SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Samankaltaiset tiedostot
VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Lapset puheeksi -menetelmä

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Uusi lastensuojelulaki

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Prosessikuvaukset os.19 opetus

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

Vastuutyöntekijämalli 2 (8) 08/2018 SISÄLLYSLUETTELO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luomme yhdessä luottamuksellisen ja lasta tukevan kasvatusilmapiirin.

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät , Lahti Hankintatyöpaja

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

SISUKAS PROJEKTI

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa

OSAA! Oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa. KELPO koulutus. Mälkönen 2013

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

Viisi vuotta huostaanotosta

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Sijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

SISUKAS PROJEKTI

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kouluttajien valmistautuminen

Yhteistyö sijoitetun lapsen koulunkäynnin järjestämisessä

LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Transkriptio:

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015

Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä. Sijaisperheissä ja laitoksissa asuvat lapset eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä vaan jokaisen elämänpolut sekä vahvuudet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Sijoitetun lapsen oikeudet toteutuvat parhaiten, kun monialainen verkosto toimii samansuuntaisesti, yhteisymmärryksessä ja tieto kulkee eri tahojen välillä. Kun lapsi ohjautuu palvelujen piiriin, toimijoiden tulee heti työskentelyn alkuvaiheessa olla yhteydessä sijaishuollossa olevan lapsen än ja sopia yhteistyöstä. Sijoitetun lapsen asioista vastaavalla llä on keskeinen rooli verkostoyhteistyössä. Hän mahdollistaa sen, että lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tähän tarvitsee avukseen muita lapsen elämässä mukana olevia toimijoita. Verkoston tuki on tärkeää myös siksi, että lapsen oma tulee sijoittavasta kunnasta, joka voi olla eri kuin lapsen asuinkunta. On hyvä muistaa, että lapsen huoltajuus säilyy huostaanoton jälkeenkin lapsen vanhemmilla, mikäli he ovat olleet huoltajina ennen huostaanottoa. Sijaisvanhemmat tai lastensuojelulaitoksen ohjaajat vastaavat kuitenkin käytännön yhteistyöstä ja sijoitetun lapsen arjesta. Lasta itseään on tärkeää kuulla häneen liittyvissä asioissa. Kun turvallinen aikuinen käy lapsilähtöisesti läpi meneillään olevia asioita lapsen kanssa, hän saa paitsi tietoa myös mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja vaikuttaa elämäänsä. Seuraavassa on kuvattu prosesseja ja vastuualueita käytännön verkostotyötä helpottamaan.

Lastensuojeluprosessin vaiheet LASTENSUOJELU- PROSESSIN VAIHE TOIMENPITEET VASTUUHENKILÖ LISÄTIETOJA Ennen huostaanottoa ja huostaanottoa valmistellessa Lapsen ollessa lastensuojelun avohuollon asiakkaana tekee yhteistyötä koulun kanssa. Huostaanoton valmistelun yhteydessä avohuollon pyytää koululta lausunnon lapsen koulunkäyntiin liittyen. Avohuollon Huostaanoton yhteydessä Sijaishuoltoyksikkö etsii avohuollon ltä saadun tiedon pohjalta lapselle hänen tarpeitaan vastaavan sijaishuoltopaikan. Avohuollon ja Sijaishuoltoyksikön yhteistyössä Sijaishuoltopaikan etsimisen yhteydessä tulee selvittää lapsen tarpeet koulunkäyntiin liittyen. Sijaishuoltoon siirtymisen jälkeen Lapsen siirryttyä sijaishuoltoon lapsen tilanne ja kouluasiat kartoitetaan mm. asiakassuunnitelman yhteydessä. Koulun alkaessa tai vaihtuessa lisäksi pidetään erillinen palaveri (kts. seuraava sivu). Lapsen asioista vastaavalla llä on oltava käytettävissään kaikki lapsesta eri tahoilta kerätty tieto. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on vastata lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, tähän tarvitaan yhteistyötä muiden kanssa. Avohuollon ja sijaishuollon Lapsi siirtyy sijaishuollon asiakkaaksi pian huostaanoton vahvistamisen jälkeen, jolloin vastuu vaihtuu avohuollosta sijaishuoltoon. Tahdonvastaisen huostaanoton kohdalla lapsen asioista vastaava on avohuollon siihen asti, kunnes hallintooikeus vahvistaa huostaanoton.

VAIHE TOIMENPITEET VASTUU- HENKILÖ LISÄTIETOJA Varhaiskasvatus ja neuvolan ikäkausitarkastukset Neuvolan ikäkausitarkastuksista välitetään tiedot lle, erityisesti 5- vuotistarkastuksesta.* Varhaiskasvatuksessa tehdään varhaiskasvatussuunnitelmia. Sosiaalityöntekijään ollaan päivähoidosta tarvittaessa yhteyksissä, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan hakeminen, hakeutuminen puheterapiaan tai toimintaterapiaan. neuvolan terveydenhoitaja,, varhaiskasvatus * 5-vuotistarkastus on laajin kaikista tarkastuksista ja siinä ennakoidaan lapsen kouluvalmiuksia. Esiopetus Tammikuussa on yhteydessä esiopetuksen henkilöstöön, kartoittaa lapsen tilannetta ja mahdollista tuen tarvetta koulunkäyntiin liittyen sekä tekee tarvittavat toimenpiteet. Jos lapsella on erityisiä tuen tarpeita koulunkäyntiin liittyen, ottaa yhteyttä lapsen tulevaan kouluun ja ilmoittaa haluavansa tulla mukaan keväällä järjestettävään nivelvaiheen palaveriin., esiopetuksen lastentarhanopettaja Tarvittavat toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan hakemista. Koulunaloitus / koulunvaihdos Elo-syyskuussa koulunaloituksen yhteydessä sopii aloituspalaverin koululle lapsen verkoston kanssa. Koulun vaihtuessa kyseinen palaveri pidetään mahdollisimman pian. Koululle annetaan Pieni opas sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi (Pesäpuu ry). Kootaan yhteen lapsi ja lapsen elämässä mukana olevat aikuiset (koulu, huoltaja(t), sijaisvanhemmat, ). Sovitaan kokonaisvaltaisesta lapsen hyvinvoinnin kartoituksesta (psykologin ja erityisopettajan kartoitus sekä terveystiedot). Sovitaan vastuunjaosta ja seurannasta Vaihdetaan yhteystiedot., koulu, oppilashuolto (kts. SISUKAS-malli: www.sijoitettulapsiko ulussa.fi) Tuki ja seuranta koulussa: Lapselle tehdään kartoitusten pohjalta oppimissuunnitelma ja häntä tuetaan kolmiportaisen tuen keinoin. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään lapsen vahvuuksia. Lapsen verkosto seuraa säännöllisesti lapsen oppimista ja koulunkäyntiä. Sosiaalityöntekijä on mukana koulun arviointipalavereissa (1-2 krt/vuosi) tai erikseen järjestettävissä palavereissa., koulu, oppilashuolto Lapsen tilanteen seuraamista ja tarvittavaa tukea jatketaan peruskoulun loppuun saakka.

Yhteistyö muiden tahojen kanssa MISSÄ MIKÄ /MITÄ? VASTUUHENKILÖ LISÄTIETOJA Perheneuvola Koulusta tai sijaisperheestä ollaan yhteydessä än, joka ottaa yhteyttä perheneuvolaan. Näin varmistetaan, että sos.tt. on lapsen asioista vastaavana tietoinen siitä, mitä lapsen elämässä tapahtuu. perheneuvola, Perheneuvola varmistaa, että lapsen on tietoinen asiasta. Lastenpsykiatria Tarvitaan lääkärin lähete. Periaate on, että kaikki muut perustason palvelut on jo kokeiltu ennen lähetettä lastenpsykiatrialle. Lastenpsykiatrialta ollaan yhteydessä koko verkostoon ja aloitetaan lapsen tilanteen kartoitus. Lapsen verkosto kutsutaan koolle. Keskiössä on lapsen varhaislapsuus. Mahdollisen diagnoosin pohjalta tehdään hoitosuunnitelma. lastenpsykiatria, Vaikka lastenpsykiatrian poliklinikalle vaaditaan lääkärin lähete, on koulun tai sijaisperheen oltava ensin yhteydessä än lapsen tilanteesta. Muu erikoissairaanhoito Tarvitaan lääkärin lähete. Periaate on, että kaikki muut perustason palvelut on jo kokeiltu ennen lähetettä erikoissairaanhoito, Esim. lastenneurologia Lue lisää: www.sijoitettulapsikoulussa.fi Pieni opas sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi (Pesäpuu ry) SISUKAS-Käsikirja Työskentelymalli perhehoitoon sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi (Pesäpuu ry)

Malli verkostoyhteistyöhön Tämä vihkonen on tarkoitettu tueksi huostaan otetun ja sijoitetun lapsen verkoston yhteistyöhön. Se on syntynyt osana Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa (SI- SUKAS 2012 16) -kehittämishanketta. Vihkonen on saanut alkunsa hankkeen aikana esille tulleesta tarpeesta kirkastaa eri tahojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä lapsen tärkeää roolia. Työstämiseen on osallistunut Jyväskylän kaupungin sijaishuollon sosiaalityöntekijöitä, sijaisvanhempia sekä koulun, oppilashuollon, perheneuvolan ja lastenpsykiatrian toimijoita. SISUKAS-PROJEKTI 2012 2016