SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -

SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS - uuden kunnan perustamiseksi - Seinäjoen kaupungin valtuuston hyväksymä 21.5.2007 Nurmon kunnan valtuuston hyväksymä 21.5.2007 Ylistaron kunnan valtuuston hyväksymä 21.5.2007

1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSSOPIMUS uuden kunnan perustamiseksi 1 Lähtökohdat ja yleiset edellytykset 1.1 Yhdistymissopimuksesta ja yhdistymisestä päättäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kukin osaltaan, että perustettaessa uusi kunta yhdistämällä Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta, hallinnon ja palvelujen järjestämisessä noudatetaan tätä yhdistymissopimusta. Tämä sopimus on kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kolmen (3)vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. 1.2 Yhdistymisen tavoitteet Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on myös, että Seinäjoen kaupunkiseutu; Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro, kehittyy yhtenä Suomen kasvukeskuksista. Samalla Seinäjoen kaupunkiseutu kantaa vastuunsa Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja maakunnan kehittämisen veturina. Kaupunkiseudun ja maakunnan yhteisenä tavoitteena on, että Seinäjoen kaupunkiseutu kehittyy kansainvälistyvänä ja vetovoimaisena suomalaisena kaupunkikeskuksena. Yhdistyminen lisää kaupunkiseudun taloudellista aktiivisuutta ja luo edellytykset työlle ja toimeentulolle. Tämän pohjalta turvataan asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarjonnan kehittäminen. Yhdistymisen tavoitteet käyvät tarkemmin ilmi Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevasta selvitysmiesten ehdotuksesta perusteluineen, joka on liitteenä: Liite 1.2.

2 1.3 Yhdistymisen edellytykset Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kehittää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutoin osapuolet katsovat, että kuntien yhdistyminen täyttää jokaisen kuntajakolain 3 :ssä säädetyistä kuntajaon neljästä yleisestä edellytyksestä: * edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille * parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita * parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai * edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.4 Yhdistymisen toteutuminen Tämän sopimuksen mukainen kuntajaon muutos toteutuu valtioneuvoston päätöksellä lakkauttamalla Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta sekä perustamalla näistä 1.1.2009 lukien uusi kunta, jonka nimi on Seinäjoki. Kunta ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden Seinäjoen kaupungin vaakunasta järjestetään suunnittelukilpailu, jonka perusteella päätetään vaakunasta. Lakkautettavien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. 1.5 Järjestelytoimikunta ja väliaikainen hallinto Sen jälkeen kun kuntajaon muutos on määrätty, tekevät osapuolten kunnanhallitukset kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kaupunginhallitus valittu. Järjestelytoimikuntaan sovitaan esitettäväksi 13 jäsentä, joista Seinäjoen kaupunginhallitus esittää seitsemän (7) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen

3 varajäsenen, Nurmon kunnanhallitus neljän (4) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen sekä Ylistaron kunnanhallitus kahden (2) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen valintaa. Jäsenten valinnassa noudatetaan kunnallisvaalien mukaista suhteellisuutta. 2 Hallinnon ja palvelujen järjestäminen 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio ja päätöksenteko Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan luottamushenkilöorganisaatiot ovat yleispiirteiltään samankaltaisia. Kuntien elinkeino-, väestö- ja asutusrakenteen erilaisuudesta johtuvat painotuserot enemmänkin täydentävät toisiaan kuin olisivat ristiriidassa keskenään. Tarvetta suuriin muutoksiin ei ole. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio noudattaa kuntien nykyistä päätöksentekojärjestelmää, jota täydennetään ja tarkistetaan tarpeellisiksi katsottavilta osin siten, että se tasapuolisesti palvelee koko uutta kuntaa. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota koskeva kaavio on oheisena liitteenä: Liite 2.1. Erityisesti todetaan seuraavaa: Valtuusto Uuden kunnan valtuustoon valitaan kuntalain 10 :n mukaisesti 51 valtuutettua. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja kaupunkisuunnittelujaosto, joissa kummassakin on kuusi (6) jäsentä. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä. Lautakunnat Lautakunnat ovat kokoonpanoltaan 13-jäsenisiä, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jossa on viisi (5) jäsentä. Lautakunnat ovat: Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta

4 Kunnanosahallinto / asukaslautakunnat Sekä Nurmon että Ylistaron kuntien nykyisille alueille muodostetaan omat 13- jäseniset asukaslautakunnat, jotka osaltaan edistävät asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä turvaavat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Peräseinäjoen entistä aluetta varten muodostettu asukaslautakunta jatkaa toimintaansa. Asukaslautakuntien vahvuutena on alueensa asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tuntemus. Asukaslautakunta on kanava yhteisen päätöksenteon ja asukkaiden välillä ja sen toiminnalla edistetään myös uuden kuntayhteisön sisäistä yhdentymistä. Asukaslautakunnan jäsenet valitaan ensisijaisesti alueella asuvista varsinaisista valtuutetuista, kaupunginhallituksen tai lautakuntien jäsenistä tai varajäsenistä. Näin valiten voidaan turvata mahdollisimman kiinteät yhteydet ja tiedon kulku koko kaupungin luottamuselimiin. Asukaslautakunnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä. Johtokunnat Kunnallisia liikelaitoksia; Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen ympäristöterveydenhuolto ja Seinäjoen Vesi, varten asetetaan johtokunnat 8-13-jäsenisinä. Alueellista pelastustointa hallinnoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 12-jäseninen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Esittely toimielimissä Kaikissa toimielimissä noudatetaan yhden esittelijän mallia. 2.2 Palvelutoiminnan järjestäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Uuden Seinäjoen kaupungin alueelle luodaan sellaiset kilpailukykyiset toiminnalliset ja taloudelliset olosuhteet, joiden pohjalta syntyy uutta tuottavaa toimintaa, työtä ja toimeentuloa. Uuden Seinäjoen kaupungin palvelujen organisoinnissa ja tuottamisessa huomioidaan selvitystyöryhmien raportissa esitetyt linjaukset. Raportti on oheisena liitteenä: Liite 2.2. Uuden Seinäjoen tavoitteena on varmistaa palvelutason myönteinen kehitys alueen taloutta vahvistamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon harvaan asutun maaseudun tarpeet ja yksikkökustannusten arvioinnissa alueelliset erityisolosuhteet. Olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvat tarkistukset palvelutasoon kohdennetaan tasapuolisesti uuden Seinäjoen eri alueille.

5 Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa: * Hallinto- ja talouspalvelujen toimintojen yhdistäminen on luontevaa tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden johdosta. Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan keskitetysti siten, että uuden Seinäjoen hallinto- ja talouspalvelut sijoittuvat Seinäjoelle. *Nurmon ja Ylistaron kuntien nykyisille alueille perustetaan palvelutoimistot, jotka tuottavat alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. * Maaseututoimen palvelut tuotetaan osana Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimintaa nykyisen toimintatavan mukaan. Toiminnot sijoitetaan Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron palvelutoimistoihin. * Koulun toiminta järjestetään opetuksellisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista. Alakoulun lakkauttamisen raja on 20 perusopetuksen oppilasta. * Lukiokoulutuksen vetovoima alueella edellyttää nykyisten kolmen lukion toiminnan ja hallinnon jatkumista Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Myös Nurmon lukion matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaan. Eri lukiossa olevien opiskelijoiden edut turvataan jatkossakin samanlaisina, kuin ne olivat ennen kuntien yhdistymistä. * Koulujen tietohallinto keskitetään talouspalvelujen tietohallintoon, ruokahuoltohenkilöstö talouspalvelujen ruokapalvelukeskukseen ja siivoushenkilöstö tilapalvelujen siivoustoimeen. * Maksuton kuljetus järjestetään esioppilaista 6.-luokkalaisiin, jos koulumatka on yli kolme (3) kilometriä. Vastaavasti tätä vanhemmat peruskoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen yli neljän (4) kilometrin koulumatkaan. * Uuden Seinäjoen kaupungin alueen kansalaisopistotoiminnasta vastaa Seinäjoen kansalaisopisto. * Nurmon ja Ylistaron kirjastot muutetaan lähikirjastoiksi, jotka tulevat osaksi kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoa ja sen tarjoamia palveluja. * Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimissa turvataan vähintään nykyinen palvelutaso. Yhdistysten toiminta-avustukset pidetään vähintään nykyisellä tasolla. * Entisten Nurmon ja Ylistaron kuntien alueilla Nurmon liikuntahallin, Kouran liikuntahallin, Ylistaron Kirmaus-hallin, koulujen liikuntatilojen ja urheilukenttien sekä Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskuksen harjoitusalueen käyttö on maksutonta ensisijaisesti ko. alueen urheiluseuroille, VPK:lle ja eläkeläisjärjestöille.

6 2.3 Palvelutoimistot 2.4 Talous * Perustettaessa uusi Seinäjoen kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymän toiminta kuntayhtymämuotoisena päättyy, ja perusterveydenhuolto liitetään osaksi uuden Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, ympäristönsuojelun osalta osaksi tekniikkakeskuksen toimintaa. * Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan pääasiassa asiakaskohtaisesti lähipalveluina, jolloin palvelun tuottajan tai järjestäjän muutos ei vaikuta asiakkaan tilanteeseen. Palvelut turvataan nykyisen tasoisina. Palvelurakenteen monipuolistuminen tuo uusia palvelujen tuottamistapoja ja joustavuutta sekä henkilöstön ja tilojen nykyistä tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Terveysasemien toimintaa kehitetään tarpeita vastaavasti. * Kuntayhtymien tuottamia palveluja tarkastellaan erikseen uuden Seinäjoen palvelutarpeista lähtien. * Yksityistieavustukset, yksityisteiden vuotuiset kunnossapitomäärärahat ja yksityisteiden parannuksiin osoitetut määrärahat pidetään nykyisellä tasolla. Yksityistiekannan ylläpidossa kiinnitetään huomiota siihen, että tiestö säilyy käyttötarpeen edellyttämällä tasolla. * Valtion omistamien teiden välisten jokisiltoihin liittyvien yksityisteiden, ns. yhdysteiden, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta vastaa kaupunki. * Uuden Seinäjoen yhteinen asuntopoliittinen ohjelma laaditaan siten, että laadintatyössä on mukana Nurmon ja Ylistaron edustus ja siinä huomioidaan koko uuden Seinäjoen tarpeet. * Nurmon nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus soveltuvin osin. * Ylistaron nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon liikelaitos. Nurmon ja Ylistaron nykyisille kunnantaloille muodostetaan palvelutoimistot, joissa tuotetaan Nurmon ja Ylistaron alueen asukkaiden tarvitsemia lähipalveluja. Palvelutoimistot huolehtivat mm. yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta sekä asukaslautakunnille menevien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi palvelutoimistoissa on mm. maatalous- ja lomitusasiakkaiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen palveluja. Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan taloudenhoidon tavoitteena on, että uuden Seinäjoen kaupungin aloittaessa toimintansa kunkin

7 kunnan vuosikate on tasolla, joka vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Uusi Seinäjoki pyrkii pitämään vuosikatteen vähintään tällä tasolla. Uuden Seinäjoen kaupungin tuloveroprosentti säilytetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna. Uuden Seinäjoen alueella noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesija jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 :n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi. 2.5 Investointien painotukset Uusi Seinäjoen kaupunki noudattaa investointien painotuksissa pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien vuoden 2008 talousarvioissa hyväksymiä investointisuunnitelmia. Toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeiden rahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Mikäli valtionosuus- tai muu suunniteltu rahoitus ei toteudu, tarkastellaan investointien toteuttamistapa ja aikataulu erikseen. 2.6 Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma 2.7 Henkilöstö Uusi Seinäjoen kaupunki saa kuntien yhdistymisavustusta kolmena (3)vuotena yhteensä 8 460 000, joka käytetään uuden Seinäjoen investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Yhdistymisavustuksen käytöstä on laadittu erillinen oheisen liitteen mukainen käyttösuunnitelma: Liite 2.6. Yhdistymisavustuksen kohdentamisesta tekee ehdotuksen asianomaisen kunnan kunnanhallitus 31.12.2007 mennessä. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen kuntajakolain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden Seinäjoen kaupungin vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta Seinäjokea siten kuin kuntajakolaissa on määrätty. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi 1.1.2009 lukien. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen

8 ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymiseen saakka. Edellä todettuja periaatteita noudatetaan myös lakkaavan Seinäjoen seudun terveysyhtymän vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalveluissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden Seinäjoen kaupungin organisaatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Eräät henkilöstöjärjestelyt uuden organisaation käyttöönotossa edellyttävät kuitenkin siirtymäaikaa. Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio on oheisena liitteenä: Liite 2.7. Sisäisen liikkuvuuden edistämisellä ja / tai lisä- ja uudelleenkouluttamisella turvataan nykyisen henkilöstön palvelussuhde sekä henkilöstön tarkoituksenmukainen uudelleensijoittelu palvelujen painopisteiden edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisella, tulosyksikkötasoisella henkilöstösuunnittelulla ja lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen vaikutukset huomioon ottaen varmistetaan osaavan henkilöstön asema myös uudessa Seinäjoen kaupungissa. Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Uuden Seinäjoen kaupungin työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yleissopimuksen ja uuden Seinäjoen kaupungin paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein.

9 Seinäjoella 1. päivänä heinäkuuta 2007 SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja Raija Ranta kansliapäällikkö NURMON KUNNANHALLITUS Kari Maunula kunnanjohtaja Antti-Kustaa Rankonen vt. hallintojohtaja YLISTARON KUNNANHALLITUS Juha Luukko kunnanjohtaja Jorma Kangasluoma hallintojohtaja Liitteet: Liite 1.2. Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Liite 2.1. Liite 2.3. Liite 2.7. Liite 2.8. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Selvitystyöryhmien raportti Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio

Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistämistä koskeva selvitys Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Pentti Meklin Seppo Paatelainen 17.12.2006

2 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksiannon taustaa 1 1.1.1. Kuntien valtuustojen päätökset 1 1.1.2. Kunta ja palvelurakennuudistuksen vaatimukset 2 1.2. Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat 4 1.2.1. Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos 4 1.2.2. Tulevaisuuden näkökulma kaupunkiseutu tulevaisuuden rakentajana 5 1.2.3. Hyötyjen kohteet hyödyt kuntaorganisaatiolle ja kaupunkiseudulle 6 1.2.4. Kuntien kehityskuva kasvava kaupunkiseutu 7 1.2.5. Kunnat ja kuntakonsernit 8 2. KUNTIEN MENOTALOUS PALVELUTASON TURVAAMINEN JA MENOJEN KASVUN HILLINTÄ 9 2.1 Kuntien talouden tila tilinpäätösten antama kuva 9 2.1.1 Talouden tasapaino ja rahoitusasema 9 2.1.2. Toiminnan tuloksellisuus millainen vastike veroille 13 2.2. Palvelutarpeiden kasvu johtaa kokonaismenojen kasvupaineisiin 15 2.3. Kuntien investointitarve tulevaisuudessa 19 2.4. Käyttötalousmenojen kasvun hillintä ja palvelutason varmistaminen 20 2.5 Työryhmien päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli palvelutason varmistajana ja menojen kasvun hillitsijänä 21 2.6. Kokoava tarkastelu selvitysmiesten päätelmiä 24 2.6.1 Palvelutaso 24 2.6.2 Palvelujen tuotantokustannusten hallinnan mahdollisuuksia 25 2.6.2.1. Kunnan, palvelusektorin ja yksikön hierarkkinen kustannusrakenne ja kasvavat transaktiokustannukset 25 2.6.2.2. Palveluverkko, palveluyksiköt ja niiden koko 27 2.6.2.3. Keskitetyt tukipalvelut 28 2.6.2.4. Palveluyksikköjen menolajirakenne 30 2.6.2.5. Palveluketjujen hallinta 32 2.6.2.6. Markkinasuuntautuneet toimintatavat 33 2.7. Kokoavia päätelmiä menojen kasvun hillinnästä 33

3 3. KUNTIEN TULOTALOUS JA KUNTALAISTEN VEROTUS 35 3.1. Tulotalouden tarkastelukulmat 35 3.2. Verot 37 3.3. Valtionosuudet 38 3.4. Maksut ja myyntitulot 39 3.5. Yhdistymisavustus 39 3.6. Selvitysmiesten päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kuntien tulotaloudessa 39 3.7. Kunnallisverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden epävarmuus 40 4. ISÄNTÄKUNTAMALLI JA KUNTALIITOS KAUPUNKISEUDUN KEHITYKSEN EDISTÄJINÄ 41 4.1. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kunta hyvä paikka elää ja toimia 41 4.2. Yleiset kehitystrendit kohti kaupunkikeskuksia 41 4.3. Seinäjoen kaupunkiseudun tavoitteet 44 4.4. Kasvutavoitteista seuraavat toimenpiteet 45 4.5. Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kilpailukyvyn edistäjänä 47 4.6. Selvitysmiesten päätelmät 50 5. SELVITYSMIESTEN PÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSET 51 Kuviot Taulukot Lähteitä 5.1. Tärkeät tarkastelunäkökulmat 51 5.2. Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli menojen kasvun hillitsijänä ja tulojen kasvun lisääjänä 52 5.3. Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäjänä 53 5.4. Selvitysmiesten ehdotus 54

4 Kuviot 1. Syvenevän yhteistyön tai kuntaliitoksen hyötyjen kohteet 6 2. Menojen kasvun hillintä ja tulojen kasvun edistäminen 7 3. Seinäjoen kaupungin talouden kehitys 10 4. Nurmon kunnan talouden kehitys 10 5. Ylistaron kunnan talouden kehitys 10 6. Demografinen huoltosuhde 2005 2040, Seinäjoki Nurmo Ylistaro yhteensä 17 7. Hierarkkinen kustannusrakenne 26 8. Keskitetyt tukipalvelut 29 Taulukot 1. Konsernivelka 31.12.2005 /asukas 12 2. Käyttömenojen rakenne, nettomenot /asukas vuonna 2005 13 3. Käyttömenojen ja keskeisten toimialojen (nettomenot/asukas) keskimääräiset kasvuprosentit v. 2001 2005 15 4. Kaupunkiseudun 1,5 % vuosittaiseen kasvuun perustuva väestöennuste vuoteen 2015 16 4a. Väestön ikärakenteen muutos 2005 2025 17 5. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) 18 6. Investointien nettomenot 1997 2005 19 7. Verorahoituksen määrä ja rakenne, /asukas 2005 35 8. Verorahoituksen ja käyttömenojen kasvuprosentit, keskiarvo/asukas 1998 2005 36 9. Kuntien verot ja veroprosentit 37 9a. Keskituloisen palkansaajaperheen tulovero kunnittain 2007 38 10. Kuntien valtionosuudet 38 11. Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 43

5 Lähteitä HE 155/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunta ja palvelurakennuudistuksesta sekä laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntalaki 365/1995 muutoksineen. Kuntaliitto: Ohje kuntien yhteistoiminnasta ja erityisesti isäntäkuntamallista kunta ja palvelurakenneuudistuksessa. Helsinki 2006 Kuntapuntari 4/2006. Alueiden tulevaisuus. Tilastokeskus 2006. Kuusela, Jorma, Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa arvoon. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Opetushallitus. Loikkanen, Heikki A., Susiluoto, Ilkka: Paljonko verorahoilla saa? Kuntein peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994 2002. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut. Nro 50. Pole Kuntatieto. Vammalan kirjapaino 2005. Luoma, Kalevi ja Moisio, Antti: Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot. VATT muistioita 69. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki 2005. Rousu, Sirkka, Poikonen, Pirjo ja Eriksson, Rolf: Miten käy sosiaalipalvelujen? Kunta ja palvelurakennelain sisäluvunharjoittelua. Kuntalehti 17/2006,12 13. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskeva selvitystyö. Selvitysryhmien loppuraportit. Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta, Ylistaron kunta. Kaupunginkanslia. www.seinajoki.fi. 2006 Sisäasianministeriö: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006. Alueiden kehittäminen. Helsinki 2006 Solakivi, Maria ja Virén: Matti Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko. Tutkimusjulkaisu Nro 57. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2006.

6 Valtion talousarvioesitys vuodelle 2006. Viren, Matti: Kansalaisen kuntauudistus. Polemiajulkaisuja nro 65. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala 2006.

1 1 JOHDANTO 1.1. Toimeksiannon taustaa 1.1.1. Kuntien valtuustojen päätökset Seinäjoen-Nurmon yhteistyötoimikunta 7.11.2005 esitti Nurmon kunnanhallitukselle ja Seinäjoen kaupungin hallitukselle voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevan esiselvityksen tekemistä. Nurmon kunnanhallitus hyväksyi 21.11.2005 esityksen. Seinäjoen kaupunginvaltuusto ja Nurmon kunnanvaltuusto ovat esiselvitysraportin käsittelyn yhteydessä 13.2.06 hyväksyneet jatkoselvityksen tekemisen. Esiselvitysprosessin kuluessa Ylistaron kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat esittäneet toivomuksen, että Ylistaron kunnalle varattaisiin mahdollisuus osallistua mahdolliseen jatkoselvitykseen. Ylistaron kunnan valtuusto päätti 27.2.06 lähteä mukaan selvitystyöhön Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron selvitystoimikunnan johdolla. Jatkoselvitystä varten asetettiin viisi työryhmää. - henkilöstö- ja taloustyöryhmä - sivistystoimen työryhmä - sosiaali- ja terveystoimen työryhmä - teknisen toimen työryhmä - kilpailukykyinen kaupunkikeskus työryhmä Selvitysmiehiksi selvitystoimikunta kutsui vuorineuvos Seppo Paatelaisen ja professori Pentti Meklinin, joiden tehtävänä oli ensivaiheessa (vaihe A) - toimia selvitystyön koordinoijana ja ohjaajana - osallistua selvitystoimikunnan kokouksiin - laatia yhteenveto ja analyysi kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä asiakokonaisuudesta selvitystyöryhmien laatimien selvitysten pohjalta - toimia yhteyshenkilönä valtion hallinnon ja muihin asiakokonaisuuden edellyttämiin yhteistyötahoihin Selvitysmiesten ensimmäisen vaiheen toimeksianto kestää 15.12.2006 saakka. Toisessa vaiheessa (vaihe B) selvitysmiesten tehtävänä on laatia kuntien välinen yhdistymissopimus, mikäli jatkoselvitystyössä tähän päädytään. Seinäjoen ja Ylistaron valtuustot ovat tehneet sanamuodoltaan hieman poikkeavan, mutta sisällöltään samansisältöisen päätöksen. (Seinäjoen valtuusto

2 13.2.06) jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamiseen liittyvää selvitystä tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvää selvitystä (Ylistaron valtuusto 27.2.06): lähtee mukaan voimavarojen kokoamista koskevaan selvitystyöhön tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvään selvitystyöhön Nurmon valtuusto on hyväksynyt hallituksen esityksen, joka sisällöltään on samansuuntainen Seinäjoen ja Ylistaron valtuustojen päätösten kanssa. (Nurmon valtuusto 13.2.06) 1. jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamista koskevaa selvitystyötä tavoitteena yhteistyön syventäminen hallintokunnittain. Selvityksissä tulee ilmetä kustannukset sekä hyödyt ja haitat. 2. Erikseen selvitetään kuntien mahdollisesta yhtymisestä saatavat hyödyt ja haitat kustannusvaikutuksineen. 1.1.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimukset Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamisselvitys sattuu ajallisesti yhteen meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Selvitystyössä on tärkeätä ennakoida tulemassa olevan lainsäädännön vaatimukset kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä. Keskeinen lainsäädäntö on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa lakia (HE 155/2006 vp. tässä lyh. Puitelakiesitys) ja sen oheislakeja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan laaditun puitelakiesityksen (5 ) mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Järjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon:

3 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 5) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella. (1,2 ) Kunta- ja palvelurakenteita kehittäessään kunnilla on kolme periaatteellista järjestämisvaihtoehtoa (5,2 ) 1) kuntaliitokset (kunnat tai kuntien osat) 2) yhteinen toimielin (isäntäkuntamallit) 3) kuntayhtymät Puitelakiesityksessä (3-4 ) asetetaan täsmällisiä väestöpohjavaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammattikoulutuksen järjestämisessä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään 50 000 asukasta. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tilanne on sellainen, että ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, jolla on yli 50 000 asukkaan väestöpohja. Perusterveydenhuoltoa seudulla järjestää Seinäjoen seudun terveysyhtymä, johon kuuluvat selvitystyön kohteena olevat kunnat. Näin ollen myös perusterveydenhuollon järjestely vastaa puitelakiesityksen vaatimuksia. Lakiesityksen viittaus perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviin sosiaalitoimen tehtäviin on tärkeä. Lakiesitys jättää sanomatta, mitä ovat sosiaalitoimen perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät tehtävät, joista on kuntien yhdessä sovittava. Kun lakiehdotuksessa siitä selvästi määrätään, joitakin sosiaalitoimen palveluja lain säännös silloin koskee. Lain perusteluja ovat Kuntalehdessä 17/2006 tulkinneet Rousu, Poikonen ja Eriksson. He toteavat, että lakiesityksestä on vaikea löytää uudistuslinjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä, vaan tulkintoja on etsittävä mm. lakiesityksen rivien välistä. Tällä hetkellä noin puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yksi organisaatio. Puitelakiesityksen perusteluissa (s. 100) viitataan sosiaalihuoltolain 13 :ään, jossa määritellään kunnan

4 järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat sosiaalihuollon tehtävät, mutta ei sanota, minkä tehtävien hoitamiseen sovelletaan 20 000 asukkaan rajaa. Lain tulkinnalla on oleellinen merkitys Nurmon ja Ylistaron kannalta. Kuntaliitos ratkaisisi tämän ongelman, mutta syvenevän yhteistyön vaihtoehdossa Nurmon ja Ylistaron on rakennettava sosiaalitoimen yhteistyötä Seinäjoen tai muiden kuntien kanssa täyttääkseen lain vaatimukset. Nurmon ja Ylistaron yhteistyö ei vielä täytä lakiesityksen väestöpohjaa koskevaa vaatimusta. Puitelakiesityksen mukaan kuntien valmistelutyö etenee siten, että kuntien on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa (10 ) toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu myös niiden 16 alueen joukkoon (7 ), joiden tehtävänä on laatia kaupunkiseutua koskeva suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan kaupunkiseudulla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Seinäjoen kaupungin on tehtävä tämä suunnitelma yhdessä Ilmajoen, Lapuan, Nurmon ja Ylistaron kanssa. Suunnitelma on tehtävä viimeistään 31. päivänä elokuuta 2007. Puitelakiesitys näyttäisi siis tuovan suoran velvoitteen sosiaalitoimen palvelujen uudelleen järjestämiseen Nurmossa ja Ylistarossa. 1.2. Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Kuntien yhteistyötä harkitsevat kunnat ovat erilaisessa lähtökohtatilanteessa, minkä vuoksi on täsmennettävä tarkastelunäkökulmat. Selvityksessä on tärkeätä pitää mielessä viisi näkökulmaa. 1.2.1. Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron valtuustot ovat hieman eri sanomuodoin päättäneet, että selvityksessä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: mahdollista yhdistymistä ja syvenevää yhteistyötä. Kuntien syvenevässä yhteistyössä on lähtökohtana se, että kunnat säilyvät itsenäisinä kuntina, mutta lähinnä palvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä. Yhteistyö vaikuttaa myös kuntien päätöksentekoon.