Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL
Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet ja yleisimmät tukitoimenpiteet 2. Maiden poliittiset lähtökohdat ja sovelletut tukitoimet 3. Tukipolitiikan vaikutukset markkinoihin
Tukipolitiikan tavoitteet ja yleisimmät tukitoimenpiteet Tukipolitiikan tavoitteena Turvattu ja vakaa toimeentulo elinkeinon harjoittajalle Porotaloutta tuetaan samoin toimenpitein kuin maataloutta Hinta- ja panostuki vaikuttaa markkinoihin Suoratulotuki ei markkinavaikutuksia
Hintatuki Tavoitteena korkeammat tuottajahinnat Liittyy usein laajempaan järjestelmään - tuontitullit ja rajoitukset Kohonneet tuottajahinnat johtaa tuotannon kasvuun Ylituotanto- ja ympäristöongelmien takia järjestelmästä luopumassa Hyödynsaaja riippuu markkinoista
Hinta P 1 P 0 Kansainväliset markkinat Q 0 Q 1 Määrä
Hinta P 1 P 00 Q 0 Q 1 Määrä
Hinta P 1 P 0 P 000 Q 0 Q 2 Q 1 Määrä
Panostuki Tavoitteena tulotason nostaminen kustannuksia alentamalla Tuki perustuu kiinteisiin tai muuttuviin kustannuksiin Alentuneet tuotantokustannukset houkuttelevat tuotannon kasvattamiseen Panostuen kustannuksia alentava vaikutus katoaa EU:ssa siirrytty hintatuesta panosperusteiseen tukeen Hyödynsaaja riippuu markkinoista
Hinta Tarjonta 1 Tarjonta 2 P 0 P 1 Kansainväliset markkinat Q 0 Q 1 Määrä
Hinta Tarjonta 1 Tarjonta 2 P 0 P 1 Q 0 Q 1 Määrä
Hinta Tarjonta 1 Tarjonta 2 P 0 P 1 Q 0 Q 1 Määrä
Suora tulotuki Suoraa tulotukea kriteerit täyttävälle taholle Rinnastettavissa vakuutukseen, jolla taataan minimitulotaso Irrotettu tuotantoprosessista Ei suoraa vaikutusta markkinoihin Välillinen vaikutus Riskinotto saattaa johtaa markkinaheilahteluihin
Porotukipolitiikka Pohjoismaissa 1970-1990 luvuilla Suomi Maatalous eli elinkeino-poliittiset lähtökohdat Hintatukijärjestelmä osa maataloustulopolitiikkaa Investointi- ja kehittämistoimet perustui erillislainsäädäntöön Poronlihakaupan poronhoitajilta jalostusliikkeisiin
1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 Suomen korkeahintapolitiikka nosti maatalouden tuottajahintoja /kg 6 MAITO /kg 0,6 5 4 PORO 0,5 0,4 3 NAUTA VEHNÄ 0,3 2 SIKA 0,2 1 0,1 0 0
Tuotanto ja nimellishinnat Suomessa Milj. Kg Euro/Kg 6 5 4 3 2 Tuotanto Hinta 1 0
Norja Porotukipolitiikka Pohjoismaissa 1970-1990 luvuilla Ruotsi Kulttuurinen lähtökohta. Ei elinkeinopolitiikkaa Hintatukijärjestelmä Suora tulotuki Kehittämistuet Hintatukijärjestelmä Lisähintatukena teurastuki Suora tulotuki Kehittämistuet
Norja Porotukipolitiikka Pohjoismaissa 1970-1990 luvuilla Ruotsi Kulttuurinen lähtökohta. Ei elinkeinopolitiikkaa Hintatukijärjestelmä Suora tulotuki Kehittämistuet Hintatukijärjestelmä Lisähintatukena teurastuki Suora tulotuki Kehittämistuet Poronlihakaupan poronhoitajilta jalostusliikkeisiin
Nimellishinnat Pohjoismaissa Euro/ kg 6 5 4 Suomi markkinahinta 3 Ruotsi markkinahinta 2 Ruotsi tuettu hinta Norja sopimushinta 1 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990
Teurasmäärien kasvu Pohjoismaissa
Norja Eri maiden politiikan muutokset 1990 luvulta eteenpäin Ruotsi Kulttuurinen lähtökohta. Ei elinkeinopolitiikkaa Uuden politiikan tavoitteena markkinoiden rakenteiden uudistus Hintatukijärjestelmä avattiin Tuontia vapautettiin väliaikaisesti Uudet tuontirajoitukset
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Norjan poronlihan tarjonta Milj. Kg 3 2 tuonti 1 tuotanto 0
Norja Eri maiden politiikan muutokset 1990 luvulta eteenpäin Ruotsi & Suomi Kulttuurinen lähtökohta elinkeinopolitiikkaa Uuden politiikan tavoitteena markkinoiden rakenteiden uudistus Hintatukijärjestelmä avattiin Tuontia vapautettiin väliaikaisesti Uudet tuontirajoitukset Viennin kasvu nosti kotimaan hintoja Tuonnin nopea päättyminen romahdutti hinnat
Suomi Eri maiden politiikan muutokset EU-jäsenyys Ruotsi Elinkeinopolitiikkaa Kulttuurinen lähtökohta Porotalous osa EU:n maatalouspolitiikkaa Maatalouden investointituki- ja ympäristötukijärjestelmä Hintatukijärjestelmä purettiin Maiden välinen kauppa vapautui Kansalliset erillissopimukset Uusi panosperusteinen eläintuki Vanha teurastuki jatkui
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Norjan kaupan vapautuminen kohotti muiden hintatasoa. Viennin sulkeutuminen romahdutti tuottajahinnat Euro/ kg 10 9 8 7 6 5 4 3 Ruotsi markkinahinta Suomi markkinahinta Norjan hinta Ruotsin tuettu hinta 2 1 0
Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys poikkeuksellisessa markkinatilanteessa Suomi Uuden panostuen käyttöönotto ei laskenut tuottaja- tai kuluttajahintoja Tuki nosti tuottajien tulotasoa Ruotsi Tuottajahintojen muutos vähäisempi kuin Suomessa Kohonnut teurastuki varmisti edullisen raaka-aineen jalostajille Kilpailukykyisen tuottajahinnan tuottajille
Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys poikkeuksellisessa markkinatilanteessa Viennin tyrehdyttyä hintataso laski Panostuella alennettiin edelleen tuotantokustannuksia Alentuneet tuottajahinnat heijastuivat kuluttajahintoihin Menekinedistämistoimenpiteet Vahvistivat markkinoita, lisää toimijoita ja kilpailua Markkinointitoimet ja hyvä talouskehitys nostanut tuottaja ja kuluttajahintoja
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Miksi tuottajahinnat eivät ole samat Ruotsissa ja Suomessa? Euro/ kg 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Ruotsi markkinahinta Suomi markkinahinta Norjan hinta Ruotsin tuettu hinta Suomen markkinahinta - eloporotuki
Tukipolitiikan markkinavaikutukset Hintatukipolitiikka johti tuotannon kasvuun Laidunnusongelmat, markkinaongelmat Suoratuki rapautti markkinoiden toimintaa Maiden tukipoliittiset muutokset heijastuvat naapurimaihin Tukipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi markkinoiden toimintaedellytyksiä parantavat toimenpiteet
Tukipolitiikan markkinavaikutukset Pohjoismaiden poronlihamarkkinat ovat yhdentyneet Norjan korkeahintajärjestelmä turvaa maan kansalliset markkinat Ruotsin ja Suomen erilainen tukipolitiikka Ruotsin teurastuki Hyöty valuu muille kuin poronomistajille Vääristää Suomen ja Ruotsin välistä kauppaa Suomen eloporotuki Kilpailukyky parani lyhyellä tähtäimellä Nostaa kustannustasoa ja heikentää kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä
Tuotannon kehitys Milj. Kg 3,5 3 2,5 2 1,5 Tuotanto Ruotsi Tuotanto suomi Tuotanto Norja 1 0,5 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tuottajahinnat ja tuotantotuet Euro/ kg 12 10 8 6 4 Ruotsi markkinahinta Suomi markkinahinta Norjan hinta Ruotsin tuettu hinta Suomen tuki Norjan tuoantotuet 2 0
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Euro/ kg 10 9 8 7 6 5 4 Ruotsi markkinahinta Suomi markkinahinta Norjan hinta 3 2 1 0
Pohjoismaiden reaalihintojen kehitys Euro/ kg 8 7 6 5 4 3 Ruotsi markkinahinta Suomi markkinahinta Norjan hinta Ruotsin tuettu hinta 2 1 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Tuotannon arvo ja tuotantotukien määrä Milj. euroa 35 30 25 20 15 Edistäminen ja kehitys Alue, ympäristö ja muut Hinta- tai panostuki Tuotannon arvo 10 5 0 Norja Ruotsi Suomi