KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017 PALVELUTARPEET VÄESTÖ TUOTTAMISTAVAT KUOPIO 2007

2 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

pion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2007:1 ISSN 0785-0352 KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017 Kaupunginvaltuusto 14.5.2007 KUOPIO 2007 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 3

SISÄLLYSLUETTELO 0. YLEISTÄ... 7 1. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 8 1.1. Väestömäärä ja rakenne, asiakaskunnan kehitys... 8 1.2. Palvelutarpeiden muutokset... 9 1.3. Palvelujen tuottamistavat... 10 1.4. Henkilöstömäärän kehitys... 11 1.5. Palveluverkostot... 11 1.6. Toiminnan ja talouden tasapainotussuunnitelma... 12 2. KOKO KAUPUNGIN STRATEGIA... 13 2.1. pion kaupungin toiminta-ajatus... 13 3. KUOPION PALVELUSTRATEGIA 2017... 14 3.1. Palvelujen ryhmittely... 15 3.2. pion palvelustrategian visio ja strategiset päämäärät... 16 3.3. Kriittiset menestystekijät, niiden arviointikohteet ja tavoitteet vuosille 2007-2009 ja vuodelle 2007... 16 3.3.1. Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden oman hyvinvointivastuun ja osallisuuden lisääminen... 17 3.3.2 Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon uudistaminen asukaslähtöisesti... 18 3.3.3 Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. 19 3.3.4 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen saavutettavuus... 20 4. YHTEENVETO... 21 LIITTEET Liite 1: Väestö 1.1. 2006 ja ennuste alueittain vuoteen 2015 (1.1.) Liite 2: pion väestö (1.1.) vuosina 1990-2006 ja ennuste vuosille 2007-2015,. 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) Liite 3: Palvelustrategia: Toimialojen nykytilannekuvaukset ja näkymiä tulevaisuuteen Liite 4: Palvelujen tuottaminen seudullisesti tai laajempana kuntayhteistyönä Liite 5: pion kaupunkiseudun yhteistyöluettelo pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 5

0. YLEISTÄ Palvelustrategian valmistelu aloitettiin työryhmällä, jossa olivat mukana viiden suurimman hallintokunnan sosiaali- ja terveys-, koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan- ja teknisten palvelujen toimialajohtajat sekä talous- ja strategiapalvelujen edustajat. Myöhemmin työryhmää täydennettiin ympäristökeskuksen, aluekeskuksen, tukipalvelujen ja Tervepion edustajilla sekä henkilökuntaneuvoston nimeämillä henkilöstön edustajilla. Palvelustrategialuonnosta esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa vuoden 2006 kesäkuussa ja joulukuussa, joissa saatiin evästystä strategian jatkotyöstämistä varten. Suomen Kuntaliitto on antanut kunnille suosituksen palvelustrategian laatimista. Suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä n. 10 vuodeksi eteenpäin. Lähtökohtana on kunnan oikeus itse päättää siitä, kuinka se tuottaa palveluja kuntalaisilleen. Kuntaliiton hankkeelle asettamat tavoitteet. Liitto haluaa: - mitoittaa kuntien lakisääteiset tehtävät vastaamaan niiden julkista rahoitusta - vahvan kunta- ja palvelurakenteen - kehittää kuntapalveluiden tuotantotapoja - lisätä kuntien ja seutujen yhteistyötä palvelutuotannossa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS -hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Sen tavoite on turvata kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti, uutta teknologiaa hyödyntäen. Niiden on oltava vaikuttavia ja asukkaiden saatavilla. Kunta- ja palvelurakennetta johtava ryhmä valmisteli puitelain, joka linjaa uudistuksen toteutuksen. Hallituksen esitys puitelaista annettiin syyskuussa 2006 ja laki tulee voimaan 23.2.2007. Kuntien esitykset kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta tulee tehdä 1.9.2007 mennessä. Kaikki kunnat laativat väestö- ja palvelurakenneanalyysin sekä toimeenpanosuunnitelman palveluiden järjestämisestä 31.8.2007 mennessä. Puitelain mukaan kaupunkiseutujen kuntien on laadittava 31.8.2007 mennessä yhteistyösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää, miten seudulla parannetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. pion alueella em. suunnitelman tulee kattaa puitelain mukaan vähintäänkin pion seudun kunnat (pio, Siilinjärvi, Karttula ja Maaninka). Kaupungin palveluihin kuuluvat osaltaan myös asumispalvelut. Asumisen strategia valmistuu kesään 2007 mennessä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 7

1. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Väestömäärä ja rakenne, asiakaskunnan kehitys pion väestömäärä vuoden 2006 alussa oli 90 226 henkilöä. Vuoden 2005 aikana väestö lisääntyi 208 henkilöllä, joka on luonnollista väestönkasvua; muuttoliike oli jonkin verran negatiivinen. piossa syntyy vuoittain n. 1 000 lasta ja kuolee runsaat 700 henkilöä. Väestöennusteen mukaan väestönkasvu lähivuosina on n. 400 henkilöä/vuosi, josta n. kaksi kolmasosaa on luonnollista väestökasvua ja yksi kolmasosa muuttovoittoa. Vuoteen 2015 mennessä pion väestö lisääntyy runsaalla 3 500 henkilöllä, 100 000 asukkaan rajaa ei ennusteen mukaan saavutettaisi vuoteen 2030 mennessä. (Liitteet 1 ja 2: Väestö 1.1.2006 ja ennuste alueittain 2015 (1.1) ja pion väestö (1.1.) vuosina 1990-2006 ja ennuste vuosille 2007-2015, 2020, 2025 ja 2030 (1.1)). Väestön ikärakenne vanhenee piossa. Seuraava kuvio osoittaa väestömäärien muutosta ikäryhmittäin viime vuosina. Vähennystä on ollut lasten ja 25-39 v. työikäisten määrässä, kasvua on kaikissa ikäryhmissä 40 vuotiaista lähtien. 19-24 v. määrän kasvu on opiskelijamäärän lisäystä. Väestökehitys vuosina 1998-2005 ikäryhmittäin 0-6 7-12 13-15 -714-103 67 Väestönlisäys kaudella yht. n. 4 850 henkilöä, josta Vehmersalmen liitoksessa siirtyneitä n 2 000 16-18 46 19-24 1 564 25-39 -1 903 40-64 3 664 65-74 486 75-84 1 399 85-366 -3 000-2 000-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 Vuoden 2015 alkuun mennessä pion väestö kasvaa ennusteen mukaan n. 3 600 henkilöllä. Ikäryhmittäin 0-6 v. määrä kasvaa jonkin verran, mutta koululaisten määrä vähenee n. 1 000 oppilaalla, lukioikäisten määrä kasvaa vajaat 100. 19-24 v. määrä pysyy ennallaan. Yli 25-39 -vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla 2 000 henkilöllä ja 40-64 v. määrä vähenee lähes samalla määrällä. 65 ikävuodesta lähtien henkilöitten määrä kasvaa kaikissa ikäluokissa, yhteensä n. 4500 henkilöllä, ts. väestönkasvu painottuu voimakkaasti vanhimpiin ikäryhmiin. Lukumääräisesti kasvu on suurinta 64-74 v. ikäluokassa, suuret ikäluokat siirtyvät siihen ikäryhmään. Suhteellisesti kasvu on suurinta yli 85- v., joka on myös suurin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjäryhmä. 8 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Väestökehitys vuosina 2006-2014 ikäryhmittäin 0-6 7-12 -486 387 Väestönlisäys kaudella yht. n. 4 000 henkilöä 13-15 -493 16-18 79 19-24 5 25-39 1 889 40-64-1 765 65-74 2 457 75-84 85-1 000 917-2 000-1 500-1 000-500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Pääosa tulevien vuosien väestölisäyksestä tapahtuu Saaristokaupungissa, pientä väestökasvua on keskustassa, Inkilänmäen alueella Pihlajaharjussa ja Männistö-Itkonniemi- Linnanpelto -alueella Pappilanmäellä. Muilla ns. vanhoilla asuntoalueilla, joissa ei uusia asuntoja rakenneta, väestömäärä vähenee tai pysyy ennallaan. Uusien asuntoalueiden ikärakenne on nuori ja vanhoilla asuntoalueilla vanhempi. Kaupungin sisäinen muutto vanhentaa asuntoalueiden asukkaiden keskimääräistä ikärakennetta luonnollista ikääntymistä nopeammin, koska nuorempi väestö muuttaa vanhoilta asuntoalueilta uusille asuntoalueille. Edellä on käsitelty pion ns. trendiennusteen mukaista väestökehitystä. piolle on tehty myös väestönkehityksen tavoite-ennuste, joka eroaa trendiennusteesta muuttovoittooletusten osalta. Tavoite-ennusteessa väestömäärä lisääntyisi lähivuosina 600-800 henkilöä/vuosi. Luonnollinen väestölisäys olisi n. 300 henkilöä/vuosi ja muuttovoitto 400-500 henkilöä/vuosi. 2010-luvulla väestönkasvu hieman hidastuisi, mutta muuttovoitto säilyisi suhteellisen korkeana. Tavoite-ennusteen mukaan pion väestö lisääntyisi vuoteen 2030 mennessä n. 17 000 henkilöllä ja olisi silloin yhteensä n. 106 300 henkilöä. Väestöennusteita tarkistetaan muutaman vuoden välein ja korjataan tapahtuneen kehityksen pohjalta. 1.2. Palvelutarpeiden muutokset Väestön ikärakenteella ja sen muutoksilla on vaikutusta erilaisten palvelujen tarpeeseen. Väestön ikärakenteen vanheneminen tuo mukanaan vanhuksille tarkoitettujen palvelujen mm. hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän kasvua. Kouluikäisten määrän väheneminen vähentää koulutuspalvelujen tarvetta. Palvelurakennetta muuttaa myös palvelukysynnän muuttuminen ajan kuluessa, syntyy uusia palvelutarpeita joko lainsäädännön kautta tai muilla perusteilla. Taloudellisia voimavaroja pitäisi pystyä siirtämään supistuvilta toimialoilta laajeneville toimialoille. Toisaalta pelkkä voimavarojen siirtäminenkään toimialalta toiselle ei tulevaisuudessa ehkä auta, vaan saatetaan joutua supistamaan palvelutarjontaa. Kunnallisten palvelujen kysyntään vaikuttaa myös yhteisöllisyyden heikkeneminen ja lähisukulaisten eri paikkakunnilla asuminen. Osalla asukkaista menee entistä paremmin ja pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 9

toisaalta huono-osaisuus kasautuu joidenkin osalle aikaisempaa selvemmin. Tästä osoituksena on esim. lastensuojeluntarpeen viimeaikainen kasvu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2004 kansainvälistymisstrategian, joka edellyttää maahanmuuttajien olojen kehittämistä piossa. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös maahanmuuttajien palvelujen kehittämiseen. Kunnan taloudellisten voimavarojen kavetessa tulee tehdä palvelujen priorisointia siitä näkökulmasta, mitkä palvelut kunta tuottaa kaikissa tapauksissa itse ja kenelle palvelut tuotetaan, kohdejoukon mahdollinen rajaus sekä minkä laatuisina palveluja järjestetään. Toisaalta pitäisi pystyä joidenkin palvelujen tuottamisesta joko osittain tai kokonaan luopumaan. Lakisääteisten palvelujen tuottamisesta kunta ei voi tinkiä, mutta niissäkin voidaan tarkastella palvelujen laatutasoa ja tuottamistapaa. Vanhustenhuollon palvelujen voimakas kasvu on osin seurausta ns. suurten ikäluokkien tulosta vanhuusikään. Jatkossa tulee yhä enemmän pohtia sitä, missä määrin kasvava vanhuspalvelutarve hoidetaan kunnan toimesta ja missä määrin yksityiset toimijat ovat mukana palvelujen tuottamisessa. Kaupungin alueellinen kasvu ja pientalojen osuuden lisääntyminen aiheuttavat paineita verkostojen ja alueiden hoidon rationalisointiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelutarpeita tulevaisuudessa muuttavat pääasiassa väestön ikärakenteen ja kaupunkirakenteen muutokset sekä valtion kunnalle asettamien palveluvelvoitteiden muuttuminen. 1.3. Palvelujen tuottamistavat Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu lainsäädännön nojalla kunnalle kuuluvista palveluista sekä muista kunnan järjestettäväkseen ottamista palveluista. Pääsääntöisesti palvelut rahoitetaan verovaroin osin asiakasmaksuin. Kunta voi tuottaa palvelut kokonaan itse, yhteistyössä muiden kuntien tai ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa taikka siirtää palvelutuotanto kokonaan kunnan ulkopuolisen organisaation toteutettavaksi. Hallintokunnat ovat käyneet ja ovat edelleen käymässä läpi omia palveluprosessejaan. Työ on tärkeää paitsi tuotantoprosessien yksinkertaistamiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi myös siitä syystä, että se lisää valmiutta tehdä kustannus- ja laatuvertailuja kaupungin ja ulkopuolisten tahojen tuottamien palvelujen välillä. Myös kaupungin taloudellinen tilanne vaatii toiminnallisten säästöjen etsimistä mm. palveluketjujen yksinkertaistamisen kautta. Palvelujen tuottaminen seudullisesti tai peruskuntaa suuremmalle alueelle voi olla keino palvelukustannusten alentamiseksi. Seudullista palvelutuotantoa on jo olemassa ja esimerkkejä palvelujen järjestämisestä laajemmalle alueelle voidaan hakea myös muualta Suomesta. Uusi teknologia ja verkkopalvelut ovat nopeasti laajenemassa. Ne luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen tuottamisen. Uudelle atk-sukupolvelle verkkopalvelut voivat olla luonteva tapa palvelujen hankkimiseen. Uusi teknologia ja verkot vahvistavat tärkeää osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta palvelujen käyttäjien ja tuottajien välillä. piossa ollaan selvittelemässä ns. tilaaja tuottaja toimintatavan soveltamista kaupungin palvelutuotantoon. Vuoden 2007 aikana tehdään päätös mahdollisen tilaaja-tuottaja toimintatavan käyttöönotosta ja soveltamisaloista kaupungin palvelutuotannossa. Malleja palvelujen tuottamisessa voivat olla myös ns. isäntäkuntamalli, kuntayhtymä- malli, kunnallinen liikelaitos, osakeyhtiö, säätiö jne. 10 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

1.4. Henkilöstömäärän kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä Suomessa kääntyy laskuun ja supistuu vuoteen 2020 mennessä 200 000 henkilöllä. Työvoiman tarjonta on alenemassa ja työvoiman supistuminen on jo toteutumassa. Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukaan kunta-alalta on siirtymässä vuoteen 2020 eläkkeelle 223 000 työntekijää eli puolet nykyisestä henkilökunnasta. Sama suuntaus on tapahtumassa myös yksityisellä sektorilla työskentelevien keskuudessa. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään, kun työvoiman määrä samana aikana vähenee. pion kaupungin palveluksessa on n. 5 850 henkilöä. Henkilöstön ikärakenne painottuu siten, että keski-ikä on nyt n. 47 vuotta ja vanhenee tulevina vuosina nopeasti. Vuosittainen henkilöstön vaihtuvuus, eläkkeelle jäännit ja muu vaihtuvuus on yhteensä n. 2 % koko henkilökunnasta. Vuoteen 2010 mennessä jää vanhuuseläkkeelle n. 300 henkilöä. Vuoden 2010 jälkeen vuosittain eläkkeelle jäävien määrä nousee ja on yli 100 henkilöä/vuosi. Vuoteen 2017 mennessä jää pin kaupungin henkilökunnasta vanhuuseläkkeelle n. 1 500 henkilöä ja lähtövaihtuvuus on arviolta n. 2 850 henkilöä. Eläköitymisen positiivinen hyödyntäminen edellyttää kaupunki- ja toimialatasoista henkilöstösuunnittelua. Turvatakseen jatkossakin osaavan ja korkeatasoisen henkilökunnan, on kaupungin kehitettävä kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan työnantajana. Se edellyttää panostamista työtekijöiden hyvinvointiin, työn sisältöjen ja johtamisen kehittämiseen, kilpailukykyiseen palkkaukseen ja muutenkin työnantajaimagon kehittämiseen. Uuden henkilöstön rekrytointitarvetta lisää yllä esitetty suuri eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrä. Palvelutuotannosta vastaavien velvollisuus on järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti niin, että asiakas saa asianmukaiset palvelut. Tästä seuraa tuotantotapojen jatkuva kehittäminen ja kriittinen arviointi. Tuotantotapojen muutoksilla ja uuden teknologian käyttöönotolla on vaikutuksia henkilöstön määrään ja henkilöstöltä vaadittavaan osaamiseen. Edellä mainittuihin muutoksiin sekä henkilöstön luonnolliseen poistumaan ja sitä kautta tapahtuvaan osaamisen häviämiseen pitää varautua ja niiden vaikutuksia henkilöstön määrään ja osaamiseen pitää ennakoida. Tämä tapahtuu kaupungin ja toimialojen ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, jota koordinoi työnantajapalvelu. (Kts. henkilöstöstrategia) 1.5. Palveluverkostot Eri ikäryhmien määrän kehityksellä on vaikutusta asuntoalueilla tarvittaviin palveluihin, niiden määrään ja laatuun. Alueen palveluvalikoiman pitäisi muuttua alueen asukkaiden tarpeiden mukaan ainakin ns. lähipalveluiden osalta, joita ovat mm. koulu- ja päivähoitopalvelut. Ns. vanhoilla asuntoalueilla alle kouluikäisten ja koululaisten määrän vähenemisen tulee näkyä päivähoitopaikkojen ja oppilaspaikkojen vähenemisenä sekä niitä palvelevien tilojen ja alueiden vähenemisenä (mm. leikkipaikat). Päivähoitoverkoston purkua on jo toteutettu irtisanomalla vuokratiloissa toimivia päiväkoteja ja siirtämällä näin vapautuneet paikat ja henkilökunta uusille asuntoalueille. Päivähoidon verkostotyöryhmä tarkastelee tilannetta vuosittain. Vanhoilla asuntoalueilla tapahtuva koululaisten määrän väheneminen tulee myös näkyä koulupaikkojen vähenemisenä. Kouluverkostotyöryhmän tehtävänä on tehdä tätä suunnittelu- pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 11

työtä. Toisaalta vanhojen asuntoalueiden elinvoimaisuudesta ja palveluverkostojen monipuolisuudesta huolehditaan mm. täydennysrakentamisella. Vanhuspalvelujen lisääminen on tulevaisuudessa väistämätöntä. Muiden palvelujen käytöstä vapautuvat tilat tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vanhuspalvelujen tarpeisiin tai vapautuvista tiloista pitää pystyä luopumaan esimerkiksi myymällä ne yksityisille. Palvelujen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä palveluliikennettä ja poistamalla fyysisiä palvelujen käyttämisen esteitä. Palvelurakenteen muutoksessa on pohdittava kaupungin palveluverkostojen tulevaa kehittämistä ja samalla sitä, mikä palvelut taataan kaupunkilaisille asuntoalueittain ts. lähipalveluna tietyllä etäisyydellä ja mitkä palvelut ovat niitä, jotka tuotetaan yhdestä pisteestä koko kaupunkialueelle. Monet tulevista kaupungin asuntotuotannon laajentumisalueista ovat ns. autokaupunkialueita, joille ei välttämättä taata monipuolista palveluvarustusta. Palveluverkostosuunnitteluun voidaan liittää myös lähikunnat ja tutkia mahdollisuuksia tuottaa palveluja yhteisesti. 1.6. Toiminnan ja talouden tasapainotussuunnitelma Palvelustrategian perimmäisenä tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Vuoden 2005 aikana kaupunki kykeni pysäyttämään vuonna 2004 alkaneen alijäämäkierteen syvenemisen. Vuoden 2006 aikana puolestaan saadaan aikaan jo alijäämän pienentyminen, mikä tämän hetkisen näkemyksen mukaan tarkoittaa alijäämän asettumista 4-5 milj. euron suuruiseksi tarkasteltuna ilman pion Energian eriyttämisjärjestelyjä. Vuoden 2007 odotetaan olevan lähellä nollatulosta ja taloussuunnitelmavuosien 2008-2010 odotetaan olevan ylijäämäisiä. Oman riskinsä kaupungin talouden positiiviselle kehittymiselle luo valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö, jonka vaikutukset tämän hetkisen tiedon mukaan ovat piolle negatiiviset 5-12 milj. /vuosi. Realistista kuitenkin on, että vuosina 2004-2006 syntynyttä ja syntyvää alijäämää ei suunnittelukaudella, vuoteen 2010 mennessä, saada kokonaan katettua. pion talous on menossa kohtuullisella vauhdilla positiiviseen suuntaan. Oikean suunnan säilyttäminen jatkovuosina edellyttää käyttötalouden toimintakatteen kasvun hidastumista takavuosien tasosta. Jos kaupungin talous halutaan saada tasapainoon, tulee menokehityksen vuosittaisen kasvun olla alle 4 %. Myös kaupungin velkaantumisvauhtia on hidastettava. Talouden tasapainottamiseksi tullaan valmistelemaan poliittisen- ja virkamiesjohdon toimesta suunnitelma, jossa sovitaan tulevien vuosien etenemislinjaukset. Kaupunginhallitus esittää suunnitelman valtuustolle vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä. 12 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Suuntaa-antava arvio ikääntymisen hinnan vaikutuksesta veroprosenttiin piossa 12000 40,00 10000 35,00 8000 6000 30,00 25,00 20,00 "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) Veroäyrin hinta (p) 4000 2000 15,00 10,00 5,00 Arvio perustuu Pohjois-Savon liitossa kehitettyy HeMaasu -malliin. Arvion perustana on voimassaoleva ikärakenne-ennuste ja nykyinen kustannustaso sekä vuosien 2001-03 kustannuskehitys. Laskelmassa ei ole huomioitu esim. tuottavuuden kasvua. 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0,00 Yllä olevassa kuvassa on esitetty suuntaa-antava trendiarvio ikääntymisen hinnasta lähtien nykytilanteesta. Kaupunki voi muuttaa kuvion esittämää kehitystä panostamalla vanhusten toimintakyvyn ylläpitoon ja yleiseen terveyden edistämiseen. 2. KOKO KAUPUNGIN STRATEGIA 2.1. pion kaupungin toiminta-ajatus pion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhteiskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa ohjaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. pion koko kaupungin strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2005. pion strategian mukaan pion visio 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät ovat: UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU pio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki pio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 13

- pio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus - pion palvelurakenne on uudistunut - piossa on toimiva strateginen ohjausjärjestelmä ja vahva muutoskyky - pion kuntatalous on tasapainossa - pion palvelurakenne on uudistunut pion palvelurakenteeseen on tehty suuria uudistuksia ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä on tullut osa arkiajattelua. Palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti muiden palvelutuottajien kanssa. Merkittävä osa palveluista järjestetään seudullisesti. Uutta teknologiaa hyödynnetään aktiivisesti ja verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa. Palvelujen tuottamisessa on keskitytty olennaiseen ja järkeistetty prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona on oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut, joiden tuottamisessa kuntalaiset ovat osallisina. Kriittiset menestystekijät Palveluihin liittyviä kriittisiä menestystekijöitä kaupunkistrategiassa ovat: - laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - palvelujen tuottamistapojen jatkuva arviointi ja uudistaminen - palvelutuotannon, henkilöstön ja talouden tasapainottaminen. 3. KUOPION PALVELUSTRATEGIA 2017 Palvelustrategia 2017 täsmentää koko kaupungin strategian palveluosuutta ja asettuu sen ja toimialastrategioiden välimaastoon samalla tavalla kuin henkilöstöstrategiakin. Palvelustrategialla ja henkilöstöstrategialla on tiivis yhteys toisiinsa. Toisaalta palvelustrategia liittää erillisohjelmat kuten esim. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, Ikäimmeisten strategia ja Terve- pio ohjelman hankkeet yhteen kaupunkistrategian ja vuosittaisen talousarvion kanssa. Palvelustrategia suunnataan kuntalaisille, kunnan työntekijöille ja ulkopuolisille markkinoilla toimiville palvelujen tarjoajille. Strategian linjaukset toimivat perustana vuosittaisen talousarvion ja pidemmän ajan taloussuunnitelman laatimiselle. Palvelustrategia tulee pitää ajan tasalla ja palvelujen tuotantotapoja on ajoittain arvioitava uudelleen. Palvelustrategia toimii perustana kunnan henkilöstösuunnitelman laatimiselle. Se kertoo, miten kunnan oma palvelutuotanto kehittyy ja henkilöstöstrategiassa määritellään, millaisella henkilöstöpolitiikalla tavoitteeseen päästään. pion palvelustrategia 2017 linjaa asioita n. 10 seuraavaksi vuodeksi, joka on Kuntaliiton suosituksen mukaista. Palvelustrategian päivitys tehdään koko kaupungin strategian päivityksen yhteydessä ja siinä sovittujen linjausten tulee kulkeutua toimialakohtaisten, tarkempien linjausten kautta toteutukseen vuosittaisessa talousarviossa. Palvelustrategian toteutumista seurataan vuosittain kaupunkistrategian ja talousarvion toteutumisen seurannan osana kolmannesvuosikatsauksissa (talousarvion seurantaraportit) ja koko vuoden osalta tilinpäätöksessä. 14 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Palvelustrategian, henkilöstöstrategian ja kaupunkistrategian suhde pion strategia Henkilöstöstrategia - täsmentävät kaupunkistrategian palveluja ja henkilöstöä koskevia linjauksia Palvelustrategia Toimialojen strategiat Palvelustrategia linjaa palvelutuotantoprosessien uudistamista ja auttaa palkkaamaan henkilöstöä eläkkeelle jäävien sijaan tulevaisuuden haasteita vastaaviin tehtäviin. Se voi parantaa myös palvelumarkkinoiden toimivuutta, jos kunnat kykenevät ilmoittamaan, paljonko ne aikovat esim. vanhusten avopalveluita hankkia yksityisiltä palvelujen tuottajilta. 3.1. Palvelujen ryhmittely Seuraavassa kuviossa palvelut on jaettu karkeasti neljään ryhmään: Peruspalvelut, kilpailukykypalvelut, tukipalvelut ja viranomaispalvelut. Peruspalveluihin kuuluvat lähinnä kaupungin lakisääteiset tehtävät ja ne palvelut, joissa kaupungilla on järjestämisvastuu, kuten valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuspalveluista, teknisistä palveluista ja pelastuslaitoksen palveluista. Nämä palvelut ovat tärkeitä asukkaiden turvallisuuden ja jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta. Toisaalta ne ovat osittain myös kilpailukykypalveluita, koska varsinkin niiden toimimattomuus vaikuttaa mm. kaupungin imagoon negatiivisesti. Kilpailukykypalveluihin kuuluvat lähinnä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä yritys- ja matkailupalvelut. Kilpailukykypalvelut voivat sisältää myös peruspalvelujen luonteisia palveluja kuten esim. kirjastopalvelut. Kilpailukykypalvelut liittyvät usein asukkaiden viihtymiseen, vapaa-aikaan ja elämän laatuun ja niiden määrä ja sisältö houkuttelee kaupunkiin asukkaita ja matkailijoita sekä luo ja ylläpitää kaupungin mainetta ja vahvistaa imagoa. Tukipalvelut lohkoon sisältyvät ne palvelut, jotka ovat pääasiassa kaupungin sisäistä toimintaa ja auttavat hallintokuntia varsinaisen palvelutuotantonsa aikaansaamisessa. Tukipalvelut eivät välttämättä näy suoraan asukkaille tai asiakkaille, mutta ovat merkittävä osa asiakaspalvelujen laatua ja sujuvuutta. Viranomaispalvelut käsittävät kaupungin viranomaistehtäviä kuten mm. tarkastus- ja lupaasioita jne. Tuki- ja viranomaispalveluja voidaan järjestää kuntien välisenä yhteistyönä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 15

PALVELUJEN RYHMITTELY PERUSPALVELUT TUKIPALVELUT Talous ATK Sis. koulutus Tilapalvelut Konepalvelut Ruokapalvelut Hallinto Viranomaispalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Tekniset palvelut Koulupalvelut Pelastuspalvelut Hyvinvoinnin edistäminen KILPAILUKYKYPALVELUT Kulttuuripalvelut Vapaa-ajan palvelut Yrityspalvelut Ympäristöpalvelut Matkailupalvelu 3.2. pion palvelustrategian visio ja strategiset päämäärät Palvelustrategian visio on otettu suoraan koko kaupungin strategiasta ja strategiset päämäärät on johdettu siitä. pio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut - pio osallistuu asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen järjestämällä ja oikein kohdentamalla peruspalveluja - pioon luodaan systemaattinen palautejärjestelmä palvelujen jatkuvaan arviointiin - pio luo toimintaedellytykset kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistaville palveluille - pion palvelurakenne on uudistuva - pion palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 3.3. Kriittiset menestystekijät, niiden arviointikohteet ja tavoitteet vuosille 2007-2009 ja vuodelle 2007 Kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita, joissa tulee onnistua, jotta esitetty strategia toteutuu. Tavoitteet on määritelty sekä pidemmälle aikavälille (vuosille 2007-2009) että vuodelle 2007. Vuoden 2007 tavoitteet ovat pääasiassa samoja kuin vuoden 2007 talousarviossa esitetyt koko kaupungin strategian tavoitteet. 16 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

3.3.1 Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden oman hyvinvointivastuun ja osallisuuden lisääminen Palvelustrategiassa korostetaan asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään. Panostetaan terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on läpikäyvä teema kaikessa kaupungin toiminnassa. Asukkaiden oman hyvinvointivastuun lisäämisessä ovat mukana asukkaiden itsensä ja heidän lähipiirinsä lisäksi kaikki hallintokunnat, sidosryhmät sekä kolmannen sektorin toimijat. Poikkihallinnollista yhteistyötä korostetaan yhteisten hankkeitten avulla (esim. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus piossa toimintakokonaisuus). Asukkaiden oma vastuu palvelujen kustannuksista lisääntyy varsinkin niiden palvelujen osalta, joissa kaupungin järjestämisvelvoite on vapaaehtoinen. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia lisätään mm. lapsi- ja nuoripoliittisen ohjelman, ikäihmisten strategian ja Tervepio -hankkeitten toteuttamisen kautta ja niistä saadut hyvät työskentelytavat ja kokemukset siirretään käytännön toiminnaksi. pio on mukana myös WHO:n Healthy Cities- ja kansallisessa Terve kunta verkostoissa, joista saatuja tietoja ja kokemuksia ulkomailta ja muualta Suomesta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Vapaan kansalaistoiminnan edistämiseksi kaupunki luo puitteita ja antaa mahdollisuuksia mm. järjestämällä tiloja ja avustamalla toimintaa. Avustusten vaikuttavuuteen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin luodaan mittaristo. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 17

Arviointikohde Tavoite 2007-2009 Tavoite 2007 - Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Ikäihmisten strategian toteuttaminen - Vapaan kansalaistoiminnan - yhteisöllisyydenedistäminen - Toimintakyvyn ylläpidon puitteet aktiivisen elämäntavan tukeminen - Vanhemmuuden vahvistaminen - Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen - Nuorten työllistäminen ja riittävän elintason turvaaminen - Hyvien käytäntöjen jatkaminen, levittäminen ja kehittäminen - Vanhustenhuolto: 1 toimintakykyinen vuosi lisää - Avustustoiminnan kohdentaminen - Tilojen käytön tehostaminen - Lähiö- ja kylätoiminta osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääjänä - Healthy Cities- ja Terve kunta verkostojen jatko - Perhepalveluverkoston perusselvitys osana Terve lapsuus arjessa -hanketta - Aktiivinen lapsuus ja nuoruus piossa - toimintakokonaisuus (Kulttuuripolku ja Liikuntapolku hankkeet) - Vanhemmuuden roolikartan jalkauttaminen - Alueellista moniammatillista yhteistyötä kehitetään - Välityömarkkinoiden kehittäminen (Nuorten työpajatoimintaa jatketaan ESR-rahoituksella, sosiaalisen työllistämisen yksikön kehittäminen) - Hyvän hoidon strategian käytäntöjen jalkauttaminen (vanhusten kuntosaliverkoston luominen) - Laaditaan kansalaisjärjestöstrategia ja kaupungin avustustoimintaa ohjaavat periaatteet - Talkooavustusten myöntämisperiaatteiden tarkistaminen - Selvitetään onko mahdollista antaa veloituksetta tiloja järjestöjen ym. käyttöön avustusten sijaan - Harrastehaku mm. terveyttä edistävän liikunnan ohjelma - Tervepio ohjelman toteutuminen - Tervepio ohjelman hankkeet Tervepio toimipisteverkosto määritelty 3.3.2 Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon uudistaminen asiakaslähtöisesti Palveluprosessien läpikäyminen tulee lähteä asiakkaan näkökulmasta ja palvelutuotantoprosessit tulee rakentaa siten, että asiakas itse palvelutilanteessa voi olla osallisena sen määrittelyssä. Palvelu tulee räätälöidä mahdollisuuksien mukaan asiakkaan tarpeisiin sopivaksi, sivuuttamatta asiakkaan omaa vastuuta asioittensa hoidosta. Omatoimisuuteen tulee kannustaa ja viranomaisen apu tulee olla kaikessa asiakkaan omatoimisuutta tukevaa. Asiakas ja hänen tarpeensa tulee hoitaa kokonaisuutena hallinnollisista rajoista riippumatta. Palvelutuotannon kustannustehokkuutta lisätään palvelutuotannon organisointia uudistamalla. Tilaaja-tuottaja toimintatavan ja sen käyttöönottoa palvelujen tuottamisessa selvitellään ja tehdään päätös mallin mahdollisesta soveltamisesta piossa. 18 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Arviointikohde Tavoite 2007-2009 Tavoite 2007 - Asiakaslähtöiset palveluprosessit - Palvelutuotannon laatu - Prosessilähtöinen organisointi - Kaupungin kaikki keskeiset palveluprosessit on kuvattu - Palvelutuotannossa käytössä laadunhallintajärjestelmä - Asiakasryhmät ja niiden tarpeet määritelty asiakkuuden hallinta ja johtaminen - Poikkihallinnolliset prosessit tunnistetaan ja niitä kehitetään - Lapsiperhepalvelujen prosessien kuvaus tehty osana Terve Lapsuushanketta - pion vanhustenhuollon kehittämishankkeessa (KUVAKE) esitetyn toimintatavan ja organisoinnin käyttöönotto vanhuspalveluissa - Kaupungin laatupolitiikka on määritelty ja toiminnan kehitämisen prosessi kuvattu sekä käyttöönotto aloitettu. Toiminnan kehittäjien verkosto on rakennettu. - Jatketaan koulutoimen ja päivähoidon yhdistämisselvitystä siten, että mahdollinen yhdistäminen voisi tapahtua viimeistään seuraavan valtuustokauden alusta. 3.3.3 Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Parhaillaan on menossa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Asiaa koskeva puitelaista päätettiin syksyllä. Laissa kunnat velvoitetaan laatimaan elokuun 2007 loppuun mennessä palvelusuunnitelmat, joissa esitetään palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa joko kunnallisesti tai kuntien kanssa yhteistyönä. Osa ns. tukipalveluista on helposti tunnistettavissa ja osa nivoutuu läheisesti varsinaiseen palveluun. Kaikki palvelut tulee läpikäydä siitä näkökulmasta, mikä on varsinaista palvelua ja mikä on siihen läheisesti liittyvää tuki- tai avustavaa palvelua. Tukipalvelut, jotka ovat niitä palveluja, jotka eivät näy suoraan kuntalaisille, ovat helpoimmin organisoitavissa laajemmalla alueella tuotettaviksi. Liitteissä on lueteltu kuntien yhteistyönä nykyisin tuotettavia palveluja sekä niitä palveluja, joita suunnitellaan tai on mahdollista tuottaa kuntien välisenä yhteistyönä (Liitteet 4 ja 5). Yksityinen palvelutuotanto täydentää jo nykyiselläänkin kunnallista palvelutuotantoa mm. vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa. Tulevaisuudessa on löydettävissä muitakin kaupungin palveluja täydentävää yksityistä palvelutuotantoa, mutta se edellyttää toisaalta palvelumarkkinoiden syntymistä ja kaupungin tilaajaosaamisen sekä palvelujen hinnoittelun kehittämistä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 19

Arviointikohde Tavoite 2007-2009 Tavoite 2007 - Palvelutuotannon organisointi uudistettu - Toimivat yksityiset palvelut - Päätös tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamisesta piossa on tehty - Palvelut tuotteistettu - Palvelujen tuottamisalue laajentunut - Palvelutuotannon sisällä olevat tukipalvelut on tunnistettu ja tehty suunnitelma eri osioiden jatkosta - Tukipalvelujen keskittäminen ja toiminnan tehostaminen - Yksityiset palvelut täydentävät kaupungin palvelutuotantoa silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti edullista - Koulutetaan tuotteistamisen tukihenkilö ja toteutetaan tuotteistamisen pilothanke esim. pion Ateriassa - Koulutuspalvelujen tuotteistaminen käynnistetään - Selvityksen pohjalta on tehty linjaukset tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamista ja käyttöönotosta - Laaditaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämä toimeenpanosuunnitelma (PARAS hanke) - Jatketaan tukipalvelujen keskittämistä konsernitasolla - ATK-palvelujen ja tietohallinnon eriyttämisratkaisun toteuttaminen - Seudun AKT-palvelujen keskittäminen - Tilaajaosaamista kehitetään tuotteistaminen, kustannustietoisuus, hankintalainsäädäntö - Tehdään suunnitelma vanhusten palveluasumisen tuottamisesta, kaupunki/muut 3.3.4 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen saavutettavuus Kaupungin tuottamien palvelujen saavutettavuutta parannetaan poistamalla fyysisiä palvelujen käytön esteitä ja kehittämällä sähköisiä palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla palvelupisteet siten, että ne ovat kaikkien kuntalaisten helposti saavutettavissa (mm. rakenteelliset esteet) ja parantamalla palveluliikennettä. Palvelupisteiden aukioloajat tulee sovittaa asiakaskunnan tarpeiden mukaisiksi. Muutamia vuosia sitten tehty kaupungin verkkopalvelustrategia tulee päivittää ja valita ne sähköiset palvelut, joiden kehittämisellä ja käyttöönotolla voitaisiin ainakin osittain korvata ja täydentää nykyisiä palveluja. Verkkoasiointia tulisi ensisijaisesti kehittää ns. massapalveluihin, joista olisi saatavissa suurimmat hyödyt. Sähköisten palvelujen kehittämistä voidaan tehdä myös kuntien ja muiden toimijoiden välisenä yhteistyönä. Verkkopalvelujen kehittämiseksi on maassamme menossa lukuisia kehittämishankkeita. pion tulee seurata tiiviisti menossa olevaa kehittämistyötä ja olla siinä mahdollisuuksiensa mukaan mukana. Toisaalta kuntalaiset ovat yhä useammin halukkaita hoitamaan asiointiaan myös verkon kautta, koska se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Verkkopalvelujen kehittäminen voisi vapauttaa työvoimaa muihin tehtäviin ainakin pitemmällä aikavälillä. Asiakaskyselyjä palvelujen toimivuudesta tehdään vuosittain ja saatua palautetta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. 20 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Arviointikohde Tavoite 2007-2009 Tavoite 2007 - Asiakaspalvelupisteiden parantaminen - Sähköisen asioinnin osuus kokonaispalvelusta - Kaupungin asiakaspalvelun keskittäminen - Sähköiset palvelut täydentävät ja korvaavat perinteistä palvelutuotantoa - Hankesalkun määrittely ja toteutus - Järjestelmät harmonisoitu - Sähköiset asiakaspalvelujärjestelmät tukevat palveluprosessien kehittämistä - Rakentajien asiakaspalvelun keskittäminen - Palveluliikenteen kehittäminen - Pilot hankkeet toteutuksessa - Tervepio -seutukortti - Sähköisten palvelujen hankesalkku määritelty - Seudullinen seniorikanava toteutuksessa - Tehty päätös yhdenmukaisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotosta ja kehittämisestä - Tehdään asiakaskyselyt keskeisiltä asiakasryhmiltä ja kooste vuosittain palvelutyytyväisyydestä - Asiakaspalautetta hyödynnetään toimialoilla palveluprosessien kehittämisessä. 4. YHTEENVETO Palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat: Väestömuutokset, kuntien työntekijöiden eläköityminen ja uuden henkilöstön rekrytointi, kuntatalouden jatkuva kiristyminen, tuleva kuntarakenne ja palvelujen uudet järjestämis- ja tuottamismallit, kuntien välinen sekä muu yhteistyö palvelujen järjestämisessä, kansainvälistyminen, verkkoasioinnin tuleva kehittyminen jne. Palvelustrategiatyö on jatkuva prosessi ja käsillä oleva palvelustrategia on nähtävä poikkileikkauksena. Mm. valtakunnassa valmisteilla olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä puitelain soveltaminen saattaa tuoda tilanteeseen jatkossa uusia näkökulmia. Sellainen voi olla esim. puitelaissa mainittu palvelujen järjestämissuunnitelma, joka tulee kuntien tehtäväksi vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä. Palvelustrategia on osa suunnittelujärjestelmää ja se asettuu kaupunkistrategian ja toimialakohtaisten strategioiden välimaastoon tiiviissä yhteydessä henkilöstöstrategiaan. Palvelustrategian tavoitteita tarkistetaan vuosittain kaupunkistrategian tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä ja se linjaa kaupunkistrategian palveluja koskevaa osuutta. Palvelustrategian toteutumisen seuranta tapahtuu osavuosikatsauksissa ja koko vuoden osalta tilinpäätöksissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämään kuntayhteistyöhön osallistuvat kunnat ja yhteistyön lopulliset muodot selviävät alkuvuodesta 2007, jonka jälkeen varsinainen puitelain tarkoittama työskentely aloitetaan. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 21

Liitteessä 3 on kuvattu kaupungin hallintokuntien palvelujen nykytilannetta ja kirjattu myös joitakin lähiajan kehitysnäkymiä. pion seudulla on kuntayhteistyö joittenkin palvelujen osalta jo alkanut ja vireillä on monia uusia yhteistyöhankkeita (liitteet 4 ja 5). pion palvelustrategia 2017 luo pohjaa mm. koko seudun tai laajemman alueen palvelustrategian laatimiselle. 22 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

LIITTEET

VÄESTÖ 1.1.2006 JA ENNUSTE ALUEITTAIN VUOTEEN 2015 (1.1.) Liite 1 SUUNNITTELUALUE 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 E1 Keskusta 11 516 11 349 11 630 11 610 11 610 11 610 11 640 11 720 11 750 11 760 E2 Niirala 3 531 3 613 3 620 3 690 3 660 3 610 3 540 3 490 3 440 3 380 E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti 4 069 4 002 4 060 4 000 3 970 3 910 3 860 3 810 3 760 3 710 E4 Rönö ja sen lähisaaret 561 584 560 550 540 540 530 520 510 500 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 6 381 6 488 6 460 6 360 6 300 6 210 6 140 6 070 5 990 5 920 C21 Julkula 2 705 2 683 2 720 2 710 2 690 2 670 2 650 2 650 2 640 2 630 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 2 428 2 391 2 330 2 270 2 240 2 190 2 150 2 100 2 070 2 030 C3 Päiväranta 2 419 2 401 2 450 2 430 2 420 2 400 2 380 2 360 2 340 2 330 C4 Puijo (Inkilänmäki) 1) 2 631 2 593 2 610 2 730 3 010 3 290 3 470 3 450 3 430 3 400 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 2 5 325 5 215 5 220 5 380 5 460 5 450 5 440 5 380 5 330 5 270 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 4 506 4 535 4 500 4 440 4 380 4 310 4 250 4 200 4 140 4 090 D3 Kettulanlahti 849 843 820 820 800 780 770 770 760 750 D4 Kelloniemi-Likolahti 2 114 2 099 2 090 2 070 2 050 2 030 2 000 1 980 1 970 1 950 F21 Neulamäki 5 651 5 532 5 660 5 610 5 560 5 500 5 430 5 370 5 300 5 230 H21 Särkiniemi-Särkilahti 4 037 3 997 4 110 4 080 4 060 4 040 4 010 4 000 3 960 3 940 H12 Jynkkä 3 541 3 498 3 500 3 450 3 400 3 350 3 300 3 260 3 210 3 190 H11+G Levänen ja Pieni Neulamäki 1 400 1 392 1 360 1 350 1 330 1 310 1 300 1 290 1 270 1 260 H14 Litmanen 8 983 8 760 8 950 8 840 8 710 8 570 8 430 8 300 8 200 8 110 J11 Pitkälahti 593 618 580 580 580 580 570 570 580 580 H16 Pirtti 4 154 4 470 4 930 5 200 5 420 5 670 5 890 5 900 5 940 5 940 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 69 71 60 60 290 610 930 1 350 1 900 2 470 H18 Rautaniemi 1 777 2 124 2 480 2 960 3 270 3 570 3 890 4 250 4 590 4 870 J13-15 Hiltulanlh, Kiviharju, Vanuvuor 588 583 600 610 620 690 780 930 1 030 1 110 B Sorsasalo 173 172 160 160 160 160 150 160 160 160 386 Länsi-Riistavesi 760 771 740 750 740 740 730 730 720 730 387 Itä-Riistavesi 423 423 410 410 400 400 400 400 400 400 388 Melalahti 860 870 850 840 850 840 840 840 850 850 464 Puutossalmi 559 568 540 540 540 540 540 540 540 540 465 Pellesmäki 1 235 1 282 1 200 1 210 1 200 1 200 1 200 1 200 1 210 1 210 466 Kurkimäki 888 909 890 890 890 890 890 890 880 880 467 Haminalahti 854 915 890 890 890 890 890 890 890 900 468 Hirvilahti 562 548 550 550 540 540 530 530 530 530 482 Ranta-Toivala 220 222 210 210 210 210 210 210 210 210 483 Jännevirta 210 210 220 220 220 230 220 230 220 220 484 Kurkiharju 495 490 490 480 480 480 480 470 470 470 501 Vehmersalmi 2 024 n. 2000 3) Koko kaupunki yhteensä 90 730 91 340 91 750 92 170 92 590 93 000 93 380 93 730 94 060 94 370 1) Nykyisten suunnitelmien mukaan Pihlajaharjun ensimmäiset asunnot valmistuvat v. 2008. Täydennysrakentamisalueen väestönmäärä n. 1200 asukasta. 2) Nykyisten suunnitelmien mukaan Pappilanmäen ensimmäiset asunnot valmistuvat v. 2008. Alueen väestönmäärä on maksimissaan n. 550 asukasta. 3) Ennuste tarkentuu kun väestöennuste uusitaan

Liite 2 pion väestö (1.1.) vuosina 1990-2006 ja ennuste vuosille 2007-2015, 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75-84 85- YHT. 1990 7 296 6 206 3 012 2 843 7 363 20 625 23 469 5 378 3 117 679 79 988 1991 7 276 6 245 3 163 2 758 7 233 20 644 23 942 5 510 3 174 696 80 641 1992 7 285 6 358 3 157 2 858 7 154 20 699 24 462 5 726 3 164 736 81 599 1993 7 357 6 358 3 080 3 035 6 848 20 692 25 070 5 865 3 243 760 82 308 1994 7 503 6 270 3 055 3 189 6 657 20 731 25 578 6 080 3 246 787 83 096 1995 7 598 6 176 3 189 3 229 6 719 20 564 26 104 6 325 3 214 851 83 969 1996 7 620 6 150 3 183 3 200 7 000 20 351 26 573 6 414 3 327 923 84 741 1997 7 449 6 108 3 218 3 235 7 312 19 920 27 144 6 484 3 430 978 85 278 1998 7 407 6 089 3 226 3 365 7 631 19 494 27 511 6 617 3 521 997 85 858 1999 7 299 6 124 3 207 3 366 7 933 19 039 27 966 6 596 3 619 1 047 86 196 2000 7 144 6 248 3 092 3 448 8 205 18 530 28 402 6 658 3 731 1 065 86 523 2001 7 015 6 298 2 951 3 477 8 334 18 196 28 768 6 622 3 916 1 060 86 637 2002 6 903 6 271 2 979 3 578 8 571 17 990 29 171 6 682 4 074 1 088 87 307 2003 6 703 6 288 3 017 3 438 8 829 17 914 29 547 6 701 4 216 1 167 87 820 2004 6 707 6 194 3 108 3 307 9 139 17 622 29 818 6 743 4 465 1 150 88 253 2005* 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 4 840 1 215 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 4 920 1 363 90 730 ENNUSTE 2007 6 710 5 910 3 270 3 650 9 030 17 740 31 170 7 360 5 080 1 410 91 330 2008 6 730 5 780 3 200 3 800 8 790 17 980 31 540 7 220 5 230 1 490 91 760 2009 6 750 5 650 3 160 3 930 8 500 18 310 31 670 7 350 5 250 1 600 92 170 2010 6 860 5 510 3 130 3 890 8 420 18 560 31 750 7 460 5 330 1 700 92 610 2011 6 880 5 520 3 030 3 810 8 560 18 730 31 480 7 810 5 340 1 820 92 980 2012 6 940 5 480 2 930 3 750 8 800 18 840 31 000 8 310 5 380 1 950 93 380 2013 7 000 5 480 2 860 3 710 8 990 18 980 30 480 8 750 5 410 2 070 93 730 2014 7 040 5 500 2 820 3 610 9 100 19 280 29 890 9 170 5 470 2 180 94 060 2015 7 080 5 500 2 800 3 490 9 200 19 480 29 410 9 560 5 920 2 280 94 720 2020 7 170 5 760 2 790 3 280 8 390 20 570 28 050 11 280 5 920 2 480 95 690 2025 7 250 5 850 2 940 3 350 7 870 20 020 28 110 10 950 7 700 2 720 96 760 2030 7 220 5 930 2 950 3 490 8 090 19 690 27 510 10 630 9 080 2 910 97 500 * Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen liittyminen pioon nosti pion väkilukua n. 2 050 henkilöllä.

1 Liite 3 PALVELUSTRATEGIA: TOIMIALOJEN NYKYTILANNEKUVAUKSET JA NÄKYMIÄ TULEVAISUUTEEN

2 PALVELUSTRATEGIALINJAUKSIA TOIMIALOITTAIN Koulutuspalvelut Perusopetus Perustusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään maksutonta perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuspalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus koskee siten myös Suomessa vakinaisesti asuvia muun maan kuin Suomen kansalaisia. Lisäksi kunta voi järjestää perusopetuksen oppimäärän suorittaneille vuoden kestävää lisäopetusta, maahanmuuttajille valmistavaa opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Esi- ja perusopetuspalvelut ovat lähipalveluja. Perusopetuksen tavoitteet, sisällöt ja opetukseen käytettävä aika on säädetty kansallisesti joita tulee hallintomallista riippumatta noudattaa Valtioneuvoston koulutuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008: Perusopetuksen kehittämisessä on keskeistä koulutuksen perusturvan vahvistaminen, opetussisältöjen ja menetelmien kehittäminen, oppimisympäristön laadun parantaminen, toimenpiteet syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä koulutuksen ohjausjärjestelmän vahvistaminen. Edelleen koulutuksen kehittämissuunnitelmassa kannustetaan opetuksen järjestäjiä yhteistyöhön joustavien paikallisten ja alueellisten koulutusrakenteiden kehittämiseksi. Alueellisen yhteistyön keskeisiä kohteita ovat opetuksen ja sen tukipalveluiden kehittämisessä sekä erityisosaamista tai moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistoiminnan kehittäminen on erityisen tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä, oppilashuoltotyössä ja erityisopetuksessa. Nykytilanne: Opetustoimi järjestää yleisopetuksen lisäksi erityisopetusta, lisäopetusta, maahanmuuttajien valmistavaa opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Päivähoito vastaa pääsääntöisesti esiopetuksen järjestämisestä. Oppivelvollisuusikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan vuoteen 2012 mennessä n. 1000 lapsella (v. 2005 9 390 ja v. 2012 8 410). Oppilasmäärän pieneneminen vaikuttaa tulevina vuosina henkilöstön, opetusryhmien ja koulujen määrään. Kaupungin sisällä oppilasmäärä kasvaa eteläisellä alueella, erityisesti saaristokaupunginosassa, ja vähenee vanhoilla asuntoalueilla. Toisaalta opetuksen järjestämiseen vaikuttaa erityistuen tarpeessa olevien oppilaiden suhteellisen osuuden kasvu ikäluokka kohti. Tämä edellyttää mm. erityisopetuksen uudelleen järjestelyjä tehostamalla toimintaa ja oppilashuollollisten palvelujen kysynnän kasvua. Tällä hetkellä erityisopetuspäätöksellä olevia oppivelvollisuusikäisiä oppilaita on 7,5 % (688 oppilasta), joista 30 % on sijoitettu yleisopetuksen opetusryhmiin. Lisäksi oppilaista noin 22 % saa osa-aikaista erityisopetusta. Lisäopetusta (10-luokkatoiminta) on tarjottu kysynnän mukaan niille peruskoulun päättäneille oppilaille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen. Opetukseen on vuosittain osallistunut 60-70 oppilasta. Lisäopetusta on kehitetty toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa ja lähivuosina yhteistyö lisäopetuksen järjestämisessä lisääntyy. Vuodesta 2004 pion kaupunki on järjestänyt päivittäistä iltapäivätoimintaa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa sitä tarvitseville 1. luokkien ja erityisopetuksen oppilaille sekä mahdollisimman monille 2. luokkien oppilaille. Iltapäivätoimintaa tarjotaan lähes kaikkien pion alueen koulujen (myös yksityiskoulujen) oppilaille. Koulutuslautakunta päättää lukuvuosittain iltapäivätoiminnan maksujen suuruudesta. Toimintaan on osallistunut vuosittain 600-700 koululaista. Tulevat linjaukset: Perusopetuspalvelujen turvaaminen pienenevien ikäluokkien tilanteessa edellyttää kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä lähtökohtana palvelun luonne ja saavutettavuus asiakkaan näkökulmasta (Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2011). piossa kokonaisoppilasmäärän pienentyessä vapautuvaa resurssia tulee ohjata opetuksen laadun säilyttämiseen mm. turvaamalla opetuksellisesti toimivat ryhmät siten, että voidaan taata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimistavoitteiden saavuttaminen.

3 pio tuottaa perusopetuksen palvelut jatkossakin pääasiassa itse. Kuitenkin yhteistyötä on syytä lisätä lähikuntien kanssa myös perusopetuksen osalta. Seutukunnallisesti selkeytetään erityisopetuksen yms. tukimuotojen osalta sitä, mitä lähipalveluja kunnat tuottavat itse (ja omien yhteistyökumppaneidensa kanssa), mitä lähipalveluja tuotetaan yhdessä seudullisin ratkaisuin, mitä seudullisia (erityis-)palveluja tuotetaan yhdessä ja mitä erityisopetuksen toteutusta palvelevia toimintoja tuotetaan tai hankitaan yhdessä. Toteutetaan yhdessä opetuksen kehittämistoimia, arviointia, henkilöstön koulutusta ja hankkeita vaikuttavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Lukio-opetus Opetusministeriö voi myöntää luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa. Mikäli lukiokoulutusta järjestetään, on koulutuksen järjestäjän tarjottava vähintään valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset eri oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit. Valtioneuvoston koulutuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008: Opinto-ohjauksen laatua ja saavutettavuutta parannetaan. Erityisopetuksen tarve selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Lukion opiskelijahuoltoa tehostetaan opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä lisäämään lukioiden välistä yhteistä opintotarjontaa sekä oppilaitosten alueellisen koulutustarjonnan suunnittelua yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa ja laajennetaan verkko- opetuksen käyttöä. Opintojen hyväksilukemisen tehostamiseksi tehtyjen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun ja oikeusturvan näkökulmasta. Tehostetaan uusien innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen hyödyntämistä ja verkkopalveluja. Opetuksen sisältöjä kehitetään niin, että niissä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Nykytilanne: piossa toimii 5 päivälukiota ja aikuislukio. Lukiopaikka turvataan 55-57 %:lle kuopiolaisista perusopetuksen päättävistä oppilaista joko lukiossa tai kahden tutkinnon (ammatillinen ja lukio) kautta. Vuonna 2005 oli 16-18 vuotiaita 3 391 ja v. 2012 ennusteen mukaan 3 750. Vuonna 2006 ensisijaisia hakijoita oli 772. Aloituspaikkoja on käytössä 685-695. Lukion aloittaneista vieraskuntalaisia on n. 26 %. pion nykyiset päivälukiot koon mukaan ryhmiteltyinä: Opisk. määrä -250 251-350 351-400 401-500 yli 501 yht. v. 1994 1 3 2 0 0 6 v. 2005 2 0 1 1 2 6 v. 2006* 1 0 0 2 2 5 * Linnanpellon lukio lakkautettiin 1.8.2006 Tulevat linjaukset: Lukioverkoston tarkastelua sekä opetuksellista ja toiminnallista kehittämistä jatketaan. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet lähiseudun lukioiden kanssa. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla ns. maakuntalukiomalli, jossa lähiseudun pieniä lukioita ryhmittyisi opetuksellisten ja toiminnallisten tavoitteittensa pohjalta jonkin pion ison lukion kanssa. Itäsuomalainen oppimisverkosto ja Pohjois- Savon urheiluakatemian toiminta pyritään vakiinnuttamaan. Lukio- opetuksessa on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvanut jatkuvasti. Tuen määrä on ollut aivan riittämätön (n.1h/lukio/vko). Siirtyminen isompiin yksiköihin lisää entisestään tuen tarvetta. Samoin oppilaanohjaukseen tulee kohdentaa jatkossa lisäresursseja. Isoissa lukioissa tarvitaan ehdottomasti kokopäivätoimisia oppilaanohjaajia. Erityisopettajan virka on perustettu 1.8.2007. Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien ryhmäkokoja on voitava pienentää, jotta vuonna 2005 käyttöönotettujen opetussuunnitelmien tavoitteet voidaan saavuttaa. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 16-18 3450 3650 3800 3930 3890 3810 3750 3710 3610 3490 Taulukko 1 16-18-vuotiaat ennuste (pion väestöennuste 2006-2015)