Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Samankaltaiset tiedostot
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin? Opiskeluhuollosta hyvinvointia

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Maahanmuuton vaiheet ja tunteet. Serene - Infot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Omaisen kohtaamisen prosessi

Mielenterveys voimavarana

Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa

Turvallisuus osana hyvinvointia

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Asiakkaan tunnepolusta boostia bisnekseen

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

T U I J A H E L L S T E N

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä.

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Lapsen puheeksi ottaminen

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Miten tukea lasta vanhempien erossa

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Kokemuksia peliongelmasta kortit

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

MINUN ELÄMÄNI. Kuinka luoda tietoisesti parempi elämä? Osa 1. Merja Valkonen-Hernandez

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Mitä on yhteisöllinen opiskeluhuolto? Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Koulutus oppilaitosten henkilökunnalle

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Treenaa mieli vahvaksi!

Tunteet opetustyössä Luovi / Erkkaa Verkossa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Mielekästä ikääntymistä

Omaisyhdistys satakuntalaisille

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Energiaympyrä. Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi? ? 30% ?

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille Kati Kuusio

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Hyvää mieltä perheen arkeen

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Työnohjauksesta voimaa

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Transkriptio:

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Surukonferenssi 12.4.2019 Kati Kärkkäinen Sosiaalipsykologi, työnohjaaja www.katikarkkainen.fi

Mitä rakastaminen arjessa oikein on? Tiedän ja tunnen, että minun olemassaoloni ilahduttaa häntä. olemme toisillemme tärkeitä. hän haluaa minulle hyvää. On yleensä kiva olla hänen kanssaan yhdessä ja tehdä asioita yhdessä. läheisyys hauskuus samalla puolella tekeminen turva normaalius Rakkauden rinnalla on vaihteleva määrä muun sävyisiä tunteita ja käytännön ristiriitoja. Koska rakkaus on monimuotoista ja monenlaisia tunteita sisältävää, niin rakkauden kohteen menettämisestä juontuva suru on sekin väistämättä monimuotoista.

Millaisen kokonaisuuden osaksi tämä menetys asettuu? Kuinka paljon arjen normaaliudesta murenee?

Kehityksen kannalta Suojaavia tekijöitä turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset hyvä suhde vanhempiin huolehtiva kasvatuskulttuuri lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä hyvä terveys, terveelliset elämäntavat ystävät, hyvät sosiaaliset taidot erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sairauksia Riskiä tuottavia tekijöitä raskauden aikaiset ongelmat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vakava sairaus kaltoinkohtelu, perheväkivalta haitalliset kasvatusmenetelmät kuormittavat elämäntapahtumat perherakenteen haavoittuvuus kiusaaminen, kiusatuksi joutuminen lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet vanhempien matala koulutustaso riskitekijöiden kasautuminen riskinä sinällään Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen Marjaana Pelkosen useasta lähteestä kokoama lista

Kuka kuoli? vanhempi sisarus, jonka kanssa jaettu arkea vs. raskauden aikainen kuolema isovanhempi, serkku, täti, setä ystävä päiväkoti- tai luokkakaveri opettaja, harrastusvetäjä Miten kuoli?

Kuva: Pixabay

Mahdollisia tunteita, kun tärkeä ihminen kuolee surullisuus pelko turvattomuus hämmennys syyllisyys yksinäisyys tunne, ettei ymmärretä tyhjyys välinpitämättömyys toivottomuus viha kiukku ärtymys kateus kaipaus ikävä Miksi? Jos vain helpotus huojennus jos hän kärsi ennen kuolemaansa tunteiden heittely suuntaan ja toiseen

Vivahteikkaampaa tunnemaisemaa turvattomuus avuttomuus huojennus alakuloisuus helpotus kaipaus ikävä surumielisyys pelko levollisuus tyyneys rauhallisuus ahdistus hämmennys epätoden tuntu salailu tunteiden heittely viha suuttumus katkeruus kiukku ärtymys pettymys raivo kiitollisuus yhteisestä rakkaus kateus hylätyksi tuleminen yksinäisyys tunne, ettei ymmärretä eristäytyminen/eristyksiin joutuminen puhumisen tarve tarve omaan työstöön irrallisuus häpeä huonommuus halu suojella ja tukea läheisiä miksi-kysymykset jossittelu tarkoituksettomuus tyhjyys merkityksettömyys epätoivo lamaannus välinpitämättömyys toivottomuus syyllisyys ilon pilkahdukset

Reagoinnin tasoja menetyksessä tunteet ajatukset keho käyttäytyminen pienillä: raidallisuus, surahtaminen

Aikuisten aliarviointia lapsista Lapset eivät huomaa mitään. Lapsi tajuaa traumaattiset tapahtumat vain pinnallisesti ja unohtaa ne helposti. Lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta. Fakta: Lapsilla on uskomaton kyky työstää vaikeita ja järkyttäviä asioita, kun heille luodaan siihen hyvät olosuhteet. Saari, Salli (2003) Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen.

Yksilönkehityksen myötä lyhtytietoisuudesta valokeilatietoisuuteen tiiviistä kaiken tutkailusta suunnattuun tarkkaavuuteen hetkessä elämisen rinnalle itsesäätely ja toiminnan ohjaus tapahtumamuistojen rinnalle tarinallinen muisti kohti kielen merkityksellisyyttä Gopnik, Alison (2010) Filosofinen vauva. Mitä lasten mieli kertoo totuudesta, rakkaudesta ja elämän tarkoituksesta.

Käsitys kuolemasta ei ymmärrä kuoleman lopullisuutta monimutkaisemmat ajatusrakennelmat kuolemasta ja laajempi ymmärrys seurauksista Ikävuodet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ei käsitä kuolemaa, mutta voi kaivata itselleen tuttuja tapoja olla toisen lähellä paljon kysymyksiä maaginen ja minäkeskeinen ajattelu kypsä kuolemakäsitys muotoutuu ikävälillä 6-12 v: kuolema on lopullinen, kaikki kuolevat, kuoleman vaikutus kehoon Lapsen kuolemakäsitys kytkeytyy vahvasti siihen, miten kuolema on koskettanut omaa arkea ja mitä lähiaikuiset ovat sanoittaneet.