Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen
Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun vaatimuksia ja haasteita Nurmen kasvukyvyn ylläpito Tuotantotulosten seuraaminen ja analysointi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 2
Emolehmätuottajana - olet ennen kaikkea nurmenviljelijä! Nurmi on (tai pitäisi olla) naudan edullisin rehu Tavoitteena pitkäikäinen, tuottava nurmi Emojen ruokinta on karkearehuruokintaa Arvioi kokonaissato ja sadonlaatu = rehuanalyysi Emolehmätilalla karkearehuomavaraisuus on kaiken AO! Seuraatko vuosittaista rehumenekkiä? Lasketko emokohtaisen vuosittaisen karkearehun kulutuksen (sisäruokintakausi ja laidunkausi)? Punnitaanko emot?
Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi samaan aikaan! Lähtee eläimen päivittäisestä ravintoaineiden tarpeesta Otetaan huomioon eläinten syönti Optimoidaan korjuuajankohta Eläimet (kuntoluokka, tuotantovaihe, ikä, rotu yms.) Lohkojen sijainti Kasvikoostumus (apilat, eri nurmilajikkeet) Ympäristö (eläinten tarve, korjuun vaikutukset, laidun yms.) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Tuotantovaihe ja syönti 30 25 20 15 10 5 Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syönti, kg ka/päivä 0 MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa
Tuotantovaihe ja syönti 30 25 20 15 10 5 Jotta vuosikierto säilyy = emot tiinehtyvät ja poikivat haluttuun aikaan, tilalla käytetyn säilörehun tulee vastata eläinten tarvetta Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Syönti, kg ka/päivä 0 Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Tuotantovaihe vaikuttaa emolehmän syöntiin 1. Ylläpitokaudella Emo pystyy syömään kuiva-ainetta 1,4-1,6 % elopainostaan, käytettäessä heinää tai säilörehua D-arvo noin 600 g/kg ka 2. Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee Syönti noin 1,2 % kuiva-ainetta elopainosta, jos rehua ei vaihdeta 3. Maidontuotantokaudella emolehmän syöntikyky huipussaan, käytettäessä säilörehua D-arvo yli 630 g/kg ka Syönti noin 2,0-2,5 % kuiva-ainetta elopainosta Myöhäänkin korjatulla apilaa sisältävällä säilörehulla emojen syönti on noin 2 % elopainosta Virhekäyminen, heikko säilönnällinen laatu vähentää emojenkin syöntiä! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Syöntikyvyn arvioiminen on vaikeaa Emon syöntikyvyn/kapasiteetin arvioidaan olevan 1,0 3,0 % elopainosta Eli jos 650 kg emo kuiva-aineen syönti voi olla jotain välillä 6,5 kg ka tai 18 kg ka Yksilöllisiä eroja paljon ja KARJAKOHTAISIA EROJA! Tuotantovaihe ja ikä vaikuttaa Esim. Imetyskausi +15 % ja vanhempi emo + 20% Heikompilaatuisten karkearehujen täyttävyys rajoittaa syöntiä Täyttävyys hyvinvointitekijä, mutta esim. olki täyttää liikaa tarvitaan täydennysrehuja! Olki yksinomaan EI OLE emon ainoa karkearehu MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Esimerkki: Emojen elopaino keskimäärin kuntoluokassa 3 syksyllä 654 kg. Emojen ka. ikä 5 vuotta. Poikimakausi maalis-huhtikuu (64 päivää). Sisäruokintakausi 205 päivää = emot saavat korjattuja rehuja Ylläpitokausi (83 päivää) heinä-elokuulla korjattu apilanurmisäilörehu (KA 41 %, D-arvo 620, ME 7,6 MJ/kg ka, RV 121 g/kg ka) ja kaurakokoviljasr (KA 42 %, D-arvo 600, ME 7,5, RV 100 g/kg ka) Syönti/emo 1137 kg ka, syönti/päivä 13,7 kg ka = 2,1 % elopainosta,, energiaa 103 MJ/päivä (laskennallinen tarve 66 MJ/pv) 45 päivää ennen poikimista heinä-elokuulla korjattu apilanurmisäilörehu (KA 44 %, D-arvo 630, ME 8 MJ/kg ka, RV 125 g/kg ka) Syönti/emo 648 kg ka, syönti/päivä14,4 kg ka = 2,2 % elopainosta, energiaa 115 MJ/päivä (laskennallinen tarve 90 MJ/pv) Imetyskausi 77 päivää ennen laidunkautta apilanurmisäilörehu (KA 39 %, D-arvo 645, ME 8,9 MJ/kg ka, RV 14,5 g/kg ka) Syönti/emo 1332 kg ka, syönti/päivä 17,3 kg ka= 2,65 % elopainosta, energiaa 154 MJ/päivä (laskennallinen tarve 120 MJ/pv) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 9
D-arvo kuvaa parhaiten säilörehua, myös emolehmien ruokinnassa Paras korjuun ajoituksen kriteeri Kuvaa syöntipotentiaalia ja tuotantovaikutusta Korjuuaikanäytteillä tieto siitä, missä mennään Korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) vaikuttavat Tavoite emolehmätilalla laaja D-600-690 g/kg ka UMMESSA oleville emoille (kuntoluokka 2,5 ja yli) noin D- 620, jos ainoana rehuna (huomio rotu) Maidossa oleville ja nuorille tarvitaan parempaa evästä tai täydennys viljalla Karkearehun tavoitteena tulisi olla pitää pötsi sopivasti täynnä, lihottamatta tai laihduttamatta emoa Karkearehujen korjuuaikastrategiaan vaikuttaa, mikä on valittu tuotantosuunta (pihvivasikantuotanto vs. yhdistelmä) MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Korjuuajankohdan määrittämistä emolehmän tarpeen mukaan Apila antaa korjuuajankohtaan 7-10 päivää lisää laadun kärsimättä Pellon käytön kannalta emolehmätilalla pitäisi pyrkiä kahteen niittoon MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 11
Apilan haaste 1 Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Kokoviljasäilörehu oiva yhdistelmä apilapitoisille säilörehuille (tärkkelys ja kuitu) Apila muuttaa pötsimikrobikoostumusta Runsaasti kuitua sulattavien alkueläinten lukumäärä voi olla pienempi apilapitoisella rehustuksella olevilla eläimillä Pötsin elämä muuttuvat myös apilakestävämmiksi = mm. puhaltumisherkkyys pienempi tottuneilla eläimillä
Apilan haaste 2 Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa 10-18 % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä Emolehmätilalla apila ennen kaikkea kasvavien ja maidontuotannossa olevien eläinten karkearehua Ylläpitokaudella, hyväkuntoisille emoille, apila voi olla liian hyvää rehua = mm. kuivitustarve lisääntyy, valkuaisen saanti ylittyy Ympäristö, eläinten terveys Korjuuajankohta mietinnän alle Vain yksi korjuu, niille lohkoille, joista ylläpitokauden rehua? Heinäkuun loppu, elokuun alku
Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen? Jos luomu erityishuomio seleeni!
Puhaltumisriski: Jos eläimiä on laidunnettu apilapitoisilla laitumilla kuluvalla laidunkaudella riski puhaltumiselle on pienempi Eläinten havainnointi tärkeää! Apilasäilörehun ei pitäisi aiheuttaa puhaltumista Laiduntamisesta ja korjuusta: Apilapitoisen kasvuston tulisi antaa kerätä ravinteita juuristoon talven varalle Niittoa ei suositella normivuosina syyskuun alkuviikkoina Liian rehevä kasvusto altistaa: Apilamätä Juurilaho Tallausvauriot (laiduntaminen, rouste, varsinkin puna-apila) Apila-ankeroinen Kannattaa niittää vielä lokakuussakin
Emojen karkearehut Myöhään korjattu säilörehu oivaa emojen ruokaa (D-600-620) 8,0 MJ/kg ka voidaan antaa vapaasti Syyspoikivat ja imettävät emot tarvitsevat parempaa rehua (D-640-) 10,5 MJ/kg ka Heinää pakkasrehuksi Pakkaskaudella voi toimia yli ka 52 % rehut Karkearehun laatu vaikuttaa karsinoiden hygieniaan Karkearehut ovat myös hyvinvointitekijä! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Lajikevalinnat Emolehmän suosikki: 65-75 % hyvin sulavia heinäkasveja 20-30 % apiloita 5-10 % puumaisten kasvien lehtiä Todennäköisesti nurmiseoskasvusto, jossa 25-40 % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Jos nurmikasvina timotei ja nadat (apilaa 25-30 %) Jos nurmikasvina raiheinät (apilaa 30-40 %) Raiheinissä on enemmän sokeria kuin timoteissä ja nadoissa Säilörehuksi korjattavien nurmien tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon massaa Tavoittele tiheää kasvustoa Ei onnistu pienellä siemenmäärällä ja heikolla siemenellä
Suurimmat erot jälkikasvukyvyssä Talvenkestävimpien lajikkeiden jälkikasvukyky on keskinkertainen, koska aloittavat keräämään varastoja seuraavaa talvea varten MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 18
Mitä nurmeen? Nurmet mahdollisimman monilajisiksi (5-6 eri lajia) Hyödynnetään eri kasvurytmit, eri säänkestävyys = juuriston laajuus ja syvyys, monilajiset taudinkestävämpiä Päälajeiksi timotei (15), nurminata, rainata (10), apilat (5) (valkoapila, puna-apila, alsikeapila) Säilörehuun myös ruokonata (10), nurminata (10) yhdistelmä Koiranheinä voi sopia emotuotantoon, korsiintuu aikaisemmin Sinimailanen voi olla hyödyllinen sijoitus Korkeat sadot, nopea kasvukyky On vaativa: ph 6, ei siedä seisovaa vettä Vuohenherne onnistuessaan Erittäin pitkäikäinen, korkeat sadot Hyvälaatuinen säilörehu
Nurmikasvien siemenseoksia, säilörehu Siemen, kg/ha Säilörehuksi Timotei 15 13 15 8 10 Nurminata 10 8 7 10 (15) Ruokonata 10 (12) Koiranheinä 20 10 (13) Eng.raiheinä 5 Puna-apila 3 5 3 3 5 Valkoapila 5 Niittynurmikka Yhteensä 28 (25) 26 28 (27) 25 28 30 Ruokonataa 40-70 % siemenseoksen painosta Lisää nurmen satovuosia hyvän jälkikasvukykynsä vuoksi MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 20
Sini- ja sirppimailanen Vuohenherne Keltamaite Viljelyolosuhteet Hyvä ojitus Matala pohjavesi ph yli 6 Ei korkeaa pohjavettä ph 6-7,5 Arka keväthallalle ph yli 6 Sato Korkea sato, 1. niitto 1 vk ennen apiloita Hieman valkoapilaa heikompi Niitto1,5-2 vk ennen apilaa Sadonkorjuuväli 70 vrk Pieni Siemenkohteet ja ominaisuudet Pitkäikäisiin nurmiin Voimakas juuristo Hikevät rinnemaat Pitkäikäisiin nurmiin Ei satoa ensimmäisenä vuonna Ei puhalluta, ei estrogeeneja, ei tauteja Laitumilla estää puhaltumista Ei kestä voimakasta laidunnusta Ei kasviestrogeeneja Siemenmäärä, kg/ha Seoksessa 10-15 Seoksessa 10-15 Seoksessa 10-15 Lajikkeet Sinimailanen: Vertus, Jogeva ja Algonguin Sirppimailanen: Karlu ja Juurlu Gale Varottava rohtovuohenhernettä Leo MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 21
Vaatimukset korjatulle nurmelle Korjuuajankohta Emolehmätila tarvitsee sekä sulavaa että täyttävää rehua Rehua tehdään usein koko kasvukausi Riittävästi kuiva-ainetta Kylmät kasvatusolosuhteet Säilönnällinen laatu Paalirehuun riittävästi muovia, siilot tiivistetään ja peitetään riittävällä huolellisuudella Tiineen eläimen ruokinta heikosti säilyneillä rehuilla (homeet, hiivat) voi aiheuttaa luomisia, heikkoja vasikoita Pilaantuneen rehun heikompi maittavuus Hävikki pieneksi (ravintoaine, kuiva-aine)
Säilönnällinen laatu Hyvän tuoreen säilörehun ph on 3,7-4,0 Haitalliset bakteerit, hiivat ja homeet eivät pysty lisääntymään ph alle 4 Kuiva-aine % 25 30 35 40 Tavoite ph 4,1 4,3 4,5 4,7 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä eli ammoniakkiluku kertoo säilörehun valkuaisen hajoamisasteen Säilörehun ammoniakkiluku on alle 60 g/kg N Jos ammoniakkia on yli 80 g/kg N (8 % kokonaistypestä) Rehussa on tapahtunut virhekäymistä Valkuainen on varsin pitkälle hajonnutta = rehun valkuaisarvo on huonontunut Rehussa saattaa olla voihappoa Maito- ja muurahaishapon yhteismäärä kuvaa rehussa tapahtuneen maitohappokäymisen voimakkuutta ja/tai säilöntäaineen määrää Tavoitearvo riippuu säilöntämenetelmästä Happosäilönnässä tavoitteena on 35-60 g/kg ka Biologisessa 50-80 g/kg ka
Haittamikrobit säilörehussa Heikentävät rehun ruokinnallista arvoa (ravintoainetappio), vähentää rehun syöntiä, voivat olla haitallisia eläimen terveydelle Aerobisissa (hapellisissa) olosuhteissa toimivat hiivat, homeet, bacillukset ja listeria Ongelma: rehua ei saada riittävän nopeasti hapettomaksi, varastointi ja syöttövaiheen haaste Hapettomat olosuhteet estää aerobisten mikrobien toimintaa ja edistää hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua Anearobiset (hapettomissa) olosuhteissa toimivat voihappobakteerit ja kolibakteerit Riittävän matala ph Riittävä kuiva-ainepitoisuus Säilöntäaineiden antimikrobiset ominaisuudet MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 24
Homeen väristä analyysi? Home Väri Homemyrkky Vaikutus Alkuperä Mucor spp. Rhizopus spp. Penicillium Aspergillus Fusarium Claviceps purperea, Rhizoctonia leguminicola Valkoinen mustia juovia Valkoinen mustia juovia Valkoinen joko sinisiä tai vihreitä vivahteita Keltainenvihreä Pinkkioranssivalkoinen Ruskeamusta Ei Ei Maaperä, lanta Ei Ei Kaikkialla, tavallinen leipähome Okratoksiini, sitriini, patuliini Alfatoksiini, okratoksiini Zearalenoniini, DON, T-2, Fumonisiini Ergot alkaloidi, Siaframiini Hedelmällisyys, vähentynyt syönti, jälkeiset, luominen Verenvuodot, hedelmällisyys, pötsi ongelmat Verenvuodot, hedelmällisyys, pötsi ongelmat Syljen eritys, ontuminen, hedelmällisyys, ripuli Kasvusto ja viljat Kasvusto ja viljat Nurmikasvusto, viljat Torajyvä Apilaa sisältävät rehut 25
Pilaantuneen rehun ongelmia 1 Listeria Monocytogenes Maaperäbakteeri Erityisesti homeiset säilörehut, joissa korkea ph Syönti tai hengittäminen Pieni kuume ja alakulo Luominen 2-3 päivän kuluttua Penicillium roquefortii Euroopalaisista nurmisäilörehuista paljon löydetty Luomiset, kiinnijääneet jälkeiset, heikentynyt hedelmällisyys Rohtomesikkä (melilotus officialis) Nurmipalkokasvi Pilaantunut, homeinen säilörehu sisältää kumariinia (verenohennuslääkeiden vaikuttava-aine) aiheuttaa verenvuotoja ja hyytymisongelmaa Vasikkakuolleisuus MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 26
Pilaantuneen rehun ongelmia 2 A-vitamiini Hyvälaatuinen säilörehu ja heinä sisältää riittävästi A- vitamiinia eläinten tarpeeseen + kivennäislisä Pilaantunut tai homeinen rehu ei sisällä A-vitamiinia (mikrobien toiminta on hajottanut) Lisäksi homeisesta rehusta lisääntynyt tarve Erityisesti tiineyden viimeinen kolmannes A-vitamiinin vähäinen saanti voi aiheuttaa hedelmällisyysongelmia sekä emoille että siitossonnielle Luomiset, jälkeisten kiinni jääminen, kohtutulehdusten lisääntyminen Heikot vasikat, kuolleena syntyneet vasikat, sokeat vasikat MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 27
Pilaantunut rehu ei ole emolehmänkään ruokaa Ylläpitovaiheessa olevan emolehmän pötsin toiminta hajottaa useita homeiden, hiivojen ja mikrobien aineenvaihduntatuotteita Jos joudutaan syöttämään mikrobikontaminoituja rehuja, eläimet tarvitsevat ylimääräisen vitamiinilisän Homeiset karkearehut sisältävät paljon itiöitä, jotka voivat aiheuttaa allergiaa: iho- ja keuhko-oireet emoille Emolehmillä ongelmallisimpia vaikutuksia ovat hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät sekä luomiset Luominen homemyrkyn aiheuttamana tapahtuu ka. 2-4 viikkoa rehun syötöstä Sikiökalvot voivat näyttää sameammilta ja nahkamaisilta Homeinen ja pilaantunut rehu olisi pyrittävä poistamaan ennen syöttöä MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 28
Säilöntä 1 Hyvälaatuisessa säilörehussa haihtuvia rasvahappoja on alle 20 g/kg ka Säilörehun korkea ammoniumtyppi- ja voihappopitoisuus ovat merkkejä siitä, että Rehu on virhekäynyttä ja/tai Rehun käymisprosessi on ollut liiallista Tällaisissa tapauksissa rehu on yleensä tehty ilman säilöntäainetta tai säilötty biologisilla säilöntäaineilla märissä olosuhteissa Märän rehun suurempi pilaantumisriski johtuu siitä, että biologisilla säilöntäaineilla säilöttävässä rehumassassa Pitäisi olla sokeria noin 2,5 % rehumassan tuorepainosta Kuiva-ainepitoisuus tulisi olla 30-35 %, jotta sokerimäärä olisi riittävä
Säilöntä 2 Käytettävästä säilöntäaineesta riippumatta ehdoton edellytys rehun säilymiselle on hapettomat olosuhteet! Rehumassan nopea ja tehokas tiivistys säilönnän alussa sekä ilmatiiviyden ylläpito koko varastoinnin ajan ovat hyvän laadun edellytyksiä myös riippumatta siitä tehdäänkö rehu paaleihin, laakasiiloon, torniin tai aumaan
Tuotantotulosten seuraaminen ja analysointi Lohkokirjanpito hyötykäyttöön! Mitkä lohkot tuottavat huonosti (kuiva-ainesato, nurmen ikä, kasvilajisto yms.)? Rikkaruohot Aukot kasvustossa Seisova vesi yms. Laske lohkokohtainen tuotanto myös laidunlohkoilta Kuinka monta eläintä? Mitä eläimiä(energiantarve ruokintasuosituksista)? Kuinka monta päivää? Saavutettiinko kasvuston tavoite korkeus? Yritä löytää vastaus kysymykseen, mitkä ja miksi?
Ainakin kolme kohtaa jokaiselta lohkolta Katso, mitä saappaan kärjen ympäriltä löytyy (1 m säde) Arvio kasvuston tiheys (% kasvipeitteisyys) Pitäisi löytyä jokaisesta kohdasta kaikkia niitä kasveja, joita peltoon kylvetty (nurmikasvit, apilat yms.) Arvioi rikkojen määrä (maittavat ja syömäkelvottomat rikat) Jos maittavia rikkoja = tarvittavat toimenpiteet esim. voikukka ja juolavehnä eivät menesty tiheällä niitolla/laiduntamisella Jos syömäkelvottomia rikkoja (ohdakkeet, hevonhierakat, leinikit) alueella enemmän kuin 3 kpl = tarvittavat toimenpiteet (niitto, kalkitus, vesitalous) Maaperäanalyysi ja lapiokoe (maanrakenne)
Vesitalous 1 kg ka nurmea tarvitsee vettä 400-900 l Kuivina kausina maaperän pystyttävä varastoimaa vettä Arvio, johtuuko heikko vesitalous maantiivistymisestä vai heikosti toimivasta läpäisevyydestä Ojitus, pellon muotoilu kuntoon, tiivistymisen ennalta ehkäisy! Seisova vesi aiheuttaa nurmituhoja (jääpolte) Estää maan kaasujen vaihtoa, aiheuttaa anaerobisen stressin, kasvien aineenvaihdunta kärsii Jos pellolla havaitaan seisovaa vettä nurmen tuotanto 30 % pienempi kyseisellä lohkolla (ensimmäinen vuosi) Tuotantopotentiaalin menetys on 2 x seuraavana vuonna (tuhoutunut kasvusto, rikkakasvit, taudit)
Nurmelle täydennyskylvö Tiheä nurmi on tuottoisin, kestävin ja ympäristöystävällisin Emolehmä tilan laidunkauden ensimmäisinä toimenpiteinä on muodostaa käsitys, kuinka nurmet ovat talvehtineet Täydennyskylvö mahdollisimman aikaisin tai myöhään Täydennyskylvö voidaan tehdä: Moottorikelkalla keväthangelle (varsinkin apila 1-2 kg/ha) Mönkijällä ja piensiemen levityslaitteella Edellisen laidunkauden päätteeksi eläinten kivennäisrehujen seassa apilaa ja niittynurmikkaa (itävyys 80 %) Myös raiheinä käy täydennyskylvöön Täydennyskylvön jälkeen nurmille sopii tiheä laidunkierto Vanha nurmi syödään pois, uusi nurmi pääsee vahvistumaan
Nurmen kasvukyky Hyvin perustettu nurmi luo pohjan tuleville satovuosille Totuus on usein kuitenkin karu = tuottava nurmi max. 4 v Suojaviljaan, palkokasvien kanssa? Etuina typen sitominen Tehokas ravinteiden kierto Maanrakenne Usean kasvin samanaikainen kasvu heikentää tuholaisia Apiloiden ymppäys kannattaa (lisäkustannus: siemenmäärä + ymppi = pienempi kuin ostettu N) Täydennyskylvö Lannoitus Miten nurmille (emotilalla usein kuivalanta)? Huomio apiloiden tarve P, K, B, Ko, Cu, Mb, Mn Varsinkin kivennäismaat: K = apilan talvehtiminen
Muutama nyrkkisääntö emolehmien karkearehutarpeen määrittämiseen Emojen ruokinta usein pelkkää karkearehuruokintaa Analysoi emojen karkearehut! Myös kivennäisanalyysi. Kuiva-aineen syöntikyky. Pötsin vaade 1,0 kg ka/100 kg. Huomio rotu ja eläinten/karjan emojen ikärakenne! Ylläpitokausi: Säilörehu ~10-15 kg ka/pv Imetyskausi: Säilörehu ~15-20 kg ka/pv Emojen ruokinta on energiaruokintaa. Ylläpitokausi: 10,0 MJ/100 kg emon elopainoa (jos nostetaan kuntoluokkaa 12 MJ/100 kg) (D-600-620) Tiineyden kaksi viimeistä kk: 11,5 MJ/100 kg elopainoa (D-620-630) Imetyskausi: 16 MJ/100 kg emon elopainoa (D-640-) Rehuannoksen raakavalkuaistasot. Pötsin vaade 5-8 % rehun ka:ssa. Ylläpitokausi: ~ 11 % Tiineyden kaksi viimeistä kk: ~ 12 % Imetyskausi: ~ 13-15 % Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa Seuraa karkearehujen kulutusta, laske omien emojen syöntikyky! MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen
Kiitos!