Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg



Samankaltaiset tiedostot
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

Digiajan opettajan selviytymispaketti

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen,

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

KTKO104. Luento

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Uudet tuulet puhaltavat liikunnan opetuksessa Näkökulmia uuden OPS:n toteuttamiseen teknologiaa hyödyntäen

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

MOT-hanke. Metodimessut Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

Kansallinen seminaari

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Digitalisaation vahvistaminen

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

OPS2016 ja ohjelmointi

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Pari sanaa arvioinnista

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

- Kuvan osoittamalla tavalla klikkaa kohtaa Tallenna Tiedosto. - Esimerkissämme Firefox selaimessa latauspalkki näyttää tältä

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? Katrina Vartiainen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

INTERAKTIIVINEN PELI, JOKA SAA OPPILAAT LIIKKUMAAN JA OPPIMAAN - TÄYDELLINEN TUOTE LIIKKUVIIN KOULUIHIN!

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Hämeenlinna/Poutala

digitalisaation mahdollisuudet

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

AntiVirus koulunkäyntiä sairastapauksen sattuessa. Riia Palmqvist Heli Parhiala Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Transkriptio:

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003

A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B) INTERAKTIIVINEN, MULTIMEDIAOPPIMISYMPÄRISTÖ...3 C) ADAPTIIVINEN OPPIYMPÄRISTÖ...3 D) TIETOKONEPERUSTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ...4 E) TEKNOLOGIAPERUSTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ...4 F) KONSTRUKTIONISTISET OPPIMISYMPÄRISTÖT...5 A) Konstruktivistinen oppiympäristö Konstruktivistisille oppimisympäristölle on luonteenomaista oppijakeskeisyys. Oppimisen lähtökohtana ovat oppijan itsensä asettamat tavoitteet. Itse oppimisympäristön tulisi pystyä mukautumaan näihin asetettuihin tavoitteisiin ja tukea oppimisprosessia tarjoamalla mahdollisimman autenttisia ja relevantteja tehtäviä, jotka tukevat oppijan ongelmanratkaisuprosessia. Ympäristön tulisi myös tukea ja rohkaista erilaisiin asioiden esittämistapoihin. Oppimisprosessissa korostuvat opiskelijoiden yhdessä tapahtuva, toisiaan tukeva reflektiivinen työskentely. Työskentelyn aikana oppijalla tulee olla mahdollisuus testata ajatuksiaan sosiaalisen keskustelun ja ryhmätoiminnan avulla, ottaen samalla huomioon erilaisia näkökulmia. Opettajan tehtävänä oppimisprosessin aikana on stimuloida oppijan ajattelua ja samalla luonnollisesti reflektoida oppilaan esittämiä näkemyksiä ja ratkaisumalleja. Tiivistetysti voidaan esittää konstruktiiviselle oppimisympäristölle seuraavanlaisia ominaispiirteitä. Oppimisen lähtökohtana oppijan omat tavoitteet Oppimisympäristö ja työtavat määräytyvät opiskelijan tietojen ja taitojen pohjalta Oppimisprosessissa korostuu ongelmakeskeisyys Ongelmanratkaisu tapahtuu autenttisissa ja relevanteissa tilanteissa Oppiminen on sosiaalista ja oppijoiden välinen reflektointi korostuu Työ- ja esittämistavat ovat monipuolisia Opettajan rooli ei ole keskeinen, hän toimii ajattelun stimuloijana

B) Interaktiivinen, multimediaoppimisympäristö Interaktiivisessa oppiympäristössä korostuu vuorovaikutus oppijan ja käytettävissä olevan monipuolisen oppimateriaalin välillä. Oppimateriaaleina ja oppimisen välineinä tulisi voida käyttää tietoja ja informaatiota eri muodoissa: videoina, filmeinä, valokuvina, tekstinä, erilaisina graafisina kuvina, animaatioina, teksteinä, ääninä, numeroina ja tiedostoina. Käytettävän materiaalin tulisi olla sellaista, että se mukautuisi oppilaan toimintaan ja mahdollistaisi yksilöllisen etenemisen oppimisprosessin aikana. Oppimisympäristön mukautumista voidaan kuvata puhumalla tekoälystä. Ympäristön tulisi reagoida interaktiivisesti käyttäjänsä toimintaan, antaa palautetta, ohjata ja tarjota erilaisia yksilöllisiä mahdollisuuksia edetä oppimisprosessin aikana. Tiivistetysti interaktiivisen, multimediaoppimisympäristön piirteitä ovat: Oppijan ja ympäristön vuorovaikutus Ympäristön yksilöllinen mukautuminen oppijan tarpeisiin Monipuolinen median ja informaation käyttö C) Adaptiivinen oppiympäristö Älykkäät tutorsysteemit ovat ensimmäisiä sovellutuksia adaptiivisten oppiympäristöjen osalta. Alkuvaiheessaan nämä ympäristöt soveltuivat parhaiten opiskeluun, jossa opiskelun tavoitteet olivat täsmällisiä ja oppimismenetelmät perinteisiä, kuten esim. drill-tyyppiset harjoitukset. Kehittyneempi muoto adaptiivisesta oppiympäristöstä on älykäs tutorjärjestelmä ITS (intelligent tutoring system). Tämäntyyppisiä järjestelmiä voidaan luonnehtia tietokantapohjaisiksi, tutoristrategisiksi sekä opiskelijamalleiksi. Opiskelijamallissa järjestelmä mukautuu oppilaan toimintaan seuraten opiskelijan etenemistä ja antaa ohjeita siitä kuinka oppilaan tulisi edetä oppimisprosessissaan. Älykkäät tutorointisysteemit eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja toteuttaa adaptiivisia oppiympäristöjä. Tutkimus- ja kehitystyö verkkoperustaisten mukautuvien hypermediasysteemien kohdalla esittelevät uusia keinoja, joilla teknologiaa voidaan käyttää tehostamaan opetusta. Älykäs verkkoavustus ja mukautuvat ympäristöt mahdollistavat mukautetun opastuksen ja asioiden esittämisen perustuen käyttäjän erityistarpeisiin ja kiinnostuksenkohteisiin. Tällaiset älykkäät verkkopohjaiset hypermediasysteemit voivat hyödyntää esim. www:ä käyttämällä tietokantoja ja agentteja. Se korostuuko

mukautuvissa oppiympäristöissä oppijan vai tutorin rooli, riippuu siitä lähestytäänkö ympäristön toteutuksessa oppimista instruktionaalisesta vai konstruktiivisesta näkökulmasta. Tiivistetysti adaptiivisen oppimisympäristön keskeisimpiä piirteitä: Alkeellisimmillaan ympäristöt tuottavat drill-tyyppisiä harjoituksia ITS-muodossaan ympäristöt mukautuvat oppilaan toimintaan, ohjaten ja ohjeistaen. Konstruktiivista oppimiskäsitystä käyttävissä ympäristöissä käytetään tutorointitoiminnan lisäksi monipuolisesti eri ohjauskeinoja esim. www:n avulla. D) Tietokoneperustainen oppimisympäristö Tietokoneperustaiset oppimisympäristöt ovat kehittyneet voimakkaasti tietokoneteknologian kehittyessä. Nykyään on mahdollista tarjota välineitä, jotka antavat mahdollisuuksia monimutkaisiinkin ongelmanratkaisuprosesseihin ja tietokokonaisuuksien rakentamiseen. Tietokoneohjelmat voivat toimia prosessissa apuna korkeamman tason ajatteluun mm. suorittamalla alemman tason tehtäviä ja tukemalla muistia. Vastakohtana tietokoneperustaisten oppiympäristöjen alkuaikojen tietokoneavusteiselle opetukselle, joka perustuu paljolti yksinkertaisille toistoharjoituksille, on uusilla ympäristöillä tavoitteena luoda ympäristöjä jotka tarjoavat mahdollisuuden toimia, harjoitella, tutkia, jäsennellä tietoa, tutkia ilmiöitä, jäsentää, jakaa ideoita, asettaa kyseenalaiseksi ja tutkia uusia maailmoja. Tietokoneperustainen oppimisympäristö ei kuitenkaan tarkoita ympäristöä johon tietokone on vain lisätty, vaan tietokone tulee pystyä integroimaan kaikkiin muihin oppimisympäristössä tapahtuviin toimintoihin. Tiivistetysti tietokoneperustaisten oppimisympäristön keskeisempiä piirteitä: Alkeellisimmillaan mekaanista harjoittelua, drill-tyyppistä toimintaa Kehittyneemmissä muodoissaan tarjoavat mahdollisuuksia ongelmanratkaisuprosesseihin ja korkeamman tason ajattelun kehittämiseen E) Teknologiaperustainen oppimisympäristö Teknologiaperustaisten oppimisympäristöjen tulisi stimuloida opiskelijoita aktiivisuuteen ja luovuuteen heidän ponnistellessaan tietorakenteiden laajentamisessa. Samalla ympäristöjen tulisi pystyä laajentamaan oppimisprosessia tarkoituksenmukaisten ja autenttisten toimintojen avulla, rohkaista yhteistyöhön ja sosiaaliseen yhteistoimintaan, samalla keskittyen opiskelijoiden aikaisempiin kokemuksiin ja tietoihin. Teknologiasovellusten avulla pyritään kaventamaan kuilua perinteisen

luokkapohjaisen kouluopetuksen ja todellisten elämäntilanteitten välillä. Teknologian, esimerkiksi tietokonesimulaatioiden avulla voidaan jäljitellä sellaisia ongelmanratkaisutilanteita, joiden esittäminen olisi normaalissa luokkatilanteessa vaikeaa. Esimerkkinä teknologiapohjaisesta oppimisympäristösovelluksesta voidaan ottaa ANIMATE. ANIMATE-sovellus on suunniteltu sanallisten algebra-ongelmien ratkaisuun. Ohjelma on ratkaisultaan ei älykäs, eli sen sijaan että käytettäisiin älykästä tutor ohjelmaa, ympäristön tähtäimenä on käyttää hyödyksi vertaisoppimista. Vuorovaikutuksen avulla vedetään ulos opiskelijoiden tietämystä ja tarpeellisia kykyjä. Tulevaisuudessa teknologiaperusteiset oppimisympäristöt laajenevat edelleen tietokoneeseen integroituihin muihin teknologiasovellutuksiin, kuten esim. interaktiiviseen televisioon, telekommunikaatiolaitteisiin, virtuaalisiin sovellutuksiin jne.. Nämä laitteistot mahdollistavat kontrolloidun yhteistoiminnallisen oppimisen, tukien luovuutta ja tarjoten autenttisia, aktiivisia oppimiskokemuksia. Tiivistetysti teknologiaperustaisten oppimisympäristöjen keskeisimpiä piirteitä: Tehtävänä stimuloida oppijaa aktiivisuuteen ja luovuuteen Pyrkimys autenttisiin oppimiskokemuksiin Vertaisoppiminen tärkeää Välineinä tietokonesimulaatiot ja tietokoneen teknologiset laajennussovellutukset F) Konstruktionistiset oppimisympäristöt Konstuktionistisesta oppimisympäristöstä voidaan ottaa esimerkiksi Yasmin Kafain projekti, joka perustuu konstruktiivisille näkemyksille oppimisesta. Kafain projektissa opiskelijat laativat nuoremmille opiskelijoille pelin, jossa oli tavoitteena opettaa murtolukuja. Opiskelijat suorittivat pelin suunnittelun ja koodauksen yhteistyössä ja projektiin sisältyi myös kansien valmistus, graafinen suunnittelu ja muut pelin valmistukseen liittyvät oheistoiminnat. Projektin kuluessa oppilaat joutuivat ottamaan opettajan roolin ja suunnittelemaan toimivan ja oppimiseen sitouttavan välineen nuoremmille oppilaille. Konstruktionistisen näkemyksen mukaan varsinaisesta työstä, ohjelmoinnista, tuli tällöin väline oman tietämyksen uudelleenjäsentämiseen ja ilmaisemiseen. Projektin tarkoituksena oli siis laajentaa oppilaiden matemaattista ymmärtämystä heidän oman tutkimuksensa ja tuotostensa kautta.

Kafain projektissa korostuvat siis konstruktionismin periaatteet aktiivisesta tekemällä oppimisesta. Varsinainen opettaminen jää siis sivurooliin ja pääosan ottavat oppilaiden yhteistyössä tapahtuva työskentely, jossa oppilaat tuottavat oman mielensä mukaista tuotosta, samalla laajentaen ja konstruoiden tietämystään työskentelyn kohteena olevasta aihepiiristä. Tämän projektin pohjalta voidaan esittää mahdollisuuksia konstruktionistisen oppimisympäristön käytännön sovellutuksille. Pelit, tietokoneet ja muut teknologiasovellukset voivat tarjota lapsille ja opiskelijoille autenttisen ja motivoivan ympäristön oppimiseen kuin muut työtavat. Oppimistapahtumasta muotoutuu persoonallisempi ja merkityksellisempi, kun se perustuu heidän omiin näkemyksiinsä ja tulkintoihinsa opittavasta asiasta. Tiivistetysti konstruktionistisen oppimisympäristön keskeisimpiä piirteitä: Autenttiset ja motivoivat oppimisympäristöt Yhteistyö ja sosiaalinen vuorovaikutus ja tutkiva lähestymistapa ovat tärkeitä Omaehtoiset tuotokset ja omat näkemykset opetettavista aiheista Pelit, tietokoneet ja muut teknologiasovellukset keskeisiä Lähde: Murphy, E.,1997, Learnig enviroments, readings & reflections, (http://www.stemnet.nf.ca/%7eelmurphy/emurphy/learning1.html) haettu 27.3.2003