Päivämäärä 20.1.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 20.1.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 1 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.3 Yhteyshenkilöt 3 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 4 2.1 Ympäristön nykytila 4 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot 4 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt 6 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu 6 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus 7 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 10 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 15 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset 17 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 17 2.2 Maa-alueiden omistus 22 2.3 Kaavoitustilanne 23 2.3.1 Maakuntakaava 23 2.3.2 Yleiskaava 25 2.3.3 Asemakaava ja ranta-asemakaava 27 2.3.4 Pohjakartta 27 3. SELVITYKSET 27 3.1.1 Laaditut selvitykset 27 3.1.2 Laadittavat selvitykset 27 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 28 4.1 Suunnittelun vaiheet 28 4.2 Osalliset 28 4.3 Viranomaisyhteistyö 29 4.4 Laaditut vaihtoehdot 29 4.5 Lentoestelupa 30 4.6 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet 31 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 31 5.1 Kaavan yleisrakenne 31 5.2 Mitoitus ja sen perusteet 32 5.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 32 5.4 Suhde maakuntakaavaan 32 5.5 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen 33 5.6 Liittyminen sähköverkkoon 33 5.7 Merkinnät 33 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 33 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 33 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 36 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 37 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 40
KAAVASELOSTUS 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen 41 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 43 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin 46 6.8 Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) 46 6.9 Yhteenveto vaikutuksista 47 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 49 8. TOTEUTTAMINEN 50 LÄHTEET 51 ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta 1:10 000 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Louhun tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Tuulivoimakohteen melu- ja välkevarjostusvaikutus, Alajärvi- Louhu, Numerola Oy Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.
KAAVASELOSTUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Louhukankaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 15,6km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa ja rajautuu eteläosastaan Soinin kuntarajaan. Etäisyyttä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle Alajärven keskustaajama-alueelle on noin 16 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan noin 14 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 22 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 27 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140 150 m, lavan pituus 60 70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200-220 m (enintään 230 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Alueelle laaditaan kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Louhukankaan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Möksyn tuulivoima-alue (16 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joiden toteuttamistapaa ei ole vielä päätetty. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
KAAVASELOSTUS 2 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).
KAAVASELOSTUS 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) 2412 2274, 044 297 0264 pekka.isotalo@alajarvi.fi Kaavakonsultti: Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. 050 537 4491 minna.vesisenaho@ramboll.fi Tuulivoimatoimija: Ilmatar Alajärvi Oy Bulevardi 7, 6. krs 00120 Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario +358 40 355 7007 erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina.
KAAVASELOSTUS 4 Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Louhukankaan (jäljempänä Louhun tai Louhukankaan) suunnittelualue sijoittuu Etelä- Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Alueen pohjoisosassa suunnittelualueen ulkopuolella on Alajärven sähköasema. Suunnittelualue on asumatonta osittain soistunutta maa- ja metsätalousaluetta, alueella on myös maa-ainesten ottoaluetta (alueella ei ole voimassa olevia ottolupia). Kaava-aluetta lähimpänä on Kuoleman kylä, sen pohjoispuolella valtatie 16 varrella noin kilometrin päässä. Muita lähialueen kyliä (etäisyys n. 2 km) ovat kaava-alueen itäpuolella Lehdonperänkylä, kaakossa Marjonperä, pohjoisessa Uusikylä sekä lännessä Myllynperä ja Aitasaari. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä. Pääasiassa Louhukankaan suunnittelualueen ulkopuolella, idässä kulkee Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohto sekä Alajärvi-Kangasala 400 kv voimajohto. Louhukankaan alue rajautuu pohjoisosaltaan Fingrid Oyj:n Alajärvi-Seinäjoki 400 kv sekä Alajärvi- Ventusneva 220 kv voimajohtoihin.
KAAVASELOSTUS 5 Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km 0 42 139 1 13 21 Kuva 3. Kartalla muuntoasema sekä voimajohdot ovat korostettuna, suunnittelualueen rajaus katkoviivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Metsästys Alajärven metsästysseuran alue ulottuu Louhun alueen keski- ja eteläosiin. Seuralla oli vuonna 2013 yhteensä 18 hirven, yksi metsäpeuran ja viisi kauriin kaatolupaa. Lisäksi henkilökohtaisiin saaliskiintiöihin oli määritelty yksi fasaani, 1 metso, kaksi teertä ja viisi metsäjänistä jäsentä kohden. Rauhoitetuista riistalajeista metsästysalueella on havaittu muutamia riekkoja ja peltopyitä. Suurpedoista metsästysseuran alueella on runsaasti havaintoja karhuista ja ilveksistä, mutta havainnot susista ja ahmoista ovat olleet satunnaisia. Metsästysseuran mukaan Louhun alueella käy suurehkoja määriä metsäpeuroja ruokailemassa.
KAAVASELOSTUS 6 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoisosassa on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Möksyntie, joka yhdistyy pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen ja länsipuolella Aitasaarentie, joka yhdistyy pohjoisessa valtatie 16 ja lännessä Soinintiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 30 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 4. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5. 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät metsästyskohteet sijaitsevat koillisessa n. 7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 7 km päässä Latvalammella, n. 8 km päässä Päijänteellä, n. 11 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (http://www.retkikartta.fi/).
KAAVASELOSTUS 7 Kuva 5. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on suurelta osin kosteaa kangasmetsäaluetta, alueella on vain pieniä soistumia. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia. Alueella kallioperää peittää pääosin moreeni, lisäksi alueella on joitakin kalliopaljastumia ja keskiosassa sijaitsee avoin, melko laaja-alainen louhikko. Turvemaita esiintyy vain paikallisesti maaston painanteissa. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden +160 metristä +140 metriin merenpinnan yläpuolelle. Louhun alue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueelle. Louhun alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Hämeenjokeen ja edelleen Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueen uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Moukariharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000514) sijaitsee Louhun alueen koillisosassa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma (Lindsberg 2011). Pohjavesialue muodostuu kalliokohouman länsirinteellä olevasta hiekkamoreenimuodostumasta, johon liittyy rantakerrostuma. Muodostuma rajoittuu länsi- ja eteläosissa suoalueisiin ja on luonteeltaan vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialueen länsireunassa sijaitsee Nygård-Niskakangas vesihuollon omistama Nygårdin vedenottamo. Ottamoon on liittynyt runsas 20 taloutta. Autiokankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000505 A) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta länteen. Lautakankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) (1075903) sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta etelään.
KAAVASELOSTUS 8 Kuva 6. Karttaan on korostettu suunnittelualueen topografiaa mustalla rajauksella, kallioalueet ruskealla ja pohjavesialue sinisellä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
KAAVASELOSTUS 9 Kuva 7. Louhun alueen pintavesiolosuhteet ja Moukariharjun pohjavesialueen sijainti, sekä ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. Kuvassa YVA:n mukainen voimaloiden numerointi. Louhun alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista ja koostuu ojitetuista rämeistä ja turvekankaista sekä laajoista kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivan ja kuivahkonkankaan metsiä ja puustoltaan mäntyvaltaisia. Kuusi runsastuu kosteissa notkelmissa. Metsät ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Alueella on laajoja metsänuudistusalueita ja eri taimikkovaiheiden metsiä. Alueella esiintyy karua kivikkoa sekä keskiosan huomattavan laaja Louhukankaan louhikko, joka on täysin paljaaksi hakattu, kulotettu ja uudistuminen on monelta osin vasta alkanut. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita.
KAAVASELOSTUS 10 Huomionarvoiset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita pienialaisia vähäpuustoisia rahka- ja tupasvillarämeitä, jotka ovat metsäluonnon muita tärkeitä elinympäristöjä (Metsäkeskus 2013). Suolaikut eivät ole luonnontilaisia, vaan ojitusten ympäröimiä. Louhukankaan luoteisosassa sijaitseva pieni keidassuolaikku on alueen ainoa täysin luonnontilainen suo. Moukariharjun seutuvilla sijaitsee ojitusten muokkaama lähteikkö. Louhukankaan voimajohdon alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Osio täydentyy jatkosuunnittelussa (mm. muuttolinnusto). Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa sekä pesimälintuselvityksen käyntien yhteydessä toteutetulla päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo 10-13. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä alueita Savonjärven kosteikon lisäksi ovat alueen vähäpuustoiset suot sekä puustoltaan kerrokselliset kuusivaltaiset sekapuustoiset metsäsaarekkeet, joiden ansiosta alueella esiintyy myös näiden elinympäristöjen lajeja. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avoisoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura 2000- verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisissa. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Läheisellä Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.
KAAVASELOSTUS 11 Kuva 8. Arvokkaat linnustoalueet Louhukankaan ympäristössä (vasemmanpuoleinen punainen rajaus). Louhun alueen osan pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä boreaalisten metsien lajeista kuten pajulinnuista, peipoista, metsäkirvisistä, kirjo- ja harmaasiepoista sekä rastaista. Pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella Louhun alueella 148 paria/km2. Tiheys vastaa seudun keskitiheyttä ollen hieman alhaisempi, johtuen todennäköisesti alueen paikoin voimakkaasta metsätalouskäytöstä sekä elinympäristöjen yksipuolisuudesta. Mäntymetsiin erikoistuneita alueella pesiviä lajeja ovat muun muassa kulorastas, isokäpylintu ja leppälintu. Kanalinnuista etenkin teeri esiintyy paikoin runsaana, mutta myös metsoa ja pyytä esiintyy alueella. Kosteammissa metsäsaarekkeissa, joissa esiintyy sekapuuna kuusta sekä paikoin myös lehtipuita, havaittiin muita suunnittelualueen metsiä monipuolisempi lajisto muun muassa hippiäisiä, vihervarpusia ja tiaisia. Louhun alueen linnusto muodostuu pääosin mäntykankaille tyypillisistä lajeista ja ainoa huomionarvoinen havaittu laji on leppälintu, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin samoin kuin metso, joka on suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) sekä alueellisesti uhanalainen Pohjanmaan vyöhykkeellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikutusalueella havaittiin vain kaksi huomionarvoista lajia leppälintu ja kurki, joita ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaisiksi ja havaintoja oli vain muutama. Alajärven ja Soinin seutu ei ennakkokäsitysten mukaan sijaitse tärkeällä muuttoreitillä (petolinnut, hanhet, joutsenet), eikä suuria muuttajamääriä ole havaittu alueella. Kurkimuutto noudattelee kuitenkin seudun ylänköalueita ja Keuruun Riihon kautta kulkee ilmeisesti valtaosa Muhoksen seudulla pysähtyvistä kurjista. Sekä keväällä että syksyllä laajempi muutto kulkee yleensä Soinin länsi- tai itäpuolitse. Yleistäen muuttovirta on voimakkaimmillaan vajaan kymmenen kilometrin etäisyydelle rantaviivasta ulottuvalla vyöhykkeellä (laulujotsen, merihanhi, metsähanhi), kurkimuuton levittäytyessä laajemmalle sisämaahan. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse val-
KAAVASELOSTUS 12 takunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Alueellisesti linnuston kannalta merkittävin kohde on Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi, jossa lintuja levähtää myös muuttoaikaan. Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä 29. - 31.5.2013 ja 28. - 30.7.2013. Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Louhun alueella lepakot kuitenkin käyttävät jossain määrin alueen metsäautotieverkostoa siirtymiseen. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 45 pohjanlepakkohavaintoa, joista 28 havaintoa kertyi toukokuulle ja 17 heinäkuulle. Aktiivisessa kartoituksessa ei havaittu muita lajeja. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 419 pohjanlepakkohavaintoa ja 46 havaintoa viiksi-isoviiksisiipasta. Valtaosa havainnoista tehtiin toukokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 510 kolmesta lepakkolajista; pohjanlepakosta ja viiksi-/isoviiksisiipasta (viiksi-/isoviiksisiippa on laskettu kahdeksi lajiksi). Valtaosa havainnoista kertyi Louhun alueen pohjoispuolelta pellon laitaan sijoitetusta passiividetektorista (nro 5), jonka äänittämät 267 ääntä määritettiin pohjanlepakolle. Lisäksi Louhun alueen eteläosassa tieosuuksilla ja alueen läheisyydessä tehtiin aktiivikartoituksissa havaintoja useammasta pohjanlepakosta. Yksittäisiä havaintoja tehtiin Louhun alueen keskiosissa sekä alueen ulkopuolella. Kaikkiaan lepakoiden määrä Louhun (ja Möksyn) alueella todettiin varsin pieneksi. Lepakoiden havaittiin käyttävän erityisesti Louhun alueen eteläisiä metsäautoteitä siirtymäreitteinään ja lisäksi Louhun alueen pohjoispuolella sijaitsevan pellon (detektorin 5 sijaintipaikka) havaittiin olevan lepakoiden käyttämää aluetta (III-luokan lepakkoalueet). Kuva 9. Lepakkohavainnot ja lepakoiden käyttämät alueet (III-luokka) suunnittelualueella (Louhukankaan alue vasemman puoleinen punainen rajaus, oikeanpuoleinen Möksyn rajaus) ja sen lähiympäristössä.
KAAVASELOSTUS 13 Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liitooravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9. - 12.5.2013 sekä 29.5.2013. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Louhun alueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita (VT). Lisäksi alueen metsiköt ovat metsätalouskäytössä ja alueella esiintyykin runsaasti taimikoita ja metsänuudistusaloja. Alueen liitooraville soveltuvat kuusivaltaiset varttuneet metsiköt ovat pääasiassa melko pienialaisia ja erillään toisistaan. Alueen länsiosan rajalta ja sen läheisyydestä havaittiin liito-oravalle soveltuvia metsiköitä sekä yksi liito-oravan käyttämä elinympäristö. Myös alueen pohjoispuolelta noin 0,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta havaittiin liito-oravan käyttämä elinympäristö sekä löydetyn alan läheisyydestä liito-oravalle soveltuvaa metsikköä. Louhun alueen länsirajan liito-oravan käyttämässä metsikössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää, josta havaittiin useita potentiaalisia pesäpuita sekä muutamia puita, joiden tyviltä tehtiin papanahavaintoja. Louhun alueen pohjoispuolen liito-oravan käyttämä metsikkö sijoittuu Kyyjärventien eteläpuolelle, josta papanoita havaittiin pieneltä alueelta useiden kuusien tyviltä muutamista kymmenistä satoihin. Liito-oravan elinympäristön läheisyydestä havaittiin laajemmaltikin liito-oravalle soveltuvaa metsikköä. Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella. Suunnittelualueella ei ole tehty viitasammakkoselvitystä, vaan rakentamisalueiden elinympäristöjen soveltuvuutta viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi arvioitiin peruskarttatarkastelun perusteella. Arvioinnin perusteella viitasammakkoselvitykset kohdennetaan suunnittelualueen rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä sijaitseviin viitasammakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Alueelta tullaan laatimaan viitasammakkoselvitys keväällä 2014. Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit -tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen läheisyydessä on aiempien selvitysten perusteella havaittu rämeristihämähäkin esiintymiä Möksyn voimalinjan läheisyydessä. Kesän aikana tehdyillä käynneillä kartoitettiin mahdolliselle lajille soveltuvat elinympäristöt, joita alueella ovat rämeet, kuten avosoiden reunat sekä varvikkoiset suot. Nämä elinympäristöt kartoitettiin tarkemmin lajin esiintymisen selvittämiseksi syys-lokakuun vaihteessa. Hankkeen vaikutusten arviointi rämeristihämähäkille suoritettiin riskitarkastelun perusteella. Siinä pyrittiin arvioimaan, esiintyykö suunnittelualueella lajille soveliaita elinympäristöjä rakentamisalueilla. Seudulla sijaitsee runsaasti rämeitä ja rämeristihämähäkkiä onkin löydetty seudulta. Möksyn voimalinjan ympäristössä sijaitsee vanhoja havaintoja rämeristihämähäkin esiintymisestä. Voimalinjalla havaittiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä lajille soveltuvia elinympäristöjä. Näistä ei kuitenkaan havaittu lajia selvitysajankohtana syksyllä 2013.
KAAVASELOSTUS 14 Kuva 10. Alueen läheisyydessä aiemmin tehdyt rämeristihämähäkkihavainnot ja soveltuvat elinympäristöt. Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta
KAAVASELOSTUS 15 hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta vajaa 3,5 km luoteeseen (www.rktl.fi). Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja, mutta metsäpeuran syömiä jäkälikköjä havaittiin mm. Louhun alueen koillisosassa sekä Ojakankaan seudulla Louhun alueen länsiosissa. Louhun alueella esiintyy metsäpeuralle soveltuvia jäkälikköjä avokallioalueilla ja niiden tuntumassa eri puolilla aluetta sekä Louhukankaalla. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5-7 km etäisyydellä. Kuvaan 11 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI0800100) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI0800012) (SCI) Kuva 11. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI0900043) sijaitsee 11 km etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena
KAAVASELOSTUS 16 (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI0900093) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon noin 10 km etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Pohjoisnevan Natura-alue (FI0800012, SCI) sijaitsee 8 km etäisyydellä Louhukankaan alueesta koilliseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja harjujensuojeluohjelmaan (HSO100088). Alueita on rauhoitettu perustamalla alueelle soidensuojelualueita (SSA100049, SSA090042, SSA100056, SSA100055) ja yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä alueella ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit, humuspitoiset lammet ja järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät, ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy mm. saukko, ilves, karhu, susi ja metsäpeura. Mäntykankaan Natura-alue (FI0800100, SCI) sijaitsee noin 5 km suunnittelualueesta kaakkoon. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee noin 10 km suunnittelualueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Yli viiden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta luoteeseen sijaitsevat Käärmekalliot-Naturaalue (FI0800091, SCI) ja Huosianmaankallion Natura-alue (FI0800071, SCI). Käärmekallioiden alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä boreaalisia luonnonmetsiä sekä silikaattikallioita. Huosianmaankallion alueella esiintyy boreaalisia lehtoja, puustoisia soita ja lettoja. Pitkämännikönnevan Natura-alue (FI0800047, SCI) sijaitsee lähimmilläänkin yli kahdeksan kilometrin etäisyydellä. Kohde koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta, joissa kaikissa esiintyy reheviä suotyyppejä. Lisäksi alueella tavataan lehtoaloja. Alueella kasvaa runsaasti alueellisesti harvinaisia tai muita huomionarvoisia kasvilajeja. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja keidassuot.
KAAVASELOSTUS 17 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Tuuliatlaksen mukaan koko suunnittelualueella sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat melko hyvät keskituulennopeuden ollessa 6,1 m/s tai enemmän. 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille, muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 8 km suunnittelualueelta kaakkoon. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus (MAO100107), sijaitsee lähimmillään 17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Lisäksi noin 9 km etäisyydellä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä muinaismuisto. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet (vajaan 4 km etäisyydellä) sekä Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden osalta vuonna 2014. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva tihein asutus on keskittynyt Louhun alueen lounaispuolelle Kuninkaanjokilaaksoon ja pohjoispuolella sijaitsevaan Uusikylään sekä pääteiden varsille. Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläasutus on rakentunut löyhästi mäkimaille suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille. Louhun suunnittelualueen tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa suoalueista nousevien loivien metsäisten kivennäismaakankaiden päälle. Maasto on paikoin kivikkoista. Suurin osa Louhuun suunniteltavista tuulivoimaloista sijaitsee yli 160 metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen lähialueen maanpinnan muodot ovat hyvin loivasti nousevat siirryttäessä länsipuolelta itäpuolelle. Suunnittelualueelta luoteeseen sijaitsee Iiruunjärvi. Louhun suunnittelualueen maisemakuvaa hallitsevat puustoiset suoalueet ja kivennäismaakankaat. Suunnittelualueella on useita hakkuuaukkoja. Aluetta halkovat voimajohdot ja koillispuolella sijaitseva Alajärven sähköasema muodostavat maisemassa paikoin näkyviä rakenteita. Suunnittelualueella sijaitsee melko runsaasti metsäautoteitä. Suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitsee pohjoinen-etelä -suuntainen viljelyalue, josta avautuu näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Alue muodostuu Karstaperän, Uusikylän ja Kuoleman kylistä. Toinen yhtenäinen viljelyalue sijaitsee Kuninkaanjokilaaksossa Louhun suunnittelualueelta lounaaseen ja länteen. Myös tältä asutulta viljelyalueelta avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Luoteeseen sijoittuu luodekaakko suuntainen kapea Iiruunjärvi, jonka suuntaisesti avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Iiruunjärven rannoilla on loma-asutusta.
KAAVASELOSTUS 18 Kuva 12. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Möksyn tuulivoima-aluetta. Louhun alueen itäpuolella, noin 8 km päässä sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa.
KAAVASELOSTUS 19 Kuva 13. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Möksyn tuulivoimalat.
KAAVASELOSTUS 20 Kuva 14. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet.
KAAVASELOSTUS 21 Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013) tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kv 110 voimajohtolinjauksen reitti Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Louhukankaan suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä. Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella.
KAAVASELOSTUS 22 Kuva 15. Louhukankaan alueen kiinteät muinaisjäännökset. 2.2 Maa-alueiden omistus Alueella on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa.
KAAVASELOSTUS 23 2.3 Kaavoitustilanne 2.3.1 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu 5.12.2006). Muutos ei koske Louhukankaan aluetta. Kuva 16. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Louhun alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava set vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.
KAAVASELOSTUS 24 Louhukankaan suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kv, 400 kv), joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Louhukankaan alueen eteläinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana. Louhukankaan alueen eteläosassa on merkintä kalliokiviainesten ottamisalueesta (Niemikangas). Myös hankealueen ulkopuolella, Alajärven sähköaseman koillispuolella on merkintä kalliokiviaineksen ottamisalueesta (Kotakangas). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Louhukankaan alueen itäosassa on merkintä pohjavesialueesta (Moukarinharju). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6. 23.8.2012. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna 2014. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos) Kuva 17. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä.
KAAVASELOSTUS 25 Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät: Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 11, Savonneva). Maakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhunkankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. 2.3.2 Yleiskaava Voimassa olevat yleiskaavat Louhukankaan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu 17.8.2000. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin 17.8.2000 sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin 15.6.2009. Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava 1984. Kuva 18. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus + ruuturasteri). Louhukankaan ja Möksyn vireillä olevat osayleiskaava-alueet ovat kuvassa keskellä rajattuna pistekatkoviivalla, Louhukangas lännempänä.