Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 5.2.2010 KUNTOARVIO Honkalan koulu Muhos
1 Sisällys: ESIPUHE... 2 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Rakennustekniikka... 3 1.3 Asiakirjatilanne... 3 1.4 Kiinteistön huoltotoimi... 3 1.5 Turvallisuus ja ympäristöriskit... 3 1.6 Kosteusvauriot... 3 1.7 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset... 3 2. PERUSTIEDOT... 4 3. PTS-EHDOTUS... 5 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO... 6 4.1 D6 Viherrakenteet... 6 4.2 D7 Päällysrakenteet... 6 4.3 D8 Aluevarusteet... 6 4.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet... 6 4.5 E4 Putkirakenteet... 6 4.6 F1 Perustukset... 6 4.6.1 F1.3 Alapohja... 7 4.7 F2 Rakennusrunko... 7 4.8 F3 Julkisivu... 7 4.8.1 F31 Ulkoseinät... 7 4.8.2 F32 Ikkunat ja ovet... 8 4.9 F4 Yläpohjarakenteet... 8 4.9.1 Katto... 9 4.10 F43 Yläpohjan varusteet... 9 4.11 F5 Täydentävät sisäosat... 9 4.11.1 F51 Sisäovet... 9 4.11.2 F 52 Kevyet väliseinät... 9 4.11.3 F57 Hormit, kanavat ja tulisijat... 9 4.12 F6 Tilat ja tilojen pintarakenteet... 10 4.13 F7 Rakennusvarusteet... 11 4.13.1 F71 Kalusteet... 11 4.13.2 F73 Laitteet... 11 5. LIITTEET... 11
2 ESIPUHE Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää Honkalan koulurakennuksen rakenteiden ja rakennusosien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Huomiota on myös kiinnitetty rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. ssa ei tarkastettu piha-aluetta eikä vesikattoa lumipeitteen vuoksi. ta on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. n tilasi ja yhteyshenkilönä toimi Mikko Kari Muhoksen kunnasta. Rakenteiden ja rakennusosien kuntoarvion on tehnyt Jaakko Niskanen ja Henri Summanen. Tekijät kiittävät yhteyshenkilöitä lähtötiedoista ja opastuksesta sekä henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta kuntoarvion aikana. Yhteystiedot: Kiratek Oy Jaakko Niskanen Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU p. 0207 401 006 fax: 0207 401 018 Oulussa 5.2.2010 Kiratek Oy Jaakko Niskanen, RI
3 1. YHTEENVETO Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmämääräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. 1.1 Yleistä Kohde käsittää 1957 rakennetun yksikerroksisen kellarillisen koulurakennuksen. Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1982. Peruskorjauksen laajuudesta ei ole varmuutta. Vuonan 2004 tehdyn kuntoarvion jälkeen rakennus on salaojitettu ja perustuksiin on asennettu perusmuurilevy. 1.2 Rakennustekniikka Rakennuksen kantava runko on kellarissa betonia ja muissa kerroksissa puuta. Julkisivut on vaakapaneelia. Vesikattomuoto on harja ja vesikatteena on pelti. Alapohja on pääosin maanvarainen ja perustuksina betoniset perusmuuri-anturat. Ikkunat ovat pääosin kaksinkertaiset puuikkunat (MS). Ulko-ovet ovat lämmöneristettyjä puuovia. Rakennusteknisiltä osin rakennus on käyttöikänsä päässä ja peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjauksessa uusittavia rakennusosia ovat vesikatto varusteineen, ikkunat, julkisivut, kaikki sisäpuoliset pintarakenteet/materiaalit. Lisäksi ulkopuolisiin rakenteisiin kohdistuu kunnostustarvetta. Piha-aluetta ei tarkastettu tässä yhteydessä lumipeitteen vuoksi. Myös piha-alueen toiminnallisuuden ja pintavesien poisohjauksen parantamiseen on varattava resursseja, joita tässä kuntoarviossa ei ole esitetty. Ennen mahdollista peruskorjausta rakennukseen suositellaan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksen perusteella kustannusarvion kustannukset tarkentuvat ainakin kellarin ja yläpohjan rakenteiden osalta. Peruskorjauksen kustannuksiin vaikuttavat myös LVIS-tekniikan uusimisesta johtuvat rakennustekniset työt. 1.3 Asiakirjatilanne Käytettävissä oli osittaiset ARK-, RAK- piirustukset ja vuonna 2004 tehdyt kuntoarvio, mikrobitutkimus- ja asbestikartoitusraportit. 1.4 Kiinteistön huoltotoimi Kiinteistön huollosta vastaa Muhoksen kunta. 1.5 Turvallisuus ja ympäristöriskit Pääsisäänkäynnin katoksen pilareissa on nurjahdusriski. Ulko-ovea lähinnä olevat pilarit ovat vinossa, koska perustukset ovat liikkuneet. 1.6 Kosteusvauriot Rakennuksessa ei havaittu varsinaisia kosteusvaurioita. Kellarissa havaittiin paikoin kohonneita pintakosteuksia. Kellarin ja yläpohjan pinnoissa havaittiin vanhoja vaurioita. 1.7 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Kellarin ja alapohjarakenteiden kuntotutkimus 3 000 Yläpohjien vauriokartoitus 1 000
4 2. PERUSTIEDOT Kiinteistökortti Kiinteistön nimi: Honkalan koulu Kiinteistön osoite: - Omistaja: Muhoksen kunta Isännöitsijä: - Kunta: Muhos Kaupunginosa/kylä: Honkala Kortteli: - Tontti: - Tontti: Tontin pinta-ala yht. (m 2 ): - Rakennusten lukumäärä (kpl): 1 Tilavuus (m 3 ): 3250 Kerrosala (m 2 ): 1040 Huoneistoala (m 2 ): 1075 Bruttoala (m 2 ): - Rakennusoikeus (m 2 ): - Maksavat neliöt (m 2 ): - Valmistumisvuosi: 1957 Talotyyppi: koulu Pääasiallinen rakennusaine: Puu, betoni Kattotyyppi: Harjakatto Kate: Pelti Lämmitysjärjestelmä: Vesikeskus, öljy Ilmanvaihtojärjestelmä: Painovoimainen Antennijärjestelmä: - Lisätietoja: - peruskorjattu 1982 - perusmuurilevyjen asentaminen ja salaojitus 2005?
5 3. PTS-EHDOTUS PTS-ehdotus on laadittu kiinteistön kunnostus- ja korjaustarpeiden mukaisesti. Kustannuksiin ei ole sisällytetty kiinteistön normaaliin vuosibudjettiin kuuluvia ylläpito- eikä pieniä korjauskustannuksia. Kustannuksista puuttuvat lisäselvityksiä kaipaavat osa-alueet kuten ulkoseinän mahdolliset laajemmat vauriot ja peruskorjauksen aiheuttamat lisäkustannukset. Kustannukset on esitetty tuhansina euroina sisältäen arvonlisäveron 22 % verokannan mukaan. Kustannustasona on käytetty vuoden 2009 rakennuskustannusindeksiä. Kustannuksia myöhemmin tarkasteltaessa tulee huomioida rakennuskustannusten kehitys ja tarkasteltavan ajankohdan mukainen kilpailutilanne sekä tutkimusten jälkeen selviävät kustannukset. Viite N im ike 2010 2011 kuntoarvion päivitys 3 3 1.7 rakenteiden kuntotutkim us 4 4 4.4 K atoksen perustusten ja pilareiden vahvistam inen sekä routasuojaus 2 2 4.4 Katoksen pihalaatoituksen korjaus 0,5 0,5 4.4 4.4 M uurin huoltom aalaus ja vaurioiden korjaus 0,5 0,5 Päädyn portaikko kunnostetaan ja rakennetaan katos 3 3 4.5 Eteläpäädyn salaojittam inen 4 4 4.6 Sokkeleiden korjaus 3 3 4.6 4.6 4.8.1 4.8.2 Perusm uurilevyn rikkinäisen ylälistan uusim inen ja asennuksen puutteiden korjaus 0,5 0,5 Perusm uurilevyn asentam inen eteläpäätyyn salaojien asentam isen yhteydessä 0,6 0,6 Julkisivuverhouksen uusim inen ja ulkoseinien lisälämm öneristäminen 20,0 20 Ikkunoiden ja vesipeltien uusim inen ja vesipeltien kallistusten korjaus 50,0 50 4.8.2 Ulko-ovien uusim inen 5,0 5 4.9 Y läpohjan vaurioiden korjaus ja lisälämm öneristäminen 0 4.9.1 Vesikatteen uusiminen 32,0 32 4.10 Vesikaton varusteiden uusim inen 3,0 3 4.11.3 Savuhorm in kunnostus 0,5 0,5 4.12 Tilojen pintojen, laitteiden ja varusteiden uusiminen 200,0 200 yhteensä 7 0 321,6 0 0 3 0 0 0 0 331,6 / kem2 7 0 309 0 0 3 0 0 0 0 319 kem 2 1040 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Y H T. 0
6 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1 D6 Viherrakenteet Piha-alueita ei tarkastettu lumipeitteen vuoksi. 4.2 D7 Päällysrakenteet Päällysrakenteita ei tarkastettu lumipeitteen vuoksi. 4.3 D8 Aluevarusteet Aluevarusteita ei tarkastettu. 4.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet Pääsisäänkäynnin edustalla on puurakenteinen katos ja betonimuuri. Katos on osin perustettu betonimuurin varaan. Rakennuksen päädyssä on kellariin johtava betoniporras. Lisäksi päädyssä on yläkerran teräsrakenteiden hätäpoistumistie. Pihakatoksen puupilarit ovat osin vinossa, mahdollisesti pilariperustusten routimisesta tai maanpainumisesta johtuen. Myös katoksen pihalaatoissa on painumia. Betonimuurin maalipinnat ovat kuluneet ja kivipinnoitteessa on paikoin mekaanisia vaurioita. Päädyn betoniportaikkoon oli kasaantunut runsaasti lunta, mikä sulaessaan rasittaa ulko-ovea ja porrastason rakennetta. Teräsrakenteinen hätäpoistumistie oli kunnossa. Katoksen perustusten ja pilareiden vahvistaminen sekä routasuojaus 2 000 Katoksen pihalaatoituksen korjaus 500 Muurin huoltomaalaus ja vaurioiden korjaus 500 Päädyn portaikko kunnostetaan ja rakennetaan katos 3 000 4.5 E4 Putkirakenteet Rakennus on osin salaojitettu ja syöksytorvien alle on asennettu rännikaivot vuonna 2004 tehdyn kuntoarvion jälkeen. Rakennuksen eteläpäätyä ei ole saatujen tietojen mukaan salaojitettu. Eteläpäädyn salaojittaminen 4 000 4.6 F1 Perustukset Anturat ja perusmuurit ovat teräsbetonia. Sokkelipinta on uritettu ja maalattu. Perustuksiin on osin asennettu perusmuurilevyt vuonna 2004 tehdyn kuntoarvion jälkeen. Sokkelin maalipinta ja betonipinnassa on jonkin verran halkeilua sekä pintarapautumaa. Paikoin perusmuurilevy yläreunan muovinen kiinnityslista oli rikki ja listan sekä perusmuurilevyn asennuksessa havaittiin puutteita. Monin pakoin levyn ja sokkelin välissä oli rakoja, joista sade- ja sulamisvedet voivat päästä raosta perusmuurilevyn ja perustusten väliin. Rakennuksen eteläpäätyyn ei ole saatujen tietojen mukaan asennettu perusmuurilevyä.
7 Sokkeleiden korjaus 3 000 Perusmuurilevyn rikkinäisen ylälistan uusiminen ja asennuksen puutteiden korjaus 500 Perusmuurilevyn asentaminen eteläpäätyyn salaojien asentamisen yhteydessä 600 4.6.1 F1.3 Alapohja Rakennuksen alapohja on pääosin maanvarainen. Eteläpäädyssä osa alapohjasta on tuulettuvaa rossialapohjaa. Maanvarainen alapohja on piirustusten mukaan seuraava - pintalaatta 50 mm - tojalevy 100 mm - pohjalaatta 70 mm - tiiviiksi juntattu sora 150 mm Rossialapohja on kuten ensimmäisen kerroksen välipohja - pintamateriaali - lattialauta - koolaus ja lämmöneriste 400 mm - kosteuseristys - alalaatta 50 mm - tuuletustila Rossialapohjaan ei ole tuuletus- eikä tarkastusluukkuja, joten sen kuntoa ei voitu tarkistaa. Liikuntasalin kohdalla lattiarakenteissa on todettu mikrobivaurio vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen yhteydessä. Lattiaa ei ole saatujen tietojen mukaan korjattu. Kellarin lattioissa on käytetty lämmöneristeenä kosteudelle arkaa sementtilastuvillalevyä, jota pidetään riskirakenteena. Kellarin lattioissa havaittiin paikoin kohonneita pintakosteusarvoja ja vaurioita pintarakenteissa. Tilakohtaiset havainnot on esitetty 4.14 tilat. Alapohjiin suositellaan rakenteiden kuntotutkimusta ks. kohta 1.7 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset. 4.7 F2 Rakennusrunko Kellarin kantavat rakenteet ovat betonia ja ensimmäisen sekä toisen kerroksen kantavat rakenteet puuta. Kattoristikot ovat myös puurakenteiset. Kellarissa on kantavia betoniseiniä sekä osin pilaripalkki- rakenteita. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteena on alalaattapalkisto, jonka rakennekerrokset on esitetty kohdassa 4.6.1 Alapohja. Toisen kerroksen välipohja on puurakenteinen, jonka tarkempia rakennekerroksia ei ole tiedossa. Kellariin johtavat portaat ovat betonia, muut portaat ovat puurakenteisia. Rakennusrungossa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Rakennusrunkoon ei kohdistu kunnostustarvetta. 4.8 F3 Julkisivu 4.8.1 F31 Ulkoseinät Ulkoseinät ovat puurakenteiset, joiden rakenne on arviolta seuraava:
8 - sisäverhous - laudoitus - pahvi - puurunko ja purueriste 100 mm - pahvi - vinolaudoitus - tuulensuojalevy - koolaus ja tuuletusrako - julkisivulaudoitus, vaakapaneeli Julkisivussa on paikallisia kosteusvaurioita, jotka johtuvat katteen rintataitteesta tapahtuvista vuodoista. Laudoituksen maalipinta hilseilee ja paikoin ulkoverhouslaudoissa on säärasituksen aiheuttamaa ravistumaa. Julkisivuverhouksen uusiminen ja ulkoseinien lisälämmöneristäminen 20 000 4.8.2 F32 Ikkunat ja ovet Ikkunat Ikkunat ovat pääosin sisäänaukeavia kaksikertaisia kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Ikkunoiden maalipinnat hilseilevät, puuosissa on paikoin pintalahoa ja ikkunoissa on käyntivikoja. Ikkunat ovat vetoisat ja niiden kautta tapahtuva energianhukka on merkittävä. Ikkunoiden vesipellit ovat lyhyet ja niiden kallistukset ovat heikot. Ulko-ovet Pääsisäänkäynnin ovet ovat lämmöneristettyjä ikkunallisia puuovia, joissa on paneeliverhous. vanhan asuntopuolen ovat lasiaukollisia puuovia, jotka on uusittu jossain vaiheessa. Liikuntasaliin johtava ovi on lämmöneristetty puuovi. Pääsisäänkäynnin ovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Vanhan asuntopuolen ovet ovat hieman paremmassa kunnossa. Molempien ovien lämmöneristyskyky ja tiiveys ovat heikohkoja ja niiden kautta tapahtuu lämpövuotoa, mikä aiheuttaa vetoa. Liikuntasaliin johtava ovi on heikossa kunnossa johtuen katoksen säärasituksesta. Ikkunoiden ja vesipeltien uusiminen ja vesipeltien kallistusten korjaus 50 000 Liikuntasalin oven uusiminen 1 000 Ensimmäisen kerroksen ovien kunnostus tai uusiminen o kunnostus 1 000 o uusiminen 4 000 4.9 F4 Yläpohjarakenteet Rakennuksen yläpohjat ovat puuranteiset ja lämmöneristeenä on käytetty kutterinlastua. Yläpohjan rakennekerroksista ei ole varmuutta. Kattokannattajat ovat puuta. Koulupuolen yläpohjaa ei tarkastettu katon lumipeitteen vuoksi, koska käynti yläpohjaan tapahtuu katon kautta. Yläpohjassa havaittiin peltikatteen kondensoitumisesta johtuvia vuotojälkiä yläpohjan kovalevyissä. Tarkastushetkellä katteen alapinta oli paikoin paksun kuuran peitossa.
9 Paikoin yläpohjassa havaittiin lämpövuotoja, jotka oli havaittavissa vesikatolla lumien sulamisena ja painumisena. Toisen kerroksen osalla lämmöneriste on kiinni vesikatteessa eikä ylläpohja tuuletu riittävän hyvin. Asunto-osalla havaittiin vanha vuotojälki viemärin tuuletusputken juuressa. Vaurio oli havaittu vuonna 2004 tehdyssä kuntoarviossa. Vauriokohdassa oli myös todettu mikrobikasvustoa. Niukkaa kasvustoa oli todettu myös yläpohjan kovalevyissä. Saatujen tietojen mukaan vuoto on korjattu, mutta mikrobivaurioituneita materiaaleja ei ole vaihdettu. 4.9.1 Katto Yläpohjien tarkempi vauriokartoitus vuotojen ja mahdollisten kosteus- ja mikrobivaurioiden varalta. Ks. kohta 1.7 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä vaurioituneet materiaalit uusitaan yläpohjista kuntotutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ja yläpohjat lisälämmöneristetään sekä katon tuletusta parannetaan toisen kerroksen osalla. 5 000 Rakennuksen kattomuoto on harja ja katemateriaalina on pelti. Katteessa ei ole aluskatetta. Vesikattoa ei tarkastettu ulkopuolelta lumipeitteen vuoksi. Vuonna 2004 tehdyn kuntoarvion perusteella kate on nykyhetkellä käyttöikänsä päässä. Vesikatteen uusiminen ja aluskatteen asentaminen. Samassa yhteydessä jatketaan räystäitä, jos julkisivuihin tehdään lisälämmöneristys. 32 000 4.10 F43 Yläpohjan varusteet Yläpohjavarusteita ei tarkastettu katolla olevan lumipeitteen vuoksi. Yläpohjan varusteet uusitaan vesikatteen uusimisen yhteydessä 3 000 4.11 F5 Täydentävät sisäosat 4.11.1 F51 Sisäovet Sisäovet ovat pääosin puisia laakaovia. Ovissa on jonkin verran normaaleja käytöstä johtuvia pintavaurioita, mutta ovat käyttötarkoitukseen nähden tyydyttävässä kunnossa. Sisäovien uusiminen tai kunnostaminen sisätilojen peruskorjauksen yhteydessä. Ks. Kohta 4.12 Tilat ja tilojen pintarakenteet 4.11.2 F 52 Kevyet väliseinät Kevyet väliseinät ovat pääosin puurunkoisia seiniä. Seinissä ei havaittu merkittäviä vaurioita. Pinnat uusitaan peruskorjauksessa. Ks. kohta 4.12 Tilojen pintarakenteet. 4.11.3 F57 Hormit, kanavat ja tulisijat Rakennuksessa on yksi muurattu savuhormi. Hormi palvelee lämmönjakohuoneen öljykattilaa. Hormin yläosa on jonkin verran syöpynyt/rapautunut. Hormin kunnostus vesikatteen uusimisen yhteydessä 500
10 4.12 F6 Tilat ja tilojen pintarakenteet Eteläpään kellarivarastot ja tekniset tilat Sisäseinissä on kuorimuuraus joka on maalattu. Lattiat ja katot ovat maalattua betonia. Seinien alaosissa ja lattioissa on kosteuden aiheuttamia pintavaurioita, kuten maalipintojen hilseilyä ja kalkkihärmettä rakenteiden pinnoilla. Tiloissa havaittiin lievä mikrobivaurioon viittaava haju ja lattioissa kohonneita pintakosteusarvoja. Pesuhuone, pukuhuone ja sauna Lattiat ovat maalattua betonia. Pesuhuoneen seinät ovat osin maalattuja ja osin laatoitettuja, katto on maalattu. Saunan ja pukuhuoneen seinät ja katot on paneloitu. Pintamateriaalit ovat käyttöikänsä päässä. Lattioiden pintalaatta on halkeillut, maalipinnat hilseilevät ja pintakosteudet ovat koholla. Seinien ja katon maalipinnat hilseilevät. Puutyöluokka Pinnat ovat pääosin maalattua betonia ja tiiltä. Pinnat ovat tyydyttävässä kunnossa, osin kuluneet. Lämmönjakohuoneeseen johtavan luiskan kaide on liian matala ja pinnaväli liian suuri. Ikkunat on uusittu. Puutyöluokan ulkoseinä on lisäeristetty ja levytetty sisäpuolelta. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että eristeessä on mikrobivaurio. Seinää ei ole saatujen tietojen mukaan korjattu. Liikuntasali Salin lattia on koolattu puulattia, seinät ovat maalattuja ja katossa on akustiikkalevyt. Seinän maalipinnat hilseilevät ja tilassa on havaittavissa mikrobivaurioon viittaava haju. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että lattiassa on mikrobivaurioita. Lattiarakennetta ei ole korjattu. Pohjoispäädyn liikuntavälinevarastot 02 ja 03 Pinnat ovat pääosin maalattua betonia ja tiiltä. Toisen varaston 02 lattiassa on muovimatto. Päädyn ulko-ovi vetää, eikä aukea kunnolla. Varaston 02 lattiassa ja liikuntasalin väliseinän alaosassa pintakosteudet olivat hieman koholla. Keittiö ja ruokailutila Lattiassa muovimatto, seinät ovat maalattua betonia tai tiiltä. Keittiökalusteet ovat 1990-luvulta. Keittiön ikkunapenkki on halki. Tilojen ikkunat vetävät voimakkaasti. Ruokailutilassa oli havaittavissa kivihiilipien ja mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Haju tuli huoneilmaan lattianrajasta. Portaan alla oleva varasto Lattia ja katto on maalattua betonia, seinät ovat muurattuja. Tilassa ei ole ilmanvaihtoa ja ilmassa oli havaittavissa kivihiilipien hajua. Seinien alaosissa oli havaittavissa kalkkihärmettä. Kellarin käytävä Lattiassa vinyylilaatta, seinät ovat maalattua betonia tai tiiltä. Käytävällä oli havaittavissa lievä mikrobivaurioon viittaava haju liikuntasalin päässä. Luokkatilat ja ensimmäisen kerroksen käytävä Seinien alaosissa vaneri, yläosat pinkopahvia. Lattiat ovat maalattuja lautalattioita, katoissa on puukuitulevyt (halltex).
11 Asuntopuolen työtilat Puulattioiden päälle on asennettu osin muovimatot, seinät ovat pääosin maalattua levyä ja katoissa on huokoinen puukuitulevy. Paikoin lattiat ovat lautapinnalla. Keittiön kalusteet ovat 1990- luvulta. Toinen kerros Lattioissa lakattu lauta, seinissä maalattu levy ja katossa puukuitulevy. Kerrosten märkätilat Lattia ja seinäpinnoissa pääosin muovimatot, katon materiaalissa vaihtelua. Asuntopuolella toisen kerroksen pinnat on uusittu. Lattian kallistukset kaivolle, eivät ole riittävät. Havainnot ja toimenpide-ehdotukset: Kokonaisuutena tilojen pintamateriaalit ja kalusteet ovat käyttöikänsä päässä. Kaikkiin tiloihin suositellaan pintarakenteiden/materiaalien uusimista seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kustannusarvio tilojen pintaremontille ja kalusteiden sekä varusteiden uusimiselle on noin 200 000. 4.13 F7 Rakennusvarusteet 4.13.1 F71 Kalusteet Kiintokalusteet ovat pääosin alkuperäiset. Keittiökalusteet ovat 1980-1990- luvulta. Kalusteet uusitaan peruskorjauksen yhteydessä 4.13.2 F73 Laitteet Rakennuksessa olevat laitteet ovat lähinnä keittiölaitteita. Laitteet olivat kunnossa. Laitteet uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. 5. LIITTEET Liite 1 Valokuvat Raportin liitteenä on lisäksi CD-levy, jolle on tallennettu raportti ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat.
1 Kuvaliite Kuva 1. Sisäänkäynnin edustalla katoksen pilari on nurjahtamassa perustuksen liikkumisen vuoksi. Kuva 2. Liikuntasaliin johtavan oven eteen kasaantuu lumi. Ovin on vaurioitunut. Suosituksena oven uusiminen, portaan kunnostus ja katoksen rakentaminen. Kuva 3. Rakennus on salaojitettu ja perustuksiin on asennettu perusmuurilevy vuonna 2004 tehdyn kuntoarvion jälkeen. Perusmuurilevyn asennuksessa on puutteita. Kuva 4. Kosteuden aiheuttamia vaurioita kellarin seinärakenteissa. Kuva 5. Julkisivuverhouksessa paikallisia kosteusvaurioita, Julkisivun elinkaari alkaa olla lopussa. Kuva 6. Rakennuksen ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päässä.
2 Kuvaliite Kuva 7. Katteen kondenssin aiheuttamia vuotojälkiä. Kuva 8. Toisen kerroksen veikaton ja eristyksen välissä ei ole tuuletusrakoa. Kuva 9. Peltikatteen alapinta kuurassa. Kuva 10. Lumi sulanut katolta toisen kerroksen tilojen kohdalla. Kuva 11. Yleiskuva koulun käytävältä. Kuva 12. Yleiskuva asuntopuolen työtiloista.