POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät

2 2 SAAMEN KIELEEN JA KULTTUURIIN POHJAUTUVIEN HYVINVOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kehittämistyön lähtökohdat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväkentässä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Saamelaisyksikössä työskentelee yksi suunnittelija. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisyksikön keskeisenä tavoitteena on saamelaisten sosiaalipalvelujen sisällöllinen sekä laadullinen kehittäminen ja toiminta-alueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset, saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Haasteena toiminnalle ovat mm. vähäiset perusresurssit. Saamelaisten kotiseutualue käsittää neljän kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja ja saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on monia tarpeita. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen on muodostettava oma erillinen toiminta-alue ja yksikkö. Saamelaiskäräjien aseman johdosta saamelaisen kulttuuriitsehallinnon toteuttajan, Posken Saamelaisyksikön, rahoitus olisi taattava sosiaali- ja terveysministeriöltä suoraan asetuksen pohjalta. Saamenkielisten palvelujen edistäminen vaatii selkeästi lisäresursseja ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä koko saamelaisten kotiseutualueella. Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien on myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Määrärahasta noin puolet käytetään saamenkielisen päivähoidon/kielipesätoiminnan saatavuuden turvaamiseen ja loput saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämiseen. Valtakunnallinen saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys SámiSoster toteuttaa kehittämishankkeita, jotka liittyvät saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Saamen kielilain toteutumisesta vuosina tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Ajantasaista saamelaisten hyvinvointia ja elinolosuhteita koskevaa, saamelaisyhteisöä palvelevaa tutkimus- ja tilastotietoa ei ole saatavilla. Toisaalta yleisesti käytetyt elinolo- ja hyvinvointi-indikaattorit eivät sovellu kaikin osin kuvaamaan saamelaiskulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta tärkeitä ilmiöitä ja kehityspiirteitä. Saamelaisten hyvinvoinnin mittaamiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan tulisi kehittää indikaattoreita, jotka huomioivat paremmin saamelaiset arvot, perinteet, kielen, identiteetin, yhteisöllisyyden ja perinteisten elinkeinojen merkityksen.

3 3 Saamelaisten asema nykyisin Saamelaiskäräjien vuonna 2007 keräämien tietojen mukaan Suomessa on noin saamelaista, joista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella ja yli puolet 61.7% asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja ulkomailla. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alue (SKL 4 ). Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaisesti alkuperäiskansana oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen (PL 17.3 ) sekä kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto (PL 121.4) kotiseutualueellaan sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaiskäräjät on lailla (974/95) asetettu saamelaisten itsehallintoelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 1996 alusta. Saamelaiskäräjälain mukaan Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamen kielilaki (1086/03) astui voimaan uudistettuna vuoden 2004 alussa. Saamen kielilain 14 :n mukaan viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai muussa toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi. Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen tehtävien edellyttämä saamen kielen taito. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lain soveltamisalaan kuuluvat 2 :n mukaisesti julkisessa ja yksityisessä toiminnassa 2 momentin kieltämä etninen syrjintä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/ 2007) mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon muun ohessa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. (1.3. 6kohta.) Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen tavoitteena olisi parantaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Sopimusehdotuksessa sosiaali- ja terveystoimen osalta todetaan: Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut saamelaisten asuinalueilla järjestetään siten, että näillä alueilla asuville saamelaisille taataan heidän kielellisiin ja kulttuuriseen taustaansa mukautettua apua. Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella ottaa huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta. (Nordisk samekonvensjon 2005, ehdotus Pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi, 29 artikla) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 4.2 :n momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteuttaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Euroopan neuvoston ministerikomitea on hyväksynyt 21 päivänä marraskuuta 2007 alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa (Suositus CM/RecChL (2007)7). Ministerikomitea suosittelee, että Suomen viranomaisten toimittamat kommentit asiantuntijakomitean selvityksen sisällöstä mm. vahvistavat edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman ja toteuttavat lisätoimia varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden.

4 4 Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Kehittämistoiminnassa ja hankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös saamenkielilain voimaantulo ja eri saamenkielten: inarin-, koltan-, pohjoissaamenkielen käytön mahdollisuuksien edistäminen. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman päätavoitteet 1. Saamelaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut saamenkielellä ja palvelut on toteutettu saamelaisista lähtökohdista 2. Saamelaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 3. Saamelaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät 4. Saamelaisille tarjottujen saamenkielisten palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveysalan vaalikauden tavoitteet: saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja toteuttaminen saamenkielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaisille tarjottujen saamenkielisten palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien ammatinharjoittajien hyvinvoinnin edistäminen saamelaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen saamelaisten perheiden hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen kehittäminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustason nostaminen ja siirtäminen saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi kokonaisuudessaan asetuksen nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueelliseen kehittämistyöhön osallistuminen saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkötoiminnan kehittäminen ja pysyvän kehittämisen tukirakenteen luominen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyön ja toimintaedellytysten lisääminen saamelaisten kotiseutualueen kuntien, seutukuntien ja järjestöjen kanssa pohjoismaisen hyvinvointipalvelujen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti raja-alueilla tehtävän käytännön yhteistyön edistäminen suomenkieltä osaamattomien saamelaislasten ja vanhusten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen

5 5 Saamelaisyksikön painopisteet vuodelle 2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveysalalla. Saamelaisyksikön tavoitteena on keskeisesti saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. Vuosittaiset Poske päivät järjestetään Enontekiöllä, jossa teemana on Posken valtakunnallinen erityistehtävä. Saamelaisyksikkö osallistuu Posken strategian laatimiseen Saamelaisyksikön ja saamenkielisten palvelujen osalta. 1. Saamelaiskäräjien tavoitteiden edistäminen KASTE- ohjelmassa KASTE ohjelman mukaan on erikseen huomioitava saamenkielisten palveluiden kehittäminen (sivu 22) ja edelleen Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä on hyväksynyt alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa yhdeksi painopisteeksi saamenkielisten palveluiden kehittämisen. Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti KASTE ohjelman saamelaisten palvelujen kehittämisen painopisteitä ovat: vanhusten palvelut, varhaiskasvatus, sosiaalityö, psykososiaaliset palvelut, sekä elinolojen ja sosiaaliturvan kehittäminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Posken Saamelaisyksikön ja saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö toiminnan turvaamista ja kehittämistä. Saamelaisyksikkö osallistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueelliseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita ja edistää Saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita KASTE -ohjelmassa. Saamelaisyksikkö osallistuu PaKaste hankkeen toiminnassa saamelaiserityisen järjestö ja sosiaalityön kehittämishankkeen ohjaukseen. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeeseen on haettu rahoitusta vuosille Hankkeen toteutuksesta, hallinnoinnista ja organisoinnista tehdään yhteistyösopimus saamelaisalueen kuntien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän (hakija), Posken ja Saamelaiskäräjien kesken. Hanke solmii myös yhteistyösopimuksen Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kanssa. Valmistellaan myös seuraavan vuoden hakuun kehittämishanketta kuntien kanssa tehtyjen suunnitelmien mukaan. 2. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö Posken toimialaan kuuluvaa koulutus- ja tutkimustoimintaa toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten ja eri tahojen kanssa erityisesti Posken, Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Yhteistyötä toteutetaan ajankohtaisen tiedon tuottamiseksi saamelaisten hyvinvoinnista ja elinoloista.

6 6 Posken saamelaisyksikkö tekee Lapin yliopiston Sosiaalityön laitoksen kanssa yhteistyötä Saamelaisten hyvinvointipalvelujen toteutuminen, tila ja palvelutarpeet tutkimushankkeessa sekä Posken ja Lapin yliopiston kanssa Nuorten hyvinvoinnin ankkurit -hankkeen saamelaisosiossa. 3. Järjestöyhteistyö Osaamiskeskustoimintaan ja KASTE -ohjelmaan sisältyy myös järjestöyhteistyö. Posken toimialaan liittyvissä tehtävissä tehdään mm. SámiSoster ry:n kanssa järjestöyhteistyötä ja tarjotaan asiantuntijapalvelua kehittämisen tukirakenteen luomisessa. SámiSoster ry toteuttaa saamelaisten hyvinvointiin liittyviä monialaisia kehittämishankkeita. Kehittämisen tukirakenteen avulla tuetaan kehittämishankkeiden suunnitelmallista ja tavoitteellista toteutumista sekä saamelaiserityisten työmenetelmien kehittämistä. Erityisenä kehittämiskohteena on mm. arviointi. Yhtenä tuotoksena järjestöyhteistyöstä, toimitetaan julkaisu, jossa kuvataan eri teemoihin liittyen saamelaiskulttuurilähtöisen toiminnan toteuttamista käytännön hanketyössä. Posken toimialaan liittyvissä tehtävissä yhteistyötä tehdään myös muiden saamelaisjärjestöjen kanssa. 4. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisen hyvinvointipalveluiden yhteistyön kehittäminen ja erityisesti raja-alueilla tehtävän käytännön yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.yhteistyön avulla pyritään lisäämään Pohjois-Kalotti alueen yhteistyötä sosiaalipalveluiden kehittämisessä. 5. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman arvioinnin ja seurannan käynnistäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman toimenpiteet pyritään sisällyttämään Saamelaiskäräjien, saamelaisalueen kuntien ja muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja toimenpideohjelmiin. Tavoitteita toteutetaan saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman ja saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon perustalta pyrkimyksenä turvata saamelaisten perusoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjelman rinnalle käynnistetään koko ohjelmakauden mittainen arviointi ja seuranta, jonka toteuttaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö. Se tuottaa tietoa siitä, miten ohjelman eri toimenpidekokonaisuudet ovat käynnistyneet ja miten ne tukevat asetettujen tavoitteiden saavuttamista.