Kolkanrinteentie 5 43100 Saarijärvi Hanke nro: 8520 / 12.11.2014 Inspecta Puh. 010521600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 0105216002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (28) Sisällysluettelo: 1. Johdanto... 2 2. Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet.... 3 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet... 3 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta... 5 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset... 6 2.2.2 Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet... 6 3. Kuntoarvion lähtötiedot... 7 3.1 Kiinteistön perustiedot... 7 3.2 Korjaushistoria... 7 3.3 Asiakirjaluettelo... 7 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset... 7 4. Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio... 8 4.1 11 Alueosat... 8 4.1.1 113 Päällysteet... 8 4.1.2 114 Alueen varusteet... 8 4.1.3 115 Alueen rakenteet... 9 4.1.4 1116 Kuivatusosat... 10 4.2 12 Talo-osat... 11 4.2.1 121 Perustukset... 11 4.2.2 122 Alapohjat... 12 4.2.3 123 Runko... 13 4.2.4 124 Julkisivut... 14 4.2.5 126 Vesikatot... 15 4.3 13 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio... 16 4.3.1 131 Tilan jako-osat... 16 4.3.2 132 Tilat ja tilapinnat... 16 4.3.3 133 Tilavarusteet... 18 5. LVIA - Järjestelmien kuntoarvio... 19 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät... 19 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät... 19 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 20 5.1.3 213 Ilmastointijärjestelmät... 22 5.1.4 214 Jäähdytysjärjestelmät... 23 5.1.5 215 Palontorjuntajärjestelmät... 23 5.1.6 216 Väestönsuojan LVI-järjestelmät... 23 6. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 24 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät... 24 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset... 24 6.2.1 S22 Sähköenergian pääjakelu... 24 6.2.2 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 24 6.2.3 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät... 25 6.2.4 S25 Valaisujärjestelmä... 25 6.2.5 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät... 26 7. TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 27 7.1 T810 Rakennusautomaatiojärjestelmä... 27 LIITTEET Liite 1, Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Paperiniteen liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat.
2 (28) 1. JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RTohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT 18-10086 nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2013 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2013 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Erkki Autio. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien, sekä lämmitys-, vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt on tehnyt Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin 21.10.2014 Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie 13 90410 OULU 90410 OULU 90250 OULU puh. 0401979555 puh. 0401979 555 puh. 0400689774 henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa 12.11.2014 Inspecta Oy Henri Käyrä, RI
3 (28) 2. YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOI- MENPITEET. Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmämääräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT-11061 Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6D10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6D10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6D10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1D5 vuoden kuluessa. 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Tarkastuksen kohteena on rakennus. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja tiloja käyttää keskimäärin 30 henkilöä. Kohteen vanha osa on valmistunut 1914 ja sitä on laajennettu arviota 60- tai 70-luvulla. Kohteessa on neljä luokkatilaa, opettajien huone, keittiö sekä puku ja wc-tilat. Kohteen kerrosala on noin 750 m 2. Kiinteistön kuntoa on ylläpidetty ja viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty arviolta 80/90-luvun vaihteessa. Seuraavan 10- vuotisjakson aikana kohteeseen kohdistuu lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10 15 vuoden kuluttua. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alueen kulkutiet ovat hiekka/sorapinnalla, leikkivälineiden kohdilla on hiekkapäällysteitä ja muilta osin viheralueet ovat nurmipinnalla. Piha-alueella on erilaisia leikkivälineitä, palloilukenttä ja kaukalo. Lisäksi pihapiirissä on vanha navettarakennus tai vastaava sekä muutama pienempi rakennus. Piha-alueen päällysteissä etenkin etupihan osalla on hieman kunnostettavaa ja suurin ongelma on puutteellinen vedenpoisto. Osa pihan leikkivälineistä on heikkokuntoisia ja niiden korjauksiin on syytä ryhtyä pikaisesti, sillä ne aiheuttavat turvallisuuspuutteita. Rakennustekniikka Vanhemmalla, 1914 valmistuneella osalla on ryömintätilallinen alapohjarakenne ja rakennus on perustettu luonnonkivien varaan. Laajennusosalla on maanvarainen alapohjarakenne ja betoniperustus. Julkisivupinnat kohteessa on rimalomalautaverhoiltu ja sisäpintaan on asennettu lisälämmöneristys ja lastulevyverhous. Vanhemmalla osalla on hirsirunko ja laajennusosalla seinät ovat rankarakenteisia sekä purueristeisiä. Rakennuksen ikkunat ovat vanhoja kaksilehtisiä puuikkunoita. Ulko-ovet ovat pääosin uusittuja. Rakennuksessa on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate, joka on uusittu 2000-luvun lopulla. Puuverhoillut julkisivupinnat alkavat olla maalauksen tarpeessa ja samassa yhteydessä on syytä kunnostaa ikkunoiden ulkopuoliset puuosat. Vanhan osan alapohjarakenteissa on runsaasti orgaanista aineista ja tilan puhdistus olisi suositeltavaa. Muilta osin laajempia korjauksia kohteeseen ei rakennustekniikan osalle kohdistu lähivuosina. Kiinteistön seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista 10 15 vuoden kuluessa ja ennen sitä kohteeseen on syytä tehdä tarkempi rakenteiden kuntotutkimus, jolla selvitetään tulevan peruskorjauksen lopullinen laajuus.
4 (28) Sisätilat Sisätilat on remontoitu 80-90 -luvun vaihteessa. Märkätiloissa on muovimattopintoja ja muissa tiloissa lattiapinnat ovat maalattuja puulattioita ja seinissä on lastulevyverhous. Tilapinnoissa havaittiin lähinnä tavanomaista kulumaa ja pintarakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10-15 vuoden kuluttua. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Turvallisuus ja esteettömyys Sisäänkäyntien yhteydessä ei ole kulkuluiskia, joten liikuntarajoitteisten kulku kohteessa on haastavaa. Liikuntarajoitteisten liikkuminen on syytä huomioida tulevissa korjauksissa. Piha-alueella on ekopiste, minkä vuoksi piha-alueella tapahtuu koulun ulkopuolista liikennettä aiheuttaen selkeän turvallisuuspuutteen. Lisäksi pihan leikkivälineet ovat osin heikkokuntoiset sekä putoamissuojaukset ovat osin puutteelliset. Leikkivälineet on syytä kunnostaa ja pihaalueen liikenteen rajoittamiseksi on syytä pohtia toimenpiteitä. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Käytössä olevissa tiloissa ei havaittu merkittäviä puutteita ilman vaihtuvuudessa. Tunkkaisuutta oli havaittavissa lähinnä varastokäytössä olevassa pukutilassa. Sisäilman epäpuhtaudet Keittiön vieressä käytävällä oli tarkastushetkellä havaittavissa lievää, mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Hajun lähdettä ei saatu aistinvaraisesti paikallistettua ja sen lähde on syytä selvittää lisätutkimuksin. Melu Tiloihin ei aiheudu merkittävää ulkopuolista meluhaittaa. Sisävalaistustasot Sisäilman valaistustaso on riittävä. Pihan valaistus on käyttäjien mukaan puutteellinen ja sitä olisi syytä parantaa. LVI-tekniikka Rakennuksessa on öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksen lämmitys- vesi ja viemärijärjestelmät ovat pääosin uusittu 1970-80-luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Lähivuosien merkittävin ylläpitotoimenpide kohdistuu patteritermostaattien uusimiseen lämmitysjärjestelmien tasapainotukseen sekä pohjaviemärin kunnon selvittämiseen. Ilmanvaihtojärjestelmä on muutettu koneellisesti 2000-luvulla ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 10-20 vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivillavaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon sekä alueelliseen kuitukaapeliverkkoon. Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat monen ikäisiä ja sekavia, joten järjestelmien jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen kokonaisuutena on hankalaa. Järjestelmät ovat kokonaisuudessa tyydyttävässä-välttävässä kunnossa ja ne toimivat nykyisellä käyttöasteella sekä kuormituksella vielä noin 10 vuotta. Seuraavan sisätiloihin kohdistuvan korjauksen yhteydessä sähkö- ja tietotekniset järjestelmät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan Energiatalous Kiinteistön kulutustietoja ei ollut käytettävissä.
5 (28) 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Yhteenveto kunnossapitokustannuksista 2015-2024 - 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20 21 2022 2023 2024 RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset 50000 40000 30000 20000 10000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 20 000 LVI-tekniikan kustannukset 15 000 10 000 5 000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sähkötekniikan kustannukset 6000 5000 4000 3000 2000 1000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.
6 (28) 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Selvitetään keittiön edustalla aistitun hajun lähde 2 500 Varmistetaan rossipohjan tuenta ryömintätilassa (ks. kohta 122 Alapohjat). Leikkivälineiden turvatarkastus Ennen seuraavaa peruskorjausta on syytä tutkia rakenteiden kuntoa 10 000 o Alapohjarakenteet o Ulkoseinät o Yläpohjarakenteet Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa. 2 500 Peruskorjauksen hankesuunnittelu 5 10 vuoden kuluessa. 30 000 2.2.2 Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Takapihan huonokuntoisen aidan purku. 300 Siivotaan yläpohjatilasta roskat/muovit. 200 Asennetaan yläpohjatilaan pieneläinverkot räystäälle. 500 Puhdistetaan räystäskourut lehdistä. Hehkulamppujen tarkastus ja suojakupujen tai valaisimien uusiminen 1 000
7 (28) 3. KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Rakennuksen tyyppi: Kolkanrinteentie 5, 43100 Saarijärvi Koulu Tontti: - Tontin pinta-ala: Kolkanlahti-tila 52,46 ha Kerrosluku (kpl): 2 Tilavuus: - Kerrosala: 750 m 2 Valmistumisvuosi: 1914 Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harja Kate: Pelti Lämmitysjärjestelmä: Öljy Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto 3.2 Korjaushistoria Kohteesta ei ollut tarkempaa korjaushistoriaa käytettävissä. Paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella kohteessa on tehty ainakin seuraavia toimenpiteitä: 3.3 Asiakirjaluettelo Laajennusosa rakennettu arviolta 60- tai 70-luvulla. Peruskorjaus arviolta 70- tai 80-luvulla (tilapinnat ja LVIS) Öljykattila, poltin ja automaatio 2005 Koneellinen ilmanvaihto 2000-luvulla. Yleiskaapelointi ja valokuitu 2000-luvulla. Vesikatto uusittu 2000-luvun lopulla. Julkisivurakenteiden maalauskorjauksia. Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Kiinteistökortti Pohjapiirustukset 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Ennen kuntoarvion tarkastuksia haastateltiin kiinteistön käyttäjiä. Haastattelussa saatiin seuraavia lähtötietoja: Poistettu julkisesta julkaisusta. Ikkunat ovat vetoisat, mikä haittaa lähinnä talvella. Kohteessa on käyttäjiä noin 30 henkilöä. Pihan ekopiste on hankala, sillä se aiheuttaa ylimääräistä kulkua koulun pihaalueella. Ajoin liikenne on runsasta. Pihavalaistus ei ole riittävä. Tiloissa ei ole ollut puutteita sisäilman laadussa tai muitakaan käyttöä haittaavia puutteita.
8 (28) 4. ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1 11 Alueosat Kuntoluokka 3 4.1.1 113 Päällysteet Piha-alueen pysäköintialueet sekä kulkuväylät ovat hiekkapinnalla. Muilta osin piha-alue on pääsiassa nurmipinnalla. Pihan päällysteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Kunnostustarvetta on lähinnä rakennuksen vierustoilla, missä pintamaiden kallistuksissa on puutteita ja nurmi on levinnyt päällysteiden puolelle. Etupihan puolella pihan vedenpoistossa on puutteita, minkä vuoksi vesi lammikoituu piha-alueelle. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa 1116 Kuivautusosat. Leikkialueella nurmi on levinnyt putoamissuojahiekan sekaan ja turvavaatimukset eivät kaikilta osin täyty (ks. kohta 114 Alueen varusteet). Päällysteiden kunnostus rakennuksen vierustalta ja pintamaiden muotoilu. 3 000 Leikkialueen putoamissuoja-alustojen kunnostus. 1 300 Kuva 1. Etupihan päällysteitä. Kuva 2. Takapiha. 4.1.2 114 Alueen varusteet Pihan aluevarusteita ovat pyörätelineet, jätevarusteet sekä pihan leikkivälineet. Leikkivälineet ovat osin heikkokuntoiset ja ne eivät täytä niille asetettuja turvamääräyksiä. Puutteita on varusteiden kunnossa sekä putoamissuojauksissa. Pyörätelineet ovat ruosteiset ja niiden uusimista on syytä harkita. Leikkivälineiden kunnostus/uusiminen ja jäljelle jääviin laitteisiin on syytä tehdä SFSstandardin mukainen turvatarkastus, jonka pohjalta tarkemmat toimenpidesuositukset selviävät. 10 000
9 (28) Kuva 3. Leikkikatos. Rakennelma on heikkokuntoinen ja siinä on turvallisuuspuutteita. Kuva 4. Keinut ja riipuntatelineet. Varusteet ovat kunnostuksen tarpeessa. Kuva 5. Kiipeilyteline. Putoamissuojaukset ovat puutteelliset ja teline on ruosteinen. Kuva 6. Pyörätelineet. 4.1.3 115 Alueen rakenteet Pihapiirissä olevia rakennuksia ovat ekopiste, kaukalon vieressä oleva kontti, pihalla oleva vanha rakennus sekä sen yhteydessä oleva pienempi rakennus. Ko. tiloja ei ole käsitelty tässä kuntoarviossa. Pihan takasivustalla on pienellä osaa puinen aitarakenne. Rakennuksen sisäänkäyntien edustoilla on betoniportaat, joissa on puu- ja teräskaiteita. Puuaita on heikkokuntoinen ja se olisi suositeltavaa purkaa. Muiden piharakennuksien kunnostus ja uusimistarvetta tulee tarkastella erikseen. Sisäänkäyntien portaikoissa ei ole kulkuluiskia liikuntarajoitteisille. Takapihan huonokuntoisen aidan purku. 300 Rakennettaan invaluiska pihaportaisiin. 1500 (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa)
10 (28) Kuva 7. Piha-aita on huonokuntoinen. Kuva 8. Tontilla olevia rakennuksia. Kuva 9. Takapihan portaat. Kuva 10. Etupihan portaat. 4.1.4 1116 Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sekä osin pintavedet imeytetään maahan. Syöksytorvien alla on betonisia vesikouruja. Varsinaisia salaoja- tai sadevesijärjestelmiä ei ole. Syöksytorvien alapuolella olevat betonikourut ovat painuneet ja eivät vietä kunnolla rakennuksesta poispäin. Etupihalla vesi lammikoituu piha-alueelle ja käyttäjiltä saadun tiedon mukaan se haittaa pihan käytettävyyttä. Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan piha menee mäskille/liejuksi sateisena aikana/keväällä. Kunnostetaan loiskekourut ja muotoillaan pihan päällysteitä siten, että vedenpoistoa pihalta saadaan parannettua. Kustannus on huomioitu kohdassa 113 Päällysteet.
11 (28) Kuva 11. Etupihalla vesi lammikoituu.. Kuva 12. Betonirakenteinen vedenohjainkouru on painunut. 4.2 12 Talo-osat 4.2.1 121 Perustukset Kuntoluokka 3 Vanhempi hirsirakenteinen osa on perustettu luonnonkivien varaan. Kivet kiertävät sokkelilinjan ympäri ja keskiosalla on lisäksi kiviä tukemassa rossipohjaa. Laajennusosalla on betonirakenteinen sokkeli ja todennäköisesti anturaperustus. Ryömintätilassa ainakin yhdessä kohtaa kannatinkivi on kaatunut. Tilaan ei ole kulkuluukkua ja tarkastus tehtiin tuultusaukoista tähystämällä. Betoninsokkelissa on muutamia halkeamia, mutta ainakaan toistaiseksi ole tarvetta. Varmistetaan rossipohjan tuenta ryömintätilassa (ks. kohta 122 Alapohjat). Rakennetaan kulkuaukko rossipohjaan. Kuva 13. Ryömintätilassa perustuskivi on kaatunut. Kuva 14. Halkeama betonisokkelissa.
12 (28) 4.2.2 122 Alapohjat Kuntoluokka 3 Vanhemmalla hirsirakenteisella osalla on tuulettuva puurakenteinen alapohja. Alapohjan tuuletus on toteutettu sokkelissa olevien tuuletusaukkojen kautta. Laajennusosan alapohjarakenne on maanvarainen ja tarkempi rakenne ei ole tiedossa. Ryömintätilallisessa alapohjassa on havaittavissa puunsälettä, roskia ja muuta orgaanista ainesta. Tila olisi suositeltavaa puhdistaa, sillä maata vasten oleva orgaaninen aines saattaa aiheuttaa hajuhaittoja. Rossin tuuletusaukoista puuttuu pieneläinverkot. Ryömintätilallisen osan alapohjaa on muutamista kohdin korjattu ja vanhat turve- sekä purueristeet on tiputettu ryömintätilaan. Ryömintätilan aluslaudoitus on vanhaa tupeensahattua lautaa, joten rakenne saattaa olla jopa alkuperäinen. Puhdistetaan ryömintätila orgaanisesta aineksesta ja varmistetaan samalla rakenteiden kunto. Asennetaan pieneläinverkot tuuletusaukkoihin. 5 000 Molempien rakennusosien alapohjien kunto on syytä varmistaa viimeistään ennen seuraavaa peruskorjausta. Kuva 15. Rossipohjan tuuletusaukoissa ei ole pieneläinverkkoja. Kuva 16. Takasivustalla rossipohjassa on paikoin roskia. Kuva 17. Rossipohjaa on korjattu ja vanhat eristeet on jätetty ryömintätilaan. Kuva 18. Etenkin pihan puolella rossipohjassa on paljon orgaanista tavaraa.
13 (28) 4.2.3 123 Runko Kuntoluokka 4 1231 Väestönsuojat Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa. 1232 Kantavat seinät ja pilarit Vanhalla osalla on hirsirunko ja laajennusosalla kantavat seinät ovat rankarakenteisia. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia. 1236 Yläpohjat Rakennuksessa on harjakatto ja ns. käyttöullakko. Yläpohjaan/ullakolle kulku tapahtuu rakennuksen keskiosalla olevan portaikon kautta. Yläpohjarakenteet on kannatettu kappaletavarasta tehtyjen hirsipalkkien varaan. Yläpohjissa eristeenä on alkuperäiset puru- ja turve-eristeet. Kulkuosilla eristeen päälle on laitettu laudoitus. Yläpohjatilan tuuletus on toteutettu räystäänalusraon kautta. Yläpohjassa ilman vaihtuvuus oli aistinvaraisesti tarkasteltuna riittävä ja tuulettuvuuden puutteeseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Vesikattokannattajissa on paikoin vanhoja vuotojälkiä, lahovikoja tai akuutteja korjaustarpeita ei havaittu. Yläpohjatilassa on runsaasti säilössä käytöstä poistettua tavaraa, jotka olisi suositeltavaa poistaa tilasta. Yläpohjatilassa oli tarkastushetkellä lintuja, joten pieneläinverkkojen asentamista räystään tuuletusrakoihin kannattaa harkita. Siivotaan yläpohjatilasta roskat/muovit/ylimääräinen tavara. 200 Asennetaan yläpohjatilaan pieneläinverkot räystäälle. 500 Kuva 19. Yleiskuva, yläpohja. Kuva 20. Yläpohjatila, laajennusosa.
14 (28) 4.2.4 124 Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 2 Vanhemmalla osalla ulkoseinät ovat hirsirunkoiset ja laajennusosalla seinät ovat rankarakenteisia ja purueristeisiä. Julkisivuissa on pystyrimalomalaudoitus ja rakennuksen sisäpuolella on koolaus, lisälämmöneriste ja levyverhous. Lisäeristys on kohteeseen tehty arviolta 70- tai 80-luvulla. Julkisivuverhouksen tuulettuvuus on heikko. Julkisivun maalipinnat ovat monin paikoin hilseilleet irti ja huoltomaalaus koko rakennukseen alkaa olla ajankohtaista. Julkisivun puuosien huoltomaalaus. 15 000 Kuva 21. Päätyjulkisivu ja takasivusta. Kuva 22. Maalin hilseilyä julkisivussa. 1242 Ikkunat Kuntoluokka 2 Rakennuksen ikkunat ovat kaksilehtisiä puuikkunoita. Vanhalla osalle ikkunat ovat MSpuuikkunoita ja laajennusosalla sisäpuitteeseen on vaihdettu eristyslasi. Laskennallisesti ikkunat alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa ja niiden energiatehokkuus on heikko. Ikkunoita on kuitenkin kunnostettu ja niissä kunnostustarvetta lähinnä ulkopuitteissa sekä pieniä yksittäisiä paikkakorjauksia karmeissa. Ikkunoiden kunnostus on mahdollista kohtuullisin kustannuksin ja se kannatta tehdä julkisivun maalauskorjauksen yhteydessä. Kunnostuksen myötä käyttöikää saadaan jatkettua ja uusiminen on ajankohtaista noin 10 15 vuoden kuluessa. Ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus JS maalauksen yhteydessä. Samalla kunnostetaan karmit ja uusitaan tiivisteet. 4 500
15 (28) Kuva 23. Ikkuna ulkopuolelta. Ulkopuitteessa haristumaa. Kuva 24. Yleiskuva ikkunasta. 1243 Ulko-ovet Kuntoluokka 4 Ulko-ovet ovat lasiaukollisia ovia. Pääsisäänkäyntien ovet on uusittu ja muilta osin ovet on kunnostettu. Ovien osalle ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 25. Pääsisäänkäynnin ulko-ovi. Kuva 26. Parvekeovi. 4.2.5 126 Vesikatot Kuntoluokka 5 Vesikatto on harjakaton mallinen ja katteena on profiilipeltikate. Vesikatto on uusittu varusteineen 2000-luvun lopulla ja katteen alle on asennettu aluskate. Yläpohjatilassa ei havaittu viitteitä tuoreista kattovuodoista. Vesikatteella on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 25-40 vuotta. Vesikattovarusteet ovat kunnossa ja niihin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Räystäskouruissa oli havaittavissa hieman roskia. Puhdistetaan räystäskourut lehdistä.
16 (28) Kuva 27. Yleiskuva vesikatosta. Kuva 28. Kouruissa on lehtiä. 4.3 13 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 4.3.1 131 Tilan jako-osat Kuntoluokka 3 Sisäovet ovat puisia maalattuja laakaovia. Vanhemmalla osalla osa väliseinistä on hirsirunkoisia, jotka on levyverhoiltu. Pääosa väliseinistä on rankarakenteisia levyverhoiltuja seiniä. Laajempaa korjaustarvetta ei ole. Pintarakenteiden kuntoa on käsitelty kohdassa 132 Tilat ja tilapinnat. Ei toimenpide-ehdotuksia. 4.3.2 132 Tilat ja tilapinnat Kuntoluokka 3 Märkätilat, wc:t, pesutilat ja pukuhuoneet. Rakennuksen päädyssä on naisten ja miesten pukutilat, joissa on myös suihkuhuoneet. Suihkutiloissa on lattia- ja seinäpinnat muovimattoa ja katossa on panelointi. Pukutilojen lattioissa on muovimatto. Pukutiloja vastapäätä on kaksi wc-tilaa ja siivouskomero. Tilojen lattiat ja seinät ovat muovimattopinnalla. Tilat on remontoitu todennäköisesti 80-luvun peruskorjauksessa. Pintarakenteet ovat ehyet ja nykykunto huomioiden niillä on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 10 15 vuotta. Suihkutiloissa käyttöaste on vähäinen ja tilat toimivat lähinnä varastokäytössä. Tiloissa muovimattopinnat alkavat olla tavoitteellisen käyttöikänsä loppupuolella ja uusimiseen on syytä varautua, mikäli käyttöaste lisääntyy. Nykykäytössä riittää että tilapintojen (mattosaumat) kuntoa seurataan. Tyttöjen pukutilassa oli tarkastushetkellä aistittavissa hieman tunkkainen haju, mikä viittaa lähinnä puutteelliseen ilman vaihtuvuuteen. Tilassa oli lisäksi lämmintä noin 25 C, mikä usein korostaa tunkkaisuuden tunnetta. Hajua saattaa osin aiheuttaa myös vanhat muovitapettipinnat. Haju saattaa tulla myös tilassa olevasta viemörin tarkastusluukusta. Ei toimenpide-ehdotuksia.
17 (28) Kuva 29. Yleiskuva, wc. Kuva 30. Pukuhuoneen suihkuosasto. Kuivat tilat (luokkatilat, opettajienhuone, käytävät) Käytävillä ja luokkatiloissa lattiat ovat pääosin maalattuja lankkulattioita. Seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja lastulevypintoja. Kuivien tilojen pintarakenteet ovat yleisesti ottaen kunnossa ja seuraava laajempi kunnostustarve on ajankohtaista noin 10-15 vuoden kuluessa. Tiloissa havaittiin lähinnä käytöstä ja kulumisesta aiheutuneita pieniä vaurioita. Keittiön puoleisessa aulatilassa oli tarkastushetkellä aistittavissa lievä, mahdollisesti mikrobivaurioon viittaava haju. Hajun lähdettä ei kuitenkaan saatu paikallistettua. Selvitetään aulassa aistitun hajun aiheuttaja. Ensisijaisesti tutkimukset kannattaa kohdistaa alapohjarakenteisiin, ellei hajun lähdettä muuten saada paikallistettua. Kuva 31. Käytävä. Kuva 32. Opettajienhuone.
18 (28) Keittiö Keittiö on remontoitu 80/90-luvun vaihteessa. Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät ovat maalattuja levyrakenteita. Kalustevälissä on laatoitus. Tila toimii ns. lämmityskeittiönä. Tilapinnat ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa ja seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10 15 vuoden kuluessa. 4.3.3 133 Tilavarusteet Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuntoluokka 3 Kohteen tilavarusteita ovat luokkien kiintokalusteet, naulakot ja keittiökalusteet. Luokkatiloissa on mahdollisesti alkuperäisiä komerokaappeja käytössä. Ovia on maalauskorjattu ja ne palvelevat käyttötarkoitustaan. Käytävien naulakoita ja säilytysvarusteita on uusittu ja niihin ei kohdistu laajempaa uusimistarvetta. Keittiökaapistot ovat arviolta 80/90-luvun vaihteesta. Kaapistoissa on pientä kulumaa ja ovat tyydyttävässä kunnossa. Uusiminen alkaa olla ajankohtaista seuraavan 10- vuoden kuluessa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 33. Keittiökalusteita. Kuva 34. Naulakot ja penkit pukutilassa.
19 (28) 5. LVIA - JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka 3 2111 Lämmityksen keskusosat Rakennuksissa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu öljykattilan (arimax) avulla. Öljysäiliö on sijoitettu maahan rakennuksen vierustalla. Öljykattila laitteistoineen oli kunnossa. Öljykattila ja öljypoltin ovat vuodelta 2005 ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Paisunta-astia on vuodelta 2005. Paisunta-astian esipaine tulisi tarkistaa aina lämmityskauden alussa. Öljysäiliö on todennäköisesti 1970 -luvulta. Säiliöllä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Öljysäiliöön tulee tehdä säännölliset tarkastukset. Öljysäiliön tarkastus Tukes ohjeen mukaan 1000 Öljysäiliön uusiminen 10 vuoden kuluessa 8000 Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a 2112 Lämmityksen siirto-osat Lämmitysputket ovat pääosin teräsputkia, joitakin uusia asennuksia on tehty kupariosista. Lämmitysputket kulkevat pääosin rakenteissa sekä osin pinta-asennuksena. Lämmitysputkistot ovat monen ikäisiä. Pääosa putkista on todennäköisesti 1970-80-luvulta. Iv-koneiden esilämmityspattereille tulevat putket ovat kuparia ja ne ovat 2000-luvulta. Vanhoilla lämpöputkilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta, uusituilla putkilla noin 30-40 vuotta. Sulut ja linjasäätöventtiilit ovat osin 2000-luvulta ja osin vanhempia. Vanhat sulut ovat käyttöikänsä lopussa. Lämmönjakohuoneessa olevissa lämpöputkissa esiintyi pintaruostetta. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Ei välittömiä toimenpiteitä 2113 Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Patterit ja termostaatit ovat pääosin 1970-80-luvulta. Patteritermostaatteja on osin uusittu 2000-luvulla. Pattereilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. 1970 80-luvun termostaatit ovat käyttöikänsä lopussa. Osin termostaatit on asennettu pystyasentoon. Pystyasennossa olevat termostaatit eivät toimi suunnitellusti. Putkieristeet ovat muovipintaisia mineraalivillaeristeitä. Käyttäjähaastattelun mukaan rakennuksessa on ollut lämpöviihtyvyysongelmia, joten huonelämpötilojen tarkastusmittaus ja lämmitysjärjestelmän säätö- sekä tasapainotus ovat ajankohtaisia.
20 (28) Huonelämpötilojen tarkastusmittaus, termostaattiventtiilien, linjasäätö- ja sulkuventtiilien uusiminen, lämmitysjärjestelmän säätö- sekä tasapainotus. 7 000 Kuva 35. Öljysäiliön tarkastusluukku ja täyttöputki Kuva 36. Monen ikäisiä patteritermostaatteja Kuva 37. Öljykattila on uusittu 2005, paisunta-astia on vanha Kuva 38. Sulut ja linjasäätöventtiilit ovat monen ikäisiä. 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät Viemärit Kuntoluokka 3 Rakennuksen sisäiset viemärit ovat muovia, pohjaviemäri on valurautaa. Viemärin liitoskaivo ja tarkastusluukku sijaitsevat pukuhuoneessa. Viemäriverkostossa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu puutteita. Muoviviemärit ovat arviolta 1970-80-luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin 10 20 vuotta. Valurautainen pohjaviemäri on todennäköisesti vanhempi ja sen käyttöikä voi olla lopussa. Pohjaviemärin uusiminen 5 10 vuoden kuluessa 5 000
21 (28) Kuva 39. Muovi- ja valurautaviemärin liitoskohta pukuhuoneen tarkastuskaivossa Vesijohdot Kuva 40. Viemärin tarkastusputki pihalla Rakennuksen tonttijohto on muovia. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari sijaitseva keittiön lattiassa olevassa tarkastuskaivossa. Rakennuksen sisäiset vesiputket ovat kuparia. Tonttivesijohto on arviolta 1990-luvulta ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20-30 vuotta. Vesijohtoverkosto on arviolta 1970-80-luvulta ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta. Vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja tai vikoja. Joitakin putkiasennuksia on uusittu tai korjattu. Ei välittömiä toimenpiteitä. Kuva 41. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari Kuva 42. Käyttövesiputkia wc-tilassa Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin 1980-luvulta. Osin sekoittajia on uusittu rikkoontumisen myötä. Vesi- ja viemärikalusteet ovat kunnossa. Käyttäjäkyselyn perusteella merkittäviä puutteita ei ole ollut. Teknisen käyttöiän perusteella vesi- ja viemärikalusteet alkavat olla käyttöikänsä päässä, mutta vähäisestä käytöstä johtuen ne voivat toimia vielä vuosia. Siivouskomerossa on lämpimän veden kiertoon kytketty kuivauspatteri.