla mahdollisella tavalla OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tu- 11

12 kee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskelijalla on oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja - suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, johon opinto-ohjaajan on varattava riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen muodossa. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvonta- ja tietopalveluita. Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjausta koskevasta yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö painottuu yhteiseen kurssitarjontaan ja opiskelijoiden valintoihin liittyviin asioihin sekä jatkoopiskelumahdollisuuksien esittelyyn. Opinto-ohjaaja osallistuu oppilaitosten yhteisiin koulutus- ja yhteistyötapaamisiin. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä myös työvoimaviranomaisiin ja yrityselämän edustajiin osallistumalla näiden järjestämiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin sekä pyytämällä näiden tahojen edustajia koululle esittäytymään. Lukion toisena vuonna toteutettavien TET-päivien aikana opiskelijat voivat tutustua valitsemiensa alojen koulutukseen ja/tai työpaikkoihin. Lähiohjausta toteutetaan siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden lähiohjausryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä: opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänsä ohjaajan. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Tätä tehtävää varten hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukio-opintojen ajan. Tutoropiskelijat toimivat lukiota aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina. He auttavat uusia opiskelijoita lukio-opintojen aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja pyrkivät edistämään uusien opiskelijoiden sopeutumista uuteen kouluyhteisöön. Rehtori, opinto-ohjaaja ja tutoropiskelijat tiedottavat lukio-opiskeluun ja lukioopintoihin hakeutumiseen liittyvistä asioista perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille OPISKELIJAHUOLTO 12

13 Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään opiskelijahuoltoryhmässä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja tai aineenopettaja. Oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa määritellään tarkemmin menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulun toiminnassa pyritään edistämään hyvää työskentelyilmapiiriä. Hyvää ilmapiiriä edistetään muun muassa sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista sekä edistämällä tiedonkulkua työyhteisön jäsenten välillä. Korostettavia arvoja ovat suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, avoimuus ja yksilöllisyys. Kouluyhteisön jäseniä kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä esimerkiksi yhteisiä liikuntatapahtumia ja teemapäiviä. Koulu pyrkii ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymiskehitystä. Koulusta syrjäytymisen oireita voivat olla käyttäytymisongelmat/ osallistumattomuus epämääräiset poissaolot yksinäisyys/ eristäytyneisyys/ sosiaalinen viiteryhmä muualla päihteet/ rikollisuuteen viittaavat teot muutokset koulumenestyksessä. Jatkuvalla seurannalla yritetään löytää ja katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kielteinen kehityskulku. Seurannasta vastaavat kaikki työyhteisön jäsenet. Hyvinvointia ylläpidetään muun muassa teemapäivien, -viikkojen, oppituntien, tietoiskujen, tempauksien, tutortoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvinvointia edistetään yhteistyössä kotien, alueen muiden oppilaitosten, seurakunnan, poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä päihdepysäkin kanssa. Opetussuunnitelmaa täydennetään myöhemmin vielä eri hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä määritellään muun muassa paikalliset tukiverkostot OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityistuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. 13

14 Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita pyritään tukemaan heti opintojen alusta alkaen. Erityistä tuke tarvitsevien opiskelijoiden taustatietojen siirtämistä tehostetaan peruskoulusta lukioon siirryttäessä. Tietoa saadaan mm. peruskoulun päättövaiheessa täytettävien tiedonsiirtolomakkeiden avulla sekä perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten oppilashuoltohenkilöstön yhteisessä nivelpalaverissa. Lisäksi kaikki lukiossamme aloittavat opiskelijat tekevät lukemisen ja kirjoittamisen itsearviointikyselyn sekä opiskelijan opintohistoriaa ja elämäntilannetta kartoittavan ohjauskyselyn. Kaikki opettajat vastaavat opiskelijoiden opintojen ja tuen tarpeen seurannasta lukioopintojen aikana. Ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuvat havaitsemiinsa ongelmiin mahdollisimman pikaisesti. Jokaisen jakson jälkeen pidettävässä ryhmänohjaajien palaverissa käsitellään tukea tarvitsevien opiskelijoiden asioita. Vähintään kerran jaksossa kokoontuvassa opiskelijahuoltoryhmässä rehtori, opintoohjaaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja arvioivat opiskelijoiden tuen tarvetta ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä. Tilapäisesti opinnoissa tukea tarvitseville annetaan tukiopetusta. Opiskelijat, joilla on vaikeuksia opiskelussaan ohjataan opinto-ohjaajalle ja koulussamme kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävään lukiseulatestaukseen. Opiskelijat, joilla todetaan lukivaikeuksia, ohjataan edelleen erityisopettajalle tarkempaan lukitestaukseen. Lukihäiriödiagnoosin saaville opiskelijoille erityisopettaja laatii lukilausunnon, jota tarvitaan mm. yo-tutkintoa varten. Erityisopettaja antaa opiskelijalle myös neuvoja opiskelutekniikasta ja antaa ohjeita opettajille opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa pidentämään opintoohjelmansa 3,5 4-vuotiseksi. Psyykkisistä ongelmista kärsivät opiskelijat ohjataan terveydenhoitajalle ja lisäksi tarvittaessa koululääkärin vastaanotolle. Koululääkäri lähettää opiskelijan tarvittaessa erityissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Vuoden 2009 alusta lukioiden opiskelijahuoltoon on tulossa myös koulupsykologin palveluja. Opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvissä sosiaalisissa ja/tai taloudellisissa ongelmissa opiskelija ohjataan kaupungin sosiaalitoimen ja kansaneläkelaitoksen palvelujen piiriin. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja - asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden on tietyin edellytyksin mahdollista hankkia itselleen henkilökohtainen kouluavustaja. 14

15 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Peruskoulusta lukioon siirtymisen nivelvaiheessa kiinnitetään maahanmuuttaja- ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tukemiseen erityistä huomiota. Tässä yhteydessä perusopetuksen valmistavan opetuksen suunnitelma huomioidaan soveltuvin osin. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Lukiossamme on valmius myös saamelaisten, viittomakielisten ja romaniopiskelijoiden opetukseen. Näissä tapauksissa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Joensuun yhteiskoulun lukion opetus ja muu toiminta on järjestetty valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelija saa olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa vahvistetaan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan 15

16 kehitetään. Kiinnitetään huomiota tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina edistetään itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Kehitetään opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan. Kehitetään opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijalle luodaan tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Opetuksessa pyritään siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksessa lujitetaan opiskelijan itsetuntoa ja autetaan häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Opetuksessa annetaan opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänelle pyritään antamaan edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta 16

17 viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija 17

18 Kestävä kehitys osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat 18

19 sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa val- 19

20 litsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointija tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja 20

21 osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. 21