Pataluodon koulu Pataluodonkatu 2, Joensuu. Vaurioituneiden rakenteiden korjaus. Hankesuunnitelma Joensuun Tilakeskus

Transkriptio

1 Pataluodon koulu Pataluodonkatu 2, Joensuu Vaurioituneiden rakenteiden korjaus Hankesuunnitelma Joensuun Tilakeskus

2 2 1. JOHDANTO Rakennuksen käyttäjät ovat kokeneet ajoittain huonoon sisäilmaan viittaavia oireita sekä tiloissa on havaittu toistuvasti hajuhaittaa. Rakennukseen on tehty keväällä 2013 sisäilmatutkimus, jossa rakennuksen sisäilmasta on saatu viitteitä kosteusvauriomikrobeista. Rakennekorjaushankkeessa korjataan vaurioituneet rakenteet. Hankkeeseen eivät sisälly liikuntasali, joka peruskorjataan omana hankkeenaan ja vuonna 2013 peruskorjattu kirjastosiipi. 2. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 2.1 Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Pataluodonkatu 2 kiinteistö on rakennettu vuosien välisenä aikana 3 eri vaiheessa., josta yläkoulu on rakennettu ensimmäisenä vuonna Toisessa vaiheessa v rakennettiin liikuntasali ja ruokailutilat keittiöineen. Kolmannessa vaiheessa valmistuivat auditoriosiipi ja nykyiset kirjaston ja nuorisotoimen tilat. Alun perin yläkoulun käyttöön on I- vaiheessa vuonna 1979 rakennettu hum². Koulun käytössä on tällä hetkellä tilaa n hum2. Toisessa vaiheessa vuonna 1980 rakennetun urheiluhallin ja siihen liittyvien tilojen, keittiön ja nuorisokeskuksen tilojen määrä on hum² ja IIIvaiheen auditorion ja kirjaston tilojen määrä on hum². Koko rakennuksen yhteenlaskettu pinta-ala on hum² ja kokonaistilavuus on m3. Rakennus on julkisivultaan harjattua punatiiltä sekä profiilipeltiä ja on tasakattoinen. 2.2 Nykyisten tilojen kunto ja tehdyt tutkimukset Kiinteistön kunnon selvittämiseksi kohteessa on tehty rakennustekninen kuntotutkimus Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n toimesta. Kuntotutkimus on päivätty Lisäksi käytettävissä on ollut Insinööritoimisto Racomp Oy:n kuntotutkimus ja rakennustekninen kuntoarvio insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n toimesta. Kuntoarvio on päivätty Tutkituissa rakenteissa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita, joilla voi olla vaikutusta rakennuksen käytettävyyteen ja terveellisyyteen. Epäpuhtaudet vaurioituneista rakenteista kulkeutuvat korvausilman mukana sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien kautta ja näin ollen heikentää sisäilmanlaatua. 2.3 Toteutetut korjaukset Pataluodon yläkoulun tilat keittiö- ja ruokailutiloineen sekä auditorio saneerattiin vuosina , yhteensä n hum². Pataluodon koulun kunnon selvittämiseksi teetettiin kuntoselvityksiä. Kuntoarviossa selvitettiin rakenteiden ja järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve. Kuntoarviota on täydennetty kuntotutkimuksilla. Kuntotutkimuksilla selvitettiin rakennusosien nykyinen kunto, vauriot ja viat sekä syyt niiden aiheutumiseen. Huomiota on kiinnitetty myös rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Lisäksi suunnitteluvaiheessa käyttäjiltä kyseltiin heidän arvioitaan kiinteistön mahdollisista vaurioista ja sisäilmaongelmista. Kaikki nämä kiinteistöstä käytettävissä olleet tiedot käytettiin hyväksi kohteen peruskorjauksen suunnittelussa. Mutta siitä huolimatta jonkin aikaa peruskorjauksen valmistumisen jälkeen kiinteistössä havaittiin paikallisia sisäilmaongelmia. Ongelmien syiden löytäminen osoittautui todella hankalaksi. Esimerkiksi ei osattu ajatella että kivilattian alle lattialaattaan on uudisrakennusvaiheessa jätetty muottipuutavaraa, joka uusimpien kuntotutkimusten mukaan aiheuttaa sisäilmaongelmia. Kuntoselvitysmenetelmistä ja tarkastusten otantaluonteisuudesta johtuen rakenteisiin on jäänyt piileviä vaurioita, joita ei aiemmin ole saatu selville tai vaurioiden laajuus poikkeaa arvioidusta. Nyt jälkeenpäin voidaan todeta, että tuolloin tehdyt kuntotutkimukset eivät olleet riittävän perusteellisia ja osa vauriokohdista jäi huomaamatta. Peruskorjaushankkeisiin sisältyy aina omat riskinsä sille, että kaikkia vaurioita ei saada tutkimusten yhteydessä selville ja rakenteisiin jää piileviä riskejä. Peruskorjausten yhteydessä muutetaan usein ilmanvaihtojärjestelmiä ja tilojen painesuhteita. Tuolloin voivat emissioiden kulkusuunnat muuttua ja siitä aiheutuvien haju- ym. haittojen johdosta uusia ongelmakohteita paljastua.

3 3 Entiset nuorisotilat saneerattiin koulun KELPO- luokkien käyttöön kesällä 2012, yhteensä 412 hum². Viimeisessä peruskorjauksessa korjattiin kirjastosiiven rakenteet lukuun ottamatta lattioiden alusrakenteita, huoneistoala on 524 hum². 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS 4. KÄYTTÖTALOUS Vaurioituneiden rakenteiden korjaus on välttämätöntä sisäilman laadun parantamiseksi. Toimitilakustannukset Rakennekorjauksien jälkeen yläkoulun toimintaan liittyvien tilojen pääomavuokraksi on arvioitu 6,09 /m²/kk ja hoitomenoksi 3,32 /m²/kk, eli yhteensä 9,40 /m²/kk. Alustavan kustannusarvion perusteella toimitilakustannukset ovat /v = /kk. Nykyiset yläkoulun toiminnan tilakustannukset ovat /v. 5. KORJATTAVAT RAKENTEET Rakennuksessa materiaalinäyttein todettujen ja aistinvaraisesti havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi kohteessa joudutaan suorittamaan laajamittaisia korjaustoimenpiteitä. Korjaustyössä uusitaan ulkoseinärakenteita sekä pyritään estämään alapohjarakenteessa olevien vaurioiden ja epäpuhtauksien vaikutusta sisäilmaan. Myös alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta on syytä parantaa. Korjaustoimenpiteet: Alapohjarakenteet Perustuksista nousevan kapillaarisen kosteuden takia tulee uusittavien pinnoitteiden olla vesihöyryn läpäiseviä, etenkin tiiliseinien ja pilarien perustusten läheisyydessä. Kaikki rakenneliitokset ja läpiviennit tiivistetään huolellisesti. Tämä korjaustapa ei kuitenkaan poista vaurioituneita materiaaleja. Ongelma on poistettavissa vain maanvaraiset lattiat ja niiden alusrakenteet uusimalla. Tässä urakassa poistetaan alapohjasta vaurioituneen puurakenteet ja pahimmat kosteusongelmakohdat. 1. krs ulkoseinä ja perusmuurirakenteet Rakennuksen ulkoseinän tiilirakenteet puretaan, jotta rakenteeseen saadaan riittävä tuuletusrako. Uudessa rakenteessa puurunko poistetaan sekä sokkelista että tiililaattaverhoilluilta seinäosilta. Rakenteet puhdistetaan mekaanisesti ja imuroidaan sekä desinfioidaan. Perusmuurin raudoitteet ja muut epätiiveyskohdat korjataan ja perusmuuri pinnoitetaan. Lisätään perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys, routaeristeiden uusiminen myös salaojat uusitaan ja seinänvierustat laatoitetaan. Maanpinnan kallistuksia korjataan niin, että ulkopuolinen kosteusrasitus sokkelirakenteeseen minimoidaan. Sadevedet johdetaan uusiin sadevesikaivoihin. Yläpohjarakenteet Vesikattojen ja kattokaivojen uusimista vauriokohdilla.

4 4 6. ILMANVAIHTOTEKNIIKKA Ilmanvaihto on säädettävä mahdollisimman tasapainoiseksi, jotta vältytään alapohjasta tulevilta sisäilman laatua heikentäviltä mikrobeilta. 7. TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU 7.1 Toteuttamistapa ja -ajankohta Kohde tullaan toteuttamaan kokonaisurakkana. 7.2 Aikataulu Hanke toteutetaan kesän ja syksyn 2014 aikana. 7.2 Toteuttamisen aikaiset järjestelyt Saneerattavat tilat ovat tyhjillään kesällä, joten silloin tehdään sisäpuoliset työt. Ulkopuolisia töitä voidaan jatkaa koulun toimiessakin kunhan se suojauksissa ja liikenteen ohjailemisessa huomioidaan. 8. INVESTOINNIT JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Karrak Oy:n laatimaan rakennusosa-arvioon perustuva kustannusarvio on yhteensä (alv. 0%. Kustannusarviolaskelma jakautuen seuraavasti: - Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVIS- työt Hankevaraukset Yhteensä Kaupungin rakennuttamisohjelma Alv. 24 % Kokonaishinta Hanketta esitetään kiireellisenä Joensuun kaupungin rakentamisohjelman v nimettyihin hankkeisiin. 10. LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 10.1 Hankesuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä johon ovat kuuluneet rakennuttajan edustajana tilakeskukselta toimistoarkkitehti Raimo Tukiainen, arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaava Martti Aittapelto Arcadia Oy, rakennesuunnittelija Mikko Simpura Karrak Oy ja kuntotutkimuksesta vastannut tutkimusinsinööri RI Miika Natunen Suomen Rakennusterveyspalvelut. Joensuussa 15. toukokuuta 2014 Timo Korhonen Tilakeskuksen johtaja Janna Puumalainen Tilaajajohtaja LIITTE: Asemapiirustus

5 Liite: Pataluodon koulun vaurioituneiden rakenteiden urakka-alue rajattu punaisella viivalla. 5