YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Paikallinen sopiminen - rohkeutta vai röyhkeyttä?

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Hyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt iltapäivä

SWECON TERVEISET TYÖNHAKUUN JA URASUUNNITTELUUN

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Rahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen

KUNTO Muutoksen seurantakysely

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen , V-S Teknologiateollisuus ry

Paikallinen sopiminen Kauno Koskela

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Palkkaratkaisu syksy Info syksy

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Yritys 1 Oy FI

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

Tutkimuksen tavoitteet

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

Palkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot ) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

KUN PALKKAUS UUDISTUU

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Valtorin strategia Strategian painopisteet ja tavoitteet

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Yritykset & ihmisoikeudet Työministeri Lauri Ihalainen

Elementtitehtaan mahdollisuudet rakennusosien suojauksessa

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Turvallisempi huominen

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU MENESTYKSEEN TOIMIVALLA VUOROPUHELULLA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Dialoginen johtaminen

Työhyvinvointia yhdessä Pori

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Sisällys. Esipuhe Mistä on kysymys Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

HOLLOLAN VALTUUSTO ON VUOSILLE KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Henkilökohtainen apu käytännössä

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Transkriptio:

Elokuu 2009 1 (8) YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toiminympäristön jatkuva ja nopea muuuminen haasa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toiminpojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallinan on edellytys voimavarojen vapautmiselle tuotvaan toiminan. Yksi avain työyhteisön menestymiseen on yrityksen toiminnan kehiäminen työnanjan ja henkilöstön yhteisvoimin. Yrityksen ja myös työmarkkinasopimusten neuvoelu- ja sopimiskäytäntöjä kehiämällä voidaan osalan vaikuta yrityksen mahdollisuuksiin parana kannatvuut, kilpailukykyä ja henkilöstön työvointia Yhteistoiminnan kehiämisen voieena on myös luoda pa toimia, jolla nykyiset ja tulevat haasteet kohdaan menestyksellisesti. Yhteistoiminnan voieiden toteutuminen edellyää yhteistä ymmärrystä yrityksen voieis ja menestystekijöistä sekä meneelyvois erilaisissa tilanteissa. Tavoieiden toteutumis edistävät toimiva vuoropuhelu ja luotmukselliset suhteet johdon ja henkilöstön välillä sekä oikeaaikainen tiedotminen ja linjakkaat johmis- ja organisaatiokäytännöt. YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI Teknologiateollisuus ry ja Mellityöväen Liio ry ovat kehiäneet Yhteistoiminnan somitrin, jonka perusteella työpaikalla voidaan määriää suuna-anvasti yhteistoiminnan so ja saada keskustelujen pohjaksi tietoa osapuolten näkemyksistä keskeisistä yhteistoiminan ja paikalliseen sopimiseen vaikutvis tekijöistä. Tasomitrin rakenne Yhteistoiminnan somitri muodostuu seuraavis tekijöistä: 1. Liikeloudelliset voieet liikeloudellisilla voieilla rkoitean tuloslaskelman ja seen eriä ja niistä laskeuja tunnuslukuja. Näitä ovat esimerkiksi liikevaihto, jalostusarvo, liiketulos, keskeneräisen tuonnon ja varaston arvo, maksuvalmius, vakavaraisuus, oman ja vieraan pääoman tuoo. 2. Tuotvuuden kehiäminen yhteistoiminnassa tällä osatekijällä rkoitean tuotvuuden kehiämisen merkitystä yrityksen ja sen henkilöstön menestymiseen, yrityksen panostus tuotvuustyöhön sekä henkilöstön osallistumis tuotvuuden kehiämiseen. 3. Tavoieiden toteutminen tällä osatekijällä rkoitean yrityksen toiminnallisia voiei, joihin johto ja henkilöstö voi tekemisellään vaikuta. Näitä ovat esimerkiksi jalostusarvon paranminen, toimitusvarmuuden paranminen, läpimenoaikojen lyhentäminen. 4. Luotmus ja vasvuoroisuus yhteistoimin ja sen kehiyminen perustuvat osapuolten väliseen luotmukseen. Tähän vaikutvia tekijöitä on usei; avoimuus, vilpiömyys, asiallinen ja oikea-

2 (8) aikainen tiedotminen, varautuminen nopeisiin muutostilanteisiin ja niiden hoimiseen sekä sitoutuminen tehtyihin ratkaisuihin. 5. Johmis- ja organisaatiokäytännöt yrityksen kuluuri koostuu ihmisistä ja heidän voisan toimia. Johmiskäytännöillä rkoitean yritysjohdon, esimiesten ja luotmusmiesten paa toimia yrityksen ja sen henkilöstön menestyksen edistämiseksi. 6. Paikallinen sopiminen paikallisessa sopimisessa lähtökohna on sekä työnanjan eä henkilöstön rpeiden tunnisminen, yhteisten etujen voielu ja niiden saavutmiseksi rvitvien uusien ratkaisujen etsiminen. Kukin somitrin tekijää rkastellaan suhutumis, laadullisuut ja tuloksellisuut kuvaavilla väiämillä. Väieen paikkansa pitävyyä arvioidaan viisiporisesti seuraavasti: väite pitää paikkansa eriäin kohlaisesti eriäin MITTARIN KÄYTTÄMINEN Tarkoitus on, eä työnanjan ja työntekijöiden edusjat joko yhdessä i erikseen vasavat esiteyihin väiämiin. Ennen vasamis on yhdessä syytä läpikäydä mitrit siten, eä niiden sisältö ymmärretään samalla valla. Tärkeää on, eä osapuolet käyvät yhdessä läpi vasukset perusteluineen ja otvat kriiiseen rkasteluun kohdat, joissa vasukset ovat kohdissa kohlaisesti, i eriäin i osapuolten näkemykset poikkeavat toisisan otvat oppia vas toimia niistä kohdis, joissa vasukset ovat kohdissa i eriäin määrielevät kehiämiskohteet ja tekevät suunnitelman siitä, mitä, miten ja millä aikaululla asiaa/asioi kehitetään ja myös kuinka hyvää soa ylläpidetään Yhteistoiminnan son määräytyminen Yhteistoiminnan somitrin tekijät ovat itsenäisiä, joten myös vasusten arviointi suoritean tekijöiäin. Mikäli yhteistoiminnan soa haluan mi pisteiden avulla, voidaan kunkin tekijän osal so määritellä esimerkiksi seuraavasti: Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARIT 3 (8) Liikeloudelliset voieet = työnanjan edusja = työntekijöiden edusja Miten liikeloudellisiin voieisiin suhuduan? Henkilöstö tuntee yrityksen toiminympäristön ja sen asetmat vaatimukset. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Henkilöstö tietää yrityksen menestystekijät ja muutospaineet. Henkilöstö on kiinnostunut liikeloudellisis voieis Miten liikeloudelliset voieet on käsitelty henkilöstön kanssa? Henkilöstö ymmärtää yrityksen liikeloudelliset voieet. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Henkilöstö ymmärtää yrityksen loudellisten tunnuslukujen sisällön. Yrityksen loudellisia tunnuslukuja ja toiminnan kannatvuut käsitellään henkilöstön kanssa. Miten liikeloudelliset voieet toteutean henkilöstön kanssa? Tavoieis vallitsee yhteisymmärrys. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Osapuolet ovat sitoutuneet voieiden toteutmiseen. Tavoieiden toteutminen on palkitsevaa. Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

Tuotvuuden kehiäminen yhteistoiminnassa 4 (8) Miten tuotvuuden kehiämiseen suhuduan? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Tuotvuuden kehiämisen koean kuuluvan kaikille yrityksessä. Luotmusmiehiä/henkilöstöä arvostean tuotvuuden kehiämisessä. Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät tuotvuuden kehiämisen tärkeyden Miten tuotvuuden kehiämiseen panostean ja osallistuan? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Johto/esimiehet kannusvat henkilöstöä tuotvuuden kehiämiseen. Henkilöstö tietää tuotvuuden kehiämiskohteet. Henkilöstö/luotmusmiehet osallistuvat asioiden käsielyyn jo valmisteluvaiheessa. Miten koean tuotvuuden kehiämisen tuloksellisuus? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Tuotvuuden kehiäminen yhteistoiminnassa parana toiminnan laatua. Tuotvuuden kehiämisestä yhteistyössä on hyötyä molemmille osapuolille. Jatkuvan paranmisen toiminmalli on työpaikkamme pa toimia. Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

Toiminnallisten voieiden toteutminen 5 (8) Miten voieiden toteutmiseen suhuduan? Henkilöstön ammaiitoon ja valmiuksiin vas asiakkaiden nopeasti muuuviin rpeisiin ja odotuksiin panostean. Henkilöstö tietää ja ymmärtää asiakkaiden rpeiden ja vaatimusten toteutmisen kannatvasti olevan yrityksen elinehto. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Johto/esimiehet tietävät henkilöstön työhön ja työpaikkaan liiyvät odotukset. Miten voieellis toimina tuean? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Yrityksessä on totuu voieelliseen työskentelyyn. Tavoieiden toteutumises tiedotean. Jokainen tietää työnsä voieet ja merkityksen. Mitä vaikutuksia voieellisella toiminnalla on? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Korjaavat toimenpiteet toteutean voieiden seurantulosten perusteella. Asiakkaiden rpeet kyetään toteutmaan. Jalosvan työn osuus kasvaa. Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

Luotmus ja vasvuoroisuus Minkälainen suhutuminen osapuolilla on toisiinsa? Osapuolilla on yhteinen sitoutuminen asioiden johdonmukaiseen, luovaan ja oikeudenmukaiseen käsielyyn. Eriäin Hyvin Kohlaisesti 6 (8) Eriäin Osapuolet uskovat toistensa vilpiömyyteen ja pitävän sanansa. Osapuolet kunnioitvat ja arvosvat toistensa mielipiteitä. Miten luotmus ja vasvuoroisuut ylläpidetään? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Osapuolten asenteet ovat yhteistyöhakuiset. Tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on toimiva. Osapuolet tietävät toistensa rpeet ja arvostukset. Miten luotmus ja vasvuoroisuus toimii työpaikalla? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Osapuolilla on valmius vastuun kantoon ja -ooon Yhteishenki työpaikalla on hyvä Henkilösuhteet toimivat Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

Johmis- ja organisaatiokäytännöt 7 (8) Miten suhuduan toisen osapuolen johmispoihin ja asenteisiin? Esimiehillä on kyky ja halu joha oikeudenmukaisesti. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Luotmusmiesten toiminnassa työyhteisön etu on ensisijainen. Perinteiset toiminvat ja asenteet (esim. vaskkaisaseelu ja toisen osapuolen rkoitusperien epäileminen) eivät kuulu työpaikkamme toiminpoihin. Miten johmis- ja organisaatiokäytännöt ilmenevät työpaikalla? Työpaikalla on avoin ilmapiiri. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Neuvoelukuluuri on yhteisymmärrykseen ja ratkaisuihin pyrkivä. Johto/esimiehet/luotmusmiehet toimivat valla, jotka edistävät yrityksen ja sen henkilöstön menestystä. Mitä tuloksia johmis- ja organisaatiokäytännöistä on todeu? Muutostilanteet pystytään hoimaan yhteisymmärryksessä. Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Toiminvarmuus on kunnossa. Ristiriitilantei on vähän. Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14

Paikallinen sopiminen 8 (8) Miten paikalliseen sopimiseen suhuduan? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Asiakkaiden rpeet ja vaatimukset ohjaavat toimina ja nämä ovat kaikkien tiedossa Sopimisen voieena on molemminpuolisen hyödyn aikaansaaminen. Paikallinen sopiminen on toiminmalli, joka parana yrityksen kannatvuut ja tuotvuut sekä henkilöstön työvointia. Miten paikallis sopimis tuean? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Osapuolet ovat saverisessa asemassa neuvoeluprosessissa. Henkilöstön edusjilla on rvitva osaaminen. Osapuolten välillä käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Mitä tuloksia paikallises sopimises on? Eriäin Hyvin Kohlaisesti Eriäin Sopimisella parannean yrityksen kannatvuut ja tuotvuut. Sopimisella parannean työntekijöiden työehtoja. Muutostilanteisiin on valmisteltu vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Taso on Väiämän pisteet Summapisteet Eriäin hyvä 5 40-45 Kohlainen 3 23 31 Eriäin huono 1 9 14