Hyvää päivähoitoa Pälkäneellä parasta aikaa Varhaiskasvatussuunnitelma Perusturvalautakunta 27.10.2009
1. Pälkäneläisyys varhaiskasvatuksessa 2. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Pälkäneellä 2.1 Päiväkoti 2.2 Perhepäivähoito 2.3 Ryhmäperhepäivähoito 2.4 Esiopetus 2.5 Kerhotoiminta 2.6 Muut varhaiskasvatuspalvelut 3. Toiminta-ajatus 4. Toiminnan arvot 5. Toimintatapa 6. Päämäärät ja tavoitteet 7. Toteuttaminen 7.1 Oppimisen ilo Lapsen ominaiset tavat toimia Leikki on lapsen hyvän olon mittari Liikkuminen - vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymistä Tutkiminen tunnustellen, haistellen, maistellen, katsellen ja kuunnellen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu mielikuvitusmaailma mahdollista ja leikisti totta
7.2 Toiminnan sisällöt päivähoidon arjessa Matemaattinen Luonnontieteellinen Perinteet ja nykyaika Eettinen Uskonnolliskatsomuksellinen 7.5 Varhaiskasvatusympäristö 8. Erityinen tuki 9. Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset 7.3 Kasvatuskumppanuus 10. Arviointi 7.4 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa
1. Pälkäneläisyys varhaiskasvatuksessa Sydän-Hämeen kuntakeskukset Pälkäne ja Luopioinen sijaitsevat maalaismaisemassa vesistöjen keskellä, hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereelta, Valkeakoskelta ja Hämeenlinnasta. Syrjänharju suppineen ja lukkoineen halkoo Pälkäneen maisemaa ja Luopioisten idyllinen kuntakeskus kuvastaa maaseutua kauneimmillaan. Kunta tarjoaa hyvät ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet mm. uimarannat, urheilukentät, juoksu - ja hiihtomaastot, luistinradat ja ympäröivä luonto innostaa retkeilyyn. Näitä käytämme mahdollisuuksien mukaan eri vuodenaikoina. Käytämme myös kunnan monipuolista kulttuuritarjontaa - kirjastot, museot, kirkot ja rauniokirkko, Kostianvirran taistelualue, kotiseutumuseot - sekä osallistumme erilaisiin tapahtumiin vuoden varrella.
2. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Pälkäneellä 2.1 Päiväkotihoitoa tarjoavat Lumpeennupun päiväkoti 3-6 vuotiaille lapsille Luopioisten kirkolla ja Viirikukon sekä HermAnnin päiväkodit 1-6 vuotiaille lapsille Pälkäneen kirkolla 2.2 Perhepäivähoidon toimintamuotona on hoitajan kodissa tapahtuva hoito. Perhepäiväkodissa voi hoitaja saman aikaisesti hoitaa neljää lasta ja yhtä osapäivähoitoista lasta omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Perhepäivähoitokoteja toimiin kymmenkunta eri puolella kuntaa. 2.3 Ryhmäperhepäiväkodeissa hoitaa 2-3 hoitajaa enintään kahtatoista lasta. Toimipisteitä on kymmenen: Aitoossa toimii kaksi yksikköä Kotisuo ja Pukkivuori, Laitikkalassa, Seuratalo Luopioisten kirkolla, Myttäälässä ja Rautajärvellä kussakin yksi yksikkö sekä Onkkaalassa neljä yksikköä, Harju, Pikkuharju, Puistola ja Tuulenpesä. Lisäksi vuorohoitoa tarjotaan Harjun ja Luopioisten kirkonkylän ryhmäperhepäiväkodeissa.
2.4 Esiopetusta annetaan Lumpeennupun ja Viirikukon päiväkodeissa sekä Kostian koulun ja Luopioisten kirkonkylän koulun yhteydessä olevissa yksiköissä sekä Aitoon koulun yhteydessä. 2.6 Kerhotoimintaa järjestetään Haanloukkaan nuorisotiloissa kahtena päivänä viikossa 3-6 -vuotiaille. 2.7 Muut varhaiskasvatuspalvelut Yksityinen pienpäiväkoti Päivänsäde Luikalassa tarjoaa kokopäivähoitoa 12 lapselle. Yksityisiä perhepäivähoitajia toimii kunnan valvonnassa. Muuta toimintaa tarjoavat seurakunta, MLL, Pälkäneen Luja- Lukko, 4H-toiminta, partio, sekä VPK:n nuoriso-osastot.
3. Toiminta-ajatus Toimintamme pohjautuu turvalliseen lapsen kasvua ja oppimista tukevaan arkeen. Tavoitteenamme on avoin kumppanuussuhde vanhempien kanssa, kunnioittaen perheiden omaleimaisuutta.
4. Toiminnan arvot Haluamme luoda lapselle kiireettömän, lapsilähtöisen ja turvallisen ilmapiirin, jotta hän tuntisi itsensä hyväksytyksi. Kannustamme lasta toimimaan ryhmässä omana itsenään, kunnioittamaan muita ihmisiä ja ympäristöään.
5. Toimintatapa Työskentelyämme ohjaa lapsen uteliaisuus ja kiinnostus erilaisia asioita kohtaan. Tähän lapsilähtöiseen toimintaamme liittyy kiinteästi lasten leikin ja toiminnan havainnointi. Tavoitteenamme on näin yhdessä lasten kanssa opetella projektioppimista kasvatuksen toimintamallina.
6. Päämäärä ja tavoitteet Haluamme luoda lapselle edellytykset kasvaa itsenäiseksi omia valintojaan tekeväksi aikuiseksi vaalimalla lapsuutta antamalla lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen tutkimiseen, tekemiseen ja ajatusten ilmaisuun opastamalla lasta toisen huomioimiseen ja kunnioittamiseen tukemalla lapsen yksilöllisyyttä ja vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen oppimista. tekemällä luottamuksellista yhteistyötä vanhempien kanssa sitoutumalla kasvattajina yhteisölliseen toimintaan järjestämällä hoidossa turvalliset ja mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet
7. Toteuttaminen 7.1 Oppimisen ilon ylläpitäminen Näemme lapsen tutkivana, toimivana ja uteliaana yksilönä, jolla on synnynnäinen tarve oppia uutta ja kokeilla jo oppimiansa asioita. Oppiessaan lapsi etenee pienistä asioista aina suurempiin kokonaisuuksiin. Lapsen oppimisen iloa tukevat onnistumisen kokemukset ja siitä saatu myönteinen palaute sekä vuorovaikutus toisten lasten ja aikuisten kanssa. Turvalliset ihmissuhteet auttavat lasta oppimaan uusia asioita. Kasvatukseen osallistuvina aikuisina tuemme ja kuuntelemme lasta ja tarjoamme hänelle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintatapoja ja ilmaista ajatuksiaan.
Leikki - hyvän olon mittari Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään - kokeilee, tutkii ja ihmettelee. Lapsen omista tarpeista lähtevä tekeminen innostaa leikkeihin, ja näin sosiaaliset taidot kehittyvät. Tehtävänämme on mahdollistaa leikin syntyminen, havainnoida, kuunnella sekä antaa tilaa välillä rajuillekin leikkiideoille. Eri ikäkausina lapsi hakeutuu omiin leikkeihin. Aikuisena voimme myös tarvittaessa ohjata ja toimia tukena lapsen minuuden muodostumisessa sekä sosiaalisten ja liikunnallisten taitojen kehittymisessä.
Liikkuminen - vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymistä Liikkumiseen sisältyy monenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia, joissa lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan, tutustuu ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Virikkeellisessä ja innostavassa ympäristössä lapsi voi nauttia liikkumisen ilosta. Tehtävänämme on antaa lapselle mahdollisuus liikkumiseen niin sisällä kuin ulkona. Tärkeää on saada kaikki lapset mukaan liikunnalliseen toimintaan sekä kannustaa heitä myös omaehtoiseen liikkumiseen. Kun liikkuminen on luontevaa ja jokapäiväiseen elämään kuuluvaa lapsuudessa, se kulkee mukana myös aikuisuuteen.
Tutkiminen tunnustellen, haistellen, maistellen, katsellen ja kuunnellen Lapsi on luonnostaan utelias ja tutkiessaan lapsi ihmettelee, oppii, asettaa kysymyksiä sekä kokeilee erilaisia asioita. Elämän tutkiminen ja kyseleminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja antaa pohjan arkielämälle ja tuleville kouluvuosille. Ymmärtävinä ja kannustavina aikuisina mahdollistamme lapselle tutkimisen ilon.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu - mielikuvitusmaailma mahdollista ja leikisti totta Taiteellinen kokeminen kädentaidot, kirjallisuus, musiikki,tanssi, näytteleminen ja kuvaamataito -tempaavat lapsen mukaansa ja luovat pohjan myöhemmille taidemieltymyksille. Annamme tilaa ja rauhaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle sekä innostamme taiteelliseen ilmaisuun. Ympäristön esteettisyys luonto ja rakennettu ympäristö - antaa lapselle taiteellisia elämyksiä ja mahdollisuuden tutkia eri materiaaleja ja ideoita sekä harjoittaa taitojaan. Teemme yhteistyötä Pälkäneen kulttuuritoimen kanssa saadaksemme taiteellista tuntemusta ja kokemuksia.
7.2 Lapsen ajattelun rakentuminen Lapsen arki päivähoidossa muodostuu kokemuksista, tilanteista ja ympäristön tutkimisesta leikkien. Matemaattinen Toimintamme päivähoidon arjessa sisältää paljon matematiikkaa leikin, pelien liikunnan ja muun tekemisen muodossa. Luonnontieteellinen Luonto on osa päivittäistä arkeamme. Tutustumme kotipaikkakuntamme luontoon retkien ja kirjallisuuden avulla. Opettelemme myös kierrätystä ja luonnossa jokamiehen oikeuksia.
Perinteet ja nykyaika Keskustelemme, havainnoimme, luemme kirjoja, leikimme ja retkeilemme lähiympäristössä. Välitämme lapsille tietoa tästä päivästä ja siitä, miten ennen on eletty ja tehty. Näin autamme lapsia ymmärtämään myös nykyaikaa ja sen mukanaan tuomia muutoksia. Esteettinen Ympäristö ja miellyttävä ilmapiiri sekä hyvät tavat luovat viihtyvyyttä päiviimme. Mietimme lasten kanssa ympäristöämme ja pyrimme tekemään sen yhdessä mahdollisimman viihtyisäksi ja kauniiksi. Kulttuuritapahtumat herättävät lapsen mielikuvituksen lentoon ja musiikin kuuntelu avaa aistit mielikuville ja tunteille sekä tuottaa mielihyvää.
Eettinen Lasten arjesta nousee yhdessä pohdittavia asioita mm. kaveruus suru ja ilo oikeudenmukaisuus hyvä kohtelu erilaisuus hyvä ja paha oikea ja väärä Yhdessä lasten kanssa sovimme yhteiset säännöt. Uskonnollis katsomuksellinen Päivähoidon arkeen välittyy kotien eri uskonnolliset näkemykset. Juhlapyhät lisäävät uskonnollista keskustelua ja pohdintaa. Myös sairaudesta ja kuolemasta keskustellaan tarvittaessa turvallisesti yhdessä. Toimimme yhteistyössä seurakunnan kanssa.
7.3 Kasvatuskumppanuus Hyvä ja toimiva kumppanuus alkaa vanhempien ja lasten tutustumisella päivähoitopaikkaan. Yhdessä vanhempien kanssa sovimme yhteistyökeskusteluista ja päivittäisestä tiedottamisesta, sekä niiden laadusta ja määrästä. Vanhempainillat, juhlat ja erilaiset yhteiset tapahtumat luovat myönteisen ja avoimen ilmapiirin kasvatuskumppanuuden syventymiselle. Vanhemmat voivat milloin vain jäädä tutustumaan lastensa päivän kulkuun.
7.4 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Työyhteisöissämme työskentelee monia eri ammattiryhmien edustajia, joiden työkokemusta, koulutusta, tietoja ja taitoja hyväksi käyttäen toimimme yhteisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta. Moniammatillisena työyhteisönä kannamme kaikki vastuuta toiminnastamme. Tiedostamme ne arvot ja eettiset periaatteet, jotka ohjaavat meitä työssämme, ja niiden avulla muodostamme yhteisen käsityksen toimintatavoistamme. Työmme jatkuvalla arvioinnilla sekä kouluttautumalla kehitämme osaamistamme. Havainnoimalla lasta ja käyttämällä saamaamme tietoa hyväksemme toiminnan suunnittelussa luomme omalta osaltamme sellaisen ilmapiirin, jossa lasten ja aikuisten on hyvä työskennellä yhdessä. Arvostamme, kunnioitamme, kuuntelemme ja kannustamme myönteisesti lapsia sekä työyhteisön muita jäseniä.
7.5 Varhaiskasvatusympäristö Lapsen kasvatusympäristö koostuu kodin, päivähoidon sekä muun lapselle läheisen ympäristön kokonaisuudesta. Luomme kasvuympäristön viihtyisäksi, virikkeelliseksi sekä turvalliseksi, mikä innostaa lasta toimimaan, liikkumaan, tutkimaan ja oppimaan ja leikkimään. Hyvässä ja avoimessa ympäristössä voivat toimia myös erilaiset vertais ja pienryhmät. Rakennamme toimintamme tilat, materiaalit ja välineet herättämään lapsen mielenkiintoa sekä innostamaan kokeiluihin ja ilmaisemaan itseään. Suvaitseva ympäristö mahdollistaa avoimen keskustelun ja hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen niin aikuisten kuin lastenkin välillä.
8. Erityinen tuki Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havainnot tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Mukautamme päivittäisiä toimintoja tilanteen mukaan: eriyttämällä lapsiryhmää vahvistamalla lapsen itsetuntemusta suunnittelemalla toimintoja ja ympäristöä järjestämällä riittävät resurssit Lapsen tarvitseman tuen aloitamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kunnan normaalien palvelujen yhteydessä tavoitteenamme kokonaisvaltainen kuntoutus ja yhteistyö eri kuntoutustahojen kanssa. Tuen jatkuvuudesta huolehdimme päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikan vaihtuessa että muissa lapsen siirtymävaiheissa Teemme yhteistyötä tuen järjestämiseksi neuvolan, perheneuvolan, kotipalvelun, kuntoutusohjauksen, koulun, seurakunnan, puheterapeuttien, psykologien ja Tays:in kanssa.
9. Eri kieli - ja kulttuuritaustaiset lapset Pälkäneellä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sijoittuvat normaaliin päivähoitoon. Tuemme lapsen sosiaalisia kontakteja, jotta lapsi tuntee kuuluvansa lapsiryhmään ja sopeutuu yhteisöömme ja oppii suomen kielen ja kulttuurin. Huomioimme kunkin lapsen kulttuurin erityistarpeet ja kannustamme perhettä lapsen oman kieli-ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja vahvistamiseen.
10. Arviointi Päivittäistä toimintaa arvioimme yhdessä lasten kanssa säännöllisissä kokouksissa. Kehitämme työtämme lasten ja vanhempien antaman palautteen avulla: päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa ovat kumppanuuden pohja ja kirjallinen arviointi toiminnastamme tehdään kerran vuodessa. Työmme ja itsemme kehittämiseksi arvioimme toimintaamme jatkuvasti säännöllisissä tiimi ja työyhteisöpalavereissa.