Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2013 Käsittely: Kunnanhallitus 31.3.2014 ( 54) Valtuusto 9.6.2014 ( 25)
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 4 1.1. Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 4 1.1.1. Väestö ja työllisyys... 4 1.1.2. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 6 1.2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 1.3. Kokonaistalouden tarkastelu..... 13 1.3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 13 1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 15 1.3.3. Tase ja sen tunnusluvut... 17 1.3.4. Ulkoiset kokonaistulot ja -menot... 20 1.4. Konsernitarkastelu... 21 1.4.1. Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus... 21 1.4.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.... 22 1.4.3. Konsernilaskelmat.....23 1.5. Keskeiset liitetiedot... 27 1.6. Tuloksen käsittely.... 27 2. STRATEGIAN 2010-2013 TOTEUTTAMINEN JA UUSI KUNTASTRATEGIA 2013 2017... 28 3. TOTEUTUMISVERTAILUT... 30 3.1. Käyttötalouden toteutuminen... 30 Keskusvaalilautakunta... 30 Tarkastuslautakunta... 31 Kunnanhallitus... 32 Ympäristö- ja rakennuslautakunta... 46 Perusturvalautakunta... 50 Kasvatus- ja koulutuslautakunta... 65 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 81 Tekninen lautakunta... 93 3.2. Tuloslaskelman toteutuminen... 103 3.3. Investointien toteutuminen... 105 3.4. Rahoitusosan toteutuminen... 108 3.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta... 109 3.6. Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen... 113
LIITTEET 1. Maa- ja vesialueet... 116 2. Vahvistetut maksut ja taksat... 123 3. Lopen kunnan sääntökokoelma... 124 4. Luottamushenkilöt toimielimittäin... 126 5. EU-projektit... 133 6. Tunnuslukujen laskentakaavat... 134 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 135 Rahoituslaskelma... 136 Tase 31.12.2013... 137 Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma... 139 Rahoituslaskelma...140 Tase 31.12.2013... 141 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 143 Tuloslaskelman liitetiedot... 144 Taseen liitetiedot... 152 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 164 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 168 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 169 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Lopen vesilaitos (taseyksikkö)... 176 Lopen yritystalo (taseyksikkö)... 180 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 184 MUUT TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETYT ASIAKIRJAT Luettelo vuoden 2013 kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista ja niiden säilytyksestä... 185 Tuloslaskelma, ulkoinen tilitasoinen (kunta + vesilaitos + yritystalo yhteensä)... 186
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Strategista suunnittelua Vuoden 2013 tärkein kunnallishallinnollinen tavoite oli kuntastrategian laatiminen kuluvalle valtuustokaudelle. Uusi, vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittu valtuusto pääsi ensi töikseen pohtimaan Lopen kunnan tulevaisuutta, pohtimaan millaista arkea loppilaisille haluamme tulevaisuudessa tarjota ja miten varmistamme kuntamme elinvoimaisuuden. Strategiaa valmisteltiin koko alkuvuosi ja kesäkuun alussa valtuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian ja määritteli kunnan visioksi 2030 Nosteessa Loppi vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa. Strategiaan kirjattiin kolme strategista päämäärää, jotka määrittävät kunnallista suunnittelua, päätöksentekoa ja kaikkea toimintaa. Strategiaan kirjattiin myös kunnan arvot ja ne kriittiset menestystekijät, joiden pitäminen kunnossa on edellytys strategian toteuttamiselle. Vuoden 2014 talousarvio valmisteltiin strategian pohjalta ja strategian jalkautusta jatketaan kuluvan vuoden aikana. Vuosi 2013 oli Lopen kunnalle, kuten koko kuntakentälle, yhtä lailla haastellinen kuin edeltävätkin taantuma-ajan vuodet. Taloudellisen taantuman selkä ei odotuksista huolimatta kääntynyt nousuun, työttömyys lisääntyi, kunnan väkimäärä kasvoi vain muutamalla hengellä, kunnan johto paini koko vuoden kunnan lakisääteisten velvoitteiden ja resurssien riittävyyden ristipaineessa. Osaavan, pätevän henkilöstön saatavuus ja pysyvyys tuntuu nousevan koko ajan kriittisemmäksi tekijäksi kunnan velvoitteista suoriutumisen ja sujuvan palvelutuotannon näkökulmasta. Haasteista huolimatta kunta teki vuodelta 2013 positiivisen tuloksen. Pääosa toiminnallisista tavoitteistakin saavutettiin. Kunnan päättäjät ja henkilöstö ovat sisäistäneet budjettikurin ja tarkan euron politiikan merkityksen. Kunnassa keskitytään pitkälti välttämättömyyksiin, tartutaan rohkeasti uusiin tapoihin tehdä ja toimia, työtä tehdään sitoutuneesti ja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Monella sektorilla ja toimialalla palvelut ja tekeminen ovat yhden tai kahden henkilön harteilla tehokkuuden ja toiminnan taloudellisuuden suhteen Lopella ollaan näkemykseni mukaan nyt tilanteessa, josta ei enää ole pahemmin löydettävissä säästöpotentiaalia. Vuoden 2013 aikana ei kunnan palvelurakenteessa tai -tuotannossa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Elimme suhteellisen tasaista arkea suunnittelun, selvittämisen, lausuntojen ja uusien rakenteiden ja palvelumallien valmistelun värittämää arkea. Vuoden aikana rakennettiin pohjaa vuoden 2014 toiminnalle ja kuluvan vuoden aikana täytäntöönpantaville palvelu- ja toimintamuutoksille. Koko kuntakenttää puhutti kuntarakenne- ja sote-uudistus. Valtuusto päätti syyskuussa aloittaa seudullisen kuntarakenneselvityksen Hausjärven ja Riihimäen kanssa. Sote-selvitystä ja vaihtoehtoja on kartoitettu koko maakunnan yhteistyönä. Kuluva vuosi näyttää, mihin selvitykset lopulta johtavat. Kuntalaisten näkökulmasta näkyvimmät kunnalliset investoinnit vuonna 2013 olivat Kirkonkylän uuden Vanhakosken asuntoalueen valmistuminen rakentamisvalmiiksi ja vuoden lopussa Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen valmistunut Muksumäen päiväkoti. Rakennushanke viivästyi suunnitellusta urakoitsijan konkurssin vuoksi ja hanke saatettiin loppuun kunnan omana työnä. Kunnan tekninen toimi kantoi hienosti vastuun hankkeen loppuun saattaminen oli ylimääräinen ja ennakoimaton työ, josta kuitenkin selvittiin hienosti. Näkymättömämpi, mutta merkittävä investointi arjen sujuvuuden suhteen oli Riihimäen jätevedenpuhdistamon uudistamis- ja saneerausinvestointi. Lopen kunnan toimintaedellytykset pysyivät vuoden 2013 aikana melko lailla ennallaan. Lopelle perustettiin vuoden aikana 32 uutta yritystä. Vuodenvaihteessa kunnassa toimi yhteensä runsaat 400 yritystä aika lailla saman verran kuin vuotta aiemminkin. Työllisyystilanne pysyi lähes koko vuoden 2013 ajan maakunnallisesti tarkasteltuna hyvänä vuoden lopulla työttömyysprosentti kuitenkin nousi, mutta pysyi kuitenkin yhtenä Kanta-Hämeen alhaisimpina. Lopen kunnan asukasluku kasvoi 12 henkilöllä. Kunnan asukasluku oli vuoden lopussa 8.348. Yksityinen rakentaminen kunnassa oli hiljaista. Kunta ei myynyt vuoden aikana yhtään tonttia, mutta vuokrasi kaksi. Vuoden aikana kuntaan kuitenkin rakennettiin uusi kerrostalo ja aloitettiin uuden rivitalon rakentaminen. Rakennuslupia kunnassa myönnettiin vuoden aikana kaikkiaan 138 kpl, joista uusille omakotitaloille myönnettyjä lupia oli 12 kpl ja käyttötarkoituksen muutoksia 2 kpl. Loma-asunnoille myönnettiin lupia 16 kpl.
2 Lopen taloudellinen tila Lopen kunnan taloudellinen kehitys säilyi vakaana, julkissektorin haastellisesta tilanteesta huolimatta. Lopen kunnassa talous kehittyi edelleen myönteisesti ja taloudellista puskuria saatiin kasvatettua. Merkittävä seikka tilikauden myönteisen tuloksen muodostumisen kannalta oli verotilityksissä tehdyt muutokset. Vuoden 2013 aikana tilitettiin eriä, jotka aiemmin on tilitetty vasta seuraavan vuoden aikana. Positiivisesta tuloksesta huolimatta Lopen kunnan talouden tila on herkkä. Herkkyyttä lisää se, ettei kunnan toiminnassa ole usean vuoden taloudentervehdyttämistoimien ja säästö- ja tehostamisratkaisujen jälkeen enää suuremmin löydettävissä asioita, joista kunta omin ratkaisuin voisi saada aikaan säästöjä. Kunnan velkamäärä laski vuoden aikana. Kunnan investointisuunnitelma on rakennettu maltilliseksi sellaiseksi, että kunta suoriutuu vuosittaisesta investointitaakastaan sekä taloudellisesti että muiden resurssien näkökulmasta. Kunnan taserakenteen johdosta kunnan maksuvalmius on heikko. Kunnalla on jatkuvasti lyhytaikaista lainaa, maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kunnan oma palvelutuotanto on perattu tarkasti uusia palvelumalleja ja toimintatapoja on otettu käyttöön vain, jos niillä on pystytty saavuttamaan taloudellista säästöä tai estetty kustannusten hallitsematon kasvu. Kunta on kotiuttanut asukkaita ostopalveluiden piiristä oman kunnan palveluiden piiriin, lapsille ja nuorille on perustettu uusia tukimalleja koulunkäynnin mahdollistamiseksi haastavissakin tapauksissa omassa kunnassa, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimiin on satsattu ja saatu näin ostopalveluiden voimakasta kasvukehitystä hillittyä. Kuntayhtymien kustannuskehitys aiheuttaa suurimmat paineet kunnan taloudelle kuntayhtymien toiminnan ja talouden kehittymiseen Lopen kunta voi vaikuttaa hyvin rajallisesti. Kunnan talouteen vaikuttaa menokehityksen rinnalla merkittävästi verotulojen ja valtionosuuksien kehitys. Kunnan talouden kannalta on tärkeää pitää kunnan elinvoimaisuudesta huolta, mahdollistaa yrittäminen ja yritystoiminnan lisääntyminen sekä huolehtia siitä, että kunnan väestörakenteen terveelle kehittymiselle on edellytykset. Lopen kunnan tulee pyrkiä lisäämään työpaikkaomavaraisuuttaan ja huolehtia vetovoimastaan asumis- ja vapaa-ajanviettokuntana. Valtionosuuksiin kunta voi itse vaikuttaa äärimmäisen vähän. Valtionosuusuudistus tulee muuttamaan kuntien välistä resurssienjakoa. Uudistuksen lopulliset vaikutukset eivät ole vielä keväällä 2014 selvillä. Valtionosuudet tulevat kuitenkin läpi valtakunnan pienenemään ja verotulojen kehityksen merkitys kasvaa entisestään. Lopen kunnan velkamäärä oli vuodenvaihteessa yhteensä 15,65 M eli 1.875 /asukas. Velkamäärä laski 72 /asukas. Keskimäärin kunnilla oli vuoden 2013 lopussa tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan velkaa noin 2.553 /asukas. Lopen kunnan tilinpäätöksen vuosikate on 3.217.768,08 euroa ja tilikauden tulos 1.748.084,54 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1.630.844,54 euroa talousarviota parempi. Kunnan menot kasvoivat vuoden 2013 aikana keskimäärin 3,0 %. Toimintatuotot puolestaan pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %:lla. Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä 26.029.282,03 euroa verotulojen kasvun ollessa kokonaisuutena 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloista kunnallisverotulo nousi 3,9 % verokertymän ollessa 23.355.522,99 euroa. Kiinteistöveroja kertyi 1.600.963,98 euroa kasvun ollessa 4,0 % ja yhteisöveroja kertyi 1.072.795,06 euroa. Valtionosuuksia Lopen kunta sai yhteensä 15.798.827,00 euroa kasvun ollessa edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 %. Investoinnit Vuoden 2013 aikana kunnan investoinnit jäivät jo kolmatta vuotta peräkkäin talousarviossa ennakoitua alhaisemmalle tasolle. Osa investointimenoista siirtyi investointihankkeiden viivästymisen johdosta vuodelle 2014. Investointimenot olivat yhteensä 3.170.051,83 euroa ja investointitulot 53.289,16 euroa investointien nettomenojen ollessa näin 3.116.762,67 euroa.
3 Yhteenveto Vuoden 2013 aikana kunnan talous vahvistui ja talousarvio saatiin toiminnallisessa mielessä pääosin toteutettua. Kuntalaisille järjestettiin ja tuotettiin peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin ja ilman suuria ongelmia. Kunnan poliittiset päättäjät ovat tehneet päätöksiä harkiten ja maltilla. Kunnan johtoryhmä on tehnyt sitoutuneesti ja voimavarojaan säästämättä töitä kunnan organisaation ja kuntalaisten hyväksi. Kunnan henkilöstö on tehnyt arvokasta työtä: Palvellut, auttanut, opettanut ja kasvattanut, hoitanut ja hoivannut, korjannut, rakentanut, huolehtinut ja mahdollistanut. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa, että Lopen kunnassa on tehty oikeita asioita ja oikeita päätöksiä. Kiitän johtoryhmääni, kunnan henkilöstöä ja kunnan päätöksentekijöitä saamastani tuesta kunnan johtamisessa. Kiitän kuntalaisten puolesta jokaista, joka on tehnyt työtä loppilaisten vähän paremman arjen eteen. Karoliina Viitanen kunnanjohtaja
4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 1.1. KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT 1.1.1. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Asukasluvun kehitys 1990 2013 Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos / 5 v Muutos 5 v - ka./v 1990 7 405 1995 7 506 101 20,2 2000 7 578 72 14,4 2005 7 964 386 77,2 2010 8 273 29 309 61,8 2011 8 377 104 371 74,2 2012 8 336-41 214 42,8 2013e 8 348 12 202 40,4 Kunnan asukasluvun kehitys kääntyi kertomusvuonna jälleen positiiviseksi edellisvuoden notkahduksen jälkeen vuosi 2012 on tähän mennessä ainoa vuosi 2000-luvulla, jolloin kunnan asukasluku ei ole kasvanut. Kertomusvuonna asukasluku kasvoi muuttoliikkeen kautta 17 asukkaalla, sen sijaan syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, -5. Kunnan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut Kanta-Hämeen kunnista suhteellisesti tarkastellen toiseksi voimakkaimmin, 10,2 %. Kunnassa on 2000-luvulla 0 4-vuotiaiden suhteellinen osuus vähentynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, sillä 65 79-vuotiaiden osuus on kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä ja 50 64-vuotiaiden osuus 0,8 prosenttiyksikköä. Pelkästään kertomusvuotta tarkastellen osuuttaan kasvattivat yli 65-vuotiaiden ikäryhmät, 5 14-vuotiaiden ikäryhmä sekä hieman myös 15 19-vuotiaiden ikäryhmä. Suurin ikäryhmä on 50 64-vuotiaat henkilöt, heitä on 21,7 % väestöstä.
5 Alueittaisena tarkasteluna asukasluku on vuosina 2005 2012 kasvanut kunnassa eniten Launosten osaalueella - kattaen taajama-alueen lisäksi Kormun ja Puustellin jossa kasvua on ollut 185 asukasta (yhteensä vuoden 2012 lopussa 1.972 asukasta) sekä Läyliäisten osa-alueella - kattaen myös Maakylän ja Järventaustan - jossa asukasluku on kasvanut 163 hengellä (1.923 asukasta). Mainitut osa-alueet olivat myös ainoat, jotka kasvattivat asukaslukuaan vuonna 2012. Tarkastelujaksolla 2005-2012 ainoastaan Länsi- Lopen osa-alueella Topeno, Vojakkala ja Pilpala-Riimala asukasluku on hieman vähentynyt. Kanta-Hämeen kuntien keskimääräiseen väestörakenteeseen verrattuna Lopella on vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan nuorimpia ikäryhmiä, alle 15-vuotiaita, selvästi enemmän (19,4 % 16,5 %) ja työikäistä väestöä, 20 64-vuotiaita, lähes vastaavan osuuden vähemmän (54,6 % 57,1 %). Yli 65-vuotiaita Lopella on hieman Kanta-Hämeen keskiarvoa vähemmän (19,8 % 20,5 %). Kunnan kehityksen kannalta huomioitavaa on, että vanhimpien ikäryhmien määrän kasvu tulee olemaan voimakasta Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee Lopella kasvamaan vuoteen 2040 mennessä 79,9 %. Nuorimmissa ikäluokissa alle kouluikäisten määrässä ei ennusteen mukaan tapahdu muutosta, perusopetusikäisten 7 16 vuotiaiden määrä kasvaa 12,8 % ja jatkoopiskeluikäisten 17 24 vuotiaiden määrä vastaavasti 22,4 %. Työikäisten 25 64 vuotiaiden määrä kasvaa ennusteessa vain 3,5 %. Keskimääräisen työttömyysasteen kehitys 2000 2013 Vuosi Loppi Riihimäen seutu Kanta-Häme Koko maa 2000 10,5 12,2 12,6 14,4 2005 8,4 10,0 10,0 10,6 2008 5,6 7,1 7,4 7,6 2009 7,5 9,0 10,0 9,8 2010 6,8 9,3 10,1 10,0 2011 6,0 8,3 9,0 9,1 2012 6,0 8,3 8,8 9,4 2013 6,9 9,5 10,2 11,3 Lopen työttömyysaste heikkeni kertomusvuoden aikana yleisen talouskehityksen seurauksena. Aivan loppuvuodesta, niin työttömyyden kuin lomautusten kasvun seurauksena, työttömyysasteessa tapahtui raju muutos huonompaan, kun se heikkeni kerralla 1,5 % ja nousi 8,4 %:iin eli tasolle, jolla se on edellisen kerran ollut tammikuusssa 2010. Kunnan työllisyystilanne on kuitenkin kaiken aikaa ollut keskimääräistä parempi verrattuna niin Riihimäen seutuun tai Kanta-Hämeeseen kuin koko maan tilanteeseen. Lähes koko kertomusvuoden ajan kunnan työttömyysaste oli alhaisin Kanta-Hämeen kunnista. Vuoden 2013 lopussa Lopella oli työttömänä 328 henkilöä (vuonna 2012 oli 270), joista alle 25-vuotiaita 40 (19). Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Työttömien miesten määrä on kuitenkin vähentynyt (143, joulukuussa 2012 157). Yli vuoden työttömänä olleita oli 72 henkilöä (53). Avoimien työpaikkojen määrä vuoden lopussa oli 14 (13).
6 1.1.2. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kuntaliitto julkisti Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot positiiviseen sävyyn otsikoinnilla Kunnat sopeuttaneet talouttaan määrätietoisesti. Alustavien tietojen perusteella kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 M positiivinen, kun se edellisvuonna oli saman verran negatiivinen. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvoi lähes puolella edellisvuoteen verrattuna ja riitti kattamaan poistot. Uutisointi antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan kuntatalouden tilasta, sillä taustalla ovat mm. kuntien saamat 430 M :n määräiset verotulojen kertaerät, jotka jo yksinään riittivät kääntämään kuntasektorin tuloksen positiiviseksi. Lisäksi kuntien tekemät tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäsivät verotulokertymää 170 M. Kannattaa myös muistaa, että vertailuvuotena oleva 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997. Ennakkotietodoissa 36 kunnalla vuosikate oli negatiivinen, mikä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna (73). Maakunnittain Kanta-Hämeen yhteenlaskettu vuosikate suhteessa poistoihin oli ennakkotietojen mukaan paras. Puolessa maakunnista tilikauden yhteenlaskettu tulos oli positiivinen, kun edellisvuonna siihen pääsi vain Uusimaa. Tilinpäätöstiedoissa on myönteistä, että kunnat ovat pystyneet myös sopeuttamaan toimintaansa. Kuntien toimintakulujen kasvu hidastui 2,6 %:iin, kun se edellisvuonna oli 5,0 %. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 %. Kuntien toimintatulojen kasvu jäi 1,4 %:iin. Kuntien verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulojen tilitykset kasvoivat edellä mainittujen kertaerien ansiosta peräti 6,8 %, kun edellisvuonna kasvu oli 1,3 %. Veroprosenttiaan vuodelle 2013 nosti 115 kuntaa, kolme kuntaa laski. Tuloveroprosenttien korotukset lisäsivät kuntien verotuloja 133 M. Valtionosuuksien kasvu oli 2,9 %, joka on lähinnä kustannustason nousuun perustuvaa verotuloperusteiden tarkistusta. Kuntien investointien omarahoitusmenot kasvoivat edellisvuodesta 4,3 % ja olivat noin 4,6 mrd. euroa. Kun kuntien yhteenlaskettu vuosikate jäi 2,0 mrd. euroon, kykenivät kunnat kattamaan oman tulorahoituksen kautta investointimenoistaan vain 54 %. Näin ollen kunnissa jouduttiin yleisesti lisäämään lainanottoa, minkä seurauksena kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 13,4 % 13,8 mrd. euroon. Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta on tilinpäätöksissä ennakkotiedon mukaan 2.553 /asukas, kun tunnusluku vuotta aikaisemmin oli 2.262 euroa. Lopen kunnan taloustilanne pysyi kertomusvuonna edelleen myönteisenä, vaikka tulokseltaan tilinpäätös on hieman edellisvuotta huonompi. Tilikauden tulos oli yhä vahvasti positiivinen, viidentenä vuonna peräkkäin, ja se oli myös selvästi budjetoitua parempi. Keskeisenä syynä tähän oli käyttötalouden hyvä toteutuminen eli hallintokunnat toteuttivat talousarvionsa hyvin. Tämän vaikutus vuosikatteeseen oli lähes 1,2 M budjetoitua parempi. Merkittävää oli, että isoilla perusturvalautakunnan sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialoilla talouskehitys oli myönteinen ja molempien talousarvio toteutui säästövoittoisesti. Rahoitukselliset erät toteutuivat budjetoitua paremmin lähinnä verontilityslain muutoksen johdosta nopeutuneiden verotilitysten ansiosta. Kunnan toimintakulut kasvoivat kertomusvuonna 3,0 %, mikä vastaa kuntien keskimääräistä menokasvua. Menoryhmittäin eniten kasvoivat palvelujen ostot 4,7 % ja siinä vielä tarkemmalla tasolla asiakaspalvelujen ostot 4,9 %, jossa maksuosuudet terveyskeskuskuntayhtymälle 6,6 % ja sairaanhoitopiirille 4,1 %. Kunnan toimintatuotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna 3,2 %. Merkittävimpinä syinä tähän ovat käyttöomaisuuden myyntivoittojen väheneminen alle puoleen edellisvuodesta sekä ekomaksujen jääminen pois kunnan tulokertymästä. Lisäksi merkittävää vähennystä oli mm. metsänhakkuutuloissa, varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksuissa, työllistämistuissa ja koulutoimen saamissa valtionavustuksissa. Kunnan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 % eli selvästi heikommin kuin kunnissa keskimäärin. Myös valtionosuuksien 0,9 %:n kasvu on keskimääräistä heikompi. Näitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä.
7 Kunnan oman toiminnan kautta saavutettu tilikauden tulos oli hyvä ja talousarvion tulostavoite ylitettiin 1.630.844 eurolla. Toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kokonaiskasvu oli rahassa mitaten 219.754 euroa pienempi kuin toimintakulujen kasvu, mikä osaltaan vaikuttaa tilikauden tuloksen heikkenemiseen. Tilikauden tulos oli 1.748.084,54 euroa positiivinen, minkä ansiosta taseessa oleva ylijäämä kasvoi 10.199.986,48 euroon. Ylijäämäpuskuri on välttämätön, koska paineet kuntataloutta kohtaan kasvavat jatkuvasti ja kunnan talouden todellinen liikkumavara on pieni. Tasapainotilanne on häiriöherkkä ja siihen kohdistuvat lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tasapainottamistarpeen tuomat lisäpaineet. Tosiasia on, että haasteet myös väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta tulevat väistämättä kasvamaan. Käyttötalouden hyvän toteutumisen ja kunnan talousresursseihin sopeutetun investointiohjelman ansiosta kunta pystyi yleisestä kehityksestä poiketen vähentämään velkamääräänsä neljäntenä vuonna peräkkäin. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4 M, mutta lainanotto kyettiin rajaamaan 2 M :oon. Kunnan lainakanta väheni 579.762 euroa ja on tilinpäätöksessä 1.875 /asukas, mikä on selvästi alle kuntien keskiarvon. Kunnan velkaantuneisuudelle asetettu strateginen tavoite velkakehityksen laskusta kyettiin näin myös kertomusvuonna saavuttamaan. Yleinen korkotaso pysyi koko kertomusvuoden matalana. Verotulot 2013 Muutos% 2012 Muutos% 2011 Muutos% 2012-13 2011-12 2010-11 Kunnallisvero 23 355 523 3,93 22 471 874 4,35 21 535 932 5,51 Kiinteistövero 1 600 964 4,04 1 538 763 3,33 1 489 124 1,45 Yhteisövero 1 072 795 10,60 969 954-28,88 1 363 808 9,35 Yhteensä 26 029 282 4,20 24 980 591 2,43 24 388 864 5,46 / asukas 3 118,03 4,05 2 996,71 2,93 2 911,41 4,15 Tulovero% 20,00 20,00 20,00 Valtakunnallisesti kunnallisveroa tilitettiin 6,7 % enemmän kuin vuonna 2012, joten Lopella kunnallisverotulojen kehitys - kasvua 3,9 % - oli keskimääräistä heikompi. Tuloksessa näkyy osaltaan kunnan väestökehityksen notkahdus vuonna 2012. Kertomusvuoteen kohdistuneiden ennakoiden tilitykset lisääntyivät vain 1,0 %, vaikka kunnan työllisyystilanne oli keskimääräistä parempi. Verotulokertymään ja budjetoidun verotuloarvion toteutumiseen vaikutti olennaisesti verontilityslain muutos, joka nopeutti kunnille maksettavien verojen tilittämistä ja erityisesti vuoden 2013 osalta lisäsi kertaeränä verotulokertymää valmistuneen vuoden 2012 verotuksen 1. jälkiveroerän verran. Yhteisöverotulon tilitykset kasvoivat 10,6 %, mutta kasvuprosentin suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vertailuvuoden 2012 huono kertymä euromääräisesti sitä pienempi kertymä on edellisen kerran ollut vuonna 2004. Valtakunnallisesti yhteisöveron tilitykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,2 %, joten Lopella kehitys oli hieman keskimääräistä parempi. Kiinteistöveron tuotto kasvoi valtakunnallisesti 7,4 %, joten siltä osin Lopella ei saavutettu keskimääräistä tasoa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että 82 kuntaa korotti vuodelle 2013 vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan. Kaikkiaan verotulojen kasvu oli valtakunnallisesti 6,8 %, kun se Lopella oli 4,2 %. Verotulojen toteutuma oli talousarviota parempi, kun verotuloja oli budjetoitu 25.670.900 euroa eli verotuloarvio ylittyi 1,4 %. Kunnan verotulot ovat alle koko maan tason. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien keskiarvo asukasta kohti oli 3.789 euroa ja vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvo 3.278 euroa, kun Lopella tunnusluku oli 3.118 euroa.
8 Valtionosuudet 2013 Muutos % 2012 Muutos % 2011 Muutos % 2012-13 2011-12 2010-11 Valtionosuudet 15 798 827 0,89 15 659 981 5,60 14 829 853 3,60 / asukas 1 892,53 0,74 1 878,60 6,12 1 770,31 2,32 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 %. Se on selvästi vähemmän kuin koko maan keskiarvo johtuen lähinnä eräistä kuntakohtaisesti määritettävistä ja lopullisen valtionosuuteen määrään vaikuttavien kerrointen pienenemisestä. Valtionosuuksiin sisältyy kunnalle vuosien 2010 2013 lainsäädäntöön perustuvista verovähennyksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaationa 1.477.320 euroa. Loppi saa valtionosuuksia saman kokoluokan (6.001 10.000 asukasta) kuntien keskimäärää selvästi vähemmän, mutta koko maan keskitasoa enemmän paljolti sen johdosta, että kunta saa keskimääräistä pienempien verotulojen johdosta valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa verotulotasausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli koko maassa keskimäärin 1.524 euroa ja saman kokoluokan kunnissa 2.449 euroa. Lopella määrä asukasta kohti oli 1.892 euroa, jossa on mukana verotulotasausta 391 euroa. Edellä todettujen kerrointarkistusten johdosta saatujen valtionosuuksien määrä alitti budjetoidun 51.173 euroa, toteutumaprosentti 99,7. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Loppi suoriutuu kunnallisista tehtävistään selvästi pienemmän verorahoituksen turvin ja pienemmin toimintakuluin kuin maan kunnat keskimäärin. Kunta sai kertomusvuonna verotuksen kautta kerättävää rahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä asukasta kohti laskettuna 5.011 euroa, kun kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli 5.313 euroa ja saman kokoluokan kunnissa 5.727 euroa. Lopen saama verorahoitus oli myös pienempi kuin Kanta-Hämeen kuntien keskiarvo 5.110 euroa. Toimintakulujen enemmyyttä toimintatuottoihin osoittava toimintakate oli Lopella kertomusvuonna asukasta kohti laskettuna -4.586 euroa, kun ennakkotiedoissa tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli -5.002 euroa, saman kokoluokan kunnissa -5.466 euroa ja Kanta-Hämeen kunnissa -4.790 euroa. Vuoden 2014 osalta jo nyt on nähtävissä, että budjetoidun verotuloarvion toteutuminen on epävarmaa, koska maamme talouden toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näyttää pitkittyvän ja olevan hitaampaa kuin muissa euromaissa. Koska kyse on kunnan talouden keskeisestä rahoituslähteestä, tulee talouden kehityksen olla jatkuvan seurannan kohteena niin hallinnonaloittain kuin kokonaisuutenakin ja kunnan organisaatiolla tulee olla valmiudet reagoida talouden tasapainon ylläpitämiseen tarvittaessa myös uusin toimenpitein. Tavoite tulee olla, että talous saadaan pidettyä mielellään lievästi ylijäämäisenä, mikä edellyttää sitä, että koko organisaatio tiedostaa kulloisenkin taloustilanteen ja osallistuu tavoitteen saavuttamiseen.
9 1.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan sisäistä valvontaa ohjaa kunnanhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että talousarviossa ja kunnallisessa päätöksenteossa asetetut tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä niin operatiivisen kuin luottamusjohdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnanhallitus. Kukin kunnan toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa omalta osaltaan toiminnan sisäisestä valvonnasta, sen organisoimisesta ja sen riittävyydestä. Vuosittaista selontekoa varten hallintokunnat on velvoitettu antamaan osana toimintakertomustaan selvityksen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteutuksesta toimialallaan. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus valvoo lautakuntien päätöksentekoa edustajiensa kautta. Kunnanhallitus on nimennyt kuhunkin lautakuntaan yhden jäsenistään valvomaan lautakunnan toimintaa osallistumalla lautakuntien kokouksiin ja muuhun työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti lautakuntien työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsen on ollut lautakuntien kokouksissa mukana seuraavasti: ympäristöja rakennuslautakunta 8/9, perusturvalautakunta 8/9, kasvatus- ja koulutuslautakunta 9/9, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 3/5, tekninen lautakunta 5/8. Edustajat ovat raportoineet tarpeellisilta osin lautakuntien toiminnasta ja päätöksistä kunnanhallitukselle, jossa asioista on tarvittavilta osin keskusteltu. Lautakuntien esityslistat on toimitettu ennakkoon kunnanhallituksen puheenjohtajalle, valitulle kunnanhallituksen edustajalle ja kunnanjohtajalle. Lautakuntien esityslistat käydään keskeisiltä osin läpi kokousta edeltävässä kunnan johtoryhmän kokouksessa. Lautakuntien ja muiden toimielinten pöytäkirjat toimitetaan aina kunnanhallitukselle tiedoksi ja niistä käydään tarvittaessa keskustelua johtoryhmässä. Kunnan sääntöjä on päivitetty vuoden 2013 aikana tarvittavilta osin. Viranhaltijat dokumentoivat viranhaltijapäätöksensä atk-järjestelmään. Järjestelmästä tulostetut päätösraportit toimitetaan säännöllisesti ao. toimielimelle tiedoksi, lisäksi johtoryhmän jäsenten päätösluettelot toimitetaan kuukausittain kunnanjohtajalle. Käytäntö on osa päätöksenteon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kunnanhallitus antaa hallintokunnille vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Jokaiselle määrärahalle on määrätty siitä vastaava toimielin, vastuualue ja tilivelvollinen viranhaltija. Toimielimet päättävät vuosittain mm. laskujen hyväksyjistä ja talousarvion muusta täytäntöönpanosta ja vastuista siltä osin kuin se johtosäännöllä kuuluu toimielimen tehtäviin. Laskujen hyväksymismenettely on osa suoritettavaa sisäistä valvontaa: Laskun asiatarkastuksen suorittaa eri henkilö kuin laskun hyväksyjä. Kunnan taloudesta vastaavat tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat ovat raportoineet talousarvion ja taloudellisen kehityksen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille kahden kuukauden välein. Kunnanhallitus on seurannut koko kunnan talouden kehitystä säännöllisesti vähintään kahden kuukauden välein tuloslaskelmatasolla. Kunnan verotulojen kehityksestä on raportoitu kunnanhallitukselle kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu kunnan talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla. Näistä viimeinen on tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset on käsitelty ao. lautakunnissa ja valtionosuuskokonaisuus kunnanhallituksessa. Käsittelyyn liittyvässä valmistelumenettelyssä tarkistetaan valtionosuusperusteiden oikeellisuus.
10 Asiakasmaksujen tason ajanmukaisuus on käyty vuosittain läpi talousarvion täytäntöönpanoon liittyen. Jokainen hallintokunta vastaa vuoden aikana omien taksojensa ja maksujensa tason oikeellisuudesta. Tasoa seurataan kuukausittain mm. tulojen toteumaseurannalla. Talouden kehitystä seurataan viikoittain pidettävissä johtoryhmän kokouksissa, tarkimmin kuukausittaisten talousraporttien valmistuttua. Johtoryhmätyöskentely on yksi konkreettinen sisäisen valvonnan väline, sillä kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja epäkohtiin, ongelmiin ja haasteisiin voidaan ripeästi tarttua. Johtoryhmän säännöllisellä kokoontumisella varmistetaan hallinnonalojen välinen tiedonkulku ja yhteistyö. Luettelo johtoryhmässä käsitellyistä asioista on otsikkotasolla saatettu kunnanhallitukselle tiedoksi ja myös henkilökuntajakeluna intranetin kautta. Joka toinen kuukausi kokoontuu ns. laajennettu johtoryhmä, joka keskittyy talousseurantaan ja stategian toteutumisen seurantaan. Sisäista valvontaa suorittavat viranhaltijat kirjaavat toteuttamansa sisäisen valvonnan toimenpiteet ja tekemänsä havainnot säännöllisesti kyseistä dokumentaatiota varten luotuun lomakkeeseen. Palvelualojen päälliköt suorittavat sisäistä valvontaa omalla hallinnonalallaan vastaavassa laajuudessa kuin suoritetaan kunnan keskushallinnon toimesta koko kuntaa koskien. Valvontaa, ohjeistusta ja sen noudattamisen valvontaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia toteutetaan hallinnonalakohtaisten johtoryhmien, erilaisten toimiala-/toimisto- ja työpaikka- ja henkilöstöpalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Talouden seurantaa varten hallintokunnille on jaettu kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Lisäksi hallintokunnilla on tarvittavat käyttöoikeudet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti omaehtoisesti seurata haluamallaan tavalla ja tasolla kirjanpidon toteutumista. Laskutusten oikeellisuuden tarkistamiseksi viralliset laskutuslistat on hyväksytetty tilivelvollisella, ellei käytettävissä ole muutoin varmistavaa asiakirjaa. Henkilöstöhallinnon osalta esimiehet ovat tarkistaneet palkkatapahtumien tarkistuslistaukset satunnaiselta otantakuukaudelta. Sairauspoissaoloja on seurattu kolmannesvuosittain esimiehille toimitettujen seurantalistojen kautta. Maa-aines- ja ympäristölupaehtojen noudattamisen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelmien avulla. Vakuuksia on seurattu luotujen seurantajärjestelmien mukaisesti sekä urakoiden toteutukseen liittyen. Päättäessään EU- ym. projekteihin osallistumisesta kunnanhallitus on samalla nimennyt kullekin projektille vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida projektin etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista kunnan kannalta. Osassa toimintaa (mm. maatalouden ohjauksessa), on sovellusten kautta tai erillisten ulkopuolisten tarkastusten muodossa myös ulkopuolista valvontaa ja näin läpinäkyvyyttä varojen käytön suhteen. Riskienhallinnan järjestäminen Kunta on suojannut omaisuus- ja henkilöriskit vakuutuksin yleisesti käytössä olevia perusteita noudattaen. Vakuutusasioissa kunta käyttää edunvalvonnassa omaa meklaria. Vakuuttamiseen liittyvä riskienhallinnan ajantasaisuus on käyty läpi vuosittain meklarin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Kunnan vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2014 aikana. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan RHL-Data Oy:n laatimia ohjeistuksia, jotka ovat yhteiset seudun kunnille. Tietojärjestelmien turvallisuutta hoidetaan muutoinkin yhteisin seudullisin ratkaisuin. Tietohallinnon käyttöoikeudet on käyty läpi vuosittain sekä muutoin tarvittaessa.tietoturvaan liittyviä riskejä havaitaan säännöllisesti ja ongelmiin puututaan aina niitä havaittaessa. Tietohallinto ja siihen liittyvä tietoturva on tunnistettu sisäisessä valvonnassa yhdeksi kunnan kehittämiskohteeksi. Kunnan toiminnan kannalta merkittävä ja vuosien mittaan korostunut riski on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön menettäminen ja uusien pätevien henkilöiden rekrytointihaasteet. Kunta pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan ja pitämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolosuhteet kunnossa, jotta kunnalla olisi tulevaisuudessakin tarvittava määrä osaamisresurssia käytössään. Kunnalla on jo nyt ollut tietyissä henkilöstöryhmissä rekrytointivaikeuksia ja niiden määrä tulee kasvamaan.
11 Kunnan talouden riskit liittyvät pääosin siihen, että kunta ei välttämättä pysty lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ylläpitämään taloutensa tasapainoa suunnitellulla tavalla. Kunnan talouden liikkumavara on pieni. Yllättävät muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa merkittävästi kunnan taloustasapainoon. Kunnan merkittävin tulonlähde on verotulot, joiden kertymä riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä ja työllisyystilanteesta. Myös valtionosuuksien vaikutus on kunnan talouden näkökulmasta suuri eikä kunnalla ole keinoja vaikuttaa niiden määrään. Talouden kehitystä ja riskien olemassaoloa ja toteutumista seurataan jatkuvasti talousraporttien ja muun seurannan avulla. Kunnan yleiseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan kohdistuvat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen, elinkeinoelämän yleiseen tilanteeseen ja kustannustason muutoksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ratkaisuvalta omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa on säännelty kunnan palvelualueiden johtosäännössä. Omaisuuden hankinnassa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä, julkisista hankinnoista annettuun lainsäädäntöön perustuvia hankintaohjeita sekä niitä täydentäviä kunnanhallituksen vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa antamia ohjeita. Ohjeiden noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kunta on liittynyt mukaan KuntaPro Oy:n toimintaan merkitsemällä yhtön osakkeita. Yhtiön kautta voidaan osallistua yhteiskilpailutuksiin ja -hankintoihin. Isommissa hankinnoissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan seutukuntakohtaiseen tai KuntaPron kautta tätäkin laajempaan keskitettyyn kilpailutukseen ja kuntien kesken yhdenmukaisiin päätöksiin. Kunnan hankintatoimen vastuuhenkilönä on talousjohtaja, joka tarvittaessa myös osallistuu hankinnan valmisteluun ja päätöksentekoon asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilön apuna. Kunta hoiti oman hankintatoimensa vuoden 2013 aikana ilman, että kunnalle olisi aiheutunut taloudellisia menetyksiä tai muuta oikeudellista vastuuta. Sopimustoiminta Kunnalla ei ole kertomusvuoden aikana ollut sopimustoiminnan kautta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei sopimusta tehtäessä olisi voitu ennakoida. Kunnalla on kuitenkin ollut sopimuksia, joiden toteutumisen seuranta on ollut hankalaa ja vaatinut ylimääräistä työpanosta. Erityisesti koulukuljetussopimusten seuranta ja sopimuksiin liittyvät neuvottelut sitoivat kertomusvuonna työaikaa. Sopimusten täytäntöönpanoa hallinnonaloittain on tuettu erilaisin toimintaohjein, joiden noudattamista on seurattu satunnaisotannoin. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat kaikissa yksiköissä samanlaiset. Sopimusten noudattamista on valvottu laskujen hyväksymisen yhteydessä ja satunnaisotannalla. Urakoiden toteutuksessa valvotaan sitä, että laskut perustuvat tehtyyn työhön ja toimenpiteeseen ja sovittuun maksuerätaulukkoon. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilölle, jolle kuuluu myös sopimusperusteiden ajantasaisuuden seuranta. Sopimuksista on hallinnonalakohtaisia luetteloita ja muita seurantaa helpottavia listauksia. Kunnalla ei ole yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla sopimusseuranta voitaisiin systemaattisesti hoitaa, vaan toimialat ovat järjestäneet seurannan kukin omalla tavallaan.
12 Sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja huomioita Henkilöstöhallinto on puuttunut aktiivisesti valvonnan kautta havaittuihin epäkohtiin ja virheisiin, jotka liittyvät mm. rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, työajan käyttöön tai matkalaskujen laadintaan. Esimiehiä on ohjattu oikeansisältöisten työsopimusten sekä henkilöstöasioihin liittyvien viranhaltijapäätösten laatimiseksi. Ylitöiden teettämiseen on kiinnitetty erityistä huomioita tavoitteena niiden minimoiminen. Esimiesten käyttöön laadittiin vuoden aikana selkeä ylityömääräyslomake. Ruokapalvelussa yhtenäinen ruokalista on tehostanut hankintoja ja tuonut säästöjä. Laskujen asiatarkastus on myös helpottunut yhtenäisen ruokalistan johdosta. Kaikissa ruokahuollon yksiköissä on samanlaiset toimintaohjeet. Yhtenäinen ohjeistus helpottaa toiminnan valvontaa ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Kunnan ajoneuvojen käyttö valvotaan säännöllisesti ajopäiväkirjan avulla. Väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt. Yhteiskäytössä olevan ajoneuvon laskutus toteutetaan neljännesvuosittain. Sosiaalitoimessa toteutetaan jatkuvaa ja aktiivista määrärahaseurantaa. Tehdyt kirjanpidon kirjaukset tarkistetaan kuukausittain, samassa yhteydessä seurataan maksutulojen toteumaa ja oikeellisuutta. Perusturvajohtaja tarkisti syksyllä 2013 alkuvuoden osalta pistokokein perusturvan tarvikeostot, perusturvan työsopimukset, työajanseurantaraportit, ylityömääräykset, lokitiedot ja käyttöoikeudet tietojärjestelmiin. Tarkistuksien yhteydessä havaittiin puutteita, joihin on puututtu ja ohjeistuksia tarkennettu. Tarvittavilta osin vastuutahoille huomautettiin virheistä ja virheet korjattiin. Vuoden 2013 aikana kasvatus- ja koulutustoimi on tarkentanut, mitä kaikkea sisäinen valvonta voi koskea varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa talousarviota seurataan jatkuvasti. Kuukausittain seurataan perhetukien kuten kotihoidontuen ja -kuntalisän maksatusta. Henkilöstön sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti ja kaksi kertaa vuodessa tarkastetaan henkilöstön palkkausperusteet ja menokohdat. Jokaisessa tarkastuksessa havaitaan jotakin korjattavaa. Päiväkodeissa esimiehet tarkastavat kuukausittain työvuorosuunnitelmat ja toteutuneen työajan seurannan. Kasvatus- ja koulutusjohtaja käy vuosittain kouluissa ja varhaiskasvatuspäällikkö jokaisessa päiväkodissa seuraamassa pedagogista toimintaa. Kuljetuspalveluiden ostosopimukset ja toiminnan sopimuksenmukaisuus tarkastettiin vuoden aikana. Tarkastuksessa havaittiin, että kirjalliset sopimukset olivat jääneet kilpailutuksen jälkeen tekemättä. Kuljetusyrittäjien kanssa neuvoteltiin ja kirjalliset sopimukset tehtiin kaikkien toimijoiden kanssa vuodenvaihteessa. Teknisessä toimessa sisäistä valvontaa on toteutettu säännöllisesti. Vuoden aikana tekninen johtaja ja muut esimiehet ovat tarkastaneet matkalaskuja pistokokein, virkavapauksien ja työlomien päätöstenmukaista toteutumista on valvottu, työaikatoteumia on seurattu säännöllisesti, varastoinventaario on suoritettu, ajoneuvojen osalta seurataan tunti- ja kilometritoteumaa, maankaatopaikan käyttöä ja erityisja SER-jätteiden laatua on valvottu dokumentoidusti. Tekninen toimi valvoo säännöllisin tarkastuskäynnein kaavateiden kuntoa ja turvallisuutta sekä tievalaistuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kesäaikana tarkistetaan viikoittain kaikkien kunnan leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen sekä uimarantojen turvallisuus. Heinäkuussa toteutetaan venepaikkamaksujen tarkistus luvattomat veneet siirretään tarkastusten yhteydessä varikolle. Kiinteistöjen osalta toteutetaan jatkuvaa sähkön ja lämmityksen kulutusseurantaa sekä kiinteistöjen yleistä kuntoseurantaa. Puhtaan käyttöveden laatua seurataan jatkuvasti. Vuoden aikana ei havaittu merkittäviä ongelmia sen enempää taloudenhoidossa kuin toiminnassakaan. Havaitut virheet korjattiin. Kunnalle ei aiheutunut virheistä taloudellisia tappioita. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta on toteutunut sisäisen valvonnan ohjeita ja henkeä noudattaen. Valvontatoimenpiteitä on kirjattu ja huomioita dokumentoitu, mutta valvontaa on suoritettu myös normaalin johtamisen ja työn ohessa ilman että sitä olisi erikseen dokumentoitu. Havaitut virheet on korjattu ja toimintaa ohjeistettu uudelleen tarvittavilta osin.
13 1.3. KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 1.3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + 2013 +/- % 2012 +/- % 2011 yritystalo Toimintatuotot + 5 255 516-3,2 5 429 690 1,7 5 336 854 Valmistus omaan käyttöön + 40 655 71,2 23 748-14,8 27 880 Toimintakulut - 43 584 166 3,0 42 334 142 3,8 40 767 455 Toimintakate -38 287 996 3,8-36 880 704 4,2-35 402 721 Verotulot + 26 029 282 4,2 24 980 591 2,4 24 388 864 Valtionosuudet + 15 798 827 0,9 15 659 981 5,6 14 829 853 Käyttökate 3 540 113-5,8 3 759 868-1,5 3 815 996 Rahoitustuotot ja -kulut -322 345 24,9-258 062-24,7-342 730 Korkotuotot + 17 102-47,8 32 775-35,2 50 576 Muut rahoitustuotot + 16 138-45,0 29 351-17,7 35 656 Korkokulut - 352 238 11,0 317 424-25,9 428 287 Muut rahoituskulut - 3 348 21,2 2 763 309,2 675 Vuosikate 3 217 768-8,1 3 501 806 0,8 3 473 266 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 469 684 12,1 1 311 597-6,2 1 397 850 Arvonalentumiset - -100,0 3 000 Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos 1 748 085-20,2 2 190 209 5,7 2 072 416 Tilikauden yli-/alijäämä 1 748 085-20,2 2 190 209 5,7 2 072 416 Toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 3,2 %. Euromääräisesti merkittävimmin edellisvuoteen verrattuna vähenivät käyttöomaisuuden myyntivoitot 127.416 euroa, muut myyntitulot lähinnä ekomaksujen poistumisen ja metsänmyyntitulojen pienenemisen johdosta 100.980 euroa, hoitopäivämaksut 83.741 euroa ja työllistämistukikorvaukset 56.114 euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen 3,0 %. Voimakkaimmin kasvoivat palvelujen ostot ja siellä etenkin asiakaspalvelujen ostot, 4,9 %, lähinnä terveydenhuollon kuntayhtymien maksuosuuksien kasvun johdosta. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 4,1 %, jossa euromääräisesti eniten kasvoivat muut yhteistoimintaosuudet lähinnä sen johdosta, että maaseutuhallinnon palvelut siirtyivät kertomusvuoden alussa Janakkalan kunnan hoidettaviksi.
14 Muutoin kuluryhmittäin tarkastellen henkilöstökulut kasvoivat 2,0 %, mutta kaikkien muiden kulujen yhteissumma, sisältäen tarvikkeiden ostot, avustukset, vuokrat ja muut toimintakulut, pieneni vuoteen 2012 verrattuna 1,1 %. Tämä voidaan tulkita niin, että kunnan talouden tasapainon säilyttämistarve on tiedostettu ja siihen on hyvin myös sitouduttu. Merkittävimpien rahoituslähteiden verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä on tarkasteltu edellä. Vuosikate oli 284.038 euroa edellisvuotista huonompi. Kun poistojen määrä kasvoi edellisvuodesta 158.086 euroa, päädyttiin tilikaudelta 442.124 euroa huonompaan tulokseen kuin vuonna 2012. Tilikauden tulos on kuitenkin edelleen hyvää tasoa ja parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Tuloslaskelman tunnusluvut Kunta + vesilaitos + yritystalo 2013 2012 2011 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 12,1 12,8 13,1 Vuosikate/poistot % 218,9 267,0 248,5 Vuosikate, / asukas 385,5 420,1 414,6 Asukasmäärä 8 348 8 336 8 377 Tuloslaskelman tunnusluvut heikkenivät hieman edellisvuosiin verrattuna, mutta ovat hyvällä tasolla myös valtakunnallisesti vertailtuna. Vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen ja johti siten ylijäämäiseen tulokseen. Tunnuslukutarkastelu osoittaa kuntatalouden olleen tulokseltaan kertomusvuonna edeltäjäänsä parempi. Vuoden 2012 tilinpäätöksissä toiminnan keskeisten tunnuslukujen keskiarvot olivat Manner-Suomen vastaavan kokoluokan kunnissa vuosikate/poistot 63 % (kaikki kunnat ka. 71 %) ja vuosikate/asukas 158 euroa (ka. 247 euroa), kun ne vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedoissa ovat vuosikate/poistot 98 % (ka. 99 %) ja vuosikate/asukas 270 euroa (ka. 371 euroa). Molempina vuosina Lopen tilinpäätösten tunnusluvut ylittävät keskiarvot.
15 1.3.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + yritystalo 2013 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) 3 217 768 3 501 806 3 473 266 Satunnaiset erät, netto (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -114 310-158 453-282 290 Toiminnan rahavirta 3 103 458 3 343 353 3 190 976 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -3 170 052-2 580 641-477 680 Rahoitusosuudet investointeihin (+) 142 000 Pys. vastaavien hyödyk. luovutustulot (+) 167 599 792 484 365 883 Investoinnit -3 002 453-1 646 157-111 797 Toiminnan ja investointien rahavirta 101 005 1 697 196 3 079 180 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) 123 055 566 812 Antolainauksen muutokset 123 055 566 812 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 2 000 000 3 500 000 1 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -4 379 763-5 417 791-3 877 810 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) 1 800 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) -1 300 000 Lainakannan muutokset -579 763-1 917 791-3 677 810 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 126 250 616 819 301 210 Rahoituksen rahavirta -330 458-1 300 972-2 809 788 Rahavarojen muutos -229 453 396 224 269 391 Rahavarat 31.12. 949 015 1 178 468 782 244 Rahavarat 1.1. 1 178 468 782 244 512 853 Rahavarojen muutos -229 453 396 224 269 391 Toiminnan rahavirta osoittaa vuosikatteen säilyneen hyvänä, lähes edellisvuosien tasolla. Tuloslaskelman muihin toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyvä käyttöomaisuuden myynnin nettovoitto oikaistaan laskennasta tulorahoituksen korjauserissä, laskelma osoittaa myynnin tuloksen olleen laskeva. Kunnan velkamäärän pienentämiseksi kevennetyn investointiohjelman voidaan jo katsoa palanneen normaalitasolle vuoden 2011 välivuoden jälkeen. Toiminnan ja investointien rahavirta mahdollisti sen, että kunnanhallituksen ei tarvinnut käyttää koko lainanottovaltuuttaan ja johti lainamäärän pienenemiseen.
16 Antolainasaamisten vähennyksenä on Lopen Vuokratalot Oy:ltä saadut kunnan myöntämien tertiäärilainojen takaisinmaksut osana yhtiön taloutensa tervehdyttämiseksi tekemiä lainasalkun uudelleenjärjestelyjä. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrää kyettiin kertomusvuonna vähentämään lähes 2,4 M. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 M, mutta sitä nostettiin 2,0 M. Maksuvalmiuden turvaamiseksi on lisäksi käytetty lyhytaikaista lainoitusta, mikä oli kertomusvuonna kunnan käyttämän kuntatodistusohjelman myötä erittäin edullista. Velkamäärää kyettiin vähentämään nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Lainakanta on tilinpäätöksessä yli 7,3 M pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, jolloin velan määrä oli korkeimmillaan. Rahoituslaskelman tunnusluvut 2013 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 101,5 143,6 727,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,3 44,6 68,3 Lainanhoitokate 0,75 0,90 0,91 Kassasta maksut / vuosi, 51 448 911 49 129 013 45 524 026 Kassan riittävyys, päivää 6,7 8,8 6,3 Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että kertomusvuoden investoinnit kyettiin rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Tunnusluku on hyvää tasoa vastaavan kokoluokan kunnissa keskimääräinen vertausluku oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä 29,1 %, kaikissa kunnissa 37,8 %. Pääomamenojen tulorahoitustarkastelussa mukana ovat investointimenojen lisäksi myös lainalyhennykset ja tällöin tulorahoituksella kyettiin kattamaan vajaa puolet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden velkojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan kunnan omaisuutta. Kunnan tunnuslukua painaa ko. raja-arvon alle ennen kaikkea lyhyehköt laina-ajat, mikä lisää vuotuisten lyhennysten määrää. Tunnusluku oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin 0,6, kaikkien kuntien keskiarvo tuolloin oli 1,0. Kassasta maksut osoittavat, kuinka paljon vuoden aikana on kunnan tilien kautta maksettu toiminnan kuluja, korkokuluja, investointimenoja ja lainan lyhennyksiä. Edellisvuoteen verrattuna kassasta maksujen määrä kasvoi lähinnä lisääntyneiden investointimenojen johdosta 4,7 %. Vuoden 2011 tunnusluvussa näkyy investointien vähäinen määrä. Kunnan maksuvalmius oli koko kertomusvuoden ajan heikko, se on ollut kireä koko 2000-luvun. Maksuvalmiuden tasoittamiseen käytetään lyhytaikaista lainaa, johon tarkoitukseen kunnalla on ns. kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Näin ulkopuolisen rahoituksen määrä on myös kyetty mitoittamaan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, kuten kassan riittävyyttä kuvaava tunnuslukukin osoittaa.
17 1.3.3. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 44 418 42 825 A. OMA PÄÄOMA 26 223 24 405 I Aineettomat hyödykkeet 112 54 I Peruspääoma 16 023 16 023 II Aineelliset hyödykkeet 34 143 32 867 II Liittymismaksurahasto 1. Maa- ja vesialueet 6 687 6 659 III Arvonkorotusrahasto 2. Rakennukset 19 662 20 344 IV Muut omat rahastot 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 315 5 513 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 452 6 192 4. Koneet ja kalusto 83 111 VI Tilikauden yli-/alijäämä 1 748 2 190 5. Muut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja kesken- 1 396 240 B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET eräiset hankinnat VARAUKSET 1. Poistoero III Sijoitukset 10 163 9 904 2. Vapaaehtoiset varaukset 1. Osakkeet ja osuudet 8 164 7 763 2. Osakkuusyhteisöosuudet 502 521 C. PAKOLLISET VARAUKSET 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Eläkevaraukset 4. Muut lainasaamiset 1 497 1 620 2. Muut pakolliset varaukset B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 37 69 D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 209 274 1. Valtion toimeksiannot 13 46 1. Valtion toimeksiannot 13 46 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 24 24 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 141 175 3. Muut toimeksiantojen varat 3. Muut toimeksiantojen pääomat 56 53 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 302 2 466 E. VIERAS PÄÄOMA 20 325 20 680 I Vaihto-omaisuus 104 106 I Pitkäaikainen 8 485 10 806 1. Aineet ja tarvikkeet 104 106 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Keskeneräiset tuotteet 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 521 8 234 3. Valmiit tuotteet / Tavarat 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 111 1 746 4. Muu vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Ennakkomaksut 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat II Saamiset 1 249 1 181 7. Muut velat 853 825 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 8. Siirtovelat 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset II Lyhytaikainen 11 840 9 875 3. Muut saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat 3 800 2 000 4. Siirtosaamiset 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 588 3 525 Lyhytaikaiset saamiset 1 249 1 181 3. Lainat julkisyhteisöiltä 630 724 1. Myyntisaamiset 868 825 4. Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset 52 3 5. Saadut ennakot 158 25 3. Muut saamiset 267 308 6. Ostovelat 1 492 1 626 4. Siirtosaamiset 62 45 7. Muut velat 372 312 IV Rahat ja pankkisaamiset 949 1 178 8. Siirtovelat 1 800 1 663 VASTAAVAA YHTEENSÄ 46 758 45 360 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 46 758 45 360