MULTIPRO- Menetelmä hyvinvointipalvelujen erilaisten tuottajien ja yksiköiden arviointiin

1 MULTIPRO- Menetelmä hyvinvointipalvelujen erilaisten tuottajien ja yksiköiden arviointiin Inka Lappalainen, VTT 17.8.2011 TUKA-seminaari

2 Agenda 1. Taustaa ja lähtökohdat 2. Multipro-hanke 3. Multipro-arviointiote 4. Kokemuksia piloteista 5. Johtopäätökset 6. Lue lisää julkaisustamme!

3 Muutoshaasteita lähtökohtia Multipro-menetelmälle Kunnissa käynnissä olevaan palvelurakenneuudistukseen liittyvä monituottajamalleihin siirtyminen on yhä laajempaa kannatusta saava kehityssuunta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Edellyttää muun muassa: yhtenäisempiä palvelutuottajien arviointikriteerejä entistä vuorovaikutteisempia arviointitapoja palvelujen kilpailuttamiseen, ohjaukseen sekä kehittämiseen. palvelutuottajien suorituskyvyn kokonaisvaltaista arviointia: laatu ja taloudelliset tekijät Tarve paikallisella tasolla tilaajatuottajayhteistyössä sekä palvelutuottajatasolla Moniääninen, vertaileva ja kehittävä arviointiote Huomioon eri sidosryhmät palvelujärjestelmän eri tasoilla: loppukäyttäjät, palvelutuottajat sekä tilaaja-tuottajayhteistyö Täydentää ja konkretisoi kansallisen tason arviointimalleja ja arviointitietoa Monitahoinen muutosprosessi edellyttää palvelusisältöjen, palvelutuotantomallien sekä ohjaustapojen yhteistä määrittelyä ja uudistamista kaikilla näillä tasoilla. Etenkin kilpailutuksen suunnittelussa, tilaaja-tuottajayhteistyön kehittämisessä sekä ulkoistuspäätöksissä ulkopuolisen arvioinnin, tutkimustiedon ja muutosjohtamisen tuen tarve korostuu.

4 Arviointitiedon tarve Nykyisellään kunnat ovat tilaaja-tuottajamallien kehittämisessä pitkälti vielä kokeiluvaiheessa. Arviointi- ja seurantatiedon vähäisyyteen hyvinvointipalvelujen ulkoistusten vaikutuksista on havahduttu valtakunnallisesti Tuoreet selvitykset mm. perusterveydenhuollon ja vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon palveluiden ulkoistuksista osoittavat ulkoistusvaikutusten monitahoisuuden ja tapauskohtaisuuden. Yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta ostettavat palvelut eivät ole yksiselitteisesti ja kaikissa tutkituissa tapauksissa osoittautuneet kustannustehokkaammaksi tuotantotavaksi verrattuna kunnan omaan tuotantotapaan (ks. Vohlonen et al. 2010; Keinänen et al. 2010). Myös tutkimukset palvelutuottajien välisistä eroista hoidon laadun sekä henkilöstön hyvinvointiin liittyvien tekijöiden osalta ovat ristiriitaisia (ks. Vohlonen et al. 2010; Keinänen et al. 2010; Sinervo et al. 2010). Tarvitaankin lisää konkreettisia tuloksia ja käytännön kokemuksia monituottajamalleihin siirtymisen hyödyistä, ongelmista sekä ratkaisukeinoista.

5 Multipro-hanke 2009-2011 Porin kaupunki; tehostettu palveluasuminen Tampereen kaupunki; terveysasematoiminta Projektipäällikönä Inka Lappalainen, VTT Muu tutkijaryhmä VTT:ltä: Ilmari Lappeteläinen, Annika Heikkilä, Heli Riikonen ja Minna Kansola, sekä Erja Wiili-Peltola ja Kimmo Jaakkola Yhteistyökumppanina Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkija Mervi Vähätalo Rahoittajana Tykes, VTT ja osallistuvat kaupungit Tampereen kaupunki

6 Julkisen ja yksityisen palvelutuottajan vertaileva arviointikonsepti

7 Arvioinnin ajankohtaisuus ja tarve Tarve palvelujen, palvelutuottajien sekä tilaaja-tuottajayhteistyön kehittämiseen: Palvelutuottajien arviointikriteerien yhtenäistäminen Ulkoistuspäätösten tukeminen tai niiden vaikutusten arviointi Palvelutuottajien keskinäinen vertailu ja toisilta oppiminen Kunnan omien palvelutuottajien keskinäinen vertailu Yksityisen palvelutuottajien omien yksiköiden rinnakkainen vertailu

8 Vertaileva, monitasoinen sekä kehittävä arviointi NYKY- ja TAVOITETILAN KUVAUS KEHITYSVAIHTOEHTOJEN RINNAKKAINEN ANALYYSI PÄÄTÖKSENTEON TUKEMINEN Kunnallinen palvelumalli -Kokonaisarviointi - Keskeiset kehityskohteet Yksityinen palvelumalli - Rajattu arviointi - Valitut benchmarkkauskohteet Tarkastelun kohteena: Yksityisen ja julkisen palvelumallin - Rinnakkainen arviointi: keskeiset erot ja yhtäläisyydet valituilla arviointialueilla -Vaihtoehtoisten ratkaisumallien ja niiden reunaehtojen määrittely Muutostarpeiden implementointisuositukset julkiselle palvelumallille Arviointitiedon hyödyntäminen yksityisen palvelumallin edelleen kehittämisessä Arviointitietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi ARVIOINTIMENETELMIEN JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN 8

9 Arvioinnin kohteena palvelutuottajien laatu ja talous LAATU TALOUS HENKILÖSTÖ PROSESSIT BSC- ja TQMarviointi- ja johtamismallit ASIAKKAAT TALOUS/ Kustannukset

10 Kokemuksia piloteista Kaksi erilaista sovelluskohdetta: Pori: Tehostetun palveluasumisen vertaileva arviointi Tampere: Terveysasematoiminnan vertaileva arviointi

11 CASE TERVEYSASEMATOIMINTA: Lähtökohdat Tampereen kaupunki on uudistamassa terveysasemien tiloja lähivuosina Samalla terveysasemilla ollaan siirtymässä työparimalliin Tampereella on yhteistyösopimus kahden yksityisen palveluntarjoajan kanssa terveysasemapalveluista Toinen näistä, Pihlajalinnaan kuuluva Omapihlajan terveysasema toimii jo työparimallilla ja panostaa aktiivisesti toimintansa kehittämiseen Tarjoaa Tampereen kaupungille benchmarkkauskohteen Kunnan terveysasemista valittiin kaupungin Lielahden terveysasema kävijämäärät ja ikäjakaumaltaan asiakasprofiili samankaltaiset henkilöstömäärä samansuuruinen

12 Tavoitteet 1. Tuottaa kokonaisvaltaista arviointitietoa terveysasemien toiminnasta 2. Vertailla erilaisia toimintatapoja ja nostaa esiin niiden vahvuuksia ja heikkouksia 3. Auttaa suunnittelemaan toimintaan liittyviä kehitystarpeita Arviointityö palvelee siten Kohteena olevia terveysasemia ja välillisesti muita vastaavia yksiköitä Kuntatilaajaa tilaaja-tuottajayhteistyötä Kunnallista päätöksentekoa

13 Arvioinnin rajaus ja näkökulmat Toimintatapojen vertailu ja kehittävä arviointi Balance score card - arviointiviitekehyksenä

14 Toteutusvaiheet Käyntiin keväällä 2009 Loppuraportti 11/2010 ja seminaari 6/2011 Vaiheet vaiheiden toteutus limittäin Tiedonkeruun ja -käsittelyn vuorottelu terveysasemilla ja tilaaja-tuottajayhteistyössä

15 Päätulokset: henkilöstö, asiakas, prosessit, talous Molemmilla terveysasemilla henkilöstön työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys olivat hyvällä tasolla, mutta myös terveysasemakohtaisia kehitystarpeita tunnistettiin. Yksityisen terveysaseman työskentelypuitteisiin sekä palveluun oltiin hieman tyytyväisempiä verrokkikohteen tuloksiin nähden. Keskeisinä haasteina on työparimallin ja ajanvarauskäytäntöjen yhteensovittaminen tehokkaasti sekä samalla työntekijä- ja asiakaslähtöisesti. Kustannusvertailussa ei havaittu merkittäviä eroja yksityisen ja julkisen terveysaseman välillä. Tulosten pohjalta molempien toimintamallien todettiin sisältävän etuja ja haasteita.

16 Johtopäätökset: Yksityisen palvelutuottajan toimintamalli Työparityöskentelyn ja siihen yhdistetyn hoitajakohtaisen ajanvarauksen keskeisinä vahvuuksina: työnjaon ja yhteistyön tehostuminen hoitajien ja lääkärien kesken pitkäjänteiset asiakassuhteet hoidontarpeen arvioinnista lähtien asiakasta lähellä oleva ja joustava palvelumalli Tilat myös uudet ja tukevat työparimallia Haasteena hoitajien työn kuormittavuus, koska ajat varataan suoraan omahoitajalta, eikä keskitetystä palvelunumerosta. hoitajien työajasta merkittävä osa on puhelimessa tehtävää työtä työn määrä vaihtelee varsin ennustamattomasti päivittäin Terveysasemalla tavoitteellinen ja kehitysorientoinut johtamisote

17 Johtopäätökset: Kaupungin oma palvelutuotanto Uusiin tiloihin siirtyminen mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin arvioinnissa tarkasteltuihin osa-alueisiin Johtamis- ja kehittämisvastuun jalkauttamisella terveysasematasolle lisää työntekijälähtöisyyttä, kokonaisohjausta ja uudistumisvoimaa Henkilöstöpula uhkaa työvoiman saantia terveysasemille tällä hetkellä Työtyytyväisyys on keskeinen keino vaikuttaa nykyisten henkilöstöresurssien pysyvyyteen sekä uusien työntekijöiden saamiseen Työparimallin ja ajanvaraustoiminnan yhteensovittaminen Tavoitteena lähellä asiakasta ja asiakasohjauksen tehostaminen Panostaminen erityisesti hoitajien työnkuvan uudistumiseen Ajanvaraukseen yhdistelmä keskitystä ja listautumismalleista Kustannusrakenteiden läpinäkyvyys ja vertailtavuus Kustannustietoisuus, tavoitteisuus ja kannusteiden kehittäminen

18 Johtopäätökset - Julkinen vs. yksityinen palvelutuotanto Arvioinnin pohjalta molempien terveysasemien toiminta vaikuttaa tavoitteiden ja odotusten mukaiselta tunnistettuine kehitysalueineen Kaupungin omilla terveysasemilla tulevaisuus on stabiilimpi, mutta paineita ja suunnitelmia toiminnan uudistamiselle Yksityisen palvelutuottajan osoitettava tuloksellisuus ja uudistumiskykynsä - heijastui tavoitteellisena kehitysdraivina Kaupungilla palvelujen järjestämisvastuullisena haasteena ja mahdollisuuksina Luoda edellytykset omien terveysasemien uudistumiselle Varmistaa yksityisen palvelutuotannon uudistumiskyky sekä hyvien käytäntöjen siirtyminen eri palvelutuottajien kesken

19 Summa summarum Pilottien perusteella voidaan todeta, että palvelutuottajien kesken ei voida tehdä suoraviivaisia päätelmiä palvelujen laadun ja taloudellisen suoriutumisen osalta Tyyliin yksityinen halvin ja oma tuotanto laadukkain tai päinvastoin Tarvitaan vertailevaa, monitasoista ja kehittävää arviointia päätösten ja uudistusten tueksi Keskeiset erot palvelutuottajien kesken aiheutuivat mm. strategisista päätöksistä (fokus, toimintaperiaate) erilaisista organisatorisista ja johtamisratkaisuista ydintehtävän ja tukitoimintojen osalta toimitiloilla myös keskeinen rooli joko edistämässä tai jarruttamassa toiminnan tehostamista ja uudistamista Tukea aiemmista tutkimuksista (ks. Vohlonen et al. 2010; Keinänen et al. 2010; Sinervo et al. 2010)

20 Luotettavuus ja yleistettävyys Monitasoisen, kehittävän ja vertailevan arviointiotteen luotettavuus Kokonaisvaltaisuus, pitkäjänteisyys ja osallistavuus vs. aikasidonnaisuus ja osittain epäyhtenäiset tiedonkeruutavat Arviointikriteerien teoreettinen perusteltavuus ja käytännön relevanssi sekä casien vertailtavuus Tapaustutkimuksen tulosten yleistettävyys Suuntaa-antavaa kuvaa palvelutuottajien toiminnan tasosta, kehittämistarpeista ja -suunnista etenkin tilanteessa, jossa sama palvelujen tilaaja määrittelee palvelujen keskeiset reunaehdot Teoreettisesti perusteltujen ja arviointikohteeseen muokattujen arviointikriteerien sekä tulosten laajalla kuvaamisella edesautetaan suhteuttamaan tuloksia vastaaviin yksityisiin ja kunnallisiin palvelutarjoajiin Arviointiote palvelee tarkoitustaan toki kehitystyötä jatketaan

21 Hyödyt eri osapuolille Osallistujilta saadun palautteen mukaan MULTIPRO-arviointi tarjosi: Monipuolista arviointitietoa ja kehitysehdotuksia Uudistuneita arviointimenetelmiä ja kriteerejä Benchmarkkaus ja oppimismahdollisuuksia Arviointi palvelee palvelujärjestelmän eri tasoja: Asiakasnäkökulma Henkilöstö- ja johdon näkökulma kohdeyksiköissä Palvelutuottajien keskinäinen vertailu ja benchmarkkaus Tilaaja-tuottajayhteistyö Kunnallinen päätöksenteko

22 MULTIPRO - Vertaileva arviointikonsepti julkisen ja yksityisen hyvinvointipalvelun arviointiin Lappalainen Inka; Lappeteläinen Ilmari; Wiili-Peltola Erja; Kansola Minna 2011. VTT Tiedotteita: 2578 Tutustu julkaisuun osoitteessa http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/t25 78.pdf Tilaa painettu julkaisu VTT:ltä Maria.Rajasalmi@vtt.fi, puh. 040 537 5209

23 KIITOS - Kysymyksiä ja kommentteja?! Lisätietoja Projektipäällikkö, erikoistutkija Inka Lappalainen Puh. 020 722 6780 inka.lappalainen@vtt.fi