Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola

Transkriptio

1 Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola

2 Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia eivätkä vastaa yksitäisten henkilöiden tarpeita palveluja ei kohdenneta eniten tarvitseville, kun taas vähemmän tarvitsevat voivat saada niitä suhteellisesti enemmän palvelutarpeiden muutoksia ei seurata, vaikka tarve loppuisi tai kasvaisi palvelutuottajat eivät tiedä toistensa toiminnasta eivätkä pysty yhteensovittamaan palveluja järkevästi yhteen yksittäisen henkilön näkökulmasta rahoittaja ei käytä niukkoja resursseja harkitusti eikä ole selvillä vaihtoehtojen kustannuksista vastuita on vaikea määrittää palvelut eivät tue riittävästi avo- ja kotihoitoa eikä informaalia hoivaa

3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset reformivaatimukset (Lehto 1998) Paineet hyvinvointipalvelujen aiheuttamien julkisten menojen pienetämiseen paineet vastata kasvaviin palvelutarpeisiin, joita syntyy työttömyyden, perherakenteen muutosten ja väestön ikääntymisen myötä paineet hyödyntää teknologian kehityksen tuomat uudet mahdollisuudet palvelutuotannossa paineet muuttaa palvelujen käyttäjän roolia lisäämällä valinnan mahdollisuuksia, vaikututusmahdollisuuksia ja laadun valvontaa paineet yhdistää menojen kasvun hillintä ja kasvaviin ja erilaistuviin tarpeisiin vastaaminen parantamalla palvelujärjestelmän taloudellisuutta, tehokkuutta ja joustavuutta

4 Tilaaja-tuottajamalli (Rajala &Tammi 2006) Kuntalaiset tarvitsevat palveluja ja kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että niitä on saatavilla. Perinteisesti kunnissa on järjestetty palveluja hierarkkisella toimintamallilla. Siinä kunta tuottaa palvelut yleensä omin voimin. Toiminta on organisoitu porrasteisesti hallintokunnittain. Linjaorganisaatiossa ylemmän tason yksiköt ohjaavat alemman tason yksiköitä. Hierarkian alimmalla tasolla ovat palveluyksiköt, kuten vanhainkodit ja päiväkodit. Ohjauksessa korostuu resurssiohjaus, joka toteutetaan talousarvioprosessissa. Tilaaja-tuottajamalli on uudenlainen tapa tuottaa palveluita ja samalla selkiinnyttää politiikan ja hallinnon välisiä suhteita. Oleellista on se, että tilaajaorganisaatio ja palvelujen tuottajayksiköt erotetaan toisistaan. Perusmallissa tilaaja arvioi kuntalaisten palvelutarpeet ja tilaa verovaroilla rahoitettavat palvelut tuottajilta. Ne voivat olla kunnan omia yksiköitä, kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä tai muita julkisia organisaatioita. Tilaaja-tuottajamallissa kunta toimii ennen kaikkea palvelujen järjestäjänä, mutta on edelleen vastuussa myös palvelujen saatavuudesta ja niiden turvaamisesta. Kunta voi olla palvelujen tuottaja tai pelkkä tilaaja, mutta myös omistaja ja rahoittaja.

5 Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottaja -toimintapa on yksi vaihtoehto järjestää kunnan palveluita. Mallissa eriytetään toisistaan palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen. Tuottajan ja tilaajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatapaa voidaan käyttää kuntakonsernin sisällä, palvelujen kilpailuttamisessa yksityisillä palvelumarkkinoilla sekä kuntien yhteisessä palvelutuotannossa ja yhteishankinnoissa. Tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. (Kunnat-net )

6 Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Omaishoito julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut järjestöt, yhteisöt, yhdistykset, säätiöt

7 Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän rajapinnat (Ala-Nikkola & Valokivi 1997) Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta avo- ja laitoshuollon rajapinta perus- ja erityispalvelujen rajapinta julkisen, yksityisen, järjestöjen, vapaaehtoistyön ja omaishoidon rajapinta

8 Palvelutuotannon muutos Instituutio- ja tarjontakeskeisyys: palvelut tarpeet Käyttäjä- ja kysyntäkeskeisyys: tarpeet palvelut

9 Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muutos (Evers 1990) Avohoitopainotteisuus/kotihoitolähtöisyys (community care), tehokkuus, liukuhihnamaisuus, joustavuus, asiakaslähtöisyys asiakas aktiivinen yhteistyökumppani omaishoito osa palvelukokonaisuutta (se seurannassa ja ohjeistuksessa) ja se täydentää formaalia hoivaa monituottajamalli palvelujen tarkka ja huolellinen arviointi ja kohdentaminen kustannustietoisuus

10 Tarpeiden, oikeuksien ja resurssien määrittelemä palvelutuotanto (Braye & Preston-Shoot 1994) Tarpeiden arviointi keskiössä silloin, kun asiakkailla on oikeuksia tiettyihin palveluihin, mutta resurssit ovat riittämättömät oikeudet ovat keskiössä silloin, kun tarpeita on enemmän kuin resursseja. Tällöin jotkut ovat oikeutetumpia palveluihin kuin toiset. Resurssien määrittelemä toiminta, jossa kansalaisilla on oikeuksia palveluihin, mutta tällöin tuotetaan vain palveluja, joihin on varaa

11 Palvelutuotannon jännitteitä (Hadley & Clough 1996) Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus vs. palvelutuotannon arvopohja palvelujen lisääntynyt kysyntä vs. niukka palvelutuotanto asiakaslähtöiset palvelut vs. budjetin määrittämä toiminta organisaation muutos vs. organisationaalinen kapasiteetti tehtaat vs. responsiivisesti toimiva organisaatio hoito vs. ennaltaehkäisy paremmat palvelut vs. huonommat työolosuhteet yhteistyö vs. kilpailu defensiivisyys vs. oppiminen

12 Palvelujen päätöksenteon jännitteitä (Fawcett & Featherstone 1994) Asiakkaan ilmaisema tarve vs. arvioidut tarpeet palvelutarpeet asiakkaan havaitsemana vs. tarpeet havaittu organisaatioiden tai professioiden toimesta tarpeet vs. käytettävissä olevat resurssit tarpeet, joihin vastataan vs. tarpeet, joita ei huomioida asiakkaan näkemykset huomioitu vs. näkemykset jätetään huomioimatta

13 Asiakkuutta määrittävät ehdot vanhustenhuollon palvelujärjestelmässä miten asiat päihdehuollossa? (Ala-Nikkola 2003) Sairaalan merkityksellisyys koti- ja laitoshoidon asiakkaiden ohjautumisessa lääketieteelliset perusteiden merkityksen lisääntyminen (medekalisaatio, demedikaalisaatio) asiakaskunnan huonokuntoisuus ja raskashoitoisuus palvelupäätösten peruusteena lisääntynyt --> palvelutarpeiden arviointi keskeistä, kiireellisesti hoitoa tarvitsevien ensisijaisuus liian vähäisten resurssien vaivaama palvelutuotanto

14 Palvelujen päätöksenteon jännitekenttä (Ala- Nikkola 2003) Asiakkaiden tarpeet palvelujen sisällöt palvelutuotannon toimintaehdot (resurssit)