OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä tellisuutta palvelevien aljen saamisprfiilien muutksista klmen seutukunnan alueella vuteen 2006 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU, 2003

JULKAISIJA: Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu Ylivieskan yksikkö, Vierimaantie 7, 84100 Ylivieska http://ylivieska.cp.fi/ Taitt: Virve Antinja Kansi: lay-ut, Paula Salnen kuva, KPAMK, Ylivieskan yksikkö B: AJANKOHTAISTA - AKTUELLT ISBN 952-5107-36-1 ISSN 1239-0755 Julkaisupäivä 13.11.2003.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA... 6 1.2 AIKAISEMMAT CENTRIAN TOTEUTTAMAT ENNAKOINTITUTKIMUKSET ALUEELLA... 6 1.3 TUTKIMUKSEN TAVOITE... 8 1.4 TUTKIMUSMETODI... 8 1.4.1 Yrityshaastattelut... 9 1.4.2 Asiantuntijaseminaarit... 9 1.4.3 Päiväseminaari... 9 1.5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 10 2 ENNAKOINNIN MERKITYS JA HAASTE... 12 2.1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ... 12 2.2 TYÖELÄMÄN UUDET HAASTEET... 12 2.3 JOHTAMISELLA ON SUURI MERKITYS OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ... 13 2.4 UUDET TYÖTAIDOT... 13 2.5 ENNAKOINNIN TIETOLÄHTEITÄ SUOMESSA... 14 3 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS... 16 3.1 OULUN ETELÄISEN SIJAINTI... 16 3.2 VÄESTÖ... 17 3.3 KOULUTUSTASO ALUEELLA... 19 3.4 OULUN ETELÄISESSÄ TOIMIVAT KOULUTUSORGANISAATIOT... 20 3.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 20 3.6 TYÖSSÄKÄYNTI ALUEELLA... 21 4 TUTKIMUSTULOKSET... 24 4.1 AINEISTO... 24 4.2 YRITYSHAASTATTELUJEN JA ASIANTUNTIJARAATITYÖSKENTELYT TULOKSET TOIMIALOITTAIN... 25 4.2.1 Elektrniikka ja elektrniikan mekaniikka... 25 4.2.2 Metalli- ja knepajatellisuus... 31 4.2.3 Mekaaninen puutellisuus... 35 4.2.3 Tellisuutta palvelevat yritykset... 38 4.3 TOIMIALOJEN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET... 41 4.3.1 Määrälliset timintatavitteet lähivusina... 41 4.3.2 Arvi Oulun Eteläisen työvimatarpeesta... 43 4.3.3 Kehittämisen painpistealueet... 45 4.3.4 Millaista saamista tarvitaan... 50 4.3.5 Oppilaitsten kyky tukea yrityksiä kehittymispyrkimyksissään... 52 4.3.6 Henkilöstön rekrytinti... 55 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 58 LÄHTEET... 62 LIITTEET... 64 LIITE 1. TAULUKOIDEN TIETOSISÄLLÖT... 64 LIITE 2. LIITEKAAVIOT 1-5.... 66 LIITE 3. ASIANTUNTIJASEMINAAREIHIN OSALLISTUNEET... 69 LIITE 4. ASIANTUNTIJASEMINAARIMUISTIOT... 71 LIITE 5. PÄIVÄSEMINAARIMUISTIO... 90

4 KUVIOT JA TAULUKOT KUVIO 1. KUVA 1. KAAVIO 1. KAAVIO 2. Osaamistarpeiden ennakintimalli Oulun Eteläinen Oulun Eteläisen työlliset timialittain Oulun Eteläisen elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun yritysten henkilöstömäärän kasvu vudesta 2001 vuteen 2006 TAULUKKO 1. Väkiluku Oulun Eteläisen alueella sekä ennuste TAULUKKO 2. Perusasteen jälkeisiä tutkintja surittanut väestö kulutusasteen mukaan TAULUKKO 3. Oulun Eteläisen alueella työssäkäyvät TAULUKKO 4. Tutkimusalueen kuntien työttömät työnhakijat ja lmautetut TAULUKKO 5. Haastateltujen yritysten määrä TAULUKKO 6. Oulun eteläisen elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun yritysten henkilöstömäärän muuts vudesta 2001 vuteen 2006. Varvainen ja ptimistinen arvi. TAULUKKO 7. Yrityksen pääasiallinen kehittämisen suunta TAULUKKO 8. Yritysten kehittämispanstus (%) liikevaihdsta a) kne- ja laiteinvestinteihin, b) henkilöstön kehittämiseen sekä c) tutekehitykseen ja teknlgian kehittämiseen

5 ESIPUHE Ensimmäinen Oulun Eteläisen kulutustarpeen ennakintitutkimus julkaistiin vunna 1997 (YTOL-julkaisu nr 20. sekä raprtin lyhennelmä nr 21). Tutkimus tteutettiin humiiden erityisesti Kalajkilaaksn ja Siika- Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymien tutkimustarpeet. Tullin selvitettiin Oulun Eteläisen kaikki työpaikat ja ennakitiin niiden kehitystä vuteen 2001. Tulksista havaittiin, että suurimmat työpaikkalisäysmahdllisuudet vat tellisuudessa, jta selvitettiin tarkemmin. Oulun Eteläisen tellisuudesta mudstettiin klme merkittävää timialaa, jtka vat mekaaninen puunjalstus, metallitute ja knepajatellisuus sekä elektrniikka ja elektrniikan mekaniikka. Elektrniikka ja elektrniikan mekaniikka n sa tellisuutta, jnka asiakkaina vat tietliikenne- ja sähkötekninen tellisuus. Seuraavissa tutkimuksissa keskityttiin arviimaan näiden klmen tellisuudenalan kehitystä, kska se indiki erittäin hyvin alueen elinkeinrakenteen muutksia ja niitä muutstarpeita, jtka liittyvät kulutuksen määrälliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Ensimmäisissä tutkimuksissa käytiin läpi erityisesti niitä muutksia, jtka kskevat kulutusta sen määrää ja laatua. Myöhemmin tutkimuksen nimeksi tettiin saamistarpeiden ennakinti, kun tulksista vitiin päätellä laajemminkin tellisuuden saamisen muutstarpeet kyseisillä timialilla Oulun Eteläisen alueella. Ennakinnin merkitys alueen, maakunnan, läänin ja valtakunnan taslla n kasvanut. Aluekehitysviranmaiset tekevät saamis- ja kulutustarpeen ennakinteja läänin ja maakunnan taslla. Ministeriöt ja tellisuuden järjestöt ennakivat työelämän muutksia valtakunnan taslla. Oulun Eteläisen saamistarpeiden ennakinti antaa tieta niistä muutksista, jita alueen tellisuudessa dtetaan tapahtuvan lähitulevaisuudessa nin 3-5 vuden jakslla. Kehitetty menetelmä n sittautunut hyväksi, kun tarvitaan tieta tellisuuden alueellisesta kehittymisestä ja siinä tapahtuvista muutksista. Tutkimuksen perusteella vivat eri sidsryhmät, kuten alueen seutukunnat, TE -keskuksen viranmaiset ja kulutusten järjestäjät arviida mien timenpiteidensä tulevaisuuden paintuksia. Tutkimushan antaa tellisuuden jhdn näkemyksen niistä tulevaisuuden mahdllisuuksista, jita timialilla näyttäisi levan markkinamahdllisuuksien mukaan. Tämän hankkeen vat rahittaneet Ylivieskan seutukunta, Nivala-Haapajärven seutukunta, Siikalatvan seutukunta, Kalajkilaaksn kulutuskuntayhtymä, Siika- Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymä, aluekeskushjelma ja Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulun Ylivieskan yksikkö. Kiitän rahittajia CENTRIA tutkimuksen ja kehityksen pulesta, että lemme saaneet tutkimuksen tteuttamisen tehtäväksemme. Jatkamme edelleen lutettavan ja tehkkaan ennakintimenetelmän kehittämistä tellisuuden alueelliseen ennakintiin. tutkimus- ja kehitysjhtaja Antti Lauhikari CENTRIA tutkimus ja kehitys

6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Osaaminen n nussut keskeiseksi menestystekijäksi kaikilla yhteiskunnan sa-alueilla. Osaaminen ja ppiminen turvaavat rganisaatin ja alueen menestyksen myös tulevaisuudessa. Tämä tutkimus n tteutettu, jtta syntyisi tarvittavaa kulutuksen ja työviman välistä jskus jpa ristiriitaistakin keskustelua Oulun Eteläisen alueen kulutuksen ja saamisen tavitteista. Tutkimukseen valittiin yrityksiä seuraavilta timialilta: elektrniikka ja elektrniikan mekaniikka, metalli- ja knepajatellisuus, mekaaninen puutellisuus sekä tellisuutta palvelevat alat. Tutkimuksen keskeinen dimensi li tarkastella valittujen timialjen saamisprfiilien muutksia klmen seutukunnan alueella vuteen 2006 mennessä. Yrityshaastattelujen, asiantuntijaraatityöskentelyn ja muun tukiaineistn avulla selvitettiin timialjen kehitysnäkymiä, lähitulevaisuuden työvimatarvetta, henkilöstön määrän kehitystä vuteen 2006, kehittymisen ja kasvun kannalta avainasemassa levia saamisalueita sekä myös millaisia kulutustarpeita näihin saamisalueisiin liittyy. 1.2 Aikaisemmat CENTRIAn tteuttamat ennakintitutkimukset alueella Käsillä leva saamistarpeita ennakiva tutkimus n viides CENTRIAn timesta Oulun Eteläisessä tteutettu alueellinen ennakintitutkimus. Vunna 1996 CENTRIA selvitetti ensimmäisen kerran Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa alueen kulutuksen määrällistä ja laadullista tarvetta. Tutkimuksen avulla saatiin infrmaatita elinkeinelämän kehitysnäkymistä, työviman määrän muutksista ja henkilöstötarpeesta alueella. Tutkimus anti laajan yleiskuvan myös alueen kulutustarpeista ja tellisuuden kasvusuuntauksista. Tutkimusprjektin tulksena julkaistiin raprtti: Kettunen, Mirja & Hakuli Markku (1997). Työelämän tarpeet ja kulutus. Oulun läänin eteläsan kulutustarveselvitys. Ylivieska: YTOL-instituutti. YTOL-julkaisu nr 20. sekä raprtin lyhennelmä nr 21. Oulun Eteläisen alueen kulutuskuntayhtymissä (Kalajkilaaksn ja Siika-Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymissä) pidettiin tärkeänä jatkaa ennakinnin mallin kehittämistä kyseisen prjektin phjalta, sillä alueella li tarvetta pysyvästä kulutustarpeiden ennakintijärjestelmästä. Kulutuskuntayhtymien vunna 1998-1999 tteuttama jatkprjekti timi yhtenä pilttihankkeena Sumen Kuntaliitn KOTO-prjektissa, jta rahitti Eurpan ssiaalirahast (ESR) ja petusministeriö. KOTO-prjektin tavitteena li kehittää kulutuksen järjestäjien valmiuksia ennakida tulevaisuuden kulutustarpeita.

7 Ennakintiprjektista julkaistiin raprtti: Kettunen Mirja & Hakuli Markku (1999). Kulutustarpeen ennakinti Oulun Eteläisessä. Ylivieska: YTOL-instituutti. YTOL-julkaisu Nr 22. Kulutuksen järjestäjät ja seutukunnat vat kkeneet jatkuvan ja säännöllisen ennakinnin tarpeelliseksi. Tutkimustulsten hyödynnettävyys ja ennustettavuus vat parantuneet tutkimusvusien varrella. Alueella tapahtuu myös jatkuvasti elinkeinelämään ja yritystimintaan liittyviä muutksia, jiden vaikutukset kulutukseen vivat lla suuriakin. Vunna 2000 julkaistiin ennakintiprjektista ensimmäistä kertaa vain internet-phjainen julkaisu. CENTRIA tutkimus ja kehitys päätti tullin hjausryhmän tuella siirtyä julkaisemaan ennakintiraprtteja ainastaan elektrnisessa mudssa. Julkaisumudn valinnassa li tavitteena tarjta mahdllisimman mnille eri tahille mahdllisuus hyödyntää kerättyä alueellista ennakintitieta: Vähäsal Piia & Hakuli Markku (2000). Kulutustarpeen ennakinti Oulun Eteläisessä. Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun kulutustarpeista vuteen 2003. Ylivieska: YTOL-instituutti. http://rignet.cp.fi/ennakinti/kulutustarve2000_lppuraprtti.pdf Vunna 2001 käynnistettiin neljäs alueellinen ennakintiprjekti, jnka tutteena syntyi raprtti: Antinja, Virve & Hakuli Markku (2001). Osaamistarpeiden ennakinti Oulun Eteläisessä. Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun saamistarpeista vuteen 2004. Ylivieska: YTOL-instituutti. http://rignet.cp.fi/ennakinti/osaamistarpeiden ennakinti 2001.pdf Useampana tutkimusvunna hjausryhmä n julkitunut erilaisia laajennettuja alueen saamista ennakivia tutkimustarpeita. Vunna 2003 suritetussa tutkimuksessa spimussapulet laajensivat tutkimuksellista timialatarkastelua tellisuutta palvelevien aljen salta. Tavitteena li ennakida yritysten tarpeita vuteen 2006. Nyt käsillä leva ennakintijulkaisu n siis järjestyksessä viides ja kert vunna 2003 suritetun tutkimuksen tteutuksesta ja tulksista. Osaamistarpeiden ennakinti Oulun Eteläisessä prjektin rahittajina vunna 2003 timivat alueen klme seutukuntaa (Siikalatva, Nivala-Haapajärvi sekä Ylivieska), kaksi kulutuskuntayhtymää (Kalajkilaaksn sekä Siika-Pyhäjkialueen), aluekeskushjelma sekä Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulun Ylivieskan yksikkö.

8 1.3 Tutkimuksen tavite Tutkimuksen tavitteena li tuttaa yrityksistä ammatillista kulutusta ja työelämää kskevaa tieta kulutusrganisaatiiden ja muiden ennakintitieta tarvitsevien käyttöön. Ennakintijärjestelmä antaa kulutusyksiköille mahdllisuuden suunnitella kulutussisällöt ja alituspaikat yritysten tarpeiden mukaisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin edellisissä ennakintiprjekteissa kehitettyä ennakintijärjestelmää, jnka keskeisiä periaatteita vat seuraavat: Ennakintijärjestelmän tulee lla ppiva/pettava eli sen tulee parantaa jatkuvasti käytettynä sekä yritysten että kulutusrganisaatiiden ennakintivalmiuksia. Ennakintijärjestelmän tulee haastaa yritykset ja kulutusrganisaatit yhteistyöhön. Yritysten lyhytjänteisestä ja sattumanvaraisesta henkilöstöresurssien suunnittelusta ja kehittämisestä n yrityksille haittaa ja se tekee saamistarpeiden ennakinnin ja kulutuksen suunnittelun mahdttmaksi. Ennakinnin kehittäminen n yhteinen etu. Osaamisen ja henkilöstöresurssien merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Yritysten henkinen pääma ja sen kehittyminen n tärkeässä asemassa. Ennakintijärjestelmän painpisteenä ei saa lla pelkkä tulevaisuuden hahmttaminen vaan tarvitaan yritysten ja kulutusrganisaatiiden yhteistyötä tulevaisuuden tekemiseksi. Ennakintijärjestelmän tulee phjautua mniin tietlähteisiin, mutta tärkein ennakintitiet kk arvketjussa tulee aina kunkin arvketjun san asiakkailta. Kulutusrganisaatiiden tulee alati miettiä, miten auttaa yrityksiä hyödyntämään tulevaisuuden mahdllisuutensa. Tämä ajattelu kskee tietysti myös tutannllisia yrityksiä. Siksi saamistarpeista saadaan parhaiten tieta analysimalla asiakkaiden strategiita sekä kysymällä suraan asiakkailta tulevaisuuden saamistarpeista. Kulutusrganisaatiiden tulee myös kehittää timinnallisia prsessejaan asiakaslähtöisemmiksi. Ennakintijärjestelmän ei tule kuitenkaan unhtaa laajempia yhteiskunnallisia kulutuspliittisia tavitteita. Ennakintijärjestelmän pitää pureutua laajasti yritysten saamis- ja kehittämistarpeisiin. Yritykset tarvitsevat myös muuta kehittämistä kuin pelkästään kulutusta. Kaikkia ngelmia ei vida ratkaista kuluttamalla. 1.4 Tutkimusmetdi Tutkimuksen aineistnkeruumenetelmänä käytettiin yrityshaastatteluja. Tutkija Markku Hakuli valitsi hjausryhmän avustuksella tutkimuksen khteena levat yritykset, jtka vat alueen kärkiyrityksiä. Valinnan tavitteena li myös säilyttää haastattelujukssa samja yrityksiä kuin aikaisempina tutkimusvusina.

9 Timialakhtaisissa analyyseissä yritysten edustajien ja muiden asiantuntijiden kanssa varmennettiin yrityshaastatteluiden phjalta tehtyjä tulkintja timialjen, yritysten sekä alueen kehityksestä. Ennakintimallin (KUVIO 1) perusta li yrityshaastatteluissa, jiden avulla hankittiin tieta. Yrityshaastatteluissa käytettiin tutkija Markku Hakulin kehittelemää haastattelulmaketta, jssa li kysymyksiä liittyen: yrityksen strategiseen taustaan henkilöstön määrän kehitykseen vuteen 2006 tulevaisuuden saamistarpeisiin ja ammatteihin kulutustarpeisiin kulutuksen kehittämiseen Haastattelulmake n sujattuna saatavissa tutkija Markku Hakulilta tietyin ehdin. 1.4.1 Yrityshaastattelut Oulun Eteläisen alueella haastateltiin 36 elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun yritystä sekä kahdeksan tellisuuden palveluja tuttavaa yritystä. Haastattelut tteutettiin viiden valmistumisvaiheessa levan AMK-insinööripiskelijan timesta. Haastattelijat kulutettiin erikseen tehtäväänsä varten. 1.4.2 Asiantuntijaseminaarit Tulksia täydennettiin yrityshaastattelujen lisäksi timialakhtaisissa asiantuntijaraadeissa. Työskentelyyn valittiin näkemyksen maavia timialan yritysedustajia pyrkien kattamaan kk arvketjun sekä eri sidsryhmien edustajia. Raadeissa phdittiin tutkimustiimin tekemän rungn phjalta laajasti timialjen tulevaisuudennäkymiä, alueen kehittymistarpeita sekä saamis- ja kulutustarpeita yritysten näkökulmasta. Raadeille esiteltiin myös yrityshaastattelujen kautta saatuja alustavia tulksia. Asiantuntijaseminaarien sallistujat n lueteltu liitteessä 3. ja seminaarimuistit vat liitteessä 4. 1.4.3 Päiväseminaari Tutkimuksen tiimilta järjestettiin päiväseminaari, jssa phdittiin tutkimukseen valittujen timialjen tulevaisuudennäkymiä sekä kulutus- ja saamistarpeita Oulun Eteläisen alueella. Seminaarin nimeksi mututui: Tulevaisuuden liiketimintamahdllisuudet Oulun Eteläisen alueella. Seminaarissa esitelmöivät aluekrdinaattri Ern Hyvönen (Ylivieskan seutukunta), timitusjhtaja Juha Sipilä (Elektrbit Grup), yksikön päällikkö Ask Pietarila (TE-

10 Keskus, Phjis-Phjanmaa), yksikönjhtaja Mika Pttala (PPTH Ylivieskan tehdas) sekä timitusjhtaja Sauli Huikuri (INCAP Furniture). Päiväseminaarin aukikirjitettu muisti n liitteessä 5. 1.5 Tutkimuksen tteutus Tutkimuksen tteutuksesta vastasi CENTRIA tutkimus ja kehitys, Ylivieskan timipiste. Prjektin jhtajana timi tutkimus- ja kehitysjhtaja (DI) Antti Lauhikari, tutkijana lehtri (YTM) Markku Hakuli ja viitekehyksestä sekä julkaisusta vastasi infrmaatikk (FM) Virve Antinja. Tutkimuksen hjausryhmän työhön sallistuivat lisäksi: Erkki Jula Heikki Yli-lli Tim Kiema Esa Jussila Hannu Saarinen Ern Hyvönen Hannu Simi Pekka Hulkk Siika-Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymä Kalajkilaaksn kulutuskuntayhtymä Ylivieskan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta; aluekeskuskrdinaattri Aluekeskushjelma Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu Sekä varaedustajat: Lasse Janssn Sirpa Krhnen Pirj Jylhä-Ollila Jhannes Hyytinen CENTRIA tutkimus ja kehitys, Kkkla Kalajkilaaksn kulutuskuntayhtymä Ylivieskan seutukunta Siika-Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymä

11 YHTEISTYÖTAHOT YRITYS- HAASTATTELUT TULOKSET WWW SÄHKÖINEN TIEDONSIIRTO www ANALYSOINTI AINEISTON KÄSITTELY ANALYYSIN TUKIAINEISTO Tilastkeskuksen tilastaineist Työministeriön tilastaineist Tutkimukset, selvitykset, raprtit Kulutusstrategiat ASIANTUNTIJAT KUVIO 1. Osaamistarpeiden ennakintimalli, CENTRIA tutkimus ja kehitys

12 2 ENNAKOINNIN MERKITYS JA HAASTE 2.1 Käsitteiden määrittelyä Ranki (1999, 10, 21) tteaa, että saaminen n yksilön, yrityksen tai työryhmän histrian tulsta. Osaamisen arviinti n yksinkertaistaen sen pelkistämistä, mitä yksilö, ryhmä tai rganisaati pystyy tekemään. Osaamisen arviinnissa tulisi kysyä: mitä sellaista pystytään tuttamaan, mistä asiakas n valmis maksamaan ja mikä auttaa hänen ngelmiensa ratkaisemisessa, mitä saamista meillä nyt n ja mitä pitäisi lla. Nykyisen ja tarvittavan saamisen ertus n saamistarvetta. Nykyisen saamisen arviinti ei le kuitenkaan riittävää, vaan tarvitaan näkemystä siitä, mihin markkinat vat kehittymässä eli mitä saamista tulevaisuudessa tarvitaan. Miten yrityksen strategia käännetään myös tulevaisuuden saamistarpeiksi? Kysymys n leellinen, kska yrityksen iskukykyä ei luda yhdessä yössä. Tulevaisuuden saamistarpeiden ennakiminen auttaa yrityksen tulevan menestyksen rakentamisessa. Tänään n tiedettävä, millä saamisella menestytään viiden vuden kuluttua. (Ranki 1999, 12-13). On tärkeää tehdä er saamis- ja kulutustarpeen välillä. Kulutustarpeita ratkaistaan kulutuksen avulla, mutta saamistarve vidaan ratkaista myös muilla keinilla kuin kulutuksella. Osaamistarve jhtaa usein siihen, että yrityksen henkilöitä kulutetaan. (Hätönen 1998, 30). Kehitystarpeeseen liittyvät käsitteet kehittämistarve ja kehittymistarve. Kehittymistarve n yksilöstä lähtöisin leva tarve parantaa maa saamistaan. Kehittämistarve n yksilön ulkpulelta arviitu käsitys siitä, mitä yksilön tulisi sata. Mlempiin vi, Hätösen 1998, 30 mukaan sisältyä sekä ammatilliseen saamiseen että persnalliseen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Osaamisen rinnalla n hyvä puhua myös ppimisesta, kska saamisen arv ja hyödyllisyys vanhenee ja kuluu, siksi npea ppiminen ja sen suuntaaminen n tärkeää. Osaamisen arviinti rganisaatissa ei saa lla itsetarkitus, vaan perusta timenpiteille. Menneeseen suuntautuvista saamisen mittareista ennustaminen perustuu lettamukselle, että tulevaisuus jatkuu menneen kaltaisena, lineaarisena. Tdellisuus n kuitenkin mnimutkainen ja usein ennalta arvaamatn. Ennakivia indikaattreita n työläämpi kehittää ja kerätä, eikä niihin välttämättä le lemassa valmiita käytäntöjä ja tietjärjestelmiä samalla tavalla kuin taluden tunnuslukuihin. Ennakiminen n timenpiteiden perusta, sillä haetaan vastausta kysymykseen, mihin saamista pitää tai halutaan suunnata. Phjimmiltaan halutaan kuvata tulevaisuutta ja mietitään mitä saamista sillin tarvitaan. (Ranki 1999, 13). 2.2 Työelämän uudet haasteet Selvitäkseen alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä jkainen jutuu jatkuvasti piskelemaan: elinikäisestä ppimisesta n tullut sa jkapäiväistä elämää. Työtehtävät

13 kaikilla alilla muuttuvat jatkuvasti. Muutkset näkyvät laajempina tehtäväalueina, mnitaitisuuden tarpeen kasvamisena ja prjektiphjaisen työskentelyn lisääntymisenä. Työtehtävissä krstuu ryhmätyöskentely, ryhmien tulksellisuus ja timinnan tehkkuus sekä näiden lisäksi henkilöstön sisäisen ja ulkisen verkstitumisen tärkeys. (Valtineuvstn tulevaisuusselntek eduskunnalle 1997/2, 124.) Tehkkuusvaatimukset vaikuttavat siihen, että yritykset keskittyvät ydinsaamiseensa. Usein työ tehdään tiimeissä, jissa jkainen jäsen n saltaan vastuussa yhteisestä päämäärästä. Tiimin jäsenen tulee tuntea man työpaikan timintaa kknaisuutena, mutta myös asiakkaan tarpeet ja haluttu työn laatu. Työntekijän tulee lla kustannustietinen, justava ja yhteistyökykyinen. (Hätönen 1998, 8). 2.3 Jhtamisella n suuri merkitys saamisen kehittämisessä Otalan (2000, 28) mukaan ihmiset saadaan kyllä innstumaan masta kehittymisestään ja ppimisestaan, mutta yrityksen kannalta n yhtä tärkeätä phtia, miten saadaan ihmisten saaminen siirrettyä saksi yhteistä timintaa ja yhteiseksi saamiseksi. Osaamispäämasta n tullut resurssi tai prsessi, jta jhdetaan samalla kuin muitakin yrityksen keskeisiä timintja. Osaamispääman hallintaa vat yhtä lailla sellaiset timintatavat, jtka edistävät ihmisten saamisen siirtymisen tutteisiin ja palveluihin sekä rganisaatin yhteiseksi saamiseksi kuin sellaisen rganisaatikulttuurin ja yleisen ilmapiirin luminen, jka mahdllistaa tiedn ja saamisen jakamisen sekä yhdessä ppimisen (Otala 2000, 28.). Myös Hätösen (1998, 10) mielestä tärkeintä rganisaatin muutksessa n ihmisten muuttuminen. Tdellisia muutksia n saatu aikaan sillin, kun ihmiset vat lleet mukana muuttamassa kk työyhteisöään. Tarvitaan sellainen rganisaatin timintatapa ja jhtamiskulttuuri, jtka tukevat saamisen kehittämistä. Jkaisen työyhteisön jäsenen tulisi tuntea työyhteisön visi ja tavitteet sekä ymmärtää miten vi itse kehittää maa saamistaan vidakseen edesauttaa yhteisten tavitteiden saavuttamista ja vidakseen säilyä työkykyisenä myös tulevaisuudessa (Otala 1999, 28). 2.4 Uudet työtaidt Tulevaisuus nyky-yhteiskunnassa sisältää paljn enemmän uusia asiita ja ilmiöitä kuin aikaisemmin. Trendit murtuvat ja yhteiskunnassa tapahtuu asiita, jihin ei juurikaan vi vaikuttaa; muutkseen vi ainastaan yrittää varautua. Npea muutsvauhti tekee ennakinnista entistäkin tarpeellisemman. Tulevaisuuden systemaattinen arviinti ei le llut erityisen susittua yritysmaailmassa eikä myöskään julkisen sektrin päätöksentekijöiden keskuudessa. Syitä tähän n mnia, yksi lienee se, että hyvinä aikina tulevaisuuden arviintia ei keta tarpeelliseksi. Asiat hituvat hyvin ilmankin. Tulevaisuutta ei arviida myöskään hunina aikina, kska se n sillin liian myöhäistä eivätkä resurssit riita. Vimavarat kuluvat välittömien ngelmien kanssa eikä päätöksentekijä jaksa eikä ehdi ajatella välitöntä nykyhetkeä pidemmälle. (Mannermaa 1999, 17-18.)

14 Mnissa henkilöstöhallinta käsittelevissä julkaisuissa (esim. Hätönen 1998, Ranki 1999) kuvataan uusia työtaitja, jtka auttavat timimaan tämän päivän sekä tulevaisuuden työrganisaatiissa. Usein näissä tarvittavissa työtaidissa krstuvat ppimaan ppiminen (työntekijä tietää, miten kehittää jatkuvasti uusia taitja ja käyttää niitä työssään), tiedn hallinta (työntekijä saa hakea tieta, käyttää ja mukata sitä sekä hyödyntää tiettekniikkaa työssään), kmmunikintikyky ja kielitait (työntekijä saa sekä puhua että kuunnella, ts. kmmunikida ja timia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa, hän hallitsee myös vähintään yhden vieraan kielen niin hyvin, että sillä pystyy työskentelemään), ryhmässä ppiminen sekä myös pettaminen (hän saa jakaa tieta ja pastaa kllegja siten, että kk ryhmä saavuttaa krkeamman saamisen tasn kuin yksilöt yksinään), jhtamistaidt ja visiinti (näkee visin masta sekä tiimin työstä kknaisuutena sekä sana yrityksen tehtävää ja tavitetta) sekä maa itsensä jhtamis- ja kehittämiskykyä (työntekijällä n kykyä hallita maa uraansa, nähdä man työnsä visi ja keskittyä visin tteuttamiseen, hän myös tunnistaa työssään tarvittavat tiedt ja taidt ja saa hankkia ne). Osm Kuusi (kirjassa Hätönen 1998, 13-14) esittelee listan Kvalifikaatiiden Tp Ten vunna 2006, jnka asiantuntijaryhmä n listannut. Listalta löytyy mm. speutumiskykyä, ppimisvalmiutta, selviämistä vieraassa kulttuuripiirissä sekä erilaisuuden hyväksymistä, kykyä käyttää sähköisiä kmmunikaatijärjestelmiä, tietintensiivinen ammattisaaminen, englannin hella yhden nusevan vieraan kielen (kuten ranskan, saksan tai kiinan) hallinta, palvelualttius ja ryhmänä ppimisen taidt, vastuuntt ympäristöstä, tait kriittiseen tieteellisyyteen, hyvä fyysinen kunt sekä esteettisen käsityön tekemisen tait. Kulutuksen tehtävänä n aina llut valmistaa kansalaisia tulevaisuuteen. Tavitteena n llut kehittää sellaista saamisptentiaalia, jka phjalta yksilöt ja yhteisöt menestyvät. Yleisessä arvkeskustelussa n tullut ilmi, että myös kulutuksen järjestäjän tulisi seurata aikaansa. Kulutusrganisaatiiden tulisi rakentaa skenaariita ja kehityssuuntia sekä phtia niiden merkitystä ja mahdllisuuksia pyrittäessä nykyistä parempaan tulevaisuuteen. (Luukkainen 1998, 15-16.) Tulevaisuuden systemaattinen arviinti ammatillisen kulutuksen tueksi n lennaisen tärkeää, jtta kulutusrganisaatit ja ammatillisen kulutuksen järjestäjät saavat mudstaa saamisen kvalifikaatiita. 2.5 Ennakinnin tietlähteitä Sumessa Alueellisen ennakinnin käytännön pas (2002, 8-9) jakaa ennakinnin tietlähteet Sumessa seuraavasti: Alueellista ennakintitieta löytyy TE-keskusten yhteisiltä ennakintisivuilta, jille n kttu eritten elinkein- ja työelämän sekä saamistarpeiden muutksia kskevaa ennakintitieta. Phjis-Phjanmaan TE-keskus n knnut sivuilleen kattavasti aluetietutta. Työministeriö n ESR- hankkeina llut mukana rahittamassa humattavaa määrää valtakunnallisia työelämän- ja kulutustarpeiden muutksia kartittavia ennakintitutkimuksia. Kauppa- ja tellisuusministeriön teknlgian ennakinnin krdinaatiprses-

sissa pyritään edistämään sumalaista teknlgian ennakintia ja kkamaan tieta teknlgian ennakintihankkeista. Opetusministeriö tteuttaa ESR-sarahitteisia kulutuksen ennakintihankkeita. Tellisuuden saamistarvelutain n TT:n tteuttama hanke, jssa ennakidaan tellisuuden työvima- ja saamistarpeita viiden vuden päähän. 15

16 3 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS 3.1 Oulun Eteläisen sijainti Osaamistarpeiden ennakinti Oulun Eteläisessä ennakintihankkeen tutkimusalueena li Phjis-Phjanmaan klmen eteläisimmän seutukunnan eli Ylivieskan, Nivala- Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien alue. Alueesta käytetään nimitystä Oulun Eteläinen. Oulun Eteläinen täydentyi vuden 2001 alusta Rantsilan ja Haapaveden liittyessä Siikalatvan seutukuntaan (Rantsila aikaisemmin sa Lakeuden sk. ja Haapavesi aikaisemmin sa Nivala-Haapajärven sk.). KUVA 1. Oulun Eteläinen, CENTRIA tutkimus ja kehitys

17 3.2 Väestö Oulun Eteläisen alueella asuu n. 90 000 asukasta (ks. taulukk 1.). Väestökehitys alueen sisällä n eriytynyttä. Väestön ikärakennetta vidaan kuitenkin pitää alueen vahvuustekijänä. Väestö n valtakunnan keskiarvn nähden nurta eikä suurten ikälukkien saapuminen eläkeikään ksketa Oulun Eteläistä yhtä rankalla kädellä kuin Sumea keskimäärin. Alueella syntyvyys n kulttuurisista ja usknnllisista syistä jhtuen perinteisesti suurta ja krkea syntyvyys saakin aikaan sen, että lasten suus kk väestöstä n kk maata tarkastellen suurempi ja väestön keski-ikä myös alhaisempi. (Hyvönen 2003, 1, 2). Hyvösen (2003, 3) mukaan Oulun Eteläisessä pitkään jatkunut negatiivinen muutttase n j vähentänyt syntyneiden enemmyyttä alueella. Hyvänen arviikin, että ilman laajja timenpiteitä Oulun Eteläisen seutukunnat vat matkalla khti muutttappita ja lunnllista väestön vähenemistä. Tistaiseksi alueella kuitenkin syntyy enemmän ihmisiä kuin lunnllisen pistuman kautta lähtee. Avaintekijänä muuttliikkeen patamisessa ja negatiivisen väestökehityksen pysäyttämisessä Hyvönen näkee ensisijaisesti uusien työpaikkjen (mielellään vielä naisvaltaisille alilla) mudstamisen alueelle ja tissijaisesti myös kulutustarjnnan mnipulistaminen sekä alituspaikkjen lisääminen. Hyvönen listaa (2003, 3) perheiden muuttpäätöksiin vaikuttavia syitä: man kiinnstavan työpaikan lisäksi myös pulisn mahdllisuudet työllistyä alueelle, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, hyvät yhteydet, palvelutarjnta sekä harrastus- ja kulttuurimahdllisuudet. Lisäksi tulisi humiida pendelöintimahdllisuuksien tukeminen, mikäli pulislle löytyisi töitä vain alueen ulkpulelta. (Emt, 4).

18 TAULUKKO 1. Väkiluku Oulun Eteläisen alueella vunna 2000 sekä ennuste vusille 2005, 2010, 2015, 2020, 2025 ja 2030. Laskelma sisältää muuttliikkeen. (Tilastkeskus) Väkiluku vunna 2000 sekä väestöennuste vusille 2005, 2010, 2015, 2020,2025 ja 2030 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Kk maa 5181115 5229517 5267949 5298187 5317396 5318236 5290563 Siikalatvan sk 17040 16150 15369 14750 14263 13836 13396 Haapavesi 7983 7704 7446 7233 7048 6876 6689 Kestilä 1794 1659 1539 1441 1369 1307 1249 Piippla 1398 1349 1309 1273 1249 1231 1207 Pulkkila 1805 1722 1657 1611 1571 1528 1483 Pyhäntä 1911 1748 1603 1494 1420 1363 1306 Rantsila 2149 1968 1815 1698 1606 1531 1462 Nivala-Haapajärven sk 32530 30845 29450 28249 27238 26351 25451 Haapajärvi 8236 7926 7664 7424 7214 7020 6816 Kärsämäki 3207 2950 2734 2552 2414 2298 2187 Nivala 11079 10683 10355 10077 9813 9561 9288 Pyhäjärvi 6734 6228 5823 5477 5201 4972 4753 Reisjärvi 3274 3058 2874 2719 2596 2500 2407 Ylivieskan sk 40048 39127 38323 37628 37009 36356 35590 Alavieska 2940 2869 2800 2724 2657 2594 2527 Kalajki 9136 8863 8616 8395 8189 7984 7764 Merijärvi 1370 1260 1162 1090 1038 996 958 Oulainen 8203 7919 7688 7482 7315 7163 7001 Sievi 5151 5315 5437 5534 5603 5634 5625 Ylivieska 13248 12901 12620 12403 12207 11985 11715 Yhteensä 89618 86122 83142 80627 78510 76543 74437 Lähde: Tilastkeskus

19 3.3 Kulutustas alueella Väestön kulutustasindeksi n selkeästi alhaisempi kuin kk maassa ja Phjis- Phjanmaalla keskimäärin. Keskiasteen tutkintja n suritettu suhteessa enemmän kuin maassa keskimäärin mutta maakunnan tasn verrattuna alue n samantasista. Krkeamman asteen tutkinnn surittaneiden suus n edelleen alhainen vr. kk maan sekä maakunnan tasn. Etenkin ylemmät krkeakuluasteen tutkinnt vat vähäisiä. Alemman krkeakuluasteen tutkintjen enemmyys vidaan saltaan arviida jhtuvan alueella sijaitsevasta ammattikrkeakulutarjnnasta. TAULUKKO 2. Perusasteen jälkeisiä tutkintja surittanut väestö kulutusasteen mukaan Oulun Eteläisen alueella, Phjis-Phjanmaalla ja kk maassa vunna 2001 (Tilastkeskus). 15 vutta täyttänyt väestö Alempi krkeakuluasteen tutkint Ylempi krkeakuluasteen tutkint Väestön kulutustasmittain Alue henkeä henkeä % * henkeä %** henkeä %*** henkeä henkeä indeksi Kk maa 4263314 2565988 60,2 1555070 36,5 1010918 23,7 220526 239463 283 Phjis-Phjanmaa 289752 179075 61,8 114826 39,6 64249 22,2 14985 13811 287 Siikalatvan sk 13154 6919 51,1 5270 39,4 1649 11,7 352 258 Haapavesi 6064 3370 55,6 2515 41,5 855 14,1 177 145 230 Kestilä 1420 707 49,8 571 40,2 136 9,6 23 21 190 Piippla 1107 566 51,1 461 41,6 105 9,5 28 13 201 Pulkkila 1482 769 51,9 552 37,2 217 14,6 54 31 219 Pyhäntä 1374 689 50,1 517 37,6 172 12,5 42 26 211 Rantsila 1707 818 47,9 654 38,3 164 9,6 28 22 185 Nivala-Haapajärv sk 25350 13117 50,5 9705 37,9 3412 12,6 702 525 Haapajärvi 6330 3221 50,9 2281 36,0 940 14,8 181 158 215 Kärsämäki 2465 1216 49,3 989 40,1 227 9,2 63 29 191 Nivala 8520 4819 56,6 3586 42,1 1233 14,5 260 178 235 Pyhäjärvi 5494 2648 48,2 1930 35,1 718 13,1 145 112 198 Reisjärvi 2541 1213 47,7 919 36,2 294 11,6 53 48 193 Ylivieskan sk 31083 17734 54,3 12540 39,9 5194 14,5 1129 747 Alavieska 2222 1176 52,9 907 40,8 269 12,1 56 34 209 Kalajki 7212 4030 55,9 2963 41,1 1067 14,8 223 134 230 Merijärvi 995 440 44,2 363 36,5 77 7,7 17 11 172 Oulainen 6456 3713 57,5 2494 38,6 1219 18,9 245 160 249 Sievi 3733 2045 54,8 1541 41,3 504 13,5 112 71 226 Ylivieska 10465 6330 60,5 4272 40,8 2058 19,7 476 337 266 Lähde: Tilastkeskus Tutkimusalueen väestö kulutusasteen mukaan vunna 2001 Tutkinnn surittaneet Keskiasteen tutkint Krkea-asteen tutkint

20 3.4 Oulun Eteläisessä timivat kulutusrganisaatit Oulun Eteläisessä n kaksi kulutuskuntayhtymää: Kalajkilaaksn kulutuskuntayhtymä (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska, Kalajki, Oulainen) ja Siika-Pyhäjkialueen kulutuskuntayhtymä (Haapavesi, Piippla). Alueella timivat ammattikrkeakulut: Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu (Ylivieska, Haapajärvi, Kkkla, Pietarsaari), Humanististen aljen ammattikrkeakulu (Haapavesi) sekä Oulun seudun ammattikrkeakulu (Oulu, Oulainen, Raahe). Phjis-Sumen kulutuskeskus timii Haapavedellä (kaupan ja hallinnn ala) ja lisäksi alueella n useita kansanpistja (Haapavesi, Kalajki, Reisjärvi, Ylivieska). Alueella timii Oulun Eteläisen ylipistinstituutti, jnka timintaa tukee tätä tarkitusta varten perustettu Kerttu Saalasti -säätiö (jssa kaikki alueen kunnat vat sakkaina). 3.5 Tutkimus- ja kehittämistiminta Tutkimuksellisena heikkutena alueella li pitkään tutkimusyksiköiden puuttuminen. Tilanne n viime vusina parantunut alueen krkeakulujen käynnistettyä kulutus-, kehittämis- ja tutkimushjelmia. Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu palkittiin vunna 2001 aluekehitysvaikutuksen huippuyksikkönä yrityslähtöisen timintansa ansista; ammattikrkeakulu n siis alueella keskeinen timija, jka tteuttaa sveltavaa tutkimusta lähtökhtana alueen yritysten tarpeet. CENTRIA tutkimus ja kehitys tteuttaa Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulun alueellista innvaatiyhteistyötä. CENTRIA Ylivieskan palveluksessa li vunna 2003 nin 50 asiantuntijaa erilaisissa kulutus-, kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Tutkimustimintaan liittyviä hankkeita alueella vat mm. maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus CUPP Pyhäjärvellä, Jkilunnn Tietkeskus Haapavedellä, hyvinvintialaan liittyvä tutkimushanke Oulaisissa, Rbtl (Rbtiikan ja työvälinevalmistuksen tutkimushanke), tietliikenteen ja mediatekniikan tutkimus- ja kehittämishanke, RASAUSE-prjekti (Tutantslun npea käyttööntt ja turvallinen etäkäyttö) sekä CENTEST (RF ja sekasignaalien testauksen tutkimusprjekti). Myös NOKIA PARTNERS -yritykset vat viime vusina lleet tiiviissä yhteistyössä kehitettäessä alueen tutkimus- ja kehitystimintaa sekä tutkimuslabratriita ja kulutushjelmia.

21 3.6 Työssäkäynti alueella Työllisiä Oulun Eteläisen alueella li Tilastkeskuksen 2001 vuden ennakktiedn mukaan n. 33 000. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallint, terveydenhult ja ssiaalipalvelut sekä kulutus) työllistävät tellisuuden hella eniten. Alue n myös edelleen vahvaa maa- ja metsätalusaluetta, vaikka timialan työpaikat vat vähentyneet n. 35 % vudesta 1993. On humiitavaa, että alueen tellisuus n kasvattanut työpaikkja samassa suhteessa (n. 36 % vudesta 1993 vuteen 2001e). Viimeaikainen heikentynyt työllisyystilanne näkyy ennakktiedn mukaan eritten maaja metsätaludessa (työpaikkjen menetys n. 11 %) sekä tellisuudessa ja rakennusalalla (työpaikkjen menetys n. 2 %). Timiala tuntematn ryhmään kuuluvat ne henkilöt, jtka vat työllisiä, mutta timialasta ei le saatu tieta. Tämä ryhmä n myös ennakktiedn mukaan kasvanut merkittävästi (n. 60 %). KAAVIO 1. Oulun Eteläisen työlliset timialittain 1993, 1998 ja 1999, 2000 ja 2001e (Tilastkeskus). Oulun Eteläisen työlliset timialittain 1993 1998 1999 2000 2001e Maa- ja metsätalus Mineraalien kaivu Tellisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihult Rakentaminen Kauppa, majitustim. ym. Kuljetus-, varastinti ja tietl. Rahitustiminta Yhteiskunnalliset palvelut Timiala tuntematn 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

22 Työnantajasektrin mukaan lukiteltuna (ks. Taulukk 3.) alueen työssäkäyntitilast sittaa, että vusien 1993-2000 aikana alueen työpaikat vat tilastllisesti kasvaneet 10,5 %. Tilastajanjaks sittaa myös palkansaajien suuden kasvamisen ja yrittäjien suuden vähenemisen. TAULUKKO 3. Oulun Eteläisen alueella työssäkäyvät 1993, 1998, 1999 sekä 2000. (Tilastkeskus). Oulun Eteläisen alueella työssäkäyvät Työnantajasektri 1993 % 1998 1999 2000 % Siikalatvan sk Alueella työssäkäyvät yhteensä 5776 5914 5799 6044 Palkansaajat 3745 64,8 4356 4289 4561 75,5 Yrittäjät 2031 35,2 1558 1510 1483 24,5 Valti 286 89 93 123 Kunta 1577 1674 1664 1678 Valtienemm. Oy 173 126 126 114 Yksityinen 1708 2467 2405 2645 Tuntematn 1 0 1 1 Nivala-Haapajärven sk Alueella työssäkäyvät yhteensä 10586 10884 10959 11185 Palkansaajat 6817 64,4 8022 8219 8500 76,0 Yrittäjät 3769 35,6 2862 2740 2685 24,0 Valti 698 530 492 440 Kunta 2858 2983 3007 3071 Valtienemm. Oy 421 495 487 519 Yksityinen 2837 4012 4233 4470 Tuntematn 3 2 0 0 Ylivieskan sk Alueella työssäkäyvät yhteensä 13292 14647 15196 15544 Palkansaajat 9546 71,8 11699 12379 12742 82,0 Yrittäjät 3746 28,2 2948 2817 2802 18,0 Valti 1018 463 430 408 Kunta 3634 3796 3890 3929 Valtienemm. Oy 303 323 317 247 Yksityinen 4590 7115 7741 8158 Tuntematn 1 2 1 0 Lähde: Tilastkeskus

23 3.4.2 Työttömyysaste Työllisyys n Oulun Eteläisessä kk maan keskitasa. Tarkasteluajanjakslla (1999-2002 ks. Taulukk 4.) työttömyysaste n alentunut selvästi kaikissa alueen kunnissa ja er kk maan tilanteeseen n edelleen kaventunut. Työllisyys vaihtelee kuitenkin edelleen alueen eri sien välillä humattavasti. Työministeriön tiedn mukaan Reisjärvellä li vunna 2002 tutkimusalueen matalin työttömyysaste ja krkein Pyhäjärvellä. TAULUKKO 4. Tutkimusalueen kuntien työttömät työnhakijat ja lmautetut, keskimäärin (Työministeriö). Tutkimusalueen kuntien työttömät työnhakijat ja lmautetut (keskimäärin) 1999 2000 2001 2002 Kk maa 13,9 12,6 11,7 11,3 Phjis-Phjanmaa 16,2 14,4 14 13,6 Siikalatvan sk 12,8 12 Haapavesi 19,1 15,8 13,6 12,5 Kestilä 17,7 12,9 11,1 10,3 Piippla 18,4 17,3 13,5 12,5 Pulkkila 19,7 14,1 11,1 11,4 Pyhäntä 16,7 12,8 12,4 13,2 Rantsila 15,1 12,5 12,3 10,3 Nivala-Haapajärven sk 13,6 13,3 Haapajärvi 18 16,5 14,1 12,7 Kärsämäki 18,9 13,8 15,1 13,1 Nivala 17,1 13,4 11 11,7 Pyhäjärvi 23,3 18,5 18,7 19,3 Reisjärvi 12,1 10,2 8,7 8 Ylivieskan sk 11 11 Alavieska 15,6 12 10,7 10,2 Kalajki 15,8 11,4 10,9 10,4 Merijärvi 15,4 12,2 11,2 11,8 Oulainen 14,7 11,5 10,9 10,7 Sievi 10,8 8,6 7,1 8,8 Ylivieska 15,2 12,8 12,5 12,3 Lähde: Työministeriö

24 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Aineist Perustietja haastatelluista yrityksistä Oulun Eteläisen alueella haastateltiin 36 elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun yritystä sekä kahdeksan tellisuuden palveluja tuttavaa yritystä. Tutkitut yritykset vat alueen kärkiyrityksiä. Kyseiset timialat valittiin selvityksen khteeksi, kska Oulun eteläisen alueen tellinen rakenne n painttunut vimakkaasti näille timialille. Tutkimusalueen elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan yrityksistä haastateltiin nin pulet, metalli- ja knepajatellisuuden sekä mekaanisen puun yrityksistä nin jka kymmenes. Tellisuuden palveluyrityksistä tettiin näyte, jnka tehtävänä li kuvata uusia alan yrityksiä. TAULUKKO 5. Haastateltujen yritysten määrä. Elektrniikka ja elektrniikan 7 mekaniikka Metalli- ja knepajatellisuus 12 Mekaaninen puu 17 Tellisuuden palvelut 8 Yhteensä 44 Haastateltuja Haastateltujen yritysten työntekijämäärä li suurempi kuin alueen yrityksissä keskimäärin. Yrityksistä timi spimusvalmistajina/alihankintayrityksinä 22, lppututevalmistajina 20 ja Palveluyrityksiä li 6. (hum. sa yrityksistä timii sekä spimusvalmistajina että lppututevalmistajina). Elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan yrityksistä li spimusvalmistusyrityksiä kaikki, metalli- ja knepajatellisuuden yrityksistä nin pulet. Mekaanisen puun yrityksistä nin kaksi klmesta li lppututevalmistajia. Yrityksistä li kasvuvaiheessa 28, kypsässä vaiheessa 13 ja käynnistyviä 3. 75% elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan yrityksistä livat kasvavia. Metalli- ja knepajatellisuuden yrityksistä jka tinen li kasvava. Mekaanisen puun yrityksistä 11 li kasvavia ja 5 kypsässä vaiheessa levia. Yritysten asema timialallaan li jk hallitseva/vahva tai sutuisa. Haastateltujen yritysten talus li kunnssa ((kuluarvsanalla ilmaistuna 8 (elektrniikan mekaniikka 8-, metalli- ja knepaja 8+, mekaaninen puu 8- ja tellisuuden palvelut 8).

25 4.2 Yrityshaastattelujen ja asiantuntijaraatityöskentelyt tulkset timialittain 4.2.1 Elektrniikka ja elektrniikan mekaniikka Yrityshaastattelun tulkset Elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan kasvu n vimakkaasti riippuvainen asiakasyritysten kasvusta. Kilpailu n kvaa ja vaatii yrityksiltä pysymistä kehityksen kärjessä. Js alan kasvu tyrehtyy tai kkee ntkahduksen, vaikutukset kertautuvat tellisen yhteistyön ketjussa. Erityisesti kuluneiden klmen vuden aikana alalla n esiintynyt dtusten ja tdellisen kasvun suhteen heilahtelua, jka glbaalissa mittakaavassa n aiheuttanut suuriakin saneeraustimia. Oulun Eteläisen alueella ei ainakaan vielä näitä vaikeuksia le llut, mutta timinnan tasnvaihtelut vat lleet suuria ja ne vat leimanneet yhä alan viime aikaista lunnetta. Uhkina nähtiin vlyymivalmistuksen ja tutekehityksen siirtyminen halvan työviman maihin, Sumen krkeakustannustas, yleinen markkinatilanne ja se pystytäänkö palvelemaan timintataviltaan hyvin erilaisia asiakkaita. Tärkeimpinä mahdllisuuksinaan alan tellisuus pitää isjen yritysten ulkistamissuuntausta, telekmmunikaatin tutekehitystä, glbaalia kasvua, työkulttuuria, timitusvarmuutta, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden referenssejä ja saamisen kasvumahdllisuuksia alueella. Tärkeimpinä timialan kilpailutekijöinä pidettiin saamista, lisäarvn tuttamiskykyä, glbaalia valmistusta, kustannustehkkuutta, ammattitaitista ja saavaa henkilöstöä, kansainvälistä kilpailukykyä, justavuutta, laatua ja yhteistyöverkstja. Avainteknlgiina nähtiin suurvlyymivalmistusmenetelmät (valut, jnleikkaus), uudet liitsmenetelmät, integrintitiheys, lineaarikäyttöiset suurnpeustyöstökneet ja CNChjelmidut kneet. Timialan ja yritysten pullnkaulatekijät liittyvät lähinnä kapasiteetin justn, teleperaattreiden taludelliseen tilanteeseen, pääman riittävyyteen, saavan henkilöstön saantiin sekä markkinihin Alueen yritysten vahvuustekijät livat kknaisvaltainen palvelu, krkea autmaatiaste, hutlevysaaminen, sijainti, tutekehitys, kustannustehkkuus, mtivitunut ja ammattitaitinen henkilöstö, hut rganisaati, timitilat, timintaympäristö, verkstituminen, laatu, justavuus, riittävä kapasiteetti ja halu menestyä. Heikkuksista mainittiin rahitusasema, Sumen krkea kustannustas, hut rganisaati, suppea asiakaskunta, sijainti ja se, ettei yritys le vielä riittävän hukutteleva yhteistyökumppani glbaaleille yrityksille. Ydinsaamisen, jka tarvitaan lähestyttäessä vutta 2006, salta krstuivat: strateginen liiketimintasaaminen, kansainvälisyys, autmaati, uusien teknlgiiden hallinta, tuteteknlgiasaaminen, verkst-saaminen, justavuus ja vurvaikutustaidt.

26 Asiantuntijaraadin näkemyksiä timialan tulevaisuudennäkymistä ja siitä, millaista uutta timintaa n tulevaisuudessa Asiantuntijaraati nsti esiin timialan tulevaisuudennäkymien salta seuraavia leellisia kehityspiirteitä ja kehityssuuntia (muisti seminaarista n esitetty liitteessä). Mitkä vat timialan tärkeimmät muutkset alueella, mistä mahdllinen kasvu kstuu, mitä uutta saamista tarvitaan? Työviman vaihtuvuus ei keta suranaisena uhkana työviman vaihtuvuus n hyväkin asia: mikäli nuri henkilö työskentelee vain yhdessä yrityksessä, niin saaminen jää rajittuneeksi, n hyvä käydä useammassa työpaikassa saamassa laaja-alaista näkemystä n selvää, että hakeudutaan tiseen rganisaatin, ellei massa rganisaatissa avaudu sellaista paikkaa, jhn työntekijä haluaa (ellei le etenemis- ja kehittymismahdllisuuksia) 3-5 vuden välillä n riskiaikaa, jllin työntekijä saattaa helpmmin lähteä tiseen työpaikkaan: tällä välillä aletaan miettimään man työpaikan etuja ja haittja elektrniikan mekaniikan etu tässä suhteessa n siinä, että saajat n kasvatettu täällä, alueen yritysten timesta yritykset vat ppineet vusien varrella realistisesti arviimaan liikevaihdn kasvun ja työntekijämäärän kasvun suhdetta ja muutksia Autmatiikan prblematiikka Autmaati ei kknaan ratkaise kvaa justvaatimusta Työviman siirtymä, eläköityminen, piskelijamateriaali, piskelijarekrytinti knetellisuudessa henkilöitä eläköitymässä, sinne siirtyy työvimaa: saava prukka tulee siirtymään, hakevat saamisensa mukaista työtä, missä sitä n tarjlla ppilaitksissa päänvaivaa aiheuttaa se, että saadaank piskelija-aineista, jka n tarpeeksi krkealla lähtötaslla; peruskulusta tulevien keskiarv n menssa alaspäin peruskulusta tulevat pitäisi saada kiinnstumaan alasta kulutusrganisaatiiden pitäisi viestiä tdellisesta työelämästä peruskuluihin myös valistusta, jtta ppilaat tietävät millaisia yrityksiä alueella timii n käynnistetty peruskuluihin suuntautuva inf-prjekti, jssa tiedtetaan alueen yrityksistä alueen julkisten rganisaatiiden pitäisi lla mukana infrmaatin välittämisessä alueen yritykset vat passiivia alueen rekrytinnissa, valtakunnalliset yritykset rekrytivat kyllä (ABB, Nkia); rekrytinneilla haetaan huippukavereita alueen yritysten pitäisi enemmän rekrytida esim. AMK:lla, etteivät kaikki huippuppilaat lähtisi isjen yritysten perässä alueelta pis

27 Yhteistiminta ppilaitsten ja yritysten kanssa amk-piskelijiden vaikea saada työharjittelupaikkja alueelta n paljn henkilöitä, jtka haluavat käydä kulua ja tehdä työtä tällä alueella: heitä pitäisi kannustaa jäämään alueelle vaikka ppilaat vat hakeutuneet alalle piskelemaan, eivät he tunne alueen yrityksiä työpaikkahjaajia yrityksistä n tällä hetkellä nihkeästi: ei ehditä irrttautumaan pitkään kulutukseen ammattikuluharjittelijat vat iältään 16-18-vutiaita työsujelulaki aiheuttaa vaikeuksia alle 18-vutiaan työllistämiseen Millaisia puutteita tällä alueella n verrattuna muihin alueisiin (kehittymistä hidastavia tekijöitä) lgistiikka-palvelut: maahantujien etäisyys n ngelma (saisivat lla lähempänä kuin Helsinki-Turku-akseli) tellisuuskunnssapit-saamista ei le lähellä lentliikenteen puuttuminen ei le suuri ngelma alue ei le enää next day-alue (li vielä jkin aika sitten); next day kuitenkin timii lentliikenne visi lla yhteiskunnan (valti ja alue) tukemaa timintaa, mikäli tarvetta lisi junarahti timii tdella hyvin rekkaterminaalitimitukset timivat myös hyvin maaliikenne timii hyvin Yhteistimintaverkstt ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet: pystyykö alue timittamaan tulevaisuudessa mitä asiakkaat tivvat asiakkaat määräävät stpaikat lgistisesti lisi tutannn suunnittelun kannalta parempi, js tuttaja lisi lähellä kehityssuunta n kuitenkin se, että alihankkija tilaa tavaran ja vastaa päähankkijalle siitä, että tilattu tavara vastaa sille asetettuja vaatimuksia Mahdllisia kasvualja vaikea ennustaa, kska riippuvat trendeistä, jtka vivat vaihtua päivässä: yksi uusi trendi n varastintiyritykset: jku muu varasti tutannn tarvitsemat tarvikkeet kasvun mahdllisuus n 3G-tekniikan tulssa paljn myös muuta tutanta 3G:n rinnalla, tukitutteiden tarve kasvaa samalla tutantteknlgian hallinta: malli mahdllisimman valmistettavaksi (tutannllistaminen): halvalla ja npeasti pelien maailmassa n kasvumahdllisuuksia sveltamisen (tekniikat, asiakassuhteet) ideiden löytäminen keskeisellä sijalla insinööritaitn panstetaan entistä enemmän

28 Yritysten kehittymisen mahdllisuuksia, tutekehityssaamisen merkitys alihankintayrityksenä pitää lla valmis, js kknaisen tutteen valmistus ja kehitys annetaan sille tehtäväksi suunnitteluresurssin tarve tulee lisääntymään (suunnitteluyhteistyö) tänä päivänä aina kilpailuetu n tehkas tutant: vaikka tekeminen n kalliimpaa, n tutant tehkkaampaa kuin halvan työvimakustannusten yrityksissä llaan valmiita kasvattamaan maa suunnittelusaamista js suunnittelua tehdään alihankintana, pitäisi katsa miten auttellisuus timii suunnittelun ja valmistuksen täytyy keskustella, jtta asia timii yleensä kannattaa suunnittelusaaminen lla itsellä, jssain määrin käytetään alihankintasuunnittelua, mietitään tarkkaan sveltuva prjektityyppi ja tute Miten alueen muu timinta (ei Nkia-vetinen), miten se tulee kasvamaan? kasvua näkyy muussakin asiakaskunnassa (kuin Nkia) asiakaskunta kasvaa ja n j kasvanut Pienen yrityksen markkininti perustuu asiakassuhteeseen, 3G:n nuseminen n aiheuttanut mnille yrityksille dttavan tilanteen: yrityksillä ei le markkinintiin ikein menetelmiä (ei esitteitä eikä henkilökuntaa); nk tarvetta kehittää markkinintia? markkinintia n lähdetty kehittämään tehdas n erikistunut valmistukseen ja suunnittelusaamiseen, muu tapahtuu: need t knw-perustalta. asiakassuhdehenkilöstö n kasvanut merkittävästi kk timintamallissa n tapahtunut muuts khti suurempaa asiakaslähtöisyyttä Lpputute, innvatiivisuus? tiettyjä lppututteita n lemassa, jskaan ei suuressa mittakaavassa uusia alueita ja uusia innvaatiita etsitään myydään saamista Mihin vahvuuksia pitää vielä enemmän lisätä resurssia alueella, jtta tietyssä tutesegmentissä llaan hukuttelevia glbaalisti? asiakasketjun lppupäätä khden menevät seikat vaatii jka sa-alueella parantamista: uudet valmistustavat, uudet kneet, uudet henkilöstöt uudet prsessit: j suunnitteluvaiheessa sataan ttaa humin tutteen valmistus erilaisten suunnitteluvaikutusten kustannusvaikutukset suunnittelutyö n tutannllistamista kulutukseen paineita: täytyy sata käyttää mallintamishjelmia, millä valmistusmenetelmällä tehdään suunnittelupulella valmistustuntemus n repsahtanut

29 Kulutuksen kehittäminen tutesuunnittelu, siihen liittyvät asiat kknaisuus pitäisi lla hallinnassa lujuuslaskenta testaustiminta tulee kasvamaan: tutteissa n testaus mukana, itsetestaus laaja-alaista ajattelua perustietja mnesta eri asiasta markkinilla n tarpeita, yrityksillä kva haaste pysyä kysynnän perässä, ppilaitksilla vielä kvempi haaste (jtta pystytään kuluttamaan haasteisiin vastaavia saajia) tehtaanhallintaa: kustannukset, teknlgiat (autmaati-saaminen ei riitä työelämässä) tekniikkaa n maailma täynnä, sen käyttäminen ei le kuitenkaan aina kannattavaa teknlgiasta kiinnstuneita n mnesti vaikea saada kiinnstumaan talusasiista rakenteessa pitää satsata perinteisiin insinöörikulutukseen (ei tarkita sitä, että etteikö vida kulutuksessa suunnata talussaamiseen) Onk jhtamisessa muutsta, tarvitaank lisää jhta? perinteistä työnjhtajaa ei tulla tarvitsemaan lisää (liian kapea-alainen) tullaan lisäämään asiantuntemussaamista itsehjautuvuus; miten sitä vitaisiin ammattikulutaslla kuluttaa: jtta näkisi muutakin kuin sen man työn? kasvatustiminta judutaan ammattippilaitksessa lähtemään alempaa kuin aikaisemmin pitkäjänteisyyttä ei paljn nurista löydy: työ tehdään lyhytjänteisesti ajatuksella työ n minulta pis, selvä asiakastyöt vat hyviä kuluttajia, kska niissä vastataan lpputulksesta kulussa pitäisi j humiida vastuuttaminen, vastuussa leminen tilauskanta ei le pitkälle ennustettavissa alihankinta-alalla ei kukaan pysty ennustamaan ajanjaksn päähännurille pitäisi pettaa itsehjautuvuutta Tutkimus- ja kehittämishankkeet yritysten timintjen kehittämiseksi js n tehnyt insinöörityön tai n llut mukana tutkimushankkeessa n varmasti timihenkilörekrytinnissa vahvilla aina rekrytinnissa mietitään, että nk tämä henkilö meillä 3 vuden päästä välilaskeutumispaikkana l ei kiinnsta yrityksiä Alueella tteutettava kulutus n tarvetta kulutukselle alueella tteutettava kulutus n yritysten timinnan kannalta hyvä