TOHOLAMMIN KUNTA TASEKIRJA 2011 Kunnanhallitus 7.5.2012 80 Kunnanhallitus 4.6.2012 93 Kunnanvaltuusto 25.6.2012 21
Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 4 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT... 4 2.1 Tasekirja... 4 2.2 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat... 4 3 TOIMINTAKERTOMUS... 4 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 4 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 3.2.1 Kunnanjohtajan katsaus vuodesta 2011... 5 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 3.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys...7 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...11 3.2.5 Kunnan henkilöstö... 11 3.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 12 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä...13 3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...15 3.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 3.4.2 Toiminnan rahoitus... 17 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 18 3.6 Kokonaistulot ja menot... 20 3.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 21 3.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...21 3.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 21 3.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 21 3.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...22 3.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 22 3.8 Keskeiset liitetiedot... 25 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...25 3.9.1 Asiaa koskeva sääntely... 25 3.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely... 25 3.9.3Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 25 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 26 4.1 Seurantaa koskeva sääntely... 26 4.2 Tavoitteiden toteutuminen... 26 4.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 26 4.3.1 Käyttötalouden toteutuminen... 26 HALLINTO-OSASTO... 26 LOMATOIMEN OSASTO... 28 TEKNINEN OSASTO... 31 SIVISTYSOSASTO... 35 4.3.2 Tuloslaskemaosan toteutuminen (ilman liikelaitosta)...39 4.3.3 Investointien toteutuminen... 43 4.3.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitosta)...45 4.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta...46 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 47 5.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet... 47
5.2 Tuloslaskelma... 47 5.3 Rahoituslaskelma... 48 5.4 Tase... 49 5.5 Konsernilaskelmat... 50 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 54 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 54 6.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät...54 6.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 54 6.2.1 Toimintatuotot... 54 6.2.2 Verotulojen erittely... 54 6.2.3 Valtionosuuksien erittely... 54 6.2.4 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet...55 6.2.5 Sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus...55 6.2.6 Pakollisten varausten muutokset... 55 6.2.7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot...56 6.2.8 Rahoitustuotot ja kulut... 56 6.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 56 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 56 6.3.2Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot...57 6.3.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 58 6.3.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...59 6.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 60 6.4.1 Henkilöstön lukumäärä... 60 6.4.2 Henkilöstökulut... 60 6.5 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 60 6.5.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 60 6.5.2 Konsernitaseen liitetiedot... 61 6.5.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...62 7 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 63 7.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 63 7.1.1 Liikelaitoksen toimintakertomus... 63 7.1.2 Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...65 7.1.3 Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu...67 7.1.4 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 69 7.2 Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot... 69 7.2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 69 7.2.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät...69 7.2.1.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 70 7.2.1.3 Sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus...70 7.2.2 Taseen liitetiedot... 71 7.2.3 Allekirjoitukset ja merkinnät... 73 7.3 Tytäryhtiöiden tilinpäätökset... 74 8 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 76 9 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT... 77 TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET KERTOMUSVUONNA 2011 LIITE...78
JOHDANTO Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Toimintakertomuksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. Näkyvin muutos tilinpäätöksessä ovat uudet tilinpäätöslaskelmat: tuloslaskelma ja tase sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelma on kokonaan uusi laskelma kunnallisessa tilinpäätöksessä. Taseen nimikkeet ja esitysjärjestys on muutettu kokonaisuudessaan. Rahoituslaskelma on rakenteeltaan ja sisällöltään aikaisempaa selkeämmin tilikauden rahan lähteitä ja rahan käyttöä kuvaava laskelma. Tuloslaskelmaa ja tasetta täydentävien liitetietojen antaminen on pakollista. Talousarvion toteutumisvertailu säilyy edelleen itsenäisenä, tilinpäätökseen sisältyvänä laskelmana, jonka tehtävänä on talousarviositovuuden noudattamisen seuranta. Muita olennaisesti tilinpäätösinformaatiota parantavia muutoksia ovat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta, suunnitelmien mukaisten poistojen esittäminen, vaatimus vastaisten menojen ja menetysten huomioon ottamisesta pakollisena varauksena sekä konsernitaseen ja sen liitetietojen sisällyttäminen tilinpäätökseen. 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT 2.1 Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, luettelot ja selvitykset sekä allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernitase. Konsernitase laaditaan, jos kunnalla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa. Kunnan tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolain asetuksia ja säädöksiä. KuntaL 68 mukaan tilinpäätös on annettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesä-kuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnan-johtaja. 2.2 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase erittelyt ja liitetietojen erittelyt (KPL 3:13 ). Ne sidotaan tasekirjasta erikseen omaksi asiakirjakseen, mikäli ne laaditaan paperitulosteena. 3 TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 68 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista(kpl 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista (KuntaL 68 ). Talousarvion toteutumisvertailu on siten olennainen osa toimintakertomusta. Kunnanhallituksen on 4
lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 3.2 3.2.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodesta 2011 Toholammin kunnan vuoden 2011 merkittävimmät tapahtumat ja toiminnat toteutuivat kunnan liikelaitoksen ja konserniyhtiöiden kautta. Toholammin Energia Oy käynnisti kunnan kaikkien aikojen rahallisesti suurimman, 9,3 miljoonan euron investoinnin, lämpövoimalaitoksen rakentamisen. Investoinnin käynnistämistä on edeltänyt useiden vuosien mittavat neuvottelut ja valmistelut. Erittäin merkittävää oli sopimuksen aikaansaaminen Valio Oy:lle toimitettavasta kaukolämmöstä. Samoin pitkät neuvottelut valtionavun saamiseksi johtivat toivottuun lopputulokseen. Hankkeella arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta myös metsätaloudelle. Uusi lämpölaitos voi hyödyntää puupohjaisia polttoaineita. Ns. haketerminaalin valmistelut etenivät lämpökeskuksen välittömään läheisyyteen. Teollisuusalueen uusi tie Sievin tielle valmistuttuaan parantaa kuljetusten sujuvuutta koko alueella. Koko Lestijokilaaksoa koskeva alueviemäröinti ja puhdistamohanke jäi odottamaan tulevaisuuden ratkaisuja. Toholammin viemäriliikelaitoksen puhdistamon saneeraus tuli näin ajankohtaiseksi. Yli miljoonan euron remontilla ja laajennuksella päästään pitkälle ensi vuosikymmenelle. Valtuustoakin pitkään keskusteluttaneet kirjaston saneeraustyöt käynnistyivät. Kirjasto saneerataan entisiin tiloihinsa. Ulkovuori muuttuu valkoisesta tiilestä vaaleaksi paneeliksi. Rakennus saa kauan kaipaamansa räystäät. Vanha pesula asuntoineen muuttui eläinlääkärin vastaanottotiloiksi. Pieni asunto vastaanottotilojen yhteydessä parantaa mahdollisuuksia palkata tilapäisiä eläinlääkäreitä. Eläinlääkinnän siirtyminen lähelle terveydenhuollon palvelukeskusta parantaa kokonaisvaltaista palveluvarustautumista. Toho puiston rakentaminen jatkui koko vuoden. Epäilyistä huolimatta urheilualue valmistui juuri sopivasti maakuntaviestiin. Puiston rakentamiskustannukset ylittyivät mutta lopputulokseen kaikki olivat tyytyväisiä. Viimeistään odotuksiaankin paremmin järjestelyiltään ja rahoitukseltaan onnistunut maakuntaviesti tyydytti kaikkia. Kisojen markkinahenkisyys toi lisäeloa perinteiseen hiihtojuhlaan. Preformia Oy:n konkurssi työllisti sekä kuntaa että kehitysyhtiötä. Edunvalvonta viimein onnistui ja tehtaalle löytyi jatkaja. Luottotappioilta ei kuitenkaan voitu välttyä. Hiljentynyt tehdas näkyy osaltaan kunnan työttömyysprosentin kasvuna. Kuntarakenneuudistus keskustelutti valtuutettuja ja kuntalaisia koko vuoden. Hallitusohjelman linjaukset suurkunnista saivat useimmissa keskusteluissa vastustusta. Näkymät kuntapalvelujen karsimisesta valtion palvelujen tapaan pelottavat kansalaisia. Valtion lainsäädännöllä asettamat tasavertaiset palvelut kaikille kansalaisille uhkaavat jäädä toteutumatta kuntien talouden heikosta tilasta johtuen. Rikkaat korkean tulotason alueet eivät halua enää rahoittaa heikomman tulotason alueen palveluita. Keskustelussa sinänsä ei ole mitään uutta. Onhan sitä käyty jo 1960 luvulta alkaen ja jatkunee vielä pitkään. Viiden ylijäämäisen talousvuoden jälkeen tuli reilusti tappiollinen tilinpäätös. Erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon kustannukset ylittyivät lisätalousarviossa ennakoituakin enemmän. Maaseudun ikärakenteen muutos kustannusrasitteineen tulee Toholammille ennakoitua aikaisemmin. Maaseudun ammattien rasittavuus näkyy lisääntyvän hoivan tarpeina. Väen vähetessä kunnan oma verokertymä pienenee suhteessa palvelujen tuottamisvaateeseen ja näin kuntatalous käy yhä haastavammaksi. Kuntia ei kuitenkaan hyväksytä liikelaitoksiksi ja siksi olemme suoraan valtion 5
tukijärjestelmien varassa. Meidät ikääntyvät ihmiset on saatava alueemme voimavaroiksi eikä rasitteiksi. Miten temppu tehdään, siinä tulevaisuuden haaste. Jari Kangasvieri kunnanjohtaja 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toholammin kunta on perustettu vuonna 1865 ja se sijaitsee Lestijoen keskijuoksulla, Keski-Pohjanmaalla. Naapurikaupunki lännessä on Kannus ja naapurikuntia ovat idässä Lestijärvi, pohjoisessa Sievi ja etelässä Kokkola. Toholammin kunta kuuluu maakunnallisesti Keski-Pohjanmaahan. Seudullisesti kunta kuuluu vuonna 1993 perustettuun Kaustisen seutukuntaan yhdessä Kaustisen, Vetelin, Perhon, Lestijärven ja Halsuan kuntien kanssa. Toholammin kunta Perustamisvuosi Pinta-ala Vesipinta-ala Maapinta-ala Peltopinta-ala Metsäpinta-ala Kaavoitettu alue Väestöntiheys 1865 626,36 km² 6,54 km² 619,82 km² n 7956 ha n. 11931 ha 265,66 ha 5,9 as./km² KUNNANVALTUUSTO Kunnan hallinto rakentuu edustuksellisen demokratian pohjalle. Kunnan päätösvaltaa käyttää ensisijaisesti kunnanvaltuusto, jonka kuntalaiset vaaleilla valitsevat neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tämä valtuustokausi kestää 2009 2012 vuoden loppuun saakka. Syksyllä 2008 järjestettiin uudet vaalit ja uudet valtuutetut ovat aloittaneet työnsä 1.1.2009. Toholammin kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä ja valtuuston voimasuhteet viereisessä kuvassa. Toholammin kunnanvaltuuston voimasuhteet 2009-2012 KESK 14 SDP 2 KOK 1 VAS PS 3 KD 1 Yhteensä 21 Kunnanvaltuuston varsinaisena puheenjohtajana toimikaudella 2009 2012 toimii Anna-Maija Syri, I varapuheenjohtajana Ilkka Piispanen ja II varapuheenjohtajana Ritva Hänninen (2009-2010). Vuodesta 2011 alkaen II varapuheenjohtajana on toiminut Jukka Rimpioja. Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 54 asiaa. KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, valmistelee kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtii kunnanvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Sen tehtäviin kuuluu myös kunnan etujen valvominen, kunnan edustaminen ja lausuntojen antaminen kunnan puolesta. Sopimusten ja oikeustoimien tekeminen kuuluu kunnanhallitukselle, jollei niitä ole ohje- tai johtosäännöillä siirretty muille sen alaisille hallintokunnille. 6
Kunnanhallituksessa on 7 jäsentä, puheenjohtajana toimi Jorma Maunula ja varapuheenjohtajana Jukka Lintilä. Kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 269 asiaa. Kunnanhallituksen apuna ja sen valvonnan alaisina toimivat lauta- ja johtokunnat sekä eri viranhaltijat. Kunnanhallituksen johtavina viranhaltijoina toimivat kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Kunnanjohtaja esittelee hallituksen käsittelemät asiat ja hänen ollessaan estyneenä ja esteellisenä hallintojohtaja. Asuntoasiat esittelee asuntosihteeri. Kunnanvaltuusto päätti 18.6.1998 20, että tilivelvolliseksi voidaan katsoa seuraavat henkilöt: Kunnassa luottamushenkilöistä tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet. Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja tulosalueiden esimiehet sekä lautakuntien esittelijät. Eri projektien projektivastaavat ovat tilivelvollisia kunnan hallinnoimien projektien osalta. 3.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Vuosi 2011 oli taloudellisen epävarmuuden aikaa. Suomen työttömyysaste v 2011 oli keskimäärin 9,1 %. Toholammilla työttömyysasteen vuoden keskiarvo oli 5,4 % eli varsin alhainen. Myös Keski-Pohjanmaan työttömyysaste alitti koko maan työttömyys asteen ollen 7,8 %. KOROT EKP:n ohjauskorko oli tammikuussa 1,00 %. Loppukesän ja syksyn aikana ohjauskorko nousi enimmillään 1,50 %:iin. Joulukuussa ohjauskorko laskettiin uudelleen 1,00 %:iin. Euriborkorot 1 kk 3 kk 12 kk 12/2011 1,024 1,356 1,947 01/2011 0,774 1,001 1,504 Peruskorko 1.1. 30.6.2011: 1,50 %, 1.7. 31.12.2011: 2,00 % Viivästyskorko 1.1. 30.6.2011: 8,00 %, 1.7. 31.12.2011: 8,50 % KUNTATALOUDEN KEHITYS Alueiden kehityksessä on havaittavissa pitkän ajan muutostrendejä, muutamien vuosien jaksoissa tapahtuvia suhdannevaihteluita ja lyhyen ajan heilahteluita. Peräkkäisten vuosien erot voivat olla suuria ja vastakkaisia. Alueen pieni koko ja yksipuolinen tuotantorakenne lisäävät vaihteluherkkyyttä. Tämän päivän ikääntynyt väestö asuu maaseudulla. Tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä on, millaisia asuinpaikkoja, harrastuksia, liikkumista, vapaa-aikaa ja muita valintoja nopeasti kasvava seniorikansalaisten joukko tekee. 7
Peruspalvelut toteutetaan kunnissa, joko järjestämällä ja tuottamalla ne itse, kuntien välisenä yhteistyönä, seudullisesti, kuntayhtymissä tai ostaa ne yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Pääosa opetus-, ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista) on tuotettu kunnissa tai kuntayhtymissä. Lähitulevaisuudessa ei ole ennakoitavissa sellaisia merkkejä, joilla näiden palvelujen järjestämiseen tarvittavat voimavarat (raharesurssit) lisääntyisivät oleellisesti. Tämän vuoksi kunta-alan palvelut on tuotettava niin tehokkaasti kuin se on mahdollista. Tehokkuuden lisäksi on huomioitava muut palvelutavoitteet kuten vaikuttavuus, tasapuolisuus palvelujen saatavuudessa tietyllä etäisyydellä ja kuntalaisten todelliset tarpeet. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Kaustisen seutukunnan palvelutarpeen arviointi 2015 2025 (Toholammin kunta): Toholammin palvelutarpeen kannalta haasteet ovat palvelurakenteen muutostarpeessa ja työikäisen väestön merkittävästä vähenemisestä väestöennusteiden mukaan. Keskeiset johtopäätökset palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä 1) Väestön ikääntymisen seurauksena vanhusväestölle suunnattujen palvelujen tarve kasvaa. 2) Lasten päivähoidon osalta palvelutarpeen ennakoidaan vähenevän lapsimäärän vähentyessä, ellei kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten osuus tuntuvasti nouse nykyisestä 3) Perusopetuksen palvelutarve vähenee oppilasmäärien vähenemisen seurauksena 4) Väestömäärän väheneminen vaikuttaa sekä kunnan tulopohjaan että muihinkin kuin edellä mainittujen. Väestö ja elinolot Toholammin kunnan väestökehitys As luku 31.12.2010 = 3480 As.luku 31.12.2011 = 3483 ELINKEINORAKENNE 2009 Toholammin kunnan elinkeinorakenne: Alkutuotanto 24,12 %, Palvelut 52,05 %, Jalostus 22,91 % ja Tuntematon 0,92 %. Alueella työssä käyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssä käyviä henkilöitä, riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Toimiala määritellään kaikille toimipaikoille ja itsenäiselle ammatinharjoittajalle. 8
Työpaikat toimialoittain 31.12.2009 Aluejako 2010 Lähde: Tilastokeskus - Työssäkäynti KeskiKaustisen Kokkolan Toimialat (TOL 2008) Pohjanmaa sk Toholampi sk Kaikki toimialat yhteensä 28029 5893 1236 22136 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2582 1429 319 1153 B Kaivostoiminta ja louhinta 31 25 3 6 C Teollisuus 4290 739 185 3551 Elintarviketeollisuus 523 205 126 318 Puuteollisuus 582 230 17 352 Kemianteollisuus 369 18 2 351 Metalliteollisuus 2040 139 35 1901 Veneteollisuus 207 9 0 198 Muu teollisuus 569 138 5 431 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 278 16 2 262 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön 104 puhtaanapito 13 2 91 F Rakentaminen 1654 377 51 1277 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. ja -pyörien korj 3389 442 91 2947 H Kuljetus ja varastointi 1867 422 118 1445 Kuljetus 1364 362 102 1002 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 633 118 37 515 J Informaatio ja viestintä 585 28 1 557 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 352 82 18 270 L Kiinteistöalan toiminta 140 8 0 132 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1069 216 18 853 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1295 253 72 1042 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus1094 180 40 914 P Koulutus 2264 463 78 1801 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 4851 742 151 4109 R Taiteet, viihde ja virkistys 419 63 1 356 S Muu palvelutoiminta 834 187 36 647 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 1 tavaroiden 0 ja palve 0 1 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 297 90 13 207 9
Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % Huoltosuhde Koko väestö 15-64v Työllinen työvoima Työllisyysaste Yritykset Maatilat 2009 1236 87,4 1,40 2135 1392 65,2 % 2008 1290 87,6 2178 1463 67,2 % 2007 1275 86,8 1,38 2225 1469 65,70 % 372 207 374 209 365 212 TYÖTTÖMYYSASTE Toholammin kunnan työttömyysaste vuonna 2011 oli keskimäärin 5,4 %, joulukuussa työttömyysaste nousi 7,2 %:iin. Työttömiä kuukausittain keskimäärin 82 henkeä. VEROTUS Tuloveroprosentti 20,00 KIINTEISTÖVERO-% V 2011 Yleinen kiinteistövero 0,6 % Vakituisesta asunnosta 0,45 % Muut asuinrakennukset 0,90 % Rakentamattomista tonteista 2,10 % Yleishyödylliset yhdistykset 0,00 % 10
18 000 Lainamäärä 1th 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Sarake C 4 000 2 000 0 TP2000 TP2002 TP2004 TP2006 TP2008 TP2010 Toholammin kunnan lainakanta vuoden 2011 lopussa oli 15,3 milj. euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 11,2 milj euroa. Vuonna 2011 lainoja oli 4388 / asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus 66,71 % Vuonna 2010 lainoja on 3231 / asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus 51,25 % 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toholammin kunnan maksuvalmiuteen vaikuttaa tilikauden investoinnit. Rahoitus on hoidettu pääosin lyhytaikaisilla lainoilla, koska niissä korkotaso on ollut alhainen verrattuna pitkäaikaisiin lainoihin. 3.2.5 Kunnan henkilöstö 11
3.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan järjestäminen Riskien hallintaa on kuvattu Konsernivalvontaohjeessa, Tietoturvapolitiikassa ja Turvallisuussuunnitelmassa. Tapaturmariskien kartoitus on suoritettu työterveyshuollon toimesta vuonna 2007. Kunnan riskien arviointia ja hallintaa suoritetaan johtoryhmän toimesta. Vakuutusten kilpailuttaminen on valmisteltu vuoden 2011 aikana. Vakuuttaminen on toteutettu riittävällä tavalla vahinkoriskien rajaamiseksi. Muutoksenhaut kunnan toimielinten päätöksistä (vireillä olevat ja päättyneet): Jätteenkuljetusjärjestelmä: - KHO:n päätös 29.01.2008 hallintoriitaa jätehuoltoasiassa koskevista valituksista. - Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.11.2008 kanteluun jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta Toholammin kunnassa. - Apulaisoikeusasiamies pyytänyt kunnanhallitusta ilmoittamaan 30.1.2009 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä antaa aihetta. - Toholammin kunnanhallitus on 26.01.2009 2 päättänyt aloittaa valmistelun sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän toteuttamiseksi Toholammin kunnassa. Päätös on saatettu eduskunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi. - Kunnanhallitus on järjestänyt informaatio- ja keskustelutilaisuuden 12.5.2009 koskien päätöksenteon valmistelua Toholammin kunnassa 1.1.2010 käyttöönotettavasta jätteenkuljetusjärjestelmästä. - Kunnanvaltuusto päätti 19.10.2009 67, että Toholammilla on vuoden 2010 alusta voimassa sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. - Vestia Oy:n ja Marja Hylkilän valitus Vaasan HAO:lle valtuuston päätöksestä. - Kunnanhallitus päätti 14.12.2009 siirtää valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen tai oikeuslaitos on antanut luvan päätöksen täytäntöönpanoon. - Kunnanhallitus tiedotti kuntalaisia lehdistötiedotteella 15.12.2009 sekä kunnan internet-sivuilla että kuntatiedotteessa tammikuun 2010 aikana: Toholammilla jatkuu kunnan järjestämä jätteenkuljetus vuoden 2010 alusta ja Vestia Oy hoitaa jätekuljetukset toistaiseksi, koska päätöksestä on valitettu eikä päätös siten ole saavuttanut lainvoimaa. - Kunnanhallitus antoi 18.01.2010 6 lausuntonsa Vaasan HAO:lle valituksen johdosta. - Vaasan HAO:n päätös 16.12.2010 valituksen hylkäämisestä. - Vestia Oy:n valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle HAO:n päätöksestä. - Kunnanhallituksen lausunto 14.3.2011 48 KHO:lle Vestia Oy:n valituksen johdosta. - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.2.2012 Vestia Oy:n valituksen johdosta. Kho kumosi Vaasan HAO:n päätöksen 16.12.2010 muulta kuin oikeudenkäyntikuluja koskevalta osaltaan ja Toholammin kunnanvaltuuston 19.10.2009 67 päätöksen. Toholammin terveyskeskuksen tilanne: - Kunnanjohtajan pyyntö 23.9.2009 Länsi-Suomen lääninhallitukselle (nyk. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto eli AVI) ottaa Toholammin terveyskeskuksen tilanne tarkasteltavaksi. - Terveyskeskuslääkäri H. M. selvityspyyntö 11.11.2009 lääninhallitukselle tk:n toiminnan suhteen. - Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 16.12.2009 terveyskeskusta koskevassa valvonta-asiassa sekä lääninhallituksen laatima tarkastuspöytäkirja. - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) selityspyyntö 25.2.2010 kunnanhallitukselle H. M. kirjelmän johdosta. - Kunnanhallituksen selitys 22.3.2010 77 AVI:lle. - AVI:n päätös 8.8.2011 kunnalliskantelun johdosta. Asia ei anna aihetta AVI:n taholta muihin toimenpiteisiin, kun että se kiinnittää kunnan huomiota viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain noudattamiseen. 12
Korpelan Voima kuntayhtymän perussopimus: - Kokkolan kaupungin valitus Vaasan HAO:lle Toholammin kunnanvaltuuston päätöksestä 14.12.2009 87 koskien Korpelan Voima ky:n perussopimuksen muuttamista (Kalajoen omistusosuuden lisääminen Korpelan Voima ky:ssä). - Kunnanhallituksen päätöksellä 10.1.2011 12 valtuutettiin asianajaja käymään Kokkolan kaupungin kanssa neuvotteluja tavasta ratkaista Korpelan Voima ky:ään liittyvä erimielisyys. - Kunnanhallituksen lausunto 14.3.2011 47 Vaasan HAO:lle valituksen johdosta. - Vaasan hallinto-oikeuden selityspyyntö 25.8.2011 Toholammin kunnalle Kokkolan kaupungin hakemuksen johdosta hallintoriita-asiassa II (hakijana Kokkolan kaupunki ja vastapuolina Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi) - Kunnanhallituksen lausunto 29.9.2011 178 Vaasan hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiassa / Kokkolan kaupungin jäsenyys Korpelan voima kuntayhtymässä - Vaasan HAO:lta tiedoksi saatu Kokkolan kaupungin vastaselitys 30.3.2012 hallintoriita-asiassa Vestia Oy:lle myönnetty omavelkainen takaus: - Eero Halmetojan valitus Vaasan HAO:lle kunnanvaltuuston päätöksestä 8.2.2010 4 myöntää omavelkainen takaus Vestia Oy:lle. - Kunnanhallituksen lausunto 8.3.2010 55 Vaasan HAO:lle valituksen johdosta. - Vaasan HAO:n päätös 1.7.2011 valituksen hylkäämisestä. Ympäristövastuiden osalta todetaan seuraavaa: Toholammin kunnalla ei ole tiedossa olevia ympäristövastuita. 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteon taustaa Selvityksen perusteena Toholammin kunnan sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien hallintaa sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty Konsernivalvonta ohjeessa, Tietoturvapolitiikassa ja Turvallisuussuunnitelmassa. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöskertomus kuvaavat osaltaan sisäisen valvonnan järjestämistä. Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia kunnan toimintaan. Kunnassa on edelleen meneillään sopeutuminen taloushallinnon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi, siihen liittyvien käytäntöjen ja ohjelmistojen aiheuttamaan muutokseen. Sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen alueelliseksi toiminnaksi ja lomatoimen toiminta-alueen laajentuminen ovat tuoneet muutoksia valvontaan. Osastopäälliköt ovat raportoineet osavuosikatsauksessa toiminnan ja talouden kehityksestä ja oleellisista poikkeamisista tavoitteeseen ja edellisen vuoden tilanteeseen nähden. Toiminnan tarkastelu on toteutettu kunnanjohtajan ja osastopäälliköiden välisillä tilannekatsauksilla ja vapaamuotoisilla kehittämiskeskusteluilla. Sisäisen valvonnan ohje ja konserniohje uusitaan vastaamaan muuttunutta tilannetta. 13
Sisäisen tarkastuksen organisointi 2011 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Tavoitteena on toteuttaa Oy Audiator Ab:n lanseeraama sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kysymyssapluunan mukainen arviointi. Työpaikkahäirinnän ohjeistus on voimassa myös kunnan tytäryhtiöissä. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lautakuntien alaisten viranhaltijoiden päätökset tuotiin lautakunnille tiedoksi lautakuntien kokouksissa. Lautakuntien ja kunnanhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset tuotiin kunnanhallitukselle tiedoksi kunnanhallituksen kokouksissa. Päätökset mainittiin esityslistalla ja päätösluettelot toimitettiin esityslistan mukana. Päätösten valmistelussa pyrittiin erityiseen tarkkuuteen lakien ja säännösten noudattamisessa ja tarvittaessa jo valmisteluvaiheessa käytettiin lakimiesten ja tilintarkastajan asiantuntemusta. Hallintosääntö määrittelee aukottomasti päätösvallan ja sitä noudatettiin toiminnassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä eikä niissä ole jouduttu korvaus- tai muihin oikeudellisiin vastuisiin. Irtaimesta omaisuudesta on kalustoluettelot. Sopimustoiminta Voimassaolevilla sopimuksilla ei ole ollut kunnalle negatiivisia seurauksia. Sopimusten noudattaminen ja niiden vanhentumisajan seuraaminen kuuluu kunkin hallintokunnan vastuulliselle viranhaltijalle. Sopimusten järjestelmällisestä seuraamisesta ja vastuuhenkilön nimeämisestä on syytä muistuttaa hallintokuntia vuoden 2012 aikana. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäiseen tarkastukseen ei ole osoitettu erillisiä omia resursseja eikä palveluja hankita ulkopuolelta. Kunnanhallituksen valitsemat tarkastajat tarkastavat kunnan käteiskassat vuosittain. Edellisessä tarkastuksessa ei havaittu virheitä käteiskassoissa. 14
3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla ja siitä laskettavilla tunnusluvuilla. Tunnusluvut on laskettu kunnan ulkoisesta tuloslaskelmasta, josta kunnan sisäiset erät on eliminoitu. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys tilikaudelle jaksotettuihin menoihin, jotka laskelmassa on esitetty määrätyssä etuoikeusjärjestyksessä. Tulorahoituksen riittävyys arvioidaan toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tuloslaskelmassa on mukana viemäriliikelaitos. Tuloslaskelma 1000 ja tunnusluvut 2011 Toimintatuotot 2010 9 830,4 9 892,4 Toimintakulut -28 040,5-26 210,5 Toimintakate -18 210,1-16 318,1 Verotulot 9 257,1 9 032,4 Valtionosuudet 8 801,1 8 750,7 Korkotuotot 34,5 32,9 Muut rahoitustuotot 26,1 171,1-244,5-182,3-5,7-12,5-341,5 1 474,2-762,2-728,8-1 103,7 745,4 17,7 17,7-1 086,0 763,1 35,06% 37,74% Vuosikate/Poistot,% -44,80% 202,29% Vuosikate, euro/asukas -98,05 423,64 3 483 3480 Rashoitustuotot ja -kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lis(-)/väh(+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut,% Asukasmäärä 15
Toholammin kunnan toimintakate tilinpäätöksessä 2011 on 18.210.021,64 euroa. Toimintakate on 11,6 % eli 1.891.927,44 euroa heikompi kuin vuonna 2010. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate on erilainen eri kunnissa ja siihen vaikuttavat mm. kunnan oman toiminnan määrä (lukio, terveyskeskus). Alkuperäinen talousarvio tilikaudelle 2011 oli budjetoitu 11.576 euroa alijäämäiseksi. Tilikauden aikana kunnanvaltuusto myönsi 28.6.2011 23 lisämäärärahaa kirjaston muutos/peruskorjaukseen 100.000,00 euroa sekä 5.9.2011 40 erikoissairaanhoidon kustannuksiin lisämäärärahaa 500.000,00 euroa. Toimintatuloja kertyi 84.842,39 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja toimintamenoja 1.829.932,90 euroa enemmän kuin vuonna 2010. Menojen kasvun suurin aiheuttaja on palveluiden ostot, jotka pitävät sisällään mm. perusturvapalvelut ja erikoissairaanhoidon. Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2010 425.990,31 euroa eli 3,7 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku, joka arvioi rahoituksen riittävyyttä. Perusolettamus on, että terveessä taloudessa sen on katettava poistot. Vuoden 2011 vuosikate on negatiivinen. Toholammin kunnan vuosikate on -341.495,87 ja -98,05 eur/as. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöksessä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Toholammin kunnan tilikauden tulos on alijäämäinen 1.085.967,02 euroa Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista on 35,06 %. Tunnusluku osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Jos tilannetta tarkastellaan toisin päin 64,94 % toiminnasta rahoitetaan verorahoituksella. Vuosikate prosentteina poistoista kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100%, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Luku on -44,80 %. Vuosikate euroa/asukas tunnusluvulla arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei ole voitu asettaa, koska mm. kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi sekä kuntien erilaiset veroprosentit vaikuttavat vuosikatetavoitteen asettamiseen kunnassa. Toholammin kunnan vuosikate on -98,05 eur/as. 16
3.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä saatavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma sisältää viemäriliikelaitoksen. RAHOITUSLASKELMA 1000 JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010-341,5 1 464,1-2,2-49,2-3 283,7-2 852,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 276,1 587,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 109,0 658,1-3 242,3-192,4 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitutuksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 625,0 Antolainasaamisten vähennykset 1 060,0 99,9 5 750,0 3 042,1-10,3-5 508,7-1 700,0 1 800,0-5,8-0,7 Vaihto-omaisuuden muutos -22,8 0,0 Saamisten muutos 514,4 654,9 Korottomien velkojen muutos 326,0 547,0 Rahoituksen rahavirta 4 286,5 634,5 Rahavarojen muutos 1 044,2 442,1 Kassavarat 31.12. 2 070,2 1 026,2 Kassavarat 1.1. 1 026,2 584,1 Kassavarat 1.1. 1 026,2 584,1-11,35% 64,63% -9,27% 19,08% Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhtyaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate -0,38 0,29 Kassan riittävyys, pv 22,08 10,77 Asukasmäärä 3 483 3 480 17
Investointien tulorahoitus % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla. Toholammin kunnan investointien tulorahoitusprosentti on -11,35 %. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on -9,27 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun laskennassa on käytetty todellista lyhennystä. Kunnan tunnusluku on -0,38. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvon 1 tai suurempi. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku 22,08 ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulisi kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Rahoitusnäkökulmasta arvioiden vuosikatetta suhteutetaan investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Tulorahoituksen riittävyydestä voidaan tehdä johtopäätöksiä onko kunnan talous tasapainossa vai ei. Tilikauden vuosikate on negatiivinen ja tulos ei riitä suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen ja valtakunnallisen arviointitavan mukaan kohdistuu luukkuun 4. 1. Ylijäämäinen tai vahva talous 2. Tasapainossa oleva talous > Vuosikate riittää sekä korvausinvestointeihin että > Vuosikate riittää suunnitelman mukaisten toteutettujen investointien rahoittamiseen otettujen poistojen kattamiseen. lainojen takaisinmaksuun Sumupoistojen tulisi vastata vuotuisia korvausinvestointeja 3. Heikko talous 4. Kriisitalous > Vuosikate on positiivinen, tilikauden tulos Vuosikate negatiivinen negatiivinen 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseen tunnusluvut ovat heikentyneet edellisestä vuodesta, mikä osoittaa että kunnan talous ei ole pysynyt tasapainossa. Seuraavalla sivulla Toholammin kunnan tase tuhansina euroina vuosilta 2010-2011 sekä taseen tunnusluvut. Tase sisältää viemäriliikelaitoksen. 18
19
Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70%:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Toholammin kunnan omavaraisuusaste on 37,17 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Toholammin kunnan käyttötuloista 66,71 % tarvittaisiin velkojen takaisinmaksuun. Tästä voi seurata kuinka hyvin kunta voi maksaa velkansa pelkästään tulorahoituksella. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan lainakanta on lisääntynyt edellisestä vuodesta 35,8 % eli 1.157 euroa/asukas. Lainat asukasta kohden ovat 4.388 euroa vuonna 2011. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 3.6 Kokonaistulot ja menot 20