Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Transkriptio

1 Hirvenlihan arvo Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

2 Hirvenlihan arvo Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttavat arvoon Hirvenlihan arvo metsästä kulutukseen: - Monta tapaa arvottaa hirvenlihaa 2 Markus Kankainen

3 Hirvenlihan määrä ja arvo 3 Markus Kankainen

4 Tutkimuksessa mukana 450 erikokoista hirviporukkaa eripuolelta Suomea 1500 hirvenmetsästäjää 7 riistajalostusyritystä Arviot 1.2 miljoonan hirvikilon perusteella 9 miljoonaa kiloa hirveä vuonna Markus Kankainen

5 Miljoonaa kiloa (Teuraspaino) Hirvi ja riistamäärät elintarvikkeena - asemointi 2010 hirvisaalis noin 9 Miljoonaa kiloa, noin puolikas hirvi per hirvenmetsästäjä Valkohäntäpeura Metsäkauris Jänikset Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Hirvi Kotimainen tuotanto 5 Markus Kankainen Kg teuraspaino/vuosi

6 Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Hirviseurueet jakavat suurimman osan metsästäjille, vain muutama prosentti markkinoille 6 Markus Kankainen

7 Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Metsästäjät ja lähipiiri syövät hirvet itse, vain muutama prosentti markkinoille 7 Markus Kankainen

8 Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Yhteenveto 2010: vain noin 50 tonnia kotimaista hirveä markkinoilla Mitä enemmän ohjautuu markkinoille sitä suurempi jalostusarvo 8 Markus Kankainen

9 Miksi kotimaista hirveä ei löydy markkinoilta Seurueet eivät myy, koska metsästäjät eivät halua luopua saalisosuudestaan Henkilökohtaiset saalismäärät tulisi olla suurempia ja myynti helpompaa Myyntihinta ei vastaa kustannuksia tai vaivaa 9 Markus Kankainen

10 Miten markkinat muuttuisivat jos hirviä olisi enemmän? seurueiden myyntihalukkuusarvio +1 = hirvisaalis => kpl; markkinakasvuennuste 50 tonnista 300 tonniin +5 = hirvisaalis vajaa kpl; markkinaennuste noin 1,2 miljoonaa kiloa Riistan tuonti (Ruotsista ja Virosta) kasvanut; 2010,130 tonnia => 2013, 484 tonnia 10 Markus Kankainen

11 Monta tapaa arvottaa hirveä Riippuu mistä tai kenen näkökulmasta arvottaa Jos kyseisen luonnonvaran arvoa verrataan muihin elintarvikkeisiin tai yhteiskunnan toimintoihin tulisi käyttää vastaavaa mittaria Yhteiskunnan toiminnot?: Liikennevahingot, metsävahingot, suojelualueet, susivahingot, muut elinkeinot ym. 11 Markus Kankainen

12 Monta tapaa arvottaa hirveä Tuotantokustannus ja tukkuhinta Hirvellä tuotantokustannus = metsästyskustannus Luuton 23 /kg, Teuraspainohinta 16 /kg, Per Hirvi 2123, Per metsästäjä 1140 Metsästäjän omakustannehinta/kg korkeampi, koska osa saaliista annetaan pois Tukkuhinta = metsästäjien vahvistama myyntihinta, noin 7 /kg teuraspaino 12 Markus Kankainen

13 Monta tapaa arvottaa hirveä Myynti- ja ostohalukkuus Myyntihalukkuushinta; Luuton 17,25 /kg, Teuraspaino 11,90 /kg Puolet metsästäjistä ei myisi mistään järkevästä hinnasta = tunnearvo Ostohalukkuushinta; Luuton 4 /kg, Teuraspaino 5,80 /kg Vaihtoehtohinta muihin elintarvikkeisiin nähden Syy alhaiseen hintaan: Hyvät hankintakanavat ja puolikas hirvi pakkasessa? 13 Markus Kankainen

14 Monta tapaa arvottaa hirveä Jalostusarvo Jalostusarvo = tuotanto/arvoketjussa syntyvä arvonlisä Kansantaloudellinen mittari: Kuinka paljon synnyttää elinkeinotoimintaa Metsästyksen arvonlisä + jalostuksen arvonlisä + vähittäismyynnin arvonlisä Suurin osa metsästyksen arvonlisää (100%) 144,5 M, vähittäismarkkinoilta (2%) 1,8 M, ja rahtijalostuksesta (11%) 2,4 M 14 Markus Kankainen

15 Metsästyksen arvo on enemmän kuin kustannukset Soveltaen Ruotsalaista tutkimusta: metsästyksen arvo on käänteisesti: Millä hinnalla luopuisit metsästyksestä Voidaan jakaa kustannusten päälle jäävään hyötyyn eli nettoarvoon Tai, lihasta saatavaan arvoon jolloin loppu on virkistysarvoa 15 MarkusKankainen

16 Johtopäätökset Riistan arvoa luonnonvarana ei ole tutkittu Suomessa kattavasti Hirven lihan elinkeinoille synnyttämä arvo noin 150 Miljoonaa euroa (2010) Arvo miltei kaksinkertaistuu jos liha saadaan markkinoille Uuden kannanhoitosuunnitelman saalisarvion perusteella, hirveä/vuosi, markkinoiden lisäarvo jää pieneksi Suomen kulutusta täydennetään ulkomaisella riistalla, eli suurta vientiluonnonvaraa ei ole odotettavissa Metsästyskustannusten tuottama arvonlisä säilynee jos metsästysmahdollisuuksia ei rajoiteta metsästäjien määrä on ollut kasvussa Tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen kehittämisellä voitaisiin parantaa arvoa vähän Metsästykseen liittyvää riistanhoitotyötä ei arvotettu 16 Teppo Tutkija

17 Kiitos! 17

18 18 Teppo Tutkija