ARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA- ALUEIDEN LUONTOARVOIHIN

Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä 4.2.2013 Viite 82136257 ARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA- ALUEIDEN LUONTOARVOIHIN

Päivämäärä 4.2.2013 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa Torri Tarja Ojala Arvio Uukuniemen yleiskaavamuutoksen vaikutuksista kaava-alueella sijaitsevien Natura-alueiden luontoarvoihin Viite 82136257 Kannen kuva: Viistokuva Pyhäjärven alueelta, etuvasemmalla Petäjäsaari. Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta 2 1.2 Aineisto ja menetelmät 3 2. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091) 4 2.1 Sijainti ja yleispiirteet 4 2.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset 5 3. Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI0700092) 8 3.1 Sijainti ja yleispiirteet 8 3.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 8 3.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit 8 3.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit 8 3.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 8 4. Syrjiensärkän Natura-alue (FI0423001) 8 4.1 Sijainti ja yleispiirteet 8 4.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 9 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit 9 4.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit 9 4.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 10 5. Hankkeen kuvaus ja suunnitellut toimenpiteet 11 6. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus: Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin 12 6.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin 12 6.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 13 6.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 13 7. Pyhäjärven tikkametsät: Hankkeen vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 13 7.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 13 8. Syrjiensärkkä: Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin 14 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin 14 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 14 8.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 14 9. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 14 10. Johtopäätökset 14 11. Kirjallisuuslähteet 15

1 1. JOHDANTO Uukuniemen yleiskaavasta laaditaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on nostaa yleiskaavan rakennuspaikkojen rakennusoikeutta. Rantarakennusoikeuden osalta mitoitusperiaatteita ei kuitenkaan muuteta. Kaavamuutoksessa myös huomioidaan maanomistajien esittämät kaavamuutosehdotukset sekä korjataan kaavassa olevia virheitä mm. olemassa olevan rakentamistilanteen osalta. Uukuniemen yleiskaavamuutosalue sijoittuu Pyhäjärven rannalle. Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueeseen. Osittain kaava-alueelle sijoittuu myös Syrjiensärkän Natura-alue. Kaavan vaikutuksista Pyhäjärven ja Syrjiensärkän Naturaalueisiin on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta osana yleiskaavamuutostyötä. Vaikutusten arvioinnissa on erikseen huomioitu myös Pyhäjärven alueen tikkametsät Natura-alue, jonka osaalueita sijoittuu kaavamuutosalueen läheisyyteen. Kuva 1-1 Voimassa olevan Uukuniemen yleiskaava-alueen rajaus. Natura-alueiden rajaukset on esitetty kuvissa 2-1 ja 4-1.

2 1.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000 -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :iin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 - verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Luontodirektiivi Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura 2000 -alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmä sekä hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessa seuraavasti: Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 ) Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa.

3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Tarveharkinnassa otetaan esiin viisi näkökohtaa: 1) hankkeen tai suunnitelman kuvaus, 2) Natura-alueen ja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus, 3) vaikutusten merkittävyyden arviointi, 4) lieventävien toimenpiteiden ja vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten tarkastelu sekä 5) johtopäätökset ja arvio vaikutuksista. Tarveharkinnan johtopäätös voi olla: 1) Ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita 2a) Heikentää, Natura-arviointi tehtävä 2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtävä Natura-luontoarvot, joita SCI-perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit luontodirektiivin liitteen II lajit 1.2 Aineisto ja menetelmät Pyhäjärven ja Syrjiensärkän Natura-alueet on sisällytetty osaksi Natura verkostoa luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Tässä selvityksessä on arvioitu Pyhäjärven rannalle sijoittuvan yleiskaavamuutoksen vaikutukset niihin Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueella (FI0700091, SCI) sekä Syrjiensärkän Natura-alueella (FI0423001, SCI) esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin, joiden perusteella alueet on sisällytetty osaksi Suomen Natura -verkostoa. Pyhäjärven pohjoisosiin osittain SCI-aluerajauksen sisään sisältyy lintudirektiivin mukaisia SPAalueita (SPA, Special Protection Areas). SPA-alueet ovat uhanalaisen lintulajin tärkeitä pesimä- ja elinalueita (FI0700092, Pyhäjärven alueen tikkametsät, SCI ja SPA). Lintudirektiivin perusteella suojeltuja kohteita ei sijaitse varsinaisella kaavamuutosalueella, vaan kohteet sijaitsevat kaavaalueen läheisyydessä sen mahdollisella vaikutusalueella (kuva 2-1). Tässä selvityksessä on arvioitu kaavamuutoksenvaikutukset Pyhäjärven alueen tikkametsien Natura-alueella esiintyviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Kaavan vaikutukset Pyhäjärven tikkametsien alueella esiintyviin luontotyyppeihin on jätetty arvioinnin ulkopuolelle, sillä etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolella esiintyviin luontotyyppeihin. Selvitys on tehty kokoamalla olemassa olevaa aineistoa. Lähtöaineistoina tässä työssä on hyödynnetty mm. seuraavia: Natura-tietolomake, Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091) Natura-tietolomake, Syrjiensärkän Natura-alue (FI0423001) Natura-tiedot, Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI0700092) Metsähallituksen biotooppiaineistot Pyhäjärven Natura-alueelta Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma Natura 2000-luontotyyppiopas Kaava-alueen muutoskohteista on laadittu myös luontoselvitys kesällä 2012 (Ramboll Finland Oy/Heli Lehvola). Selvitys on raportoitu kaavaselostuksen osana. Kaavamuutosalueen välittömään läheisyyteen sen luoteispuolelle sijoittuu myös Marjoniemenkankaan Natura-alue (FI0700039). Marjoniemenkankaan harjualue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI). Harjualueen läheisyyteen sijoittuvalla kaavamuutosalueella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, joiden vuoksi Marjoniemenkangas olisi tullut sisällyttää osaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaa.

4 2. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS (FI0700091) 2.1 Sijainti ja yleispiirteet Pyhäjärvi on Salpausselkien alueelle sijoittuva karu suurjärvi. Pyhäjärven Natura-alueen kokonaispinta-ala on 15 296 hehtaaria ja se sijoittuu Kesälahden, Kiteen ja Parikkalan kuntien alueelle. Kalataloudellisesti arvokkaan järven vesi on hyvälaatuista. Pyhäjärvi luokitellaan niin sanottuun nuottaruohotyyppiin, jota luonnehtivat hyvin alhainen ravinne- ja humuspitoisuus. Pyhäjärvi on vedenlaadultaan Suomen edustavimpia niukkaravinteisia Lobelia-tyypin järviä. Järven pohjakasvillisuudessa niukkaravinteisille ja kirkasvetisille järville ominaiset pohjaruusukekasvit ovat vallitsevia. Kuva 2-1 Kaavamuutosalueen sijainti suhteessa Pyhäjärven Natura-alueisiin. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueen rajaus jatkuu karttarajauksen pohjoispuolella, Natura-alue kattaa Pyhäjärven kokonaisuudessaan.

5 Pyhäjärven eteläosiin sijoittuu I Salpausselkä, joka muodostaa alueelle laajoja harjumuodostumakomplekseja. II Salpausselkä kulkee järven pohjoisosan ylitse jakaen järven kahteen osaan. Alueella hallitsee harjuluonto, paikoin on myös moreenimaita. Järven pohjaeläinlajistoon kuuluu useita jääkautisia reliktiäyriäisiä. Pyhäjärven alueella on kaksi merkittävää lehtometsää, Näsönsalmen harjulehto ja Kotalahden rantalehto. Edellinen on kaskitalouden muovaamaa kuivahkoa koivu- ja mäntyvaltaista lehtoa, jälkimmäinen on kosteampi lähdesoiden ja lehtoalueiden mosaiikki, jossa esiintyy useita uhanalaisia lajeja. 2.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueella esiintyvät Natura-tietolomakkeessa mainitut direktiiviluontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa ja luontotyyppien kuvaukset jäljempänä tekstissä. Taulukko 2-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Pyhäjärven alueella. Priorisoidut luontotyypit on merkitty tähdellä. Luontotyyppi Koodi Peittävyys, % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 3110 97 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 1 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 <1 Boreaaliset lehdot 9050 <1 Puustoiset suot* 91D0 <1 Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 <1 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Luontotyyppiin kuuluvat niukkaravinteiset ja kirkasvetiset järvet, joita kutsutaan nuottaruohojärviksi (Lobelia-järvet). Niitä on Suomessa lähinnä hiekkamailla, jääkauden sulamisvesien synnyttämien harju- ja deltamuodostumien yhteydessä. Pohjaversoiset kasvit viihtyvät hyvin kirkkaassa vedessä ja ovat siksi tälle järvityypille erityisen luonteenomaisia. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä. Vyöhykkeiden valtalajeja ovat raani (Littorella), nuottaruoho (Lobelia dortmanna) tai lahnanruohot (Isoetes). Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Luontotyyppiin kuuluvat havumetsät Fennoskandian harjuilla tai niiden läheisyydessä. Harjujen lakia luonnehtivat yleensä mäntymetsät, rinteillä kasvaa joskus kuusta sekä mahdollisesti lehtipuita. Harjut ovat jääkauden aikana syntyneitä geologisia muodostumia, jotka koostuvat jäätiköiden sulamisvesien lajittelemasta aineksesta, hiekasta ja sorasta. Tyypillisimmillään harjut ovat yli 20 metriä korkeita harjanteita, joiden ympäristöolosuhteet vaihtelevat voimakkaammin kuin ympäröivien tasamaiden kasvuolosuhteet. Erityisesti harjujen paiste- ja varjorinteiden väliset pienilmastolliset erot voivat olla hyvin merkittäviä. Lähteet ja lähdesuot Lähteitä ja lähdesoita luonnehtii jatkuva pohjaveden virtaus. Vesi on kylmää, tasalämpöistä ja virtauksen vuoksi hapekasta ja mineraalirikasta. Lähteissä voi olla purkautumisallas mihin pohjavesi kerääntyy ja erityisen kasvillisuuden luonnehtima laskupuro. Lähdesoilla pohjavesi tihkuu pintaan maaperän tai turpeen läpi pitäen yllä erikoista kasvillisuutta. Lähteet ja lähdesuot saattavat pysyä avoimina tai jäätymättä myös talven läpi, vaikka ympäröivä alue olisikin jäätynyt tai lumen peitossa. Alueilla esiintyy usein luontotyyppiin erikoistuneita selkärangattomia ja kasvilajistossa on runsaasti pohjoisia lajeja.

6 Boreaaliset lehdot Lehtoja esiintyy yleensä boreaalisen vyöhykkeen ravinteisilla multamailla, joilla maaperän hienojakoisuus ja riittävä veden saanti mahdollistavat moninaisen ja rehevän kasvillisuuden muotoutumisen. Yleisesti lehtojen kasvillisuutta luonnehtii voimakas kerroksellisuus, jossa kenttä- ja pensaskerros ovat yleensä melko reheviä ja korkeakasvuisia. Boreaalisista lehdoista on kuvattu lukuisia eri lehtokasvillisuustyyppejä, joiden pääryhmät ovat kuivat, tuoreet ja kosteat lehdot. Alueen edustavuutta arvioitaessa tärkeimmät piirteet ovat erityisesti lehtolajiston runsaus sekä alueen puuston rakenne ja lajikoostumus. Arvokkaat erityispiirteet (mm. järeä ja vanha puusto, lahopuiden runsaus tai monimuotoisuutta lisäävien elinympäristölaikkujen, kuten puronvarsien, esiintyminen) voivat osaltaan lisätä lehdon arvoa. Vaihettumissuot ja rantasuot Turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisten alustojen kasviyhdyskuntia, joille on tunnusomaista minerotrofisten ja ombrotrofisten tyyppien välimuotoiset piirteet. Tyyppiin sisältyy laaja ja monimuotoinen joukko kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat keskikokoisista tai pienistä saraikoista, joissa kasvaa myös rahka- tai ruskosammalia. Niihin tavallisesti liittyy myös vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Boreaaliset luonnonmetsät Vanhat luonnonmetsät ovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Vanhat luonnonmetsät ovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Boreaaliset luonnonmetsät luontotyyppiä on todettu alueella Metsähallituksen luontotyyppi-inventoinnissa, karttarajaukset kuvassa 2-2. Puustoiset suot Puustoiset suot ovat kosteilla tai märillä turvemailla kasvavia havu- ja lehtipuumetsiä, joilla vedenpinta on pysyvästi korkealla. Suomessa luontotyyppiin luetaan kuuluviksi useimmat eri suoyhdistelmiin kuulumattomat metsäiset suotyypit. Näitä ovat mm. mustikka-, muurain, metsäkorte-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet, korpi-, pallosara-, tupasvilla- ja isovarpurämeet, sara- ja nevakorvet sekä sara- ja nevarämeet. Keskeisiä tekijöitä luontotyypin säilymisen kannalta ovat erityisesti suoalueen luonnontilaisen puuston ja kasvillisuuden sekä suoalueen hydrologian säilyminen luonnontilaisena (Airaksinen & Karttunen 2001). 2.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 2.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kalatiira, kuikka, palokärki, viirupöllö sekä kaksi uhanalaista lajia. 2.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja ovat isokoskelo, käpytikka, kuhankeittäjä, pikkutikka, pohjantikka, punarinta, satakieli, selkälokki, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, tuulihaukka, häränsilmä, kalliokielo, kevätlinnunherne, metsänemä, purolitukka, sinivuokko ja tuoksumatara.

Kuva 2-2 Direktiiviluontotyypit kaavamuutosalueella. Karttarajaukset: Biotooppiaineisto/Metsähallitus. 7

8 3. PYHÄJÄRVEN ALUEEN TIKKAMETSÄT (FI0700092) 3.1 Sijainti ja yleispiirteet Pyhäjärven tikkametsät (SCI, SPA) kattaa yhdeksän aluetta Pyhäjärven keskiosassa Havukkasaaressa, Varmonniemellä, Kontiosaaressa, Pöllälänniemellä ja Sorsasaaressa. Kohteet ovat lähinnä koivuvaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasta. Runsaasti lahopuuta sisältävien alueiden lintulajistoon kuuluvat muun muassa pikkutikka, pohjantikka, palokärki, lehtopöllö, viirupöllö ja kuhankeittäjä. Useista osa-alueista koostuvan Natura-aluekokonaisuuden sijainti on esitetty edellä kuvassa 2-1 (sivu 4). 3.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä ovat: Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät Luontotyypit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolelle. Etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. 3.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 3.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat palokärki, pohjantikka, viirupöllö ja yksi uhanalainen laji (sama uhanalainen lintulaji esiintyy myös alueella FI0700091). 3.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä lajeja ovat kuhankeittäjä, käpytikka ja pikkutikka. 4. SYRJIENSÄRKÄN NATURA-ALUE (FI0423001) 4.1 Sijainti ja yleispiirteet Syrjiensärkän Natura-alue sijoittuu osittain kaavamuutosalueelle sen lounaisosaan. Syrjiensärkkä on biologisesti monimuotoinen harjualue, joka on merkittävä myös maisemallisesti ja monikäytön kannalta. Syrjiensärkkä on Ensimmäisen Salpausselän proksimaalivyöhykkeeseen liittyvän harjujakson osa. Syrjiensärkkä käsittää polveilevan, jyrkkärinteisen ja kapealakisen, noin 30 metriä korkean selänteen, siihen liittyviä sivudeltoja, sivukumpuja, rinnakkaisselänteitä ja -harjanteita sekä näiden muotojen välisiä syviä harjuhautoja ja -kuoppia. Natura-alueen kasvillisuus on pääasiassa puolukkatyyppiä, kenttäkerrokseltaan ruohoista, valorinteellä osittain kanervatyyppiä. Monin paikoin esiintyy myös harjulehtomaisia kasvillisuustyyppejä OMaT- tyypistä kuivempiin kielovaltaisiin puolilehtoihin. Puusto on pääosin mänty- ja koivuvaltaista, seassa on joitakin vaihtelevanikäisiä istutettuja kuusimetsiköitä, myös haapaa ja harmaaleppää esiintyy runsaasti. Alueen lammet ovat kirkasvetisiä ja todennäköisesti lähdepohjaisia. Harjualueen kupeessa on luonnontilainen, pienialainen, edustava ja suhteellisen monilajinen luhtainen saraneva Haapaluoso, joka on muodostunut melko jyrkkäreunaiseen laaksoon. Suolla on runsaasti eri saralajeja (9 kpl), joista valtalajeina ovat piukkasara (Carex elata), luhtasara (Carex vesicaria) ja jouhisara (Carex lasiocarpa).

9 Kuva 4-1 Syrjiensärkän Natura-alue ja kaavamuutosalue. Kartalla näkyy kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Marjoniemenkankaan Natura-alue. 4.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 4-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Syrjiensärkän alueella. Luontotyyppi Koodi Peittävyys, % Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 1 Boreaaliset lehdot 9050 5 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 30 Alueella tavattavia luontotyyppejä esiintyy myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Naturalueella, luontotyyppien ominaispiirteet on kuvattu edellä kappaleessa 2.2. 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 4.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna lintudirektiivin liitteen I lajeja.

10 4.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita tärkeitä eläin- ja kasvilajeja ovat hietaorvokki, häränsilmä, lehtokuusama, mustakonnanmarja, näsiä, sinivuokko ja tunturikurjenherne. Kuva 4-2 Maisemia Hönninmäeltä Syrjiensärkän Natura-alueen suuntaan.

11 5. HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Tässä kappaleessa kuvataan kaavamuutoksen luontovaikutusten kannalta keskeisiä merkintöjä. Kaavamuutoksen vaikutuksia kokonaisuudessaan on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Rakennusoikeuden nosto RA merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimirakennusoikeus nostetaan 120 k-m² > 200 k-m². Päärakennuksen rakennuksen kokoa lisäksi porrastetaan sen mukaan, kuinka kaukana rannasta se sijaitsee seuraavasti: Alle 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle rannasta yli 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle rannasta Jätevesien johtaminen Kaavan yleisissä määräyksissä käsitellään myös jätevesien johtamista. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen vesienkäsittelyä koskevia yleisiä määräyksiä on ehdotusvaiheeseen tiukennettu, keskeisenä muutoksena ranta-alueella rakennettaville vesikäymälöille on vaatimuksena jätevesien johtaminen viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Vesienkäsittelyä koskevat kaavamääräykset alla kokonaisuudessaan: Viemäriverkostojen ulkopuolinen jätevesien käsittely tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen 209/ 2011 mukaisesti. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevedestä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueella edellyttää, että jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa valittaessa. Erityistoimintojen alueesta matkailupalvelujen (RM) alueeksi Tokkarinniemi muutetaan kokonaisuudessaan erityistoimintojen (ER) alueesta matkailupalvelujen alueeksi (RM). Alueelle on rakennettu rajavartioston toimintoja palvelevia rakennuksia. Kaavalla mahdollisestaan alueelle lisärakentaminen, joka toteutetaan ranta-asemakaavalla. Yleiskaavalla ei oteta kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä, koska se määrittyy tarkemmin ranta-asemakaavassa. Alustavan suunnitelman mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 5000 k-m2:ä uudisrakentamista. Puuttuvien rakennuslupien lisäykset ja rakennuspaikkojen siirrot Voimassa olevassa kaavassa on ristiriitaisuuksia olemassa olevaan rakennuslupatilanteeseen verrattuna. Kaikki rantavyöhykkeellä olevat luvanmukaiset asuin- ja lomarakennukset tulee osoittaa kaavassa. Kaavamuutoksella korjataan voimassa olevassa kaavassa olevia virheitä. Kaavalla siirretään rakennuspaikkoja. Pääasiallisesti alueet, jonne rakennuspaikkoja siirretään, ovat jo rakennettujen alueiden läheisyydessä. Uusien rakennuspaikkojen luontoarvojen tarkastelu on esitetty kaavaselostuksen luontoa käsittelevissä kappaleissa.

12 6. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS: HANK- KEEN VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN I LUONTOTYYPPEIHIN JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJEIHIN 6.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Pyhäjärven Natura-alue lukeutuu lähes kokonaan luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (luontotyypin peittävyys 97%). Haja-asutus ja loma-asutus voivat aiheuttaa vesistöihin ravinnekuormitusta, josta puolestaan voi aiheutua järviluontotyypin ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen mahdollisiin vesiluontotyyppiin kohdistuviin epäsuoriin vaikutuksiin kuuluvatkin kiintoaine- ja ravinnepäästöt. Kaavamuutoksella ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun muodostuvat rakennusoikeuden noston kautta, mikäli rakennusoikeuden nostolla on vaikutuksia rakennusten varustelutasoon ja siten vesivessojen määrään alueella. Kaavaehdotusvaiheessa jätevesien johtamista käsitteleviä yleisiä määräyksiä on kuitenkin tarkennettu kaavaluonnoksessa esitettyihin verrattuna (tarkemmin kappaleessa 5). Jätevesien käsittely Rakennusoikeuden nosto voi välillisesti loma-asuntojen varustelutason nousun myötä nostaa myös vesivessojen määrää alueella, mutta kaavan vesienkäsittelyohjeita noudatettaessa ei muutoksesta arvioida aiheutuvan pintavesien tilaa heikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksessa vesienkäsittelyä koskevat määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa, joten kaavan vesienkäsittelymääräykset voivat tulevaisuudessa jopa parantaa tilannetta pintavesien osalta. Vesiliikenteen kasvu Mikäli rakennusoikeuden nosto lisää lomarakennuksilla vietettyä aikaa, voi se välillisesti aiheuttaa vesiliikenteen kasvua. Vesiliikenteen kasvua ei kuitenkaan arvioida niin suureksi että se aiheuttaisi veden laadun heikkenemistä ja siten luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet kohdistuvia vaikutuksia. Ruoppaukset Kaavan välillisenä vaikutuksena voidaan pitää myös mahdollista rantojen ruoppaamista rakennuspaikkojen edustoilla. Ruoppaukset voivat vaikuttaa pohjakasvillisuuteen sekä paikallisesti myös vedenlaatuun. Kirkasvetisellä karulla järvellä ruoppaamistarve arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, eikä kaavamuutos aiheuta merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Ruoppaaminen edellyttää ruopattavista määristä riippuen joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä paikalliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus voi puuttua ruoppaamishankkeisiin pohjakasvillisuudeltaan merkittävillä alueilla. Kuva 6-1 Pyhäjärven rantaa.

13 Muut luontotyypit Niukkaravinteisen järviluontotyypin lisäksi kaava-alueella esiintyy paikoin luontotyyppejä harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot ja puustoiset suot. Kyseisten luontotyyppien alueilla ei voimassa olevassa yleiskaavassa sijaitse rakennuspaikkoja eikä kaavamuutoksessakaan näille alueille osoiteta rakentamista. Virkistyskäytön vähäinen lisääntyminen myös luontotyyppien alueella on mahdollista, mikäli rakennusoikeuden lisääminen lähialueilla lisää loma-asunnoilla vietettävää aikaa sekä lähialueiden virkistyskäyttöä. Mahdollisesti lisääntyvän virkistyskäytön kulutusvaikutukset luontotyyppien alueella arvioidaan kuitenkin niin vähäisiksi, ettei virkistyskäytöstä aiheudu luontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavalla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavalla osoitettava uusi rakentamispaikka sijoittuu Hevoskallion alueelle olemassa olevien rakennusten läheisyyteen, rakennuspaikka ei sijaitse luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien alueella eikä sillä ole luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. uuden rakennuspaikan luonnonympäristöä on kuvattu kaavaselostuksessa. 6.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeen tietojen perusteella alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. 6.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Kaavasta aiheutuvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset ovat rakennusoikeuden nostosta aiheutuvia rakentamisen aikaisia häiriöitä sekä vesiliikenteestä aiheutuvia häiriövaikutuksia. Veneilijät voivat aiheuttaa häiriötä liikkuessaan vesialueilla lintudirektiivin liitteen I lajien (kalatiira, kuikka, uhanalainen petolintu) pesien läheisyydessä. Kaavan vaikutukset vesiliikenteeseen nykytilanteeseen verrattuna arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, eikä kaavamuutoksella em. lajien osalta arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Toiseen alueella esiintyvään uhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvien vaikutusten osalta kaavan vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 7. 7. PYHÄJÄRVEN TIKKAMETSÄT: HANKKEEN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJEIHIN 7.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Pyhäjärven tikkametsien alueella esiintyvää uhanlaista lintudirektiivin liitteen I lajia tavataan myös kaavamuutosalueella. Kaava-alueella tapahtuvilla uhanalaiseen lajiin mahdollisesti kohdistuvilla toimenpiteillä voi siten olla vaikutuksia myös Pyhäjärven alueen tikkametsien suojeluperusteena esitettyyn lintudirektiivin liitteen I lajiin. Sama uhanalainen laji on mainittu lintudirektiivin liitteen I lajina myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden tiedoissa, vaikka ensisijaiset suojeluperusteet tällä alueella liittyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin. Kaavaluonnoksessa Varkaansaareen oli osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaiset toistaiseksi rakentamattomat rakennuspaikat. Varkaansaari on Metsähallitukselta saatujen tietojen mukaan uhanalaisen lajin pesimäaluetta. Saaren pienestä koosta johtuen rakennuspaikkojen toteuttaminen kaavaluonnoksen mukaisesti ei olisi ollut mahdollista siten, ettei rakentaminen heikentäisi uhanalaisen lajin elinpiiriä. Kaavaehdotuksessa Varkaansaari on em. syistä merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL-alue) ja rakennuspaikat korvataan maanomistajalle. Kaavaehdotuksen mukainen SL-alue turvaa uhanalaisen lajin pesimäalueen, eikä kaava siten heikennä uhanalaisen lajin elinpiiriä. Kaavamuutoksella ei kaavaehdotuksen mukaisesti toteutettuna arvioida olevan uhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvia vaikutuksia. Muita lintudirektiivin liitteen I lajeja Pyhäjärven alueen tikkametsissä ovat palokärki, pohjantikka ja viirupöllö. Osayleiskaavamuutoksesta ei arvioida muodostuvan näiden lajien elinympäristöjä heikentäviä vaikutuksia.

14 8. SYRJIENSÄRKKÄ: HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONTO- DIREKTIIVIN LIITTEEN I LUONTOTYYPPEIHIN 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Natura-alueen rajaus on esitetty edellä kuvassa 4-1, luontotyyppien peittävyys alueella on yhteensä 36% Natura-alueen kokonaispinta-alasta. Kaavamuutos ei vallitsevaan nykytilanteeseen verrattuna aiheuta muutoksia Natura-alueella. Kaavamuutoksessa Natura-alueelle uutena merkintänä tulee yksi jo toteutettu lomarakennuspaikka, joka on virheellisesti jäänyt edellisestä kaavasta puuttumaan. Rakennusoikeuden nosto voi aiheuttaa vähäisiä muutoksia jo toteutuneiden rakennuspaikkojen sisällä. Kaavamuutoksesta ei edellä mainituista syistä arvioida aiheutuvan luontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeja. 8.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittu lintudirektiivin liitteen I lajeja. 9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Pyhäjärven Natura-alue on laaja, ja sen alueella on vireillä myös muita kaavahankkeita. Kiteen ja Kesälahden rantaosayleiskaavoista on valitettu ja niiden oikeuskäsittely on kesken. Valitusperusteena on ollut kaavojen kokonaismitoitus suhteessa Pyhäjärven luontoarvoihin. Kaavojen mahdolliset yhteisvaikutukset riippuvat niiden mahdollistaman lisärakentamisen määrästä sekä ranta-alueilla sovellettavista vesienkäsittelymääräyksistä. 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavaehdotuksessa vesienkäsittelyyn liittyvät määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa. Kaavaehdotuksen määräysten mukaisesti toimittaessa ei arvioida muodostuvan pintavesien tilaa ja siten vesiluontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavaehdotuksessa Varkaansaareen merkityllä luonnonsuojelualueella turvataan uhanalaisen lajin pesimäalueen säilyminen. Kaavaehdotus ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pyhäjärven luontokokonaisuus, Pyhäjärven alueen tikkametsät tai Syrjiensärkkä on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi ei siten ole tarpeellinen. Lahdessa 4. päivänä helmikuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Kaisa Torri ympäristötutkija

15 11. KIRJALLISUUSLÄHTEET Airaksinen ja Karttunen 1998. Natura 2000-luontotyyppiopas. Biotooppiaineistot, Metsähallitus (poiminta 5.9.2012) Luonnonsuojeluasetus 1997 nro: 1997/160 Luonnonsuojelulaki 1996 nro: 1996/96 Kukkonen M., Kiiski J., Luotonen H. ja Niinioja R. Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 319. Natura tietolomake: Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura tietolomake: Syrjiensärkkä OIVA-paikkatietokanta, Ympäristöhallinto.