Fortumin Energiakatsaus

Transkriptio

1 Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu

2 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme EU-alueella Metsäbiomassan osuus 80 %, metsäbiomassasta 84 % haketta Hankinta-alue: Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Venäjä, Valko-Venäjä Sertifiointi hankintaketjuissa (Tukholma, Joensuu) Vuonna 2016 yhtenäistämme sopimusvaatimuksia ja pyrimme asettamaan tavoitteen sertifioidun puun käytölle Biomassan käyttö (TWh) vuonna 2015 (metsä- ja peltobiomassa) 2

3 Maailman suurin biomassaa käyttävä CHP-laitos Tukholmassa 1,700 GWh lämpöä ja 750 GWh sähköä vuodessa kotitaloudelle. 100% biomassaa 2,4 TWh (1 milj. k-m 3 ) vuodessa. Globaali CO 2 vähennys t/a. Polttoaine Ruotsista, Suomesta, Baltiasta ja Venäjältä. Pääasiassa meriteitse (60%) ja rautateitse (40%). Investointikustannus 480 milj. euroa. 3

4 Biomassa lämmön ja sähkön tuotannossa Uusiutuva, pitkälti paikallinen ja hiilineutraali energianlähde Korvaa fossiilisia polttoaineita sekä lämmityksessä, jäähdytyksessä, sähköntuotannossa että liikenteessä EU:ssa Metsäbiomassa 70 % biomassan käytöstä. Tuonnin osuus 3 %, pääasiassa Pohjois- Amerikka ja Venäjä. Viidenneksen kasvu 2020 mennessä Suomessa bioenergian osuus 2014: Noin ¼ kokonaisenergiasta Sähköntuotannosta 13 % Kaukolämmöstä ja CHP:sta 31 % Metsä- ja peltobiomassan käyttö lämmön- ja sähköntuotantoon EU:ssa Biomassan käyttö eri sektoreilla EU:ssa vuonna

5 Biomassan uhkia ja mahdollisuuksia BIOMASSA Mahdollisuus Haaste/uhka Ratkaisu Uusiutuvuus ja hiilineutraalisuus Paikallisuus ja kilpailukyky Monikäyttöisyys Kestävän biomassan määrittely Tukijärjestelmien logiikka ja kirjavuus Kilpailu, saatavuus eri käyttötarkoituksiin Yhteiset EU-laajuiset kestävyyskriteerit Markkinaehtoisuus, tukien harmonisointi ja selkeys Biomassamarkkinan tehostaminen 5

6 Biomassamarkkinan toimintaa tehostettava Tasapuoliset kilpailuedellytykset, ei poliittista puuttumista markkinoihin. Biomassan energiakäytön ja teollisen käytön välillä ei ristiriitaa. Metsäbiomassan tarjontaan vaikuttavia tekijöitä ja rajoituksia ovat mm. työntekijöiden ja koneiden saatavuus, metsänomistajien myyntihalukkuus, kestävyyden määrittely ja metsäteollisuuden hakkuiden kehitys. Investoinnit biomassan tuotantoketjuihin edellyttävät vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä. Kannustimet ja koulutus metsänomistajille. Harvennuspuun ja hakkuujätteen talteenoton tehostaminen ja nuorien metsien kunnostuksen tukeminen. 6

7 Biomassan kestävyys Fortumin näkemys Yhtenäiset ja sitovat, bioenergian alkuperään kohdistuvat kriteerit olomuodosta tai käyttötarkoituksesta riippumatta. Kriteereiden keskeinen sisältö: vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin resurssitehokkuus varmistus biomassan hankinnasta sallituilta alueilta biomassa tuotettu kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti Tavoitteena globaalit kestävyyskriteerit, mutta vähintäänkin EU:n tasoiset, vastavuoroisesti hyväksytyt periaatteet. Kestävyyden osoittaminen esim. kansallisella tai alueellisella riskinarvioinnilla tai vapaaehtoisella kestävyysjärjestelmällä. Olemassaolevan lainsäädännön hyödyntäminen, mm. kestävä metsänhoito. Kestävyyskriteereiden soveltamisala >20 MW th energiantuotantolaitokset. 7

8 Bioenergian tukijärjestelmät Fortumin näkemys Biomassan käyttöä tulee edistää markkinaehtoisesti EU:ssa. Päästökauppa pääasiallinen keino ohjata biomassainvestointeja ja polttoainevalintoja Siirtymävaiheessa alueellinen tai EU-tason harmonisoitu tukijärjestelmä Mikäli tukijärjestelmiä jatketaan, niiden tulee olla teknologianeutraaleja ja harmonisoituja. Tuki bioenergian innovaatioihin sekä T&Ktoimintaan, erityisesti uusien bioenergiateknologioiden kaupallistamiseen ja markkinoille saattamiseen. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous) saatetaan tarvita edistämistoimia. 8

9 Kestävämpää ja vähemmän tuettua BIOMASSAA