ADHD & parisuhde
Tämä esite on suunnattu adhd-oireisille aikuisille sekä heidän puolisoilleen. Adhd tuo parisuhteeseen ja vanhemmuuteen oman lisämausteensa, niin iloa ja innostusta kuin haasteitakin. Jokaisen aikuisen adhd näyttäytyy erilaisena, koska eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa adhd-oireet saavat erilaisen ilmenemismuodon. Niinpä tämän esitteen esimerkit eivät kuvaa sellaisenaan kenenkään parisuhdetta. Toivottavasti löydätte tästä tietoa ja ymmärrystä parisuhteessa tapahtuville ilmiöille sekä teidän elämänlaatua parantavia keinoja. Esite auttanee myös adhd-oireisten aikuisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Esitteessä käytetään pääosin käsitettä adhd, jolla tarkoitetaan myös sen alamuotoa ADD:tä. Aikuisen adhd Adhd on kehityksellinen, neurobiologinen ja neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus (attention deficit hyperactivity disorder). Adhd-oireet kehittyvät syntymästä tai varhaislapsuudesta lähtien. Noin 60 80 %:lla adhd-oireisista lapsista oireet jatkuvat aikuisuuteen asti. Aikuisten adhd:n esiintyvyys on noin 4,4 % väestöstä eli Suomessa on noin 170 000 adhd-oireista aikuista. Miehillä adhd on noin 1,5 kertaa yleisempää kuin naisilla. ADD on adhd:n alamuoto, jossa korostuvat tarkkaamattomuuden oireet ylivilkkausoireiden puuttuessa. Adhd on vahvasti geneettisesti periytyvä. Tavallista onkin, että adhd-oireisella aikuisella on perheessään ainakin yksi adhd-oireinen lapsi. 2
Adhd:n oireet Adhd:n oireet ovat aina yksilöllisiä ja ne muuttuvat ajan kuluessa. Lapsuuden adhd:ssä korostuu usein motorinen ylivilkkaus, joka häviää suurimmaksi osaksi aikuisuuteen tultaessa. Aikuisuudessa adhd:n tuomat vaikeudet saattavat tuntua pahenevan aikuisuuteen liittyvien suurempien vastuiden sekä velvollisuuksien vuoksi. Tarkkaamattomuuden oireet aiheuttavat aikuisuudessa erityistä haastetta. Esitteen loppupuolella on kuvattu tarkemmin oireiden ilmenemistä parisuhteessa sekä keinoja oireiden kanssa selviämiseen. Muistathan, että kaikkia näitä oireita ei ole jokaisella adhd-oireisella aikuisella. TARKKAAMATTOMUUDEN OIREITA: Tehtävän aloittaminen, keskittyminen pitkäjänteiseen tekemiseen ja tehtävän loppuunsaattaminen tuottavat vaikeuksia, erityisesti epämiellyttävien, vaikeiden ja rutiininomaisten tehtävien tekeminen Ohjeiden noudattaminen tuottaa vaikeuksia, asioiden muistamisvaikeudet ja huolimattomuusvirheet ovat tyypillisiä Ulkopuoliset ärsykkeet kuten ympäristön äänet ja tapahtumat häiritsevät keskittymistä Tehtävissä ja toiminnoissa tarvittavat esineet katoavat YLIAKTIIVISUUDEN OIREITA: Motorinen levottomuus eli on vaikeuksia istua rauhassa paikoillaan sekä käsien ja jalkojen hermostunut liikuttelu Äänekäs ja jatkuva puhuminen Ajatuksia on paljon, ne poukkoilevat, mieli on levoton IMPULSIIVISUUDEN OIREITA» Toisten puheen keskeyttäminen, vastaaminen kysy- Oman vuoron odottaminen on vaikeaa» mykseen liian aikaisin Nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot 3
Liitännäishäiriöt ja -sairaudet Suurella osalla adhd-oireisista aikuisista on ollut tai on parhaillaan jokin liitännäishäiriö tai -sairaus. Merkittävällä osalla häiriöistä ja sairauksista on adhd:n kanssa samankaltainen neurobiologinen tausta. Myös adhd-oireisen lapsen ja nuoren saama riittämätön hoito ja tuki sekä esimerkiksi jatkuva negatiivisen palautteen vastaanottaminen tai kaveripiirin ulkopuolelle joutuminen edesauttavat liitännäishäiriöiden ja -sairauksien puhkeamista sekä oireiden voimistumista. Tyypillisimmät adhd-oireisten aikuisten liitännäishäiriöt ja -sairaudet ovat: LAPSUUDESTA ALKAEN ILMENEVÄT OPPIMISVAIKEUDET: Lukivaikeus ilmenee lukemisen hitautena, virheinä ja kirjoittamisen vaikeutena Matemaattiset oppimisvaikeudet tarkoittavat lukujen ja laskutoimitusten ymmärtämisen vaikeutta Hahmottamisen vaikeudet näyttäytyvät suuntien ja kolmiulotteisuuden hahmottamisen ongelmina KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET LIITÄNNÄISSAIRAUDET Autismin kirjon oireyhtymä esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä Touretten oireyhtymä PSYKIATRISET LIITÄNNÄISSAIRAUDET: Mielialahäiriöt esimerkiksi masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Ahdistuneisuushäiriöt esimerkiksi paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko Persoonallisuushäiriöt esimerkiksi vaativa ja epävakaa persoonallisuus Riippuvuushäiriöt esimerkiksi päihde- ja peliriippuvuus Somaattiset liitännäissairaudet ovat tyypillinen kehon reagointitapa mielen epätasapainolle. Esimerkiksi erilaiset säryt vatsassa, päässä tai niska- ja hartiaseudulla saattavat olla merkkejä vaikean elämäntilanteen mukanaan tuomasta stressistä. Unihäiriöt ovat adhd-oireisilla aikuisilla hyvin tyypillisiä. Viivästynyt unirytmi eli tavallista myöhäisempi nukkumaan meneminen ja herääminen, heikko unen laatu ja lisääntynyt yöllinen aktiviteetti ovat tavanomaisia. 4
Adhd:n hoito ja kuntoutus Adhd:n yksilöllisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelee hoitava lääkäri yhdessä adhd-oireisen potilaan kanssa. Mikäli adhd:n rinnalla on myös liitännäishäiriöitä tai -sairauksia, on tärkeä hoitaa niitä joko samanaikaisesti (esimerkiksi ahdistuneisuus) tai hoitaa liitännäissairaudet ennen adhd:n hoitoa (esimerkiksi vakava masennus tai vakava päihdehäiriö). Aikuisten adhd:n hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä lieventämään oireita, ei poistamaan niitä kokonaan. Lääkehoidon soveltuvuutta lääkäri arvioi aina yhdessä potilaan kanssa. Joskus oikean valmisteen ja annosmäärän löytyminen saattaa viedä aikaa, eikä osa potilaista hyödy lääkkeistä lainkaan. Lääkehoidon rinnalla tulisi aina olla myös ei-lääkinnällistä tukea. Kuntouttavaa tukea ovat muun muassa sopeutumisvalmennuskurssit, psykoterapia, neuropsykiatrinen valmennus eli coaching, neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia. Vertaistukiryhmät tukevat myös arjessa pärjäämistä. Vertaisryhmät mahdollistavat kokemuksen siitä, etten ole ainoa adhd:n tuomien ongelmien kanssa kamppaileva aikuinen, ja että on mahdollista elää hyvää elämää oireista huolimatta. Tarkempaa tietoa hoidosta, kuntoutuksesta ja vertaistuesta löydät ADHD-liiton internetsivuilta www. adhd-liitto.fi. 5
Adhd ja parisuhde Adhd-oireisen aikuisen parisuhde alkaa usein tulisesti ja intohimoisesti. Ilma väreilee, puolisot ovat takertuneita toisiinsa ja sitoutumisen vauhti on nopea. Rakastumisen tunne ja intohimo ovat erinomainen stimulantti adhd-oireiselle aikuiselle. Arki kuitenkin koittaa jokaiseen parisuhteeseen. Arjen tylsyyden sietäminen on adhd-oireiselle usein haasteellista. Rakkauden vaalimiseen tarvitaankin koko ajan uusia konsteja ja mielikuvitusta. Adhd tuo parisuhteeseen runsaasti haasteita, joista on kuitenkin mahdollista selviytyä keskustelemalla, molempien puolisoiden vahvuudet huomioiden sekä tarvittaessa ulkopuolisen avun turvin. Tutkimusten mukaan adhd-oireisilla on muuhun väestöön verrattuna 2-3 kertaa enemmän avo- ja avioeroja. Onkin siis tärkeä pysähtyä miettimään adhd:n vaikutuksia omassa parisuhteessa. 6
MILLAISIA HAASTEITA ADHD TUO PARISUHTEESEEN? Pitkään jatkuneet kielteiset kokemukset kehittävät usein negatiivisia uskomuksia itsestään ja kyvyistään, jolloin itsetunto rakentuu huonoksi ja heikoksi. Silloin adhd-oireisen puolison asenne näyttäytyy parisuhteessa negatiivisena. Hän ei luota itseensä ja tulkitsee asiat negatiivisesti. Adhd-oireinen saattaa tylsistyä nopeasti parisuhteessakin, jonka hän mahdollisesti tulkitsee rakkauden loppumiseksi. Hätiköiden tehdyt eropäätökset kaduttavat myöhemmin. Erityisesti ADD-oireisen liiallinen keskittyminen tai juuttuminen johonkin tehtävään häiritsee muiden tehtävien suorittamista. Parisuhteessa puolison tarpeet ovat silloin toissijaisia. Pitkäkestoinen suunnitelmallisuus ja harkittu päätöksenteko ovat adhd-oireiselle vaikeita, jonka vuoksi elämässä on paljon epäjärjestystä ja kaaosta. Puoliso joutuu usein vastuunkantajan ja tehtävien toteuttajan rooliin. Adhd-oireisen muistivaikeuksien vuoksi sovitut lupaukset eivät välttämättä toteudu. Voimakas tunteidenilmaisu, harkitsematon rahankäyttö sekä runsaspuheisuus ovat esimerkkejä impulsiivisen käytöksen haitallisista puolista. Parisuhteeseen impulsiivisuus tuo ennakoimattomuutta, yllätyksiä ja pettymyksiä. Adhd-oireisen aikuisen parisuhteessa kommunikointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska väärinkäsitykset ovat yleisiä. Molempien tulee kuunnella toista, keskittyä ja ajatella sitä, mitä toinen tarkoitti puheellaan.»» Adhd:n liitännäishäiriöinä voi olla aistiyliherkkyyttä sekä motorista kömpelyyttä. Puolisoiden väliseen fyysiseen läheisyyteen ne tuovat erityispiirteitä. Kosketus voi olla välillä rajua ja toisinaan taas hyvin hellää. Kosketuksen kokemus taas voi olla miellyttävää ja toisinaan ahdistavaakin. Keskustelkaa ja kunnioittakaa toistenne tuntemuksia. Noin joka seitsemännellä adhd-oireisella aikuisella oleva päihdeongelma on aina vakava riski parisuhteelle.
VINKKEJÄ ADHD-OIREISELLE PUOLISOLLE: Kerro puolisollesi, että sinulla on adhd, tai että epäilet sitä. Etsikää yhdessä tietoa adhd:stä. Näin puolisosi ymmärtää sinua paremmin ja pystyy tukemaan sinua tarvitsemallasi tavalla. Avoimuus ja rehellisyys ovat toimivan parisuhteen perusta. Muista terveen elämän perussäännöt, jotka tuovat helpotusta adhd-oireiden kanssa elämiseen: nuku riittävästi, syö terveellisesti, liiku tarpeeksi, nauti alkoholia enintään kohtuullisesti sekä rentoudu ja nauti elämästä puolisosi, perheesi ja ystävien seurassa. Vaikka elämä olisikin ollut ongelmien ja vaikeuksien värittämää, aina on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa tasapainoinen ja onnellinen parisuhde. Sen eteen sinun on sitouduttava, tehtävä pitkäjänteisesti työtä ja tarvittaessa haettava itsellesi tukea ja apua. Mikäli tunnistat, että sinulla on huono itsetunto, ryhdy tietoisesti kehittämään sitä. Etsi vahvuuksiasi, hyväksy epävarmat tunteesi ja tee itsetunnon kohentamiseen olevia harjoituksia. Prosessi etenee pienin askelin, mutta tuo tullessaan hyvinvointia ja parantaa toimintakykyäsi. Adhd-oireet lisäävät riskiä epäsosiaaliseen ja epäkunnioittavaan käytökseen puolisoasi kohtaan. Jos olet loukannut häntä tai muuten toiminut epäkunnioittavasti, pyydä anteeksi käytöstäsi. Vaikka omien ajatusten ja tunteiden kertominen saattaa olla vaikeaa, kannattaa taitoa kärsivällisesti harjoitella. Joskus puheen lisäksi muutkin kommunikaatiokanavat voivat auttaa omien tunteiden ilmaisussa. Joillekin kirjoittaminen esimerkiksi sähköpostitse voi olla helpompaa, kuin puhua kasvotusten. Tietyn musiikkikappaleen soittaminen tai kuvan näyttäminen voivat myös toimia apuvälineinä omien tarpeiden esiin tuomisessa. Pyri tasapuoliseen työnjakoon kotitöissä haasteistasi huolimatta. Etsikää yhdessä teidän parisuhteeseen soveltuvia toimintatapoja, esimerkiksi tehtävälistojen ja muistutusapukeinojen avulla. Kiitä, arvosta ja kunnioita puolisosi panosta parisuhteessa. Huomioiminen ja kauniit sanat tuovat hyvää mieltä arkisen aherruksen keskelle. Adhd-oireiden kanssa kamppailu on usein hyvin stressaavaa. Stressiä pystyt lieventämään opettelemalla tuntemaan omat kykysi ja parantamalla adhd-oireidesi hallintaa. Ota haltuusi sinulle sopivia rentoutumistapoja. Puolisoiden yhdessä tekemät mukavat asiat rentouttavat myös parisuhteen ilmapiiriä. Muista, että olet paljon muutakin kuin adhd-oireinen aikuinen. Huomioithan myös vahvuutesi! 8
VINKKEJÄ ADHD-OIREISEN PUOLISOLLE: Puolisosi adhd-oireet voivat helpottua, mutta ne eivät häviä koskaan kokonaan. Joten hyväksy ja sopeudu hänen oireisiinsa, niin kuin hyväksyisit esimerkiksi diabeteksenkin.»» Etsi tietoa adhd:stä, älä luota kuulopuheisiin äläkä ole varma näkemyksistäsi ilman asiantuntijoiden tietoa. Ole armollinen adhd-oireista puolisoasi kohtaan, me kaikki tarvitsemme enemmän ymmärrystä. Erilaisina olemme arvokkaita toisillemme. Adhd-oireinen on herkkä ja usein hänellä on huono itsetunto useiden epäonnistumisten tähden. Kannustamalla ja antamalla hänelle kunnioitusta, autat häntä näkemään itsestään omia vahvuuksia. Adhd-oireisella työmuisti toimii usein huonosti, jonka vuoksi asiat unohtuvat. Puolison roolina onkin toimia muistuttajana. Muistuta häntä asioista ja tehtävistä hyvin aktiivisessa tilanteessa esimerkiksi autolla ajettaessa, jolloin aivojen aktivaatiotaso on korkea. Se helpottaa asioiden muistiin painamista. Lisäksi muistuta ja varmista asioita usein soitolla, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Huutaminen, pakottaminen tai vähätteleminen ei muistamista edistä. Adhd-oireinen elää tässä ja nyt, jonka vuoksi asioiden ennakointi tuottaa vaikeuksia. Auttamalla häntä ennakoinnissa ja suunnittelussa, vältätte stressiä ja viime hetken räjähdyksiä. Malta mielesi. Myös adhd-oireinen puolisosi haluaa asioiden sujuvan. Löytäkää keskustelemalla yhteinen sävel. ADD-oireinen puoliso tarvitsee usein enemmän aikaa, ole utelias kuulemaan hänenkin mielipiteitään. Muista, että yksi keskeisimmistä piirteistä adhd:ssä on impulsiivisuus, joten hän ei aina tarkoita kaikkia äkkipikaisesti sanottuja sanoja. Anteeksiantamisen taito sekä joskus unohtaminen ovat sinulle tärkeitä taitoja. Älä vertaile puolisoasi ja parisuhdettasi muihin, jokaisella parilla on omat vaikeudet ja onnistumiset. Opi näkemään yksilön arvo erilaisena. Olet usein parisuhteessa vastuunkantajan ja työmyyrän roolissa, joka saattaa olla hyvinkin uuvuttavaa. Pidä huoli myös omista tarpeistasi. Tee itsellesi mieluisia asioita, muista välillä rentoutua ja tavata ystäviä. Hae itsellesi tukea ja apua, jos voimasi ovat loppumassa tai koet itsesi masentuneeksi. 9
MISTÄ SAAMME APUA PARISUHTEEN ONGELMIIN? Jos puolisoiden välinen keskustelu ei johda mihinkään, kannattaa hakea apua jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet ratkaisemattomiksi. Pitkittyneet riidat vievät voimavaroja, laskevat mielialaa ja itsetuntoa sekä saavat elämän tuntumaan turvattomalta. Parisuhteessa oleva henkinen, seksuaalinen, taloudellinen tai fyysinen väkivalta ovat aina myös syy avun hakemiselle. Alle on kerätty lista auttajatahoista. Auttajatahot vaihtelevat kunnittain, joten selvitä aina myös oman kuntasi palvelut. Perheasiain neuvottelukeskukset (ilmainen kirkon tarjoama palvelu, ei vaadi kirkon jäsenyyttä) www.evl.fi/perheneuvonta perhe- ja nuorisoneuvolat (kunnan tarjoama palvelu lasten ja nuorten vanhemmille) lastensuojelu pari- ja seksuaaliterapia (kunnan, erikoissairaanhoidon tai yksityisten psykoterapeuttien palvelut) www.vaestoliitto.fi/parisuhde www.mll.fi/vanhempainnetti www.parisuhdekeskus.fi www.perheenparhaaksi.fi www.familjenframst.fi www.miessakit.fi»» ADHD-liiton Tunteella!-parisuhdekurssit adhdoireisille aikuisille ja heidän puolisoilleen sekä vertaistukiryhmät www.adhd-liitto.fi 10
Vanhemmuus Lapselle hänen vanhempi on aina ensisijaisesti ainutkertaisen tärkeä äiti tai isä. Lapsi ei erottele vanhemmastaan adhd-oireita, vaan vanhempi on rakastettava kokonaisuus eri persoonallisuuspiirteineen. Lapsi kokee hänet usein spontaaniksi ja mielikuvitukselliseksi leikkijäksi. Adhd-oireisen vanhemman vahvuutena on ymmärtää omien kokemuksiensa kautta omaa adhd-oireista lastaan ja siten osaa tukea lasta haastavissa tilanteissa. Lapsi tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi vanhemman, joka pystyy vastaamaan hänen iänmukaisiin tarpeisiin. Kasvatuksen tule olla johdonmukaista, lapsen tarpeet huomioivaa ja hänen tulee kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty omana itsenään. Kodin ilmapiirin tulee olla turvallinen, jossa on lupa olla tarvitseva ja osoittaa erilaisia tunteita. Adhd-oireet tuovat vanhemmuuteen paljon haasteita. Rutiinien puuttuminen, aikataulujen ja käytännön asioiden unohtelu sopivat lapsiperheen arkeen huonosti. Ääritapauksessa impulsiivinen negatiivisten tunteiden osoittaminen tai vanhemman päihdeongelma ovat lapsen mielestä pelottavia ja siten vaarantavat hänen terveen kehityksen ja kasvun. Vastuullista vanhemmuutta on pohtia omaa käytöstään vanhempana niin itsekseen kuin yhdessä puolison kanssa. Puolisoiden kannattaa huomioida molempien henkilökohtaiset vahvuudet ja ohjata kasvatusvastuuta niiden mukaisesti. Jokainen vastuullinen vanhempi myös pyrkii oppimaan virheistään ja tarvittaessa hakee apua, jos omat konstit tai voimat eivät riitä. Kodeista, joissa vanhemmat voivat hyvin, on lasten hyvä ponnistaa kohti omaa aikuisuutta. Lähteet Dufva, V. & Koivunen, M. 2012. ADHD Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Juva: ADHD-liitto ry.»» Virta, M. & Salakari, A. 2012. ADHD-aikuisen selviytymisopas -tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä. EU: Tammi. www.adhd-liitto.fi www.autismiliitto.fi www.vaestoliitto.fi 11
ADHD-LIITTO 2016 HELSINGIN TOIMISTO Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki Toimisto puh: 050 354 4325 PUHELINNEUVONTA: 040 541 7696 puhelinneuvonta-aika on ma-to klo 9.00-11.00 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhd-liitto