Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

Utsjoki Enontekiö Inari Kittilä Muonio Sodankylä Savukoski Kolari Pello Kemijärvi Rovaniemi Ranua Pelkosenniemi Posio Salla Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Lapin sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat Versio 1.0 Hyväksytty perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmässä 20.3.2013

2 Versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä Asia 0.1 28.5.2012 PTH yksikkö Keskeinen sisältö 0.2 1.11.-12.12.12 PTH yksikkö Tekstiä sisältöön 0.3 9.1.2013 PTH yksikkö 0.4 18.1.2013 PTH yksikkö Indikaattoritiedot, palvelutarpeen määrittely Muutoksia rakenteeseen; nykytilan kartoitus ja palvelutarpeiden kuvaus liitteenä 0.5 5.2.2013 PTH yksikkö Sisällön ja rakenteen muokkaus 0.6 18.2. - 6.3.13 PTH yksikkö Sisällön muokkausta 0.7 7.3. - 17.3.13 PTH yksikkö Tekstien lisäystä ja sisällön muokkausta 0.8 18.3. - 20.3.13 PTH yksikkö Ohjausryhmä Tekstin tarkennusta.

3 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet 2013 2016...6 2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella...6 2.2 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut...7 2.3 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen...7 2.4 Henkilöstö ja osaaminen...8 2.5 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...8 3 Palvelujen järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella...8 3.1 Lähipalveluiden vahvistaminen...8 3.2 Päivystys ja ensihoito...9 3.3 Ikäihmisten palvelut...9 3.4 Kuntoutus...10 3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut...11 3.6 Työterveyshuolto...11 3.7 Tukipalvelut...12 3.8 Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri...13 4 Saamenkieliset palvelut... 13 5 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen... 14 5.1 Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista...14 5.2 Alueelliset palveluketjut...15 5.3 Kehittämisyhteistyö...16 5.4 Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa...16 5.5 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät...17 6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 18 6.1 Terveyden edistämisen rakenteet ja yhteistyö...18 7 Henkilöstö ja osaaminen... 18 7.1 Henkilöstötarpeen ennakointi...18 7.2 Henkilöstön rekrytointi...19 7.3 Alueellinen koulutus...19 8 Seuranta ja arviointi... 20 Liite 1 Perustiedot toimintaympäristöstä, v. 2011 Liite 2 Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän nykytila, v. 2011 Liite 3 Harvaan asuttujen alueiden sotepalvelut asiantuntijatyöryhmä Liite 4 Tiedonkulku ja tietojärjestelmät -asiantuntijatyöryhmä Liite 5 Palveluketjutyön organisointi -asiantuntijatyöryhmä Liite 6 Työvoimatarpeen ennakointi ja rekrytointi -asiantuntijatyöryhmä Liite 7 Koulutusyhteistyö alueella -asiantuntijatyöryhmä

4 1 Johdanto Tämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on Lapin sairaanhoitopiirin alueen viidentoista kunnan yhteinen linjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäväksi on määritelty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava tarvittavasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Terveydenhuoltolain mukaan saman erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus käsitellään syksyllä 2013. Lapin sairaanhoitopiirin alueella oli 118 192 asukasta vuonna 2012. Asukastiheys on Suomen matalin ja matkat kuntakeskusten välillä ovat pitkät. Yli puolet väestöstä asuu Rovaniemen kaupungissa. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Alueella on erityinen vastuu saamenkielisten palveluiden järjestämisestä. Seuraavien 20 vuoden aikana ikäihmisten osuus kasvaa Lapin shp:n alueella nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2032 yli 75-vuotiaita asukkaita ennustetaan olevan lähes 9000 nykyistä enemmän. Samaan aikaan lasten määrän ennustetaan lievästi vähenevän. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Suomen keskitasoa, mutta seuraavina vuosina kehitys tulee olemaan muuta maata heikompaa. Heikentyvä huoltosuhde vaikeuttaa kuntien kykyä vastata mm. sosiaali- ja terveyspalveluista. Sairaanhoitopiirin alueet kehittyvät eri tavalla. Rovaniemellä ja Tunturi-Lapissa väkimäärän odotetaan kasvavan ja huoltosuhteen heikentyminen on vähäisempää. Etenkin Itä-Lapissa kehitysennuste on vastakkainen. Vanhusväestön määrän kasvu on kuitenkin voimakkainta Rovaniemellä ja Pohjois-Lapissa. Lapin shp:n alueella sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa, mikä tulee esille lähes kaikissa sairausryhmissä syöpäsairauksia lukuun ottamatta. Ero tulee esille sekä ikävakioidussa että vakioimattomassa aineistossa, mikä kertoo sekä terveyseroista maan eri osien välillä että tämän alueen suuremmasta terveydenhuollon palvelutarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2011 olivat 10 % korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä selittyy pääosin väestön sairastavuudella ja ikärakenteella. Tarkempi kuvaus alueen palvelutarpeesta ja sen muutoksista on liitteenä 1.

5 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveyspalveluita tuottaa yksitoista kuntien omaa terveyskeskusta sekä kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka ylläpitää Lapin keskussairaalaa Rovaniemellä ja Muurolassa. Tämän lisäksi kunnat järjestävät omana toimintana tai ostopalveluina erikoislääkäripalveluita ja muita erityispalveluita omissa terveyskeskuksissa vaihtelevasti. Kolpeneen palvelukeskuksen ky vastaa koko Lapin maakunnan erityistason kehitysvammahuollosta. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan lähipalveluina kaikissa kuntakeskuksissa sekä laajimmissa kunnissa kylien sivutoimipisteissä. Palveluiden saatavuus koetaan hyväksi ja asukkaat ovat palveluihin pääosin tyytyväisiä. Tarkempi kuvaus nykyisestä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on liitteenä 2. Lähipalvelun ytimen muodostavat joka kuntakeskuksessa tarjolla olevat usein tarvittavat perustason palvelut kuten terveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, kotiin tuotavat palvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutus ja sosiaalityö. Myös laboratorionäytteenotto ja röntgen-kuvaus (ei kaikissa kuntakeskuksissa) ovat lähipalvelua. Ensihoidon palvelut ovat lähipalvelua, vaikka palvelun järjestämisestä vastaa Lapin sairaanhoitopiiri. Harvemmin tarvittavia palveluita on tarjolla joko seudullisesti tai keskitetysti. Näitä ovat mm. päivystyspalvelut, erikoissairaanhoito, muut kuvantamispalvelut, akuutti vuodeosastohoito, harvoin tarvittavat terapiat ja muut erityispalvelut. Osa näistä pystytään tuomaan lähelle asukkaita etäpalveluna. Terveydenhuollon lähipalveluiden prosessi ja siihen liittyvät palvelut on kuvattu seuraavassa kuvassa. Lähipalveluiden ydin Tässä esimerkkinä lähestyminen terveyshuolen näkökulmasta. Vastaavasti voidaan esittää lähipalveluiden ydin esim. sosiaalisen tilanteen selvittelyn tai mielen terveyshuolen tai kotona pärjäämisen näkökulmasta. Asiakas terveyshuoli Yhteydenotto Hoidon tarpeen arviointi Ohjaus, muut palvelut Lähipalveluiden ydin Tutkimukset Erikoissairaanhoito - paikallinen (oma, ostopalvelu) - keskitetty Esh toimenpiteet - vaativat hoidot - leikkaukset Tilaaminen Konsultointi Terveydenhuollon vastaanotto - yleislääkärin ja sairaanhoitajan työnjako - yksi tai useampia kontakteja - vastuu asiakkaan hoitamisen prosessista - sitoutuminen Yhteistyö Yhteistyö Perhe, lähiverkostot Yhteistyö Muut lähipalvelut -neuvola - mielenterveys - sosiaalityö -kuntoutus - kotihoito - suun terveydenhuolto Muut palvelut - terapia - ak. vuodeosastohoito - vammaispalvelut -lastensuojelu - päivystys - muut tarvittavat palvelut Ei jatkotarvetta Asiakkaan hoito päättyy Hoito / kuntoutussuunnitelma

6 Lähipalveluiden, seudullisten palveluiden ja keskitettyjen palveluiden suunnittelusta ja niihin liittyvästä yhteistyöstä sovitaan tarkemmin suunnittelukaudella tässä järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 2 Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet 2013 2016 Vuonna 2017 sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu yhteistyössä, johon ovat sitoutuneet kunnat, kuntayhtymät ja muut toimijat. Palvelut pohjautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja he osallistuvat niiden suunnitteluun. Tavoitteena on tukea kuntalaisten omaa vastuunottoa sekä lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa. Lähipalvelut voidaan turvata samalla, kun palvelujärjestelmän haavoittuvuutta on vähennetty. Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet pohjautuvat nykyisestä palvelujärjestelmästä kerättyyn tietoon, palvelutarpeen ja sen muutosten arviointiin, asiantuntijatyöryhmien työn tuloksiin sekä lainsäädäntöön. Palvelurakenneuudistuksen valmistelu on kesken, eikä tällä hetkellä ole tiedossa palveluiden järjestämistapa alueellamme. Järjestämisvastuu tulee kuitenkin siirtymään merkittävästi nykyistä suuremmille yksiköille. Tässä esitetyt painopistealueet ja tavoitteet ovat riippumattomia siitä, miten palveluiden järjestämisvastuu uudistuksen jälkeen toteutuu. Vuosien 2013 2016 aikana sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluverkosta siten, että lähipalvelut säilyvät ja että sovitaan yhteistyössä seudullisesti ja keskitetysti tuotettavista palveluista sekä saamenkielisten palveluiden tuottamisesta. Alla kuvatuille painopistealueille sovitaan tarkempi toteutuksen sisältö ja aikataulu sekä nimetään vastuutahot. Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueiden palvelut järjestetään samalla tavalla kuin aiemminkin, mutta järjestämissuunnitelman vuosittaisissa päivityksissä sovitaan tarkemmin minä vuonna ja miten ne otetaan yhteisen sopimisen piiriin. Näitä osa-alueita ovat mm. suun terveydenhuolto, neuvolat ja opiskelijaterveydenhuolto, seulontojen järjestäminen ja varautuminen erityistilanteisiin. 2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Perusterveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys tuotetaan seudullisena palveluna ja erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon päivystys keskitettynä palveluna. Ensihoito järjestetään yhdenmukaisin periaattein koko alueella.

7 Peruspalveluiden ja erityispalveluiden (erikoissairaanhoito, muu erityisosaaminen) yhteistyötä lisätään konsultaatiokäytäntöjä ja etäpalveluita kehittämällä sekä osaajien jalkautumista lisäämällä. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluiden osaamista ja vastuuta asiakkaiden hoidossa ja tukemisessa. Ikäihmisten palveluiden tarpeen kasvun vuoksi geriatrista osaamista lisätään peruspalveluissa ja erikoispalveluissa. Tämä toteutuu koulutuksen, kehittämishankkeiden, palveluketjutyön sekä osaamisyksikön perustamisen avulla. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sovitaan yhdenmukaisista toimintaperiaatteista ja lisätään toimijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa avun lähellä ja tasavertaisesti asuinkunnastaan riippumatta. Kuntoutuspalveluissa sovitaan yhdenmukaisista toimintaperiaatteista koko alueella. Kuntoutusnäkökulma on mukana kaikissa palveluketjuissa sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tarvittavan asiakastiedon saatavuutta parannetaan koko palvelujärjestelmässä. Lähitavoitteena on yhteisrekisterin muodostaminen ja yhteisten katselunäkymien rakentaminen eri tietojärjestelmien välille. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteensopivan tietojärjestelmän käyttöönotto koko Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella (OYS erva). Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset tukipalvelut järjestetään sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suunnitelmakaudella selvitetään ja toteutetaan logistiikan, hankintojen, laboratorioja kuvantamispalveluiden, lääkehuollon sekä muiden tarpeellisten tukipalveluiden osalta palveluiden yhteisestä tuottamisesta. Osa tukipalveluista voi olla yhteisiä koko OYS ervaalueella. Kunnalliset työterveyspalvelut kehittävät yhteistyötä ja palveluita Seitti-hankkeessa. Työterveyshuoltojen yhdistäminen selvitetään osana palvelurakenneuudistuksen valmistelua. 2.2 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamenkieliset ja kulttuurin ominaispiirteet huomioon ottavat sosiaali- ja terveyspalvelut koordinoidaan ja suunnitellaan kuntien, saamelaiskäräjien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. 2.3 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen Alueelle sovitaan yhteinen tapa valmistella ja sopia palveluista sekä niiden kehittämisestä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa usea organisaatio. Palveluita suunnitellaan seudullisesti ja koko aluetta koskien, millä pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta.

8 Asiakaslähtöisillä palveluketjuilla sovitaan yhteisistä käytännöistä ja työnjaosta eri toimijoiden kesken. Sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittäjien yhteistyötä tiivistetään siten, että se tukee muutoksia ja niiden suunnittelua sekä tiedontuotantoa. 2.4 Henkilöstö ja osaaminen Ammattitaitoinen henkilöstö on keskeistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Alueella sovitaan yhteistyöstä, toimintakäytännöistä henkilöstötarpeen ennakoinnissa ja saatavuuden turvaamisessa. Sairaanhoitopiirin alueella sovitaan yhteisistä käytännöistä sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Tämä sisältää yhteistyön osaamistarpeiden kartoituksessa sekä koulutuksien suunnittelussa, tilaamisessa ja koordinoinnissa. 2.5 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista, vastuutahoista ja alueellisesta koordinaatiosta sovitaan vuoden 2013 aikana. Sähköinen hyvinvointikertomus otetaan käyttöön kaikissa kunnissa. 3 Palvelujen järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella 3.1 Lähipalveluiden vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään tällä hetkellä kattavasti kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnissa. Olosuhteista johtuvia haasteita ovat palvelujärjestelmän haavoittuvuus, laajat tehtäväkuvat, vertaistuen vähäisyys sekä palveluiden tarpeen huono ennustettavuus. Erityisosaamista ja -palveluita on niiden harvoin toistuvan tarpeen vuoksi vaikea järjestää (Liite 3). Tavoite: Lähipalveluita vahvistetaan ja haavoittuvuutta vähennetään. Toimenpiteet: Erityisosaajien konsultointi tehdään sujuvammaksi siten, että se tukee lähipalveluita. Erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden osaamista on saatavilla nykyistä enemmän seuduilla, mikä vähentää asiakkaiden matkustustarvetta sekä tukee päivystystä ja lähipalveluita.

9 Ohjausryhmä päättää vuonna 2013 pilottikohteet, joissa testataan erityispalveluiden toteuttamista. Laajentaminen toteutetaan kokemusten perusteella. Tarkempi toimenpideohjelma on liitteessä 3. 3.2 Päivystys ja ensihoito Lapin sairaanhoitopiirin alueella on tällä hetkellä kuusi perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystyspistettä. Haasteena ovat pitkät etäisyydet ja keskussairaalan sijainti sairaanhoitopiirin eteläreunassa. Väestöstä 2/3 asuu 100 km säteelle keskussairaalasta. Lapin sairaanhoitopiirin alueella sosiaalipäivystys järjestetään pääosin seudullisesti. Suun terveydenhuollon päivystys on järjestetty keskitetysti siten, että se järjestetään vuorollaan eri kunnissa. Erikoissairaanhoidon päivystys järjestetään Lapin keskussairaalassa. Ensihoito on siirtynyt sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle vuoden 2012 alusta. Palvelutasopäätökset vuosille 2012 2013 (hyväksytty yhtymävaltuustossa 23.11.2011 ja täydennetty 20.6.2012) sekä vuodesta 2014 alkaen (hyväksytty 28.11.2012) löytyvät sairaanhoitopiirin hallintokeskuksesta. Tavoite: Eri päivystyspalveluita ja ensihoitoa suunnitellaan kokonaisuutena. Lapissa lähin perusterveydenhuollon päivystys on korkeintaan kahden tunnin tai kahdensadan kilometrin päässä. Suun terveydenhuollon, sosiaali- ja apteekkipäivystyksen toimivuus arvioidaan. Ensihoidon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 alueellinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on kaikkien päivystyspalveluiden ja ensihoidon suunnittelu, kehittäminen sekä arviointi. Työryhmä aikatauluttaa tehtävänsä vuosille 2013 2014. Ryhmä tekee ehdotuksen päivystysten resursoinnista ja osaamisvaatimuksista (päivystävät lääkärit, muu henkilökunta poliklinikat ja vuodeosastot). Tarvittavasta koulutuksesta tehdään yhteistyötä alueellisen koulutustyöryhmän kanssa. Työryhmä tekee ehdotuksen mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämisestä päivystysten toimintaan. Selvitetään Lapin keskussairaalassa olevien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rinnakkaispäivystysten muuttaminen yhteispäivystykseksi. 3.3 Ikäihmisten palvelut Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2032 mennessä koko Lapin sairaanhoitopiirin alueella lähes 9000 hengellä eli 81 % Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Geriatrista erityisosaamista on Rovaniemellä ja Sodankylässä. Lisäksi tällä hetkellä geriatrin konsultaatioita on saatavilla tilapäisesti PaKaste 2 -hankkeen kautta. Erikoissairaanhoidossa ei ole geriatripalveluita.

10 Tavoite: Alueella valmistaudutaan palvelujärjestelmän muutoksen ikäihmisten määrän kasvaessa ja resurssien niukentuessa. Geriatrista osaamista lisätään koko alueella. Toimenpiteet: Vuonna 2013 perustetaan alueellinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ikäihmisten palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Työryhmä aikatauluttaa tehtävänsä vuosille 2013 2015. Asiantuntijatyöryhmä valmistelee ehdotuksen tarvittavista geriatripalveluista sekä vaikeahoitoisten dementiapotilaiden hoidon järjestelyistä. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä varaudutaan ikäihmisten määrän kasvuun. Kaikki kunnat osallistuvat ikälain toimeenpanoa tukevaan hankkeeseen, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hanke tukee alueen yhteistä ikäihmisten palveluiden suunnittelua ja järjestämistä. Kehittämishankkeissa tai muuten tehdään ja jalkautetaan alueellinen muistipalveluketju peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. 3.4 Kuntoutus Kuntoutuksella tuetaan työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään laitoshoidon tarvetta. Kuntoutuksen saatavuus, palvelutarjonta ja toimintamallit vaihtelevat eri kunnissa. Kuntoutuksen vaatima moniammatillisuus ja yhteistyö ovat haaste kaikille toimijoille. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät eivät toimi pienissä kunnissa. Tavoite: Kuntoutuksen palvelukokonaisuutta selkiytetään ja eri toimijoiden tehtävät ja roolit määritellään. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 alueellinen asiantuntijaryhmä lääkinnälliseen kuntoutuksen ja apuvälinehuollon palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinehuolto järjestetään asukkaiden tarpeen mukaan tasa-arvoisesti ja yhdenmukaisesti 2013. Työryhmä tekee suunnitelman, mitkä ovat seuraavat kehittämiskohteet kuntoutuksen alueella. 2014 Työryhmä selvittää, voidaanko kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät järjestää seudullisesti (lainsäädäntö mahdollistaa kuntien yhteiset asiakasyhteistyöryhmät) 2014.

11 Kuntoutuksen yhteistyötoimikunnan roolia eri toimijoiden yhteistyöfoorumina vahvistetaan. 2013 2016. Kuntoutuksen näkökulma on mukana kaikissa alueellisissa palveluketjuissa sekä terveyden edistämisen alueellisessa suunnittelussa. 3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaanhoitopiiri vastaa keskitetyistä mielenterveyspalveluista ja sairaalahoidosta. Kunnat hoitavat pääosan avohoitona toteutettavasta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Järjestämisen tapa vaihtelee kunnittain. Lapin sairaanhoitopiirillä on valmistelussa uusien tilojen rakentaminen psykiatrialle keskussairaalan yhteyteen. Muutos vähentää sairaansijoja ja lisää avohoidon tarvetta. Tavoite: Perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä lisätään, sairaalahoitoa vähennetään, avohoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan. Toimenpiteet: Perustetaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön ryhmä vuonna 2013. Sen tavoitteena on suunnitella ja koordinoida mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutosta. Työryhmä tekee ehdotuksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisistä toimintaperiaatteista 2013 2014. Tämä sisältää myös periaatteet katkaisuhoidoista ja päihdekuntoutuksesta. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, perheneuvolapalvelut sekä yhteistyö päivähoidon kanssa. Psykiatrian akuuttitiimien työtä kehitetään Lapin sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Päivystysten mielenterveys- ja päihdeosaamista lisätään. Ehkäisevästä mielenterveys- ja päihdetyöstä sovitaan osana terveyden edistämistä. Alueelle on myönnetty päihde- ja mielenterveystyön Kaste-hanke, jonka toteutus tukee järjestämissuunnitelman tavoitteita. 3.6 Työterveyshuolto Kuntien vastuulla on tarjota alueella toimiville yrityksille työterveyshuollon palveluita. Vastuu on tarkoittanut ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä palveluita, mutta osa kunnallisista työterveyshuolloista on tuottanut kunnan omalle henkilöstölle ja yksityisille yrityksille myös sairaanhoidon palveluita. Terveyskeskusten työterveysyksiköt ovat useimmat pieniä ja osaamisen ylläpitäminen on haastavaa. Jatkossa kaikki työterveyshuollon yksiköt tarvitsevat

12 laatusertifikaatin. Myös sairaanhoidon järjestäminen osana kunnallista työterveyshuoltoa on epäselvä. Tavoite: Työterveyshuollon osaamista vahvistetaan koko alueella. Toimenpiteet: Kuntien työterveyshuollot sitoutuvat yhteistyöhön Työterveyslaitoksen organisoimaan Lapponia Seitti-hankkeen kanssa. Tällä yhteistyöllä rakennetaan yhteisiä toimintamalleja työterveyshuolloille. Seitti-hankkeen tavoitteet: saada maakuntaan saatavuudeltaan ja laadultaan yhdenvertaiset työterveyspalvelut luoda alueellinen, hyviin käytäntöihin pohjautuva työterveyshuollon toimintatapa muodostaa verkostoitunut, osaava ja hyvinvoiva työterveystoimijoiden joukko kehittää työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä huomioida asiakkaan työ kaikilla terveydenhuollon eri sektoreilla Mahdollinen työterveyshuollon yhteinen järjestäminen sovitaan palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. 3.7 Tukipalvelut Tukipalvelut jokainen organisaatio tuottaa pääsääntöisesti omana toimintanaan. Pohjois- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab tuottaa 1.1.2013 alkaen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Rovaniemen terveyskeskuksen laboratoriopalvelut. Muilla terveyskeskuksilla on oma laboratorio, näytteenotto ja osa analytiikkaa. Osa kunnista hankkii sairaala-apteekkipalvelut Lapin sairaanhoitopiiriltä. Tavoite: Suunnitelmakaudella selvitetään ja toteutetaan logistiikan, hankintojen, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkehuollon ja muiden tarpeellisten tukipalveluiden osalta palveluiden yhteistä tuottamista. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 kaksi alueellista asiantuntijaryhmää (sairaanhoidolliset tukipalvelut ja muut tukipalvelut), jotka tekevät ehdotukset, mitä tukipalveluita, missä järjestyksessä ja miten ne voidaan ottaa alueellisesti käyttöön huomioiden Oys erva - suunnitelmat ja niiden aikataulun.

13 3.8 Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri Lapin sairaanhoitopiirin alueella on käytössä useita asiakas-/potilastietojärjestelmäsovelluksia. Tiedon kulku ja tietojen käyttö eri järjestelmien välillä on tällä hetkellä vähäistä. Potilasturvallisuus saattaa vaarantua, kun kaikki tarpeellinen tieto ei ole käytettävissä (Liite 4). Tavoite: Tarpeellinen tieto on kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen käytettävissä sujuvasti koko erityisvastuualueella. Pitkän aikavälin tavoitteena on koko OYS erva-alueen yhteentoimiva asiakastietojärjestelmä, joka kattaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen. Toimenpiteet: Alueellinen tietohallintostrategia laaditaan Lapin sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien yhteistyönä, johon ohjausryhmä nimeää jäsenet v. 2013. Perusterveydenhuollon näkemys OYS erva -tietohallintostrategian valmistelutyöhön tulee perusterveydenhuollon yksikön kautta alkaen 2013. Kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvä alueellinen koordinaatio toteutetaan perusterveydenhuollon yksikön toimesta vuosina 2013 2015. Selainnäkymät eri tietojärjestelmiin toteutetaan seuraavasti: KuntaEsko (Q1/2013), Effica, Mediatri ja Pegasos -näkymien osalta projektointi OYS erva yhteistyönä, 2013 2015 (projektin hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) Perustietotekniikan kehittämisen ja ylläpidon mahdollisuudet laajemmalla alueelliselle yhteistyöllä selvitetään vuosina 2013 2014. ERVA ICT kehittämiskeskuksen kanssa tiivistetään kansallisiin palveluihin liittyvää yhteistyötä vuosina 2013 2016. Yhteisen/yhteentoimivan potilas-/asiakastietojärjestelmän määrittely ja käyttöönotto toteutetaan ERVA ICT kehittämiskeskuksen ja AVAUS-hankkeen kanssa yhteistyössä, 2015 2020. 4 Saamenkieliset palvelut Perustuslain 17.3 :n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaiskäräjälain perusteella itsehallintoon kuuluvat saamelaisten sosiaali- ja terveysasiat. Saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa jokin saamelaisten kotiseutualueen kunta

14 on jäsenenä. Viranomaisen velvollisuutena on toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia käytännössä. Sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään tarjoamaan saamen kielellä kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielentaitoista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on alueella vähän. Tulkkipalveluita käytetään tarvittaessa. Tavoite: Saamenkielinen väestö saa tarvittavat peruspalvelut omalla äidinkielellään. Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena osana muuta palvelutuotantoa. Toimenpiteet: Perustetaan saamenkielisten palveluiden alueellinen suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on arvioida peruspalveluiden toteutuminen ja kehittämistarpeet. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä nimeää jäsenet vuonna 2013. Alueellinen suunnitteluryhmä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa saamenkielen ja kulttuurin tuntemuksen edistämiseksi koulutuksessa. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä naapurimaiden kanssa koko saamelaisalueella. 5 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen 5.1 Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat 15 kuntaa, joissa on 11 terveyskeskusta, kaksi (2) kahden kunnan muodostamaa kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiiri ja kehitysvammahuollon erityispalveluista Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Lisäksi joukko yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita tuottaa palveluita alueelle. Toimijoilla ei ole yhteistä foorumia, jossa sovitaan, miten palvelut järjestetään ja miten palvelutarpeiden muutoksiin vastataan. Tavoite: Alueella on yhteinen tapa valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Valmistelu kytketään kuntien ja kuntayhtymien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelun ja päätöksenteon vuosirytmiin (Kuva kohdassa 8 Seuranta ja arviointi). Sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan seudullisesti sekä koko aluetta koskien. Yhteisellä suunnittelulla pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta (Liite 3). Toimenpiteet: Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvotteluissa sovitaan keskeisistä linjauksista ja omistajaohjaukseen liittyvistä asioista. Neuvotteluun asioita voivat tuoda kunnat, kuntayhtymät ja pth:n yksikkö/ohjausryhmä. Koollekutsujana toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on keskeinen eri toimijoiden foorumi, jossa sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvästä yhteistyöstä ja toimenpiteistä

15 järjestämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät arvioidaan vuonna 2013. Tavoitteena on tulevaisuudessa asettaa alueellinen soteohjausryhmä. Ohjausryhmälle asioita valmistelee perusterveydenhuollon yksikkö sekä moniammatilliset ja eri alueita edustavat asiantuntijatyöryhmät. Työryhmistä osa on pysyviä ja osa tilapäisiä. Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa asiantuntijatyöryhmien koordinoinnista ja toimii esittelijänä ohjausryhmälle. Koordinaatiotyön tueksi ohjausryhmä voi nimetä osallistujia Poskesta, erikoissairaanhoidosta, kunnista ja muista organisaatiosta. Koordinaatiotyöstä vastaava ja muut koordinaatiotyön tueksi nimetyt sopivat keskinäisestä työnjaosta. Seudullisen yhteistyön tarve ja toimintamuodot selvitetään suunnitelmakaudella kuntien välisissä neuvotteluissa. Perusterveydenhuollon yksikkö voi osallistua seudulliseen yhteistyöhön. Varsinainen päätöksenteko toteutuu organisaatioissa kuten aiemmin. Valmistelu Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Sopiminen Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Päätöksenteko Kunnat Ktt ky:t Pth-yksikkö - koordinaatiovastuu Pth-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä Lapin shp Kolpeneen ky Kuva 1. Sote-asioiden valmistelu ja sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella. 5.2 Alueelliset palveluketjut Lapin sairaanhoitopiirissä on tehty kymmeniä hoitoketjuja. Hoitoketjuja ja prosessien kehittämistä on tehty erityisesti silloin, kun kyse on ollut runsaista potilasvolyymeista ja/tai kalliista potilasryhmistä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on tehnyt yhdessä kuntien kanssa moniammatillisia prosessikuvauksia mm. sosiaalipalveluista ja osin myös perusterveydenhuollosta. Lähes kaikki palveluprosessit ja -ketjut katkeavat organisaatioiden rajapinnassa. (Liite 5). Tavoite: Palveluketjutyöllä kehitetään palvelujärjestelmää, muutetaan käytäntöjä ja sovitaan työnjaosta asiakasnäkökulma, valtakunnalliset hoito- ja palvelusuositukset sekä lainsäädäntö huomioiden. Palveluketjujen jalkauttaminen ja niiden arviointi on kiinteä osa prosessia.

16 Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 palveluketjuraati, joka asiantuntijatyöryhmänä ohjaa palveluketjutyötä sekä toimii raatina arvioimassa erilaisten suunnitteilla olevien muutosten vaikutusta palveluketjuihin ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja resursseihin Perusterveydenhuollon yksikkö ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) koordinoivat yhteistyössä palveluketjutyötä. Tarkempi ehdotus palveluketjutyön järjestämisestä on liitteenä 6. 5.3 Kehittämisyhteistyö Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä Lapin sairaanhoitopiirin alueella vastaavat eri organisaatiot itsenäisesti ja Poske. Hankeyhteistyötä eri organisaatioiden välillä toteutetaan Posken koordinoiman Kaste-ohjelman ja muiden ohjelmien kautta. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri on koordinoinut vuosia erilaisia kehittämishankkeita. Tavoite: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä alueella vastaavat yhteistyössä kaikki kehittämistyöhön osallistuvat tahot. Kehittämistyön tavoitteena on pitkäjänteisesti parantaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tasavertaista saatavuutta, osaamista, taloudellisuutta sekä teknologian hyödyntämistä ja yhteistyötä. Toimenpiteet: Perusterveydenhuollon yksikkö sekä Posken, erikoissairaanhoidon ja kuntien sotepalveluiden kehittämistyöstä vastaavat henkilöt muodostavat kehittäjätiimin, joka yhteen sovittaa kehittämistyötä ja koordinoi alueellisia hankkeita. Kehittäjätiimi tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten, OYS ervan ja järjestöjen kanssa. Laadunhallintaa toteutetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kesken. Mm. tietosuojaan liittyvät yhtenäiset käytänteet. Potilasturvallisuudesta laaditaan yhtenäinen suunnitelma koko alueelle. Edistetään HaiPro työkalun käyttöä koko alueella (potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalun käyttöä). 5.4 Hankintayhteistyö sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Julkisen sektorin toimintaa täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla ja asiantuntemuksella. Järjestöt tuovat asiakasnäkökulmaa ja muuta asiantuntemustaan sotepalveluiden kehittämiseen ja arviointiin.

17 Tavoite: Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen yhteistyö palvelutuotannossa siten, että perustana yhteistyölle on monitoimijaisen palvelujärjestelmän edistäminen. Toimenpiteitä: Kunnat ja kuntayhtymät sopivat hankintayhteistyön periaatteista sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamisesta yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Sopiminen sisältää palveluiden ostamisen periaatteet, laatuvaatimukset, mahdollisen kilpailuttamisen, sopimusten tekemisen sekä seurannan ja arvioinnin. Tukipalvelut -asiantuntijatyöryhmä valmistelee ehdotuksen toteutuksesta ja aikataulutuksesta. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat osallistuvat tarpeen mukaan palveluketjutyöhön ja sitoutuvat palveluketjua koskevaan tiedottamiseen muille oman alan alueellisille toimijoille. Järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuodaan asiakasnäkökulmaa mm. palveluketjutyöhön ja palveluiden kehittämiseen sekä terveyden edistämiseen. Osana alueellista tietohallintakoordinaatioita edistetään tarvittavien asiakastietojen liikkuvuutta myös yksityisten- ja julkisten toimijoiden välillä. 5.5 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät perustuvat Terveydenhuoltolakiin, alueella tehtävään terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan sekä alueelta esiin nousseisiin tarpeisiin. Terveydenhuoltolain 35 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Perusterveydenhuollon yksikkö tekee yhteistyötä kaikkien alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitut perusterveydenhuollon yksikön tehtävät ovat: terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen tukeminen, arviointi ja päivittäminen koordinaatiovastuu ohjausryhmän nimeämien työryhmien työstä palveluketjutyön koordinointi yhdessä Posken kanssa jalkautuvan erikoissairaanhoidon ja kuntiin annettavan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan ohjeistuksen koordinointi

18 henkilöstötarpeen ennakointi ja oppilaitosyhteistyön koordinointi alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen koordinointi terveyden edistämisen alueellinen koordinointi työryhmän tulevan esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen ja erityispalveluiden jalkauttaminen kansallisen tietojärjestelmäpalveluihin liittymisen alueellinen koordinointi tietohallintoyhteistyö kuntien, sairaanhoitopiirin ja erva-alueen yhteistyönä kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen sekä sovittujen hankkeiden koordinointi osallistuminen erva-tason suunnitteluryhmiin - perusterveydenhuollon näkemys yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen alueellinen koordinointi antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta ja kehittämistä 6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 6.1 Terveyden edistämisen rakenteet ja yhteistyö Terveyden edistämisen koordinointi siirtyy vuoden 2014 alusta Lapin shp:n perusterveydenhuollon yksikön vastuulle. Pth yksikön ohjausryhmä on perustanut moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta siitä, miten alueellinen terveyden edistäminen organisoidaan. 7 Henkilöstö ja osaaminen 7.1 Henkilöstötarpeen ennakointi Terveydenhuoltolain 35 :n mukaan perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Ennakointitietoa kerätessä on todettu, että tietoa saadaan kerättyä hyvin hajanaisesti ja ennakointia suorittavat monet tahot yhtä aikaa. Ennakointitietoa ei tallenneta keskitetysti ja se ei ole kaikkien osapuolien käytössä (Liite 6). Tavoite: Kerätä ennakointitietoa luotettavasti sekä hyödyntää tietoa alueen kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten kesken, jotta arviot henkilöstö- ja osaamistarpeista ovat osapuolten käytettävissä. Toimenpiteet: Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten väliset neuvottelut käydään vuosittain yhteistyön parantamiseksi seutukunnittain sekä koko aluetta koskien. Ennakointitiedon pohjalta arvioidaan koulutustarpeet ja käynnistetään neuvottelut oppilaitosten kanssa. Vuonna 2013 neuvotteluja jatketaan röntgenhoitaja- ja bioanalyytik-

19 kokoulutuksen järjestämiseksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja koulutusoikeuden omaavan ammattikorkeakoulun kanssa. Henkilöstötarpeen ennakoinnin työvälineenä otetaan käyttöön organisaatioiden osaamisen hallinnan työkalu C&Q (Competence & Qualifications). Osaamistarveselvitys laaditaan jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa, jotta henkilöstötarpeen ennakoinnin kannalta tarpeelliset tiedot saadaan kattavasti koottua. Analyysien laadinta aikataulutetaan oppilaitosten ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä kevään 2013 aikana. 7.2 Henkilöstön rekrytointi Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimiin ja virkoihin on vaihtelevasti hakijoita. Etenkin sijaisuuksiin on ongelmallista rekrytoida pätevää henkilöstöä. Lääkäritilanne vaihtelee paljon kunnittain. Rekrytointia on hoidettu perinteisin menetelmin ilmoittamalla avoinna olevasta työpaikasta lehdessä, työvoimahallinnon internet-sivuilla ja omien verkostojen kautta. Sähköisten rekrytointijärjestelmien ja -yritysten käyttö on vähäistä. (Liite 6) Tavoite: Tavoitteena on ennakointitietoa hyödyntäen yhteistyössä tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia alueella ja alueen työpaikkojen markkinointia. Toimenpiteet: Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten välisissä neuvotteluissa pohditaan ammattiin opiskelevien sitouttamisen keinoja alueelle ja organisaatioihin. Kuntarekry-palvelu otetaan käyttöön vuonna 2013 alkaen rekrytoinnin tehostamiseksi kaikissa organisaatioissa. Lääkärien rekrytoinnissa hyödynnetään lisäksi Tk-Rekry sivustoa. Käynnistetään yhteisen työnantajapolitiikan selvitystyö vuonna 2014. 7.3 Alueellinen koulutus Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus vaihtelee eri puolilla Lapin sairaanhoitopiiriä. Organisaatiot järjestävät omia sisäisiä koulutuksia ja koulutusta hankitaan ulkopuolisilta koulutusten järjestäjiltä. Sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin osallistutaan paljon ja näihin koulutuksiin ollaan kunnissa tyytyväisiä. Koulutustarjontaa on paljon Rovaniemen seudulla, vähemmän muilla alueilla (Liite 7). Tavoite: Osaaminen ja alueelliset koulutustarpeet tulee selvittää sekä järjestää täydennyskoulutuksia todelliseen koulutustarpeeseen pohjautuen.

20 Toimenpiteet: Perustetaan v. 2013 moniammatillinen koulutustyöryhmä, jossa on edustus perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalitoimesta. Täydennyskoulutusten koordinoimiseksi ja koulutuksista tiedottamiseksi jokaiseen organisaatioon nimetään koulutusyhteyshenkilöt vuonna 2013. Otetaan käyttöön C&Q osaamisen hallinnan työkalu. Osaamistarvekartoitusta voidaan hyödyntää ennakoinnissa, tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä sekä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Osaamistarveselvitys suositellaan tehtäväksi jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Koulutukseen liittyvien eri ryhmien tehtävät ja työnjako 8 Seuranta ja arviointi Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. 8.1 Seurannan, arvioinnin ja päivittämisen vuosikello Järjestämissuunnitelman seurantaa ja arviointia toteutetaan kuvan 2 vuosikellon mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi seurannan ja arvioinnin toteutusta. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä ohjaa arvioinnin tekemistä ja järjestämissuunnitelman päivittämistä. Arvioinnista pyydetään kuntien ja kuntayhtymien lausunnot.

21 Marraskuu Työryhmät, toteuttamijärjestämissuunnitelman Joulukuu Tammikuu järjestämissuunnitelman Työryhmät, toteuttami- JS arviointi Helmikuu Lokakuu Päätök- sen- Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätös äätö JS päivitys Maaliskuu Syyskuu Toiminnan ja talouden suunnittelu JS hyväksyminen Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu Kuva 2. Järjestämissuunnitelman arvioinnin ja päivittämisen vuosikello ja sen liittyminen kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja talouden valmisteluun. Järjestämissuunnitelman arviointi ja päivittäminen toteutetaan marras-helmikuussa eli ennen kuin kunnissa ja kuntayhtymissä alkaa seuraavien vuosien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelu. Näin yhteisesti sovitut asiat pystytään ottamaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja talouden suunnittelussa. Toisaalta kuntien ja kuntayhtymien päätökset talouden ja toiminnan osalta vaikuttavat järjestämissuunnitelmaan. Kuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvottelut ovat tarpeen ainakin silloin, kun toiminnan, talouden ja investointien suunnittelu tulevalle vuodelle alkaa sekä myös ennen kuin suunnittelu valmistuu päätöksentekoa varten.

22 Taulukko 1. Vuosittaiset toimenpiteet. Ajankohta Tammi-helmikuu Maalis-huhtikuu Toimenpiteet Perusterveydenhuollon yksikkö päivittää järjestämissuunnitelman kuntien lausuntojen perusteella. Ohjausryhmä hyväksyy päivitetyn järjestämissuunnitelman ja lähettää sen kuntiin päätöksentekoa varten Ohjausryhmä perustaa tarvittaessa työryhmiä. Kunta- ja kuntayhtymäjohdon kokoontuminen järjestämissuunnitelman sekä kuntien ja kuntayhtymien toiminnan yhteen sovittaminen. Päivitetyn järjestämissuunnitelman käsittely kunnissa. Seutu/kuntaneuvottelut järjestämissuunnitelman toimenpiteiden toteutusten tueksi. Ohjausryhmä arvioi seutu/kuntaneuvotteluissa esiin tulleet palautteet. Ohjausryhmän hyväksymien toimenpiteiden toteutus ja uusien työryhmien toiminta alkaa. Toukokuu Kesäkuu Elo-lokakuu Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden neuvottelupäivät. Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten väliset neuvottelut henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Johtavien/vastaavien hoitajien, vanhustyön johtajien neuvottelupäivät Järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen Lapin sairaanhoitopiirin valtuustossa. Järjestämissuunnitelman toteuttaminen jatkuu yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa työryhmät, suunniteltujen toimenpiteiden toteutus ja jalkauttaminen. Perusterveydenhuollon yksikkö tukee tarvittaessa kuntia ja kuntayhtymiä em. asioissa. Loka-marraskuu Marraskuu Työryhmien tuotosten käsittely ohjausryhmässä ja niiden niveltäminen järjestämissuunnitelman päivitykseen. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntiin vuosittaisen arvioinnin lausunnolle. Ohjausryhmä hyväksyy lausuntopyynnön lähetettäväksi kuntiin kommenteille. Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden neuvottelupäivät. Johtavien/vastaavien hoitajien, vanhustyön johtajien neuvottelupäivät. Joulukuu Kunnat arvioivat järjestämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen vuosittain. Lausunnot toimitetaan perusterveydenhuollon yksikköön joulukuun loppuun mennessä

23 8.2 Taloudelliset vaikutukset Järjestämissuunnitelman valmistelun ja siinä sovittujen asioiden toteuttamisen välittömät kustannukset ovat perusterveydenhuollon yksikön toimintakustannukset (321 979 vuonna 2013), jotka sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta osana valmiuden ylläpitämistä. Lisäksi ohjausryhmään, eri työryhmiin ja neuvotteluihin kunkin organisaation edustajat osallistuvat osana normaalia työtään. Hankkeiden kustannuksista sovitaan aina erikseen. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on yhteistyön ja sopimisen avulla alentamaan sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia. Keinoina tähän ovat mm. palveluketjutyö, osaamisen lisääminen, tukipalveluihin järjestäminen sekä laitoshoidon väheneminen ja avohoidon vahvistaminen. Kustannuksia voi joillain alueilla lisätä pyrkimys palveluiden tasavertaiseen toteuttamiseen. Järjestämissuunnitelman valmistelutyötä tekevät asiantuntijatyöryhmät arvioivat suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusta kuntien kustannuksiin ennen päätöksentekoon viemistä.

Liitteet

Sivu 1 / 9 Liite 1 1 Perustiedot toimintaympäristöstä, v. 2011 1.1 Palvelutarpeen kuvaus Väestön hyvinvointia kuvaavaa tietoa on runsaasti tarjolla, mutta tiedon hyödynnettävyys on haastavaa. Lapin sairaanhoitopiirin alueella jokainen kunta on ottanut tai ottamassa käyttöön sähköisen hyvinvointikertomuksen, jossa kunnan väestön hyvinvointia voidaan tarkastella nyt 40 ja jatkossa yli 70 indikaattorin kautta. Kun sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä, niin jatkossa sen kautta saadaan myös alueellista tietoa terveyden edistämisen ja palveluiden suunnittelujen tueksi. Lapin ja Länsi-Pohjan pth-yksiköt ovat yhdessä Lapin liiton, ELYn ja AVIn kanssa valinneet keskeiset Lapin alueella käytettävät indikaattorit. Nämä löytyvät Lapin liiton ylläpitämästä Lapin Luotsi -ennakointisivustosta, johon eri toimijat ovat yhteistyössä kuvanneet Lapin maakunnan haasteita ja kehitysnäkymiä. Lapin liitto ja perusterveydenhuollon yksiköt suosittelevat, että kuntien hyvinvointikertomuksissa käytettäisiin näitä valittuja indikaattoreita täydennettyinä kunnan kannalta tarpeellisilla muilla tiedoilla. Nykyinen seutukuntajaottelu ei vastaa terveydenhuollon suunnittelussa käytettäviä alueita, mikä vaikeuttaa alueellisen tiedon saatavuutta. Toisaalta suuri osa Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnista on pieniä, jolloin tietoon voi vaikuttaa sattuma tai tietoa ei ole käytettävissä. Tässä alueita on tarkasteltu taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Lapin sairaanhoitopiirin eri alueet ja niiden väestö. Lähde Tilastokeskus 2012. Alue Kunnat Asukkaita v. 2012 Tunturi-Lappi Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio Asukkaita v. 2032 Muutos 14 438 15 865 10 % Pohjois-Lappi Inari ja Utsjoki 7 962 7 653-4 % Itä-Lappi Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski 14 192 11 224-21 % Rovaniemen ympäristökunnat: Pello, Posio ja Ranua 11 737 9 051-23 % Sodankylä Sodankylä 8 744 8 048-8 % Rovaniemi Rovaniemi 61 119 68 143 11 % Yhteensä 118 192 119 984

Sivu 2 / 9 1.2 Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan v 2012 Lapin shp:n alueella asuu 118 192 henkilöä. (Taulukko 1). Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Seuraavien 20 vuoden aikana koko sairaanhoitopiirin väkiluku kasvaa hiukan, mutta kehitys vaikuttaa hyvin erilaiselta Lapin eri osissa. Rovaniemen ja Tunturi-Lapin alueen väestön odotetaan kasvavan selvästi eli noin 10 %. Pohjoisimman Lapin väestömäärä laskisi vain hieman. Itä-Lapin ja Rovaniemen ympäristökuntien väkiluvun ennustetaan laskevan edelleen merkittävästi, keskimäärin yli 20 %. Sodankylän väestön ennustetaan jonkin verran alentuvan, mutta kunnan oman käsityksen mukaan kaivosteollisuus voi muuttaa ennustetta paremmaksi. Väkiluvun muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen eri alueilla eri suuntaisesti. Koko Lapin maakunnan väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla ja näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Lapin asukastiheys on vain 2,0 as/km², kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km². Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita muun muassa palveluiden tasa-arvoiselle järjestämiselle. Väestöllinen huoltosuhde kertoo lasten ja vanhusten määrän suhteessa työikäiseen väestöön. Se ei ota huomioon työelämän ulkopuolella opiskelemassa, työttömänä tai ennenaikaisesti eläkkeellä olevien vaikutusta huoltosuhteeseen. Vuonna 2011 Lapin shp:n alueen väestöllinen huoltosuhde oli samaa tasoa kuin koko Suomessa 52.9 %. Vuoteen 2030 mennessä alueen kehitys on huonompaa kuin valtakunnassa keskimäärin, sillä ennusteen mukaan silloin ainoastaan Kittilässä huoltosuhteen lisääntyminen olisi hitaampaa kuin koko Suomessa. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee erityisen voimakkaasti Itä-Lapissa, Rovaniemen ympäristökunnissa sekä Pohjois-Lapissa. Huoltosuhteen heikentyminen vaikuttaa alueen kykyyn vastata hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja rahoittamisesta.

Sivu 3 / 9 Huoltosuhde Lshp:n alueen kunnissa v. 2030 ja v. 2011 Pello 66,1 140,7 Salla 65,5 127,9 Utsjoki 62 125,2 Savukoski 58,8 124,6 Kemijärvi 66,3 120,8 Posio 61,4 120,7 Ranua 68,2 117,5 Pelkosenniemi Enontekiö 56,2 49,4 117,5 104,2 v. 2030 v. 2011 Sodankylä 54,9 103,2 Inari 48,5 92,6 Kolari 51,9 85,2 Muonio 58,5 80,4 Rovaniemi 48,4 70,0 Kittilä 65,2 51,2 0 50 100 150 Kuva 1. Väestöllinen huoltosuhde LSHP:n alueen kunnissa v. 2030 ja 2011. Tilastokeskus.

Sivu 4 / 9 1.3 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten määrän ennustetaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella vähenevän hieman vuoteen 2032 mennessä. Lasten määrän odotetaan hieman kasvavan Tunturi-Lapin ja Rovaniemen alueilla. Lasten määrän ennustetaan laskevan 15 19 % Pohjois- ja Itä-Lapin alueilla sekä Rovaniemen ympäristökunnissa. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa lasten ja perheiden palveluiden toteuttamiseen, sillä osaamisen ylläpito esim. äitiysneuvola, lastenneuvola ja lastensuojelutyössä käy haastavaksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalista hyvinvointia arvioidaan tavallisimmin käänteisesti, kuten kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuudella, nuorten ja lapsiperheiden toimeentulotuen tarpeella sekä peruskoulun jälkeisten opintojen puutteella. Lapissa on 0 17 -vuotiasta lapsista kodin ulkopuolelle vuonna 2011 sijoitettu 1,3 %, mikä on samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin (1,4 %). Vuonna 2010 toimeentulotukea sai 9,5 % Lapin sairaanhoitopiirin alueen lapsiperheistä, mikä on jonkin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin (8,7 %). Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta 3,3 18,3 %, mikä osin liittyy pieneen kuntakokoon. Nuorista 18 24 -vuotiaista sai pitkäkestoisesti toimeentulotukea Lapissa 3,1 % mikä on samaa tasoa kuin Suomessa. Eniten toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia nuoria oli Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Tieto ei ole saatavilla kaikista Lapin alueen kunnista. Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 17 24 -vuotiaista alueen nuorista 9,9 % vuonna 2010, mikä on vähemmän kuin Suomessa keskimäärin (11,4 %). Luku tarkoittaa niitä nuoria, jotka eivät kyseisenä vuonna ole opiskelemassa tai joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa suoritettuna. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on selvästi suurempi pienissä kunnissa muutamaa poikkeusta (Kolari, Posio ja Enontekiö) lukuun ottamatta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ei eroa merkittävästi koko Suomen tilanteesta. Erityisesti suurempien paikkakuntien toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja pienempien paikkakuntien koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret vaativat jatkossakin erityistä huomiota. Kouluterveyskyselyllä selvitetään peruskoulujen 8 ja 9 luokan oppilaiden elämäntapoja ja terveystottumuksia. Vuoden 2010 kyselyn tulokset ovat käytössä kahdeksasta Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnasta, pienimpien kuntien tulokset puuttuvat. Kouluterveyskyselyn perusteella Lapin nuorten terveyskäyttäytyminen ei eroa merkittävästi muusta Suomesta. 1.4 Sairastavuus ja palveluiden tarve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksi on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta. Vakioituna se kuvaa eri alueiden välisiä terveyseroja. Lapin sairaanhoitopiirin alueella vakioitu sairastavuusindeksi on 7,3 % muuta maata korkeampi, mutta matalammalla tasolla kuin OYS erva-alueella keskimäärin. Sairastavuusindeksi on erityisen korkea Rovaniemen ympäristökunnissa, Sodankylässä ja Pohjois-Lapissa.