Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 112/2011/1 Dnro LSSAVI/125/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Kanasensuon turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Pihtipudas Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 11.12.2009 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Kanasensuon 44 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Pihtiputaan kunnassa. Hakemuksen täydennyksen ja Vapo Oy:n antaman vastineen mukaan tuotantopinta-alaksi tarkentui 41,5 ha. Samalla on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kanasensuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä.
2 Suunniteltu turvetuotantoalue on kokonaan Vapo Oy:n omistamaa aluetta. Yhtiön omistuksessa on suolla ja sen ympäristössä yhteensä 111 ha. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Kanasensuon alueella maankäyttöä osoittavaa kaavamerkintää. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä mainitaan, että turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa koskeva 3. vaihemaakuntakaava on tekeillä, mutta sen vahvistamisvaiheen on arvioitu tulevan ajankohtaiseksi vasta keväällä 2012. Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kanasensuon turvetuotantoalueen pinta-ala on hakijan tekemän muutoksen jälkeen 41,5 ha sisältäen auma-alueet. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta, josta ojitustyöt puolesta kahteen vuoteen olosuhteista riippuen. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20-30 vuotta päättyen noin vuonna 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa mahdollisesti myös palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 22 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat lähialueella sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneet alueet rajataan erilleen tuotannossa olevista alueista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kanasensuon kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja-kylmäpuro-kortteisenkanava-saanijärvi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Kentän pinta-ala on 2,3 ha, mikä on 5,5 % tuotantopinta-alasta. Kenttä on kokonaan ojittamattomalla alueella. Kanasensuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttama vuosittainen brutto- ja nettokuormitus alkuperäisen 44,4 ha:n tuotantosuunnitelman mukaisesti arvioituna. BRUTTO NETTO Vuosikuormitus Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kuntoonpanovaihe, 1.vuosi 44,4 1896 21,0 778 1070 13,5 600 Kuntoonpanovaihe, 2. ja sitä seuraavat vuodet 44,4 1264 14,4 519 713 8,9 405 Tuotantovaihe 44,4 956 10,9 389 535 6,8 292 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaisesta turpeen pölyämisestä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamista pakokaasupäästöistä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteata. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa 30-50. Turvetuotantoalueiden melututkimustuloksien perusteella avomaastossa melutasot voivat ylittyä meluisimmilla työvaiheilla hetkellisesti 500 m etäisyydellä, mutta puuston on todettu vaimentavan ääntä niin, että meluvaiku-
Varastointi ja jätteet tus jää 100 200 metriin. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää alueella vähäiseksi. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 180 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä tuotantoalueen eteläpuolella kulkevan tien kautta valtatielle 4 ja siitä edelleen pohjoiseen Haapaveden suuntaan tai etelään Jyväskylän suuntaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 22 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 130 l sekä muita voiteluaineita noin 22 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,1 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 130 l, kiinteää öljyjätettä 22 kg, akkuja 7 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,1 t ja rautaromua 88 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. 4
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kanasensuo luokitellaan Pohjanmaan-Kainuun aapasoihin. Kanasensuon kasvillisuuden 71 ha:n selvitysalueesta noin kolme neljäsosaa on ojitettua ja luonnontilaltaan jo voimakkaasti muuttunutta rämettä, rämemuuttumaa ja varputurvekangasta, jolla puuston kasvu on paikoin voimakasta. Koillisosan avoimempaa suota vallitsee oligotrofinen tupasvillaräme. Keski- ja eteläosan puustoisilla alueilla vallitsevina suotyyppeinä ovat vaivaiskoivuja isovarpurämeet sekä isovarpurämemuuttumat ja varputurvekankaat. Lounaisimmassa osassa on enimmäkseen isovarpurämettä. Kanasensuolla ei havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai harvinaisia kasvilajeja, eikä uhanalaisia luonto- tai suotyyppejä, mutta koillisosassa tavattu tupasvillaräme on luokiteltu Etelä-Suomessa silmällä pidettäviksi. Kanasensuon lintulajisto on pääosin alueelle tyypillistä metsälajistoa. Varsinaisista suolinnuista alueelta tavattiin vain kurki. Alueella tavattiin Suomen lajien uhanalaisuutta tarkastelevan luokituksen mukaan yksi silmällä pidettävä laji (teeri), kaksi EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia (kurki, palokärki) ja kaksi Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia (teeri, palokärki). Linnuston parimäärät olivat alhaisia ja kokonaistiheys oli myös tavanomaista alhaisempi, mihin vaikuttivat myös laskentapäivien huonot sääolosuhteet. Linnuston kannalta arvokkain alue oli koillisosan ojittamaton alue, kokonaisuudessaan linnustollinen arvo oli tavanomaista heikompi. Kanasensuon lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta lounaaseen, Virkapuron suulla ja Saelahdessa. Hankealueen kaakkoisosassa pellot sijoittuvat lähelle tuotantoaluetta, kuitenkin niin, että hankealueen ja pellon väliin jää puustoinen suojavyöhyke. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä eikä peltoja, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisissa määrissä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Natura-tietokannan mukaan hankealueelta noin 5,3 km lounaaseen alkaa Kolimajärven Natura-alue. Pitkän etäisyyden vuoksi hankealueella ei ole vaikutusta Natura-alueeseen. 5
Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pienvesiä eikä karttatarkastelun perusteella lähteitä tai lampia. Lähin pohjavesialue on Niemenharjun- Lylynsaaren pohjavesiesiintymä, joka sijaitsee hankealueesta yli 6 km lounaaseen. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään. Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Vesistön tila Hankealue sijaitsee Viitasaaren reitin Saanijärven lähialueen (14.491) osavaluma-alueella. Kolimaan laskevan Saanijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 413 km 2 ja järvisyys 7,17 %. Saanijärven lähialueen pinta-ala on 46,52 km 2 ja järvisyys 26,5 %, josta hankealue muodostaa noin 1 %. Hankealueen osuus koko Saanijärven valuma-alueesta on 0,1 %. Kylmäpuron osavaluma-alueen pinta-ala on karttatarkastelun perusteella noin 7 km 2. Saanijärven valuma-alueella sijaitsevat Orirämeen, Pyytnevan ja Purontausnevan turvetuotantoalueet. Hakemuksen mukaan toiminnassa olevaa tuotantoalaa on näillä alueilla noin 170 ha ja tuotannosta poistunutta aluetta on noin 208 ha. Saanijärven luusuassa on Suomen ympäristökeskuksen virtaamamittausasema. Sen perusteella ja Kylmäpuron arvioidun osavaluma-alueen pohjalta laskien on hakemuksessa arvioitu keskimääräiset vuosivirtaamat (m 3 /s) seuraavasti: 6 Saanijärven valumaalue Kylmäpuron valumaalue MQ 4,50 0,08 MNQ 0,44 0,007 MHQ 28,4 0,48 Kylmäpuron vedenlaatu on elokuussa 2009 otettujen vesinäytteiden mukaan tyypillistä suoalueilta vetensä saavalle purolle. Heti Kanasensuon pohjoispuolella vesi on erittäin humuspitoista, tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Alempana veden laatu on parempi, mutta silti humuksen tummaksi värjäämää ja ravinteikasta. ph oli molemmilla havaintopaikoilla suovesille epätyypillisen korkea. Kortteisenkanavassa vesi on tarkkailujaksolla 1978-2009 ollut väriltään ruskeaa ja humuspitoista. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä ja kokonaistyppipitoisuudet ovat humusvesille tyypillisellä tasolla. Veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla havaittavissa isoja muutoksia. Saanijärven vesi on paljolti samanlaista kuin Kortteisenkanavassakin: ruskeaa ja ravinteikasta humusvettä. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella järvi on rehevä, mitä kuvaavat myös korkeat a-
klorofyllipitoisuudet. Veden laatu on ollut jokseenkin samanlainen koko tarkastelujakson 1978-2009 ajan. Suuresta ravinne- ja klorofyllipitoisuudesta sekä korkeasta väriarvosta johtuen Saanijärven veden laatuluokka on välttävä, kuten myös yläpuolisen vesistön. Saanijärven rannoilla on paljon asutusta ja järvi on tärkeä virkistyskäytön kannalta. Saanijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hyvä tila arvioidaan saavutettavaksi vuoteen 2021 mennessä. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii järveen tulevan fosforipitoisuuden pienentämistä 10 % nykyisestä. Kalastus ja kalasto Hakemuksen kalastusta ja kalastoa koskevat tiedot perustuvat Pihtiputaan kalastuskunnalta saatuihin selvityksiin. Saanijärven kalastuksellinen merkitys koettiin kalastuskunnassa erittäin suureksi. Saanikoskeen ja Kortteisenkanavaan on istutettu järvitaimenta. Istutukset ovat onnistuneet hyvin, sillä sähkökoekalastuksissa vuonna 2008 saatiin saaliiksi myös taimenia Saanikoskesta. Saanijärven rapukanta on nykyisin erittäin hyvä, ja kesällä 2009 järveen myytiin yhteensä 400 mertalupaa. Tehdyissä koeravustuksissa on saatu jopa 12 ravun saaliita/merta, ja rapuja on myös siirtoistutettu. Saanijärvestä on poistettu hyvällä menestyksellä kasvillisuutta. Saaninjoen veden laatu koettiin kalastuskunnassa tyydyttäväksi ja Saanijärven välttäväksi. Kasvillisuuden ja vähäarvoisen kalan lisääntyminen todettiin ongelmaksi vesistön kannalta. Kalastuskunta on suunnitellut Saaninjoen ja Saanijärven sekä Kortteisenkanavan kunnostusta. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Kanasensuon nettokuormituksen vaikutukset ovat suurimmillaan Kylmäpurossa, jonka virkistyskäyttöarvo ja kalataloudellinen arvo ovat nykyisellään varsin vähäiset. Hanke nostaa tuotantovaiheesta riippuen Kylmäpuron veden kiintoainepitoisuutta 0,2-0,4 mg/l, fosforipitoisuutta 2,6-6 µg P/l ja typpipitoisuutta 116-232 µg N/l. Laskennallisten arvioiden perusteella Kanasensuon turvetuotantoalueen kuormitus nostaa ainepitoisuuksia Kylmäpurossa, erityisesti hankealueen kuntoonpanovaiheessa. Hankealueen kuormitusvaikutukset Kortteisenkanavan veden laatuun jäävät vähäisiksi, ja Saanijärven veden laatuun vaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Saanijärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden nettokokonaiskuormituksen vaikutuksesta Kortteisenkanavan veden kiintoainepitoisuus kohoaa tuotantovaiheesta riippuen 0,24-0,33 mg/l, fosforipitoisuus 2,1-3 µg P/l ja typpipitoisuus 93-143 µg N/l. Kokonaiskuormituksen ainepitoisuuksia kohottava vaikutus Saanijärvessä jää huomattavasti lievemmäksi: kiintoaine 0,03-0,04 mg/l, fosfori 0,3-0,4 µg P/l ja typpi 12-18 µg N/l. Vaikutukset on arvioitu olettaen, että Kanasensuo ja Purontausneva ovat samanaikaisesti kuntoonpanovaiheessa ja muut tuotantoalueet tuotantovaiheessa. Saani- 7
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset järven valuma-alueen turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus näkyy lievänä Kortteisenkanavassa ja hyvin lievänä Saanijärvessä. Kanasensuon, kuten muidenkin Saanijärven valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden laskennallisesti arvioitu ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalouden sekä asutuksen kuormituksesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi, sen mukaan päästötarkkailua tehdään neljänä vuotena, jolloin myös virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesistötarkkailua tehdään kahdesta paikasta Kylmäpurossa sekä yhdessä muiden turvetuotantoalueiden kanssa Kortteisenkanavassa ja Saanijärvessä. Kalataloustarkkailu tehdään laajentamalla Pyytnevan tarkkailuohjelmaa, johon sisältyy kalastustiedustelu ja koekalastuksia. Kanasensuon kuormituksen vaikutus alapuoliseen vesistöön on vähäinen, ja hakija katsoo, ettei siitä aiheudu perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle. Koska samaan vesistöön kuivatusvetensä laskevan Purontausnevan ympäristöluvassa Vapo Oy velvoitettiin maksamaan 500 vuotuista kalatalousmaksua, hakija katsoo, että Kanasensuon kuormituksesta koituva lievä kalataloudellinen lisähaitta voidaan hyvittää Pihtiputaan kalastuskunnalle suoritettavalla 250 euron vuosittaisella korvauksella. Se voidaan määrätä myös kertakaikkisena pääomitettuna korvauksena koko toiminta-ajalle. Hakijan mukaan Kanasensuon toiminnoista ei aiheudu muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. 8
9 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Toiminta on tarpeen aloittaa nopeasti, koska käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja kysyntä on pysyvää. Hakija asettaa 5 000 euron vakuuden omavelkaisena takauksena ympäristön saattamiseksi ennalleen päätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Hakija on 29.10.2010 täydentänyt hakemustaan toiminnan lähialueen maanomistajaluettelon täydennyksellä sekä selvityksellä pintavalutuskentän sijoittamisesta ojittamattomalle alueelle. Vastineessaan lausuntoihin ja muistutuksiin hakija on edelleen siirtänyt pintavalutuskentän kokonaan ojittamattomalle alueelle, jolloin tuotantoalueen pinta-alaksi on, auma-alueet mukaan luettuna, tullut 41,5 ha ja pintavalutuskentän pinta-ala on muutoksen jälkeen 2,3 ha. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pihtiputaan kunnassa 17.12.2010 17.1.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.12.2010 Kotiseudun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmältä, Pihtiputaan kunnalta sekä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on todennut, ettei Kanasensuota ole merkitty ympäristöministeriön vahvistamaan Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakuntahallituksen 15.11.2010 hyväksymään Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty kaavamerkinnällä ge/3 välittömästi Kanasensuon länsipuolelle sijoittuva 22 ha kokoinen valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Kasvillisuusselvityksen mukaan suoalue on pääasiassa karua ojitettua puustoista rämettä. Koillisosassa, lohkolla 5, on kuitenkin ojittamaton tupasvillaräme, joka kuuluu Etelä-Suomessa silmälläpidettäviin luontotyyppeihin. Myös linnuston kannalta ojittamattomalla alueella on suurempi merkitys kuin ojitetuilla alueilla. Keski-Suomen ympäristökeskus selvitti vuonna 2007 kyselytutkimuksella Saanijärven rannanomistajien ja muiden vesistön käyttäjien näkemyksiä
järven tilasta ja erityisesti vedenpinnan tason vaikutuksista vesistön ja rannan käyttöön. Suurimpia virkistyskäyttöä haittaavia tekijöitä ovat matalat vedenkorkeudet, matalikot sekä runsas vesikasvillisuus. Myös veden huono laatu koettiin merkittäväksi haitaksi. Järven vedenpinnan nostoa pidettiin tärkeänä keinona haittojen vähentämiseksi. ELY-keskuksen vesivarat -yksikkö on käynnistänyt Saanijärven vedenpinnan nostohankkeen. Vedenpinnan alimman korkeuden nosto 20-30 cm:llä suunnitellaan toteutettavaksi kiveämällä järvestä laskevan Saaninjoen ylimmän kosken niskaaluetta tai rakentamalla perinteinen pohjapato. Suunnitelma valmistuu vuoden 2011 lopussa, minkä jälkeen voidaan hakea aluehallintoviraston lupa suunnitelman toteuttamiseen. Saanijärvi on rehevä ja humuspitoinen järvi. Sen ekologinen tila on vesienhoidossa luokiteltu tyydyttäväksi. Laskennallinen tuleva fosforikuormitus nykyisellään ylittää ns. sallitun ja vaarallisen kuormituksen rajan. Järven virkistyskäyttöä vaikeuttaa mm. järven mataluus, veden laatu ja rantojen liettyminen. Hyvän tilan saavuttamiseksi tavoitteena on Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan vähentää Saanijärveen tulevaa fosforikuormitusta 10 % nykyisestä. Tämä edellyttää jo nykyisenkin kuormituksen vähentämistä, eikä lisäkuormitusta tulisi näin ollen enää lisätä. Hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2021 mennessä. Saanijärven tämän hetkisen tilan ja vesienhoidon tilatavoitteiden sekä luonnontilaisuuden perusteella Kanasensuon luonnontilaiselle alueelle ei tule myöntää lupaa. Pintavalutuskenttä on tehtävä kokonaan luonnontilaiselle suolle. Kanasensuon kuntoonpanoa ei saa aloittaa yhtä aikaa Purontausnevan turvetuotantoalueen kuntoonpanon kanssa. Luonnontilaisen suon ottaminen turvetuotantoon lisää kuormitusta enemmän kuin ojitetun alueen. Lisäksi luonnontilaisten lohkojen kuntoonpano olisi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" vastaista. Pintavalutuskenttä toimii parhaiten luonnontilaisella ojittamattomalla suolla. Hakija on esittänyt hakemuksen täydennyksessään suunnittelemansa pintavalutuskentän laajentamista ojittamattomalle alueelle. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakijan esittämästä tarkkailuohjelmaehdotuksesta. Hakemuksen sivun 24 ensimmäisessä kappaleessa on virheellistä tekstiä koskien päästötarkkailun tiheyttä. Toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää pintavalutuskentän rakentamisen osalta, mutta ei muilta osin. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin velvoittein: 1) Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, 10
kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. 2) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 350 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 3) Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4) Kanasensuon luonnontilaisten osien (21 ha) käyttöönotolle ei tule myöntää lupaa. Lupaa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää. Keski-Suomen ELY-keskus on vuonna 2005 laatinut Kortteisenkanavaalueen kalatalous- ja virkistyskäyttöarvojen kehittämiskatsauksen. Alueen kehittämisen päätavoitteita olivat kanavan ympäristön monikäyttömahdollisuuksien kehittäminen ja vesistökuormituksen vähentäminen. Erityisesti kanavan ylä- ja alapuoliset koskijaksot monipuolistavat alueen kalatalouden kehittämismahdollisuuksia. Vedenlaatu vastaa tyydyttävästi arvokalojen elinympäristövaatimuksia. Kehittämiskatsauksen mukaan kuormituksen alentamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Turvetuotannon lisääminen alueella vaikeuttaa edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista. Kortteisenkanava on suhteellisen voimakkaasti 1970-luvulla peltojen kuivattamiseksi kaivettu jokiuoma. Saanijärven ja Kortteisenkanavan veden laatu on ekologisen luokituksen mukaan tyydyttävä. Saanijärvi on luonteeltaan matala, rehevä ja runsasvetinen. Saanijärven happitilanne on kerrostumattomuuden vuoksi ollut avovesikausilla hyvä, mutta talvikaudella heikko. ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan Kortteisenkanavaan on istutettu 880 kpl 1-vuotiaita järvitaimenia. Saanijärveen on istutettu 1-kesäisiä kuhanpoikasia noin 9 000 kpl. Saaninjokeen on istutettu noin 3 800 kpl 1-4- vuotiaita järvitaimenia ja 500 kpl siirtoistukkaana tuotua jokirapua. Putaanvirtaan on istutettu harjusta, järvitaimenta ja rapua. Näillä on parannettu erityisesti paikallisen väestön kalastusoloja. Saanijärvessä on nykyisin voimakas rapukanta. Saanijärvestä pyydettyjä rapujen siirtoistukkaita istutetaan alueen muihin vesistöihin. Saanijärven alapuoliset vesialueet, Saaninjoki ja Putaanvirta ovat ELY-keskuksen lohi- ja siikapitoiseksi määrittelemiä vesialueita. Pihtiputaan kalastuskunta on suorittanut Saanijärvessä vesikasvien niittoa kalojen ja rapujen elinolosuhteiden parantamiseksi. Hakemus on Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" vastainen. 11
12 Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Näin ollen luonnontilaisten alueiden ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti alapuolisen vesistön, lähinnä Kortteisenkanavan, Saanijärven ja Saaninjoen kala- ja rapukantoihin. Tuotantoalueiden valumavedet aiheuttavat Kortteisenkanavassa ja Saanijärvessä ja Saaninjoessa rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä mm. pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen ja ravustuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät varsinkin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Vuonna 2008 Saaninjoessa suoritetussa sähkökoekalastuksessa saaliiksi saatiin 8 kpl 77-267 mm:n pituisia järvitaimenen poikasia. Lisäksi saaliiksi saatiin ahvenia, mateita, kivisimppuja, kivennuoliaisia ja kiiskiä. Saanijärvessä elokuussa 2007 suoritetussa koeravustuksessa on Pihtiputaan kalastusalueen ilmoituksen mukaan saatu saaliiksi yhteensä 30 rapua (15 rapua/mertavrk). Nykyisin rapukanta on vahvistunut pyyntikelpoiseksi. Ravut ovat erityisen herkkiä elinympäristön muutoksille, sillä ne ovat hidasliikkeisiä pohjaeläimiä. Talviaikana heikentyvä happitilanne pohjan lähellä voi rajoittaa ravun levinneisyyttä ja lisääntymistä Saanijärvessä. Liettyminen voi tukkia rapujen suojakoloja ja peittää suojaa ja ravintoa tarjoavia vesikasvustoja. Saanijärven mataluudesta johtuen hankkeen vaikutukset tulisivat ulottumaan mahdollisesti aina Kolimaan saakka. Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Lisäksi uusi turvetuotantoalue ojituksineen, teineen ja muine rakenteineen todennäköisesti aiheuttaa ympäristömuutoksia ja muita haittoja suunniteltua tuotantopinta-alaa laajemmalla alueella. Hankkeen johdosta tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kala- ja raputaloudellinen käyttökelpoisuus tulisi heikentymään lisääntyvän kuormituksen vuoksi. Jos hankkeelle myönnetään aloituslupa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, menettää muutoksenhaku merkitystään, sillä haitalliset ympäristövaikutukset alkavat ilmetä samanaikaisesti kunnostustöiden aloittamisen kanssa. Kanasensuon turvetuotanto tulisi kuormittamaan alapuolisia vesialueita, joten se heikentää kalaston elinoloja ja vaikeuttaa kalastusta lisäämällä osaltaan pyydysten limoittumista. Hankkeesta yleiselle kalatalousedulle aiheutuvaa haittaa ja vahinkoa voidaan kompensoida 350 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakijan esittämän vuotuisen tai kertakaikkisen
korvauksen sijasta hakijalle tulee määrätä kalatalousmaksu, jolla toteutettavin säännöllisin toimin vahinkoja ja haittoja voidaan vähentää. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Ennen toiminnan aloittamista hakijan olisi suoritettava Saanijärvessä koeravustus. 3) Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, ettei lupaa hankkeelle tule myöntää. Hankealueen vesistövaikutus alapuoliseen vesistöön on merkittävä. Saanijärvi on matala järvi, jonka keskisyvyys on vain 1,96 m ja suurin syvyys 6 m. Veden suuresta ravinne- ja klorofyllipitoisuudesta sekä korkeasta väriarvosta johtuen järven veden laatuluokka on välttävä, kuten myös yläpuolisen vesistön. Julkaisussa "Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015" Saanijärven ravinnekuormituksen vähentämistarpeeksi on esitetty fosforikuormituksen vähentämistä 10 % (nykyinen 58 µg/l, tavoite 55 µg/l). A-klorofyllipitoisuudesta suunnitelmassa todetaan seuraavaa: nykyinen pitoisuus 18 µg/l ja tavoite <25 µg/l. Kanasensuo omalta osaltaan kuormittaa koko reittiä, jonka sietokyky normaalina humuspitoisena vesistönä on siinä määrin häiriintynyt, että on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä kunnostustoimiin. Järven tilan ja alentuneen virkistyskäyttömahdollisuuden parantamiseksi Keski-Suomen ELYkeskuksella on Pihtiputaan kunnan kanssa meneillään yhteishanke Saanijärven vedenpinnan nostamiseksi pohjapadon avulla. Mikäli lupa myönnetään, tulisi lupaehdoissa huomioida seuraavaa: Hankealueen koillisosassa on ojittamatonta suota, joka tosin reunaojien vuoksi on kuivunut alkuperäiseen verrattuna. Tämä osa tulisi jättää tuotannon ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen turvaamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan turvetuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen sijoittumista vesistön tai suojelualueiden läheisyyteen. Turvetuotannon ohjaaminen jo ojitetuille soille luonnontilaisten soiden asemasta myös vähentää turvetuotannon vuoksi vapautuvia kasvihuonekaasuja. Pintavalutuskentän koon tulee olla riittävä tuotantoalueen pinta-alaan nähden. Vesien pumppauksen teho pintavalutuskentälle tulee mitoittaa niin, että kentälle ei synny tulvimista. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä ja kentän toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti. Kentän toiminta on myös tarkastettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Turvetuotantoalue ei saa aiheuttaa pilaantumis-, likaantumis- tai muitakaan haittoja alapuoliselle vesistölle. Ottaen huomioon alapuolisen vesistön tilan ja tulevat kunnostustoimet on päästötarkkailun oltava jatkuvaa ja ympärivuotista. Mikäli haittoja esimerkiksi vesistölle ja kalakannoille aiheutuu, on 13
asiaan puututtava välittömästi. Vesistötarkkailuun on lisättävä havaintopiste, joka sijaitsee Kortteisenkanavan yläjuoksulla, ennen Purontausnevalta ja Orirämeeltä tulevien kuivatusvesien yhtymistä Kortteisen kanavaan. Hakijan tulee seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymistä ja ottaa tekniikkaa käyttöön soveltuvin osin. Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus tulee tehdä niin, ettei ympäristöön leviävästä pölystä aiheudu kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää, koska täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi alueen kuntoonpanotoimien aloittamisen myötä. 14 Muistutukset 4) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on huomauttanut, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvetuotantoalueiksi tulee ensisijaisesti varata ojitettuja soita ja erityistä huomiota on kiinnitettävä suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Suunnitellun turpeenkaivualueen vedet johdettaisiin Kylmäpuron kautta Kortteisenkanavaan ja edelleen matalaan Saanijärveen. Saanijärven viereiseen Kolimaan johtavan reitin varrelle on suunniteltu useita turpeennostoalueita, yhteensä satoja hehtaareja. Turpeennoston kokonaisvaikutusta on tarkasteltava Natura 2000-ohjelmaan kuuluvan Koliman vesiin. Pienipartikkelisen kiintoaineen ja humuksen päästöt turpeenkaivualueilta vesistöihin ovat moninkertaisesti aiemmin arvioitua suuremmat. Näitä päästöjä ei mitata. Näin ollen lupakäsittelyssä käytetty ominaiskuormitusluku vähättelee haittoja. Kun erot eri soiden päästömäärissä ovat todellisuudessa suuria, pitäisi ympäristölupaprosessissa tapahtuva vesistöhaittojen arviointi tehdä jo ennalta kunkin suon suokohtaisen kuormituksen päästötason mukaan, ei keskiarvona. Sallittavissa oleva päästötaso tulisi myös suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Vesien kuormitus turpeennostoalueen kuivatusvesillä on vastoin EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on estää vesiekosysteemien huononemista sekä suojella ja parantaa niiden tilaa. Suomen hallitus korostaa ilmasto- ja energiastrategiassaan siirtymistä päästöttömään energiantuotantoon. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto. Turpeesta polttoaineena tuleekin vähitellen luopua eikä uusia turpeenkaivualueita tule enää avata. Kanasensuota koskeva ympäristölupahakemus tulee hylätä. Toimintaa ei tule aloittaa ennen mahdollisen muutoksenhakuprosessin loppuun käymistä.
5) Rönnyn Kyläseura ry sekä 6) AA tilojen 601-404-47-3 ja 601-404-9-77 omistajina ja Rönninkylän asukkaina ovat esittäneet, ettei Vapo Oy:lle tule myöntää lupaa Kanasensuon turvetuotantoalueen aloittamiseen. Hakemus on hylättävä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteisiin nojautuen. Suunniteltu Kanasensuon turvetuotantohanke lisäisi merkittävästi Saanijärven kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja siten pysäyttäisi jo nyt orastavan järven tilan paranemisen. Myös Kortteisenkanavan käyttäminen melontareittinä vaarantuu vesistön saastumisen myötä. Saanijärven tilan parantamiseksi on yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistetty kunnostushanke, jonka avulla vesistön tila halutaan palauttaa tasolle, joka mahdollistaa sen täysipainoisen kalastus- ja virkistyskäytön. Keskeisinä toimenpiteinä kunnostushankkeessa on alimman kesävedenpinnan nostaminen ja Kortteisenkanavansuun ruoppaus. Hakijalla on vireillä myös muita vastaavan kokoluokan turvetuotantoalueiden avaamiseen tähtääviä suunnitelmia samalla valuma-alueella (mm. Purontausneva). Hankkeet täytyykin käsitellä ympäristövaikutusten osalta samanaikaisesti ja nyt esitettyä huomattavasti perusteellisemmin, esimerkiksi YVA-menettelyä noudattaen, jotta alapuolisten vesistöjen tilan heikentyminen saataisiin estettyä. Hakijan esittämät vesiensuojelutoimet ovat riittämättömät. Kuivatusvesien käsittelyyn ei ole esitetty kemiallista puhdistusta lainkaan. Virtaamahuippujen tasaamiseksi alueen kuivatusvesien tulvanhallintaa tulisi parantaa esimerkiksi putkipadoilla ennen pintavalutusta. Kuivatusvesien johtaminen pintavalutukseen pumppaamalla on häiriöaltis menetelmä, eikä hakemuksessa ole selvitetty miten mahdollisissa häiriötilanteissa turvataan vesiensuojelu. Toistuvat ohivirtaamat pilaavat nopeasti jo äärimmilleen kuormitettuja alapuolisia vesistöjä. Tuotantoalueelta lähtevän vedenlaadun päästötarkkailua esitetään ainoastaan kahdelle ensimmäiselle ja viimeiselle vuodelle, kun se pitäisi ulottaa koko tuotantojaksolle. Haettu tuotantoalue on lisäksi aivan liian lähellä jo valmiiksi heikossa tilassa olevaa vesistöä, vastoin Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 olevaa ohjetta: "Turvetuotannon kuormituksen vähentämiseksi on käyttöön otettava myös pintavalutuskenttiä tehokkaampia vesiensuojelutoimia (kemikalointi, uusi tuotantomenetelmä) tai rajoitettava turvetuotantoa kriittisimmillä alueilla". Toimenpideohjelmassa todetaan edelleen muun muassa, että uusi turvetuotanto suunnataan jo ojitetuille, tuotannossa oleville alueille ja käytöstä poistuneille turvepelloille. Alueille, joiden vesistöt eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä tai joiden tila uhkaa huonontua hyvästä tai erinomaisesta, ei pääsääntöisesti tulisi ohjata uutta turvetuotantoa, ellei vesiensuojelutoimina käytetä pintavalutuskenttää tehokkaampia vesiensuojelutoimia. Muistuttajat katsovat, ettei Saanijärven valuma-alueelle, edellä mainitun perusteella, tule osoittaa uu- 15
sia turvetuotantoalueita lainkaan, ennen kuin on kehitetty vesiensuojelumenetelmät, jotka täysin varmasti estävät vesien pilaantumisen. Hankkeen huomattavat negatiiviset ympäristövaikutukset vaikeuttavat kylän elinkeinotoimintaa sekä alentavat huomattavasti järven virkistysarvoa. Rantakiinteistöjen arvo laskee järviveden saastumisen myötä. Saanijärven yläpuolisilla valuma-alueilla jo aiempina vuosikymmeninä avatut ja yhä tuotantokäytössä olevat turvesuot sekä Kortteisenkanavan ruoppaus ovat kiintoaine- ja ravinnekuormituksellaan heikentäneet vesistön tilaa huomattavasti. Turvepölyn ilmeiset haitat koskevat myös Rönnynkylän asukkaita. Kylä sijaitsee noin 2,5 km:n päässä hankealueelta pohjoiseen valtatien 4 varrella. Haitat ovat merkittävimmät tuotantoalueen lähimmissä asuin- ja vapaaajankiinteistöissä, mutta vallitsevien etelä- ja lounaistuulten mukana pöly kulkeutuu todennäköisesti Rönnynkylälle saakka. Ilmaan kohoava hienojakoinen turvepöly aiheuttaa laskeutuessaan haittaa sekä asumisviihtyvyydelle että vesistölle. Myös metsiin ja pelloille laskeutuva pöly huuhtoutuu ennen pitkää ojiin ja kulkeutuu järveen saakka ohittaen kaikki vesiensuojelutoimenpiteet. Hakemuksessa pöly- ja meluhaitat sivuutetaan merkityksettöminä, eikä niille esitetä minkäänlaista korvausmenettelyä. Edes tarkkailua ei esitetä, vaikka suohon rajautuu myös viljelysmaata sekä pohjois- että kaakkoispuolella. Pohjoisosan peltoa ei ole edes hakemuksessa mainittu. Uusia turpeennostoalueita ei saisi avata lainkaan ennen kuin on kehitetty nostotekniikka, joka ottaa myös pölyn talteen. Hakemuksessa vähätellään alueen luonnontilaisuutta. Noin kolmasosa tuotantoalueesta on tällä hetkellä luonnontilaista suota, jolla on merkittävä arvo luonnon monimuotoisuudelle, alueen hydrologialle ja lämpötaloudelle. Lisäksi alueen itälaidalla on lähes luonnontilainen lähde, joita alueella on erittäin vähän. Alueen reuna-alueiden metsäojitus on vanha. Tämän hetkinen päästötilanne on kohtuullisesti hallinnassa ja muutos nykyiseen olisi merkittävä. 7) BB tilan 601-404-103-0 omistajana on todennut, että aikaisempina vuosina oli toiminnassa turvetuotantoa Saanijärven pohjoispuolella. Saanijärven vesi oli kirkasta ja hyvälaatuista, mutta tästä toiminnasta johtuen muuttui järven vesi samean ruskeaksi. Uinnin jälkeen oli ihonpinta aivan ruskea, joka sitten tarttui pyyhkeeseen aivan selvänä merkkinä siitä, että veden laatu oli pahasti huonontunut. Tämän huomasi myös, jos käytti järven vettä saunomiseen. Viimeisinä kesinä on selvästi ollut huomattavissa veden laadun paraneminen. Jos tulevasta turvetuotannosta aiheutuisi tällaista haittaa, huonontaisi se kiusallisesti elämisen laatua Saanijärven rannoilla. Ja luonnollisesti tällainen vaikuttaisi Saanijärven rannoilla sijaitsevien kiinteistöjen hintoihin negatiivisesti. 16
8) CC Saanijärven ranta-asukkaana on vastustanut turpeen nostoa, ympäristön ja vesistön likaantumisen vuoksi. Hyöty on pienempi kuin haitta vuosikymmeniksi. Turpeen kuivatuksen ja noston yhteydessä tulevat vedet lasketaan matalaan Saanijärveen, jonka syvin kohta on nykyisin 3-4 m (50-60-luvuilla noin 5 m). Tämän mataloitumisen on aiheuttanut Vapo Oy:n turpeennosto Orirämeeltä, missä oli kaksi saostusallasta, ylipursuvia, koska kukaan ei niitä valvonut. Tämä turvesakka laskettiin Kortteisenkanavaan ja siitä Saanijärveen. Toinen haitta kohdistuu Pikku Saaniin, johon Virkapuro suon eteläpäästä laskee. Pikku Saanissa on kesäisin hajuhaittoja, jos siihen vielä tulee turvelietettä, niin se kasvaa umpeen kokonaan. Saanin vesi on aina ollut tummaa, mutta 1950-luvulla ei uidessa tarttunut ihoon turvelietettä, kuten 1990- ja 2000-luvulla. Kalastaminenkin on vähäistä verkkojen likaantumisen takia. Parina viime kesänä on Saanin vesi hiukan parantunut (Orirämeen turpeen nosto on lopetettu noin 10 vuotta sitten). Annetaan Saanijärven toipua edellisestä lietteestä, eikä lisätä kuormitusta ja rantojen ruohottumista. 9) DD tilan 601-404-31-31 omistajina ovat vaatineet, että on tarkemmin selvitettävä turvesuon vaikutukset Saanijärven rehevöitymiseen fosfori-, humus- ja kiintoainekuormituksen osalta. Järven rannat ovat erittäin rehevöityneet ja on selvä, että lisääntynyt kuormitus lisää järven rehevöitymistä. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys lienee jossain 2-3 metrin välillä. Kestääkö pieni ja matala järvi tulevat rasitukset? Jos tuotantomääräksi on kaavailtu 22 000 m 3 ja tuotantovaihe kestää vuoteen 2040 on kuormitus kohtuuton. Saanijärven pinnanvaihtelut ovat suuret. Pahimpina kesinä noin 70-90 cm. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemät selvitykset vedenpinnan nostamiseksi ovat kesken. Järvessä on nykyään runsas rapukanta johtuen vedenlaadun paranemisesta viime vuosina. On uhka, että tuleva turvesuohanke vaarantaa elpyneen kannan elinolot. Asia on tutkittava, ettei aiheuteta korvaamatonta vahinkoa. Turvesuon päästöillä Saanijärveen on kohtuuton vaikutus järven virkistyskäyttöön. Vapo Oy:n on kannettava vastuu järven vedenlaadun huononemisesta, jos lupa turvesuolle annetaan. On kartoitettava nykytilanne puolueettomalla tutkimuksella nyt ja tulevaisuudessa. Järven lähellä sijaitsevien soiden ojitus aiheuttaa jo nyt runsaasti päästöjä järveen. Vapo Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa Kanasensuon turvetuotantoalueen toimintaan ilman kattavia selvityksiä. Jos lupa kuitenkin myönne- 17
tään, on sovittava Vapo Oy:n korvauksista järven rannan virkistyskäyttäjille ja mökkiläisille. 10) EE tilojen 601-404-31-7 ja 601-404-31-32 omistajina ovat katsoneet, ettei lupaa Kanasensuon turvetuotantoon tule myöntää. Saanijärvi on matala eikä kestä pienintäkään lisärasitusta. Muistuttajilla on ikävät kokemukset Orirämeen turvetuotannosta, joka on onneksi päättynyt ja Saanijärven vesi pikku hiljaa parantunut. 11) FF tilan 601-404-101-38 omistajina vastustavat Kanasensuon turvetuotantoa. Jo nyt on Saanijärven vesi erittäin likaista ja ruskeaksi värjäytynyttä järven pohjoispuolella olevan turvealueen vaikutuksesta. Toiminta lisäisi entisestään luonnon ja vesistöjen likaantumista ja häiriintymistä. 12) GG tilan 601-404-54-4 omistajana sekä 13) HHj tilan Saaninranta 601-404-54-5 omistajina ovat todenneet, että turvesuon kuivatusvesien johtaminen Saanijärveen turmelee kyseisen järven kokonaan. Saanijärvi kärsii edelleen aiemmista turvepäästöistä ja sen veden laatu on heikentynyt jatkuvasti. Järven vedenpinta on laskenut huomattavasti ja se on rehevöitynyt voimakkaasti. Myrkyllinen sinilevä on lähes jokakesäinen ongelma. Turvesuon kuivausvesien vuosikymmeniä kestävää kuormitusta Saanijärvi ei kestä. Kun järvi muuttuu käyttökelvottomaksi, myös tontinarvo laskee ja näin se vaikuttaa myös taloudellisesti. Väite, ettei kuivatusvesien johtaminen alapuolisiin vesistöihin aiheuta kuin vähäisiä haittoja, tai on täysin haitatonta, ei pidä paikkaansa. Edellisten turvesuopäästöjen jäljet näkyvät Saanijärvessä edelleen. Jos turvesuon kuivausvedet tullaan valituksista huolimatta laskemaan Saanijärveen, tulemme hakemaan korvauksia tontin arvon laskuun vaikuttavien seikkojen pohjalta. 14) II tilan 601-404-25-50 omistajina ovat vaatineet, että Kanasensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta hylätään kokonaisuudessaan ja että Vapo Oy:lle ei myönnetä hakemuksen mukaista lupaa eikä lupaa aloittaa toimintaa muutoksenhausta huolimatta. Tämä lisäksi muistuttajat ovat hakeneet, sedimenttiselvitysten ollen kesken, valitukselle vuoden jatkoaikaa hankkeen vaikutuksen selvittämiseksi Saanijärven tilaan ja edellisten tuhojen korjaamiseksi. Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin Vapo Oy perustaa käsityksensä siitä, että Kanasensuon kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen jäävät vähäisiksi ja ettei toiminnasta aiheudu korvattavaa haittaa ja ettei ympäristöön kohdistu pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat viihtyvyyshaittaa ja siitä johtuvaa korvausvelvollisuutta. Hakija ei ole lainkaan huomioinut hakemukseen liitettyjen kasvillisuusselvityksen ja linnustoselvityksen lopputulosta. Muistuttajat ovat korostaneet kasvillisuusselvityksessä esitettyjen ojittamattomien alueiden arvoa. Lin- 18
tuselvityksen mukaan alueella pesii todennäköisesti kurki, joka on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Lisäksi alueelta on havaittu teeren jäännöksiä ja palokärjen syöntijälkiä. Selvityksessä on todettu, että tehtyihin lintuhavaintoihin on vaikuttanut laskentapäivän huonot sääolosuhteet. Alueella on myös maakotkia ja lepakoita. Jo pelkästään hakemukseen liitettyjen kasvillisuus- ja linnustoselvitysten perusteella on ilmeistä, että suunniteltu projekti vaarantaa merkittävästi suojeltavia luonnonarvoja. Hakemukseen ei ole liitetty minkäänlaisia ympäristösuojeluviranomaisten lausuntoja nyt kysymyksessä olevista seikoista. On todennäköistä, että hankkeen vaikutusalue tulisi käytännössä olemaan paljon suurempi, kuin mihin hakemukseen liitetyt selvitykset on nyt maantieteellisesti rajattu. Erityisesti tulee huomioida myös hankealueen lähistöllä sijaitsevat Naturaalueet ja pohjavesialueet ja selvittää, mikä vaikutus hankkeen toteutuksella olisi niille. Mahdollinen turvesuohanke vaikuttaisi maisemalliseen arvoon, alueen marjastukseen ja metsästykseen sekä alueeseen virkistyskohteena. Vaikutukset alapuoleiselle vesistölle tulisivat olemaan katastrofaaliset. Hakemuksessa ei ole selvitetty vaikutusalueen vesistöjen laatutietoja riittävän kattavasti, vaan ainoastaan Kylmäpurosta kahdelta havaintopaikalta sekä Saanijärvestä. Ottaen huomioon jo harvoista havaintopaikoista saadut arvot on selvää, että hankkeen vaikutusalueen vesistöt eivät kestä yhtään suurempaa rasitusta kuin mikä niihin nyt kohdistuu. Mikäli hanke toteutettaisiin, muodostuisi Saanijärven vesistö täysin virkistyskäyttöön kelpaamattomaksi. Tällä olisi huomattava merkitys sekä alueen asukkaille että alueen kesämökkejä omistaville. Mikäli hakemuksen mukainen lupa myönnettäisiin, olisi sen vaikutus alueen kiinteistöjä omistaville todella merkityksellinen. Omaisuuden käyttöarvo muodostuisi aivan toisenlaiseksi kuin mikä se tällä hetkellä on. Esimerkiksi kesämökkikiinteistöt muodostuisivat käytännössä lähes arvottomiksi huonolaatuisen ja käyttökelvottoman vesistön rannalla. Alueelta omaisuutta hankkineet henkilöt eivät ole voineet hankintapäätöstä tehdessään ja varallisuutta alueelle sijoittaessaan millään tavalla ottaa huomioon sitä, että nyt kysymyksessä olevan hakemuksen mukainen toiminta alueella voisi olla mahdollista ja siten vaikuttaa todella olennaisesti yksityishenkilöiden omaisuuden arvoon. Kaikki hankkeen vaikutukset ympäristöarvoihin sekä omaisuudensuojaan eivät ole edes kartoitettavissa vielä hakemuksen liitteenä olevien selvitysten pohjalta. Mikäli hankkeen vaikutuksia olisi selvitetty perinpohjaisemmin, olisi näkyvissä, että hankkeen vaikutukset ovat korvaamattomat. Mikäli Vapo Oy:n sallittaisiin aloittaa suunnittelemansa turvetuotanto, saisi Vapo Oy silloin käyttää omaisuuttaan tavalla, joka ongelmajätteen ja muiden ympäristövaikutusten johdosta vaikuttaisi toisen henkilön alueella sijaitsevan omaisuuden arvoon ja käyttöarvoon erittäin merkittävästi. Pelkästään jo tästä syystä hakemusta ei voi hyväksyä. 19
20 Turvetuotantoa ei tulisi aloittaa, koska aiemman turvetuotannon Saanijärvelle aiheuttama tuho on vieläkin kartoittamatta, turvetuotannon vahinko kanavan laskukohdassa Saanijärveen on korjaamatta ja sen aiheuttama ympäristötuho ja sitä myötä lahden rehevöityminen Myllylahdessa on mittaamatta ja nämä ympäristötuhot tulee mitata. Järven pohjasta on tekeillä tutkimus, joten ennen vanhojen vahinkojen kartoittamista mitään uutta ei tule aloittaa. Aiemmasta turvetuotannosta aiheutuneista haitoista ei ole maksettu minkäänlaisia korvauksia alueen asukkaille. Mistä löytyvät mittaukset ennen vuotta 1978 ja mittaukset vuodelta 2010? Vapo suorittaa itse mittauksia ja arvioi myös mittauksensa, jolloin mittauksia ei voida pitää puolueettomina. Hakemuksen liitetiedoissa ei ole juuri lainkaan selvitetty edellisen turvetuotannon vaikutusta järven tilaan ja on myös vähätelty halutun turvetuotannon ympäristövaikutusta. Laskelmista puuttuvat kokonaisuudessaan alueelle tyypillisten kevät- ja sadetulvat ja sadannan ja valunnan vaikutukset ympäristön kuormitukseen. Saanijärvellä vierailee ja pesii erilaisia uhanalaisiksi luokiteltuja lintulajeja, kuten kurki, laulujoutsen, huuhkaja, hiiripöllö, kuikka ja vesipääsky. Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan luonnontilaisia soita ei tule ottaa turvetuotantoon. Turpeen poltto on lisäksi ristiriidassa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Hanketta arvioitaessa tulee ottaa huomioon koko valuma-alueella jo olevan kuormituksen määrä ja vesistön nykyinen tila. Yleisen edun ja ympäristönsuojelun kannalta ei ole tarkoituksenmukaista antaa kokonaisen vesistöalueen pilaantua yhden toiminnan (turvetuotanto) vuoksi, jolloin tämä toiminto aiheuttaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista sekä sulkee pois muut toiminnot, kuten alueen virkistyskäytön. Luvan myöntäminen aiheuttaisi merkittävää haittaa hankealueen luonnolle sekä yksityiselle omaisuudelle. Hankealueen vesistöjen tila on tehtyjen selvitysten mukaan sellainen, etteivät ne kestä enää minkäänlaista lisäkuormitusta, vaan päinvastoin vesistön tilaa on pyrittävä parantamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Lupaa on lisäksi haettu täysin puutteellisin selvityksin. 15) JJ tilan 601-404-9-123 omistajina ovat todenneet, että turvetuotantohanke heikentää virkistyskäyttöön ranta-asemakaavan perusteella Pihtiputaan kunnasta hankitun ja rakennetun vapaa-ajan kohteen käyttöä ja arvoa. Hanke vaarantaa ja heikentää jo ennestäänkin turvetuotannolla pilatun Saanijärven vedenlaatua entisestään ja vaarantanee myös elpymään päin olleen kala- ja rapukannan tilan. Järven pohjassa, varsinkin lahden poukamissa, on nyt jo muutaman millin vahvuudelta hienojakoista turvetta.