SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN haastattelujen, henkilöstölle suunnatun internet-kyselyn ja ajankohtaisten päivähoitoa koskevien lehtiartikkelien perusteella on varhaiskasvatushenkilöstön tehtävistä ja työn jaosta syntynyt kuva, että päiväkodeissa on paljon, jopa liian paljon ns. kaikille yhteisiä tehtäviä. Sen vuoksi ei eri ammattiryhmien parhain osaaminen ole ehkä oikealla tavalla käytössä. Tämä seikka on selvästi tunnistettu ja siihen haetaan muutosta. Seuraavassa esitetään lähtötilanne eli varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien tehtävät ja työnjako sekä osaamisen vahvuudet sellaisena kuin kohderyhmämme on niitä kuvannut. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneiden kasvatustieteiden kandidaattien ja sosionomi(amk)-tutkinnon suorittaneiden koulutusta ja osaamisen vahvuuksia. Tarkastelu perustuu sekä opetussuunnitelmien läpikäyntiin että haastatteluihin ja muihin artikkeleihin. VARHAISKASVATUKSEN ERI AMMATTIRYHMIEN NYKYISET TEHTÄVÄT JA VAH- VUUSALUEET Jotta tiedetään, mitä uusia osaamistarpeita tulevaisuuden varhaiskasvatus asettaa eri henkilöstöryhmille ja heidän taustatutkinnoilleen, selvitettiin aluksi henkilöstökyselyllä päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan (lastentarhanopettajakoulutus tai sosionomi(amk)-tutkinto) ja lastenhoitajan tehtävät ja osaamisen vahvuusalueet tällä hetkellä. Näin koottuja tietoja täydennettiin päiväkotien johtajien haastatteluissa. Päiväkodinjohtaja Johtotehtävistä säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005, 10 ). Päiväkodin johtajalta, joka osallistuu ajoittain lapsiryhmässä työskentelyyn, antaa työntekijöille ammatillista ohjausta ja osallistuu yksittäisen päiväkodin varhaiskasvatuksen suunnitteluun, edellytetään lastentarhanopettajan kelpoisuutta sekä riittävää johtamistaitoa (3 ). Päivähoidon hallinnollinen johtaja Päivähoidon hallinnollisia johtotehtäviä ovat tehtävät, joihin ei sisälly ammatillisen ohjauksen antamista eikä välitöntä asiakastyötä lapsiryhmässä. Hallinnollisiin johtotehtäviin edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, esim. kasvatustieteen maisterin tutkintoa sekä riittävää johtamistaitoa.
Erityislastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja sen lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Asetuksen mukaan (2 ) erityislastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottava erikoistumiskoulutus on yliopistossa suoritetut erityisopettajan opinnot (A 794/2004 19 1 mom. 3 kohta, A 576/1995 14 2 mom.). Oheisessa taulukossa on esitetty muiden kuin johdon tai erityislastentarhanopettajien tehtävät ja osaamisen vahvuudet ammattiryhmittäin henkilöstökyselyn ja esimiesten haastattelujen perusteella. kertovat samalla, minkälaisella työnjaolla päivähoidossa toimitaan. Lastentarhanopettajan tehtävissä toimivat lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk) -tutkinnon suorittaneet on eroteltu omiksi ryhmikseen. Taulukoissa 1-4 on esitetty kaikkien ammattiryhmien yhteiset ja sen jälkeen kunkin ammattiryhmän omat työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. TAULUKKO 1 Kaikkien ammattiryhmien yhteiset työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. Kaikki päiväkodin ammattiryhmät lasten perushoito ja toiminnan toteuttaminen, suunnittelu, arviointi, tiimityö ; työtehtäviin kuuluu kaikki perustyö, tuokioiden suunnittelu ja veto, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, vasun teko, muu suunnittelu ja tiimityö koko päiväkodin henkilöstön kanssa. lapsiryhmän ohjaus ja opetus (päivän jokaisessa arkisessa tilanteessa), suunnittelu yhteistyö muiden eri tahojen kanssa erityisen tuen suunnitelmien toteuttaminen opiskelijan ohjaus vasu-kansioiden tekeminen (omahoitaja) dokumentointi varhaiskasvatuksen perusosaaminen Päiväkodeissa toteuttavat kaikki ammattiryhmät jossain määrin samoja lasten perushoitoon, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä arviointiin liittyviä tehtäviä. Ennakointitutkimuksen henkilöstökyselyssä vastaajat ryhmittelivät kaikille yhteisiä työtehtäviä seuraavalla tavalla: kaikki osallistuvat tuokioiden suunniteluun ja vetoon, vanhempien kanssa toteutuvaan yhteistyöhön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen sekä vasu-kansioiden tekemiseen omahoitajan roolissa. Kaikilla ammattiryhmillä on opiskelijoiden ohjaustehtäviä, erityisen tuen suunnittelua ja dokumentointia. Lastentarhanopettajakoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat ja sosionomit kuvasivat lastentarhanopettajan vakanssilla toimiessaan heillä olevan seuraavia lastentarhanopettajan tehtäviä: pedagoginen vastuu lapsiryhmästä, erityistarpeiden kartoitus, erityisen tuen suunnitelmien laadinta ja arviointi, varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmässä toimiminen, yhteistyö eri osastojen kanssa, lasten erityistarpeiden kartoitus erilaisin testein. Riippuen lastentarhanopettajan koulutuksesta nimesivät kyselyyn osallistuneet kuitenkin vahvuuksiaan em. tehtävissä erilaisiksi.
TAULUKKO 2 Lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. Lastentarhanopettaja (lastentarhaopettajakoulutus) pedagoginen vastuu lapsiryhmästä varajohtajana toimiminen erityistarpeiden kartoitus, erityisen tuen suunnitelmien laadinta ja arviointi varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmässä toimiminen esiopetussuunnitelma (eskariryhmät) yhteistyö eri osastojen kanssa lasten erityistarpeiden kartoitus erilaisin testein pedagoginen osaaminen kasvatusosaaminen hoiva-, hoito- ja huolenpito-osaaminen esiopetus- ja opetussuunnitelmaosaaminen lasten kehityspsykologian osaaminen taito perustella asiat ja nähdä, miksi lapsi tekee noin lapsen kehityksen ja oppimisen tuntemus tutkimus- ja kehittämisosaaminen Samalla tavalla osaamisen eroja kuvasivat myös haastatellut päiväkotien johtajat ja varhaiskasvatuksen johtajista osa. TAULUKKO 3 Sosionomi(AMK)-tutkinnon (varhaiskasvatuksen suuntautuminen) ja lastentarhanopettajakelpoisuuden suorittaneiden lastentarhanopettajien työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. Sosionomi(AMK) pedagoginen vastuu lapsiryhmästä erityistarpeiden kartoitus, erityisen tuen suunnitelmien laadinta ja arviointi varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmässä toimiminen yhteistyö eri osastojen kanssa lasten erityistarpeiden kartoitus erilaisin testein perhetyö pedagoginen ja sosiaalipedagoginen osaaminen varhaiskasvatuksen tavoitteiden, menetelmien ja sisältöalueiden tuntemus kasvun tukeminen ja ohjaus arjessa, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja elämäntilanteissa moniammatillinen yhteistyö hoiva-, hoito- ja huolenpito-osaaminen sosiaalinen osaaminen kasvatuskumppanuusosaaminen lapsen kokonaisuuden hahmotus tunneäly lastensuojeluosaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tuntemus sosiaalipedagoginen osaaminen reflektiivinen johtamisosaaminen ja työn kehittämisosaaminen
Lastenhoitajan toimivat lähihoitajat, perushoitajat ja vanhempia alan tutkintoja suorittaneet huolehtivat yhteisten perustehtävien lisäksi lasten vaatehuollosta, terveydentilan seurannasta ja arvioinnista ja jossain määrin siivouksesta. Perushoidon osaaminen olikin heidän mielestään heidän vahvuutensa. Lastenhoitajana lähihoitajat korostivat tärkeimpänä tehtävänään olevien lasten kanssa olemisen, välittämisen, lasten tarpeiden kuuntelun ja niihin vastaamisen. He kokevat tehtäväkseen olla äidillinen syli, jota lapsi kaipaa hoitopäivän eri vaiheissa. Vastaavia osaamisprofiileja on esitetty aiemmissa tutkimuksissa (Tast 2003, Kärkkäinen 2005, Saikkonen 2007, Hämäläinen 2008, Lehtonen 2008, Viinamäki 2008, Kähärä & Kaipainen 2009). TAULUKKO 4 Lähihoitajakoulutuksen saaneiden lastenhoitajien työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. Lastenhoitaja (lähihoitajan tutkinto) vaatehuolto, perushoito lasten terveydentilan arviointi ryhmätilojen siivous lasten kuuntelu, läsnäolo, turva lasten perushoidon osaaminen; perushoidollinen ote oman osaaminen ja työn rajojen tunnistaminen taito olla läsnä lasten kanssa lapsen tarpeiden kuuntelu ja niihin vastaaminen Perhepäivähoitajien tehtävänä on kokonaisvaltaisesti huolehtia hoidossa olevien lasten perushoidosta, kasvatuksesta ja ohjauksesta. He myös vastaavat kasvatuskumppanuuden toteutumisesta lasten perheiden kanssa. Poiketen muista ammattiryhmistä laittavat perhepäivähoitajat myös hoitolapsille ruoan ja välipalat sekä siivoavat hoitotilat, jotka usein ovat perhepäivähoitajan omassa kodissa. Perhepäivähoitajat kokivat, että kirjallisia töitä on kertynyt heidän työhönsä niin paljon, ettei niitä ehdi tehdä normaalin työajan puitteissa. Perhepäivähoitajat arvioivat saaneensa paljon uutta osaamista työhönsä perhepäivähoitajan ammattitutkinnon kautta. Perhepäivähoitajat ennakoivatkin, että tulevaisuudessa kaikilta vaaditaan ammattitutkintoa. Perhepäivähoitajien tulevaisuuden osaamishaasteiksi mainittiin kyselyvastauksissa - erityislasten kasvuun ja kehitykseen liittyvää koulutusta - tietotekniikan parempi hallinta - monikulttuurisuustaidot (erilaiset kieli- ja kulttuuritaustaisten perheitten kohtaamiset) - ajanhallintataidot, jotta dokumentoinnin ehtii tehdä työpäivän puitteissa lasten siitä kärsimättä perhepäivähoitajan ammattitutkinnon arvioitiin tulevan pakolliseksi kaikille ja sitä pidettiin hyvänä asiana. Taulukkoon 5 on koottu perhepäivähoitajien tehtävät ja osaamisen vahvuusalueet.
TAULUKKO 5 Perhepäivähoitajien työtehtävät ja osaamisen vahvuudet. Perhepäivähoitaja lasten perushoito: ruuanlaitto, ruokailu, ulkoilu, laulut, leikit, askartelu dokumentointi varhaiskasvatus yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus, vanhempien kanssa keskustelu tavoitteiden asettaminen toimintavuodelle huomioiden lasten ikä ja kasvu yhteistyö ohjaajan, toisten hoitajien, varhaiskasvatuksen erityistyöntekijöitten kanssa ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa oman työn kehittäminen (kuukausikokoukset, tiimit, koulutuksiin osallistuminen, alan kirjallisuutta lukemalla) Varhaiskasvatuksen perusosaaminen lapsen yksilöllinen huomioiminen arjen kokonaishallinta läsnäolo lasten kanssa asiakkaan palveluosaaminen, sosiaalinen osaaminen kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa Kaikki ammattiryhmät kritisoivat sitä, että tehtäviin kuuluu liian paljon kirjallisia töitä, joihin menee jopa yksi työpäivä viikossa. Kyseinen aika on pois päiväkodin ydintehtävästä ja asiaan toivottiin perustellusti muutosta. Haastattelujen ja kyselyjen perusteella syntyi näkemys siitä, että lähihoitajien koulutukseen tulee saada oma koulutusohjelma varhaiskasvatustyötä varten ja että sen varhaiskasvatukseen liittyvät opinnot tulee aloittaa jo toisena opintovuonna. Tilaa saadaan jättämällä pois niitä opintoja, jotka eivät liity varhaiskasvatusikäisiin.