SIIKAJOEN KUNTA KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Päivämäärä 24.11.2014 Element Power (Kangastuuli Oy) SIIKAJOEN KUNTA KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SIIKAJOEN KUNTA KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Tarkastus 24.11.2014 Päivämäärä 24.11.2014 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Pekka Kujala, Erika Kylmänen Jouni Laitinen Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA T +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

SIIKAJOEN KUNTA KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN KOHDE 1 1.1 Suunnittelualueen sijainti 1 1.2 Tuulipuiston tekninen kuvaus ja sähkönsiirto 2 1.3 Kaavoitus- ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen 3 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 4 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 3.2 Maakuntakaava 5 3.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 5 3.2.2 Vireillä olevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat 6 3.3 Yleiskaava 7 3.4 Asemakaava 7 3.5 Pohjakartta 7 3.6 Ympäristön nykytila 8 3.7 Maa-alueiden omistus 8 3.8 Kangastuulen tuulivoimapuisto ja sen liittyminen muihin vieressä oleviin tuulivoimahankkeisiin 8 3.9 Suunnittelualueen läheiset muut tuulipuistot 10 4. OLEMASSAOLEVAT SELVITYKSET JA TIETOPOHJA 11 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET 11 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 12 6.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 12 6.2 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto 12 6.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 12 6.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä yhdyskunta- ja energiatalous ja liikenne 13 6.5 Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö 13 7. OSALLISET 13 8. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15 8.1 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 8.2 Kaavaluonnoksen laadinta 15 8.3 Kaavaehdotuksen laadinta 16 8.4 Hyväksymisvaihe 16 8.5 Muutoksenhaku 16 9. HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU JA OHJELMA 17 10. YHTEYSHENKILÖT JA TIEDOT 18

1 Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 1. SUUNNITTELUN KOHDE 1.1 Suunnittelualueen sijainti Kangastuulen suunnittelualue (n. 3100 ha) sijoittuu Siikajoen kuntaan noin 4 km Revonlahden kylältä länteen ja noin 13 km Raahen kaupungin keskustasta itään valtatien 8 molemmin puolin. Kaakkoispuolella sijaitsevaan Siikajoen Ruukin kuntakeskukseen on matkaa suunnittelualueen rajalta n. 10 km. Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan Siikajoen kunnan alueelle, mutta suunnittelualueen sisällä on muutamia yksittäisiä enklaaveja (hallinnollisia maa-alueita), jotka kuuluvat Raahen kaupunkiin. Suunnittelualue rajautuu lännessä Raahen kunnanrajaan. Kangastuulen tuulipuisto toimii Navettakankaan tuulipuistohankkeen laajennuksena. Navettakankaan tuulipuistoalue sijoittuu Kangastuulen hankealueen sisälle ja hankevastaavana molemmissa on Element Power. Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan 5.2.2014. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

2 Kuva 2. Kangastuulen tuulivoimapuiston alustava osayleiskaava-alue harmaalla ja alustava sähkönsiirtoreitti. Karttaan on merkittynä myös Navettakankaan osayleiskaava-alue katkoviivalla. 1.2 Tuulipuiston tekninen kuvaus ja sähkönsiirto Element Power (hankeyhtiönään Kangastuuli Oy) suunnittelee Siikajoen kunnan alueelle, sen länsiosaan, tuulivoimapuistoa. Tuulipuiston alueelle suunnitellaan rakennettavaksi korkeintaan 60 kpl yksikköteholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaitosta. Tornin korkeus maksimissaan on 150 m ja roottorin halkaisija 140 m. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskorkeus olisi korkeintaan 220 m. Kangastuulen tuulivoimapuiston yhteenlaskettuteho on 94 225 MW ja arvioitu vuosituotanto 244 585 GWh valitusta hankevaihtoehdosta riippuen.

3 max. 70 m max. 150 m Kokonaiskorkeus enintään 220 m Kuva 3. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus, tornin korkeus ja lavan pituus havainnekuvassa. Tuulivoimapuistoon tullaan rakentamaan yhdestä kahteen sisäistä sähköasemaa. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Maakaapelit kaivetaan maahan noin metrin syvyyteen ja sijoitetaan pääsääntöisesti olemassa olevien teiden ja rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Tuulipuisto liitettäisiin rakenteilla olevaan Fingridin Siikajoen sähköasemaan noin 13 km pitkällä ilmajohdolla, joka sijoittuisi koko matkaltaan olemassa olevan 110 kv ilmajohtojen viereen (kuva 2). Hankevastaava käy parhaillaan neuvotteluja Fingridin kanssa sähkönsiirron toteutusvaihtoehdoista. 1.3 Kaavoitus- ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen Osayleiskaavan kanssa laaditaan samanaikaisesti YVA lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. YVA- ja kaavoitusprosessit toteutetaan porrastetusti siten, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä saatuja selvityksiä ja tietopohjaa voidaan käyttää kaavoituksen suunnittelussa. YVA-menettelyn yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoja, joissa keskeisenä erona on voimaloiden lukumäärä. YVA-menettelyn jälkeen alueelle parhaiten sopiva vaihtoehto on pohjana kaavaehdotukselle.

4 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Element Power ja Siikajoen kunta ovat laatineet kaavoitussopimuksen Kangastuulen tuulipuiston osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. MRL 77 a perusteella tavoitteena on käyttää osayleiskaavaa suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää (MRL 77 b ). Oikeusvaikutteinen osayleiskaava mahdollistaa siten myös tuulipuiston sisäisen sähkönsiirtoverkoston ja sähköaseman rakentamisen suunnittelualueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin edetessä muodostuvat tavoitteet. Suunnittelun yhteydessä pyritään varmistamaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Elinympäristön laatu (kohta 2) eritystavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä." Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (kohta 3) todetaan: "Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä."

5 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (kohta 4) yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Hanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. 3.2 Maakuntakaava 3.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Siikajoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä ns. kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavassa on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä sellaiset aluevaraukset, jotka ovat tarpeen maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2003. Ympäristöministeriö vahvisti sen 17.2.2005 ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Ote Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (25.8.2006). Kangastuulen tuulipuiston hankealue on merkitty sinisenä. Hankealueen sisällä oleva Navettakankaan osayleiskaava-alue on kuvattu punaisella katkoviivalla. Hankealueen pohjoispuolelle maakuntakaavassa on osoitettu luonnon monikäyttöalue (vihreä palloviiva). Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymi-

6 seen. Hankealueen pohjoispuolelle maankuntakaavassa on merkitty myös Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alue ja luonnonsuojelualue (SL merkintä). Itäpuolelle on osoitettu mm. muinaismuistokohteita (musta neliö), maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-4, Siikajokilaakso), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (sininen vaakaviivoitus), kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (lila palloviiva), viheryhteystarve (vihreä katkoviiva) ja jätteenkäsittelyalue (ej-pallo). Hankealueen länsipuolelle on maakuntakaavassa osoitettu tärkeä pohjavesivyöhyke (sininen pystyviivoitus) ja pohjevesialue (sininen viiva-piste viiva), maa-ainesten ottoalue (eo-pallo) ja Raahe-Pattijoen lentopaikka. Hankealueen läpi kulkee 110 kv pääsähköjohto ja valtatie. 3.2.2 Vireillä olevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain. Vaihekaavojen teemat ja suunnittelutilanne ovat seuraavat: 1. Vaihemaakuntakaava (maakuntavaltuuston hyväksymä 2.12.2013): - Energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) - Kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, luonnonympäristö, liikennejärjestelmän ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset 2. Vaihemaakuntakaava (osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 27.3. 26.4.2013): - Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. Vaihemaakuntakaava (vireille vuoden 2015 aikana): - Kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (2.12.2013). Kangastuulen tuulipuiston suunnittelualue on merkitty siniharmaana. Suunnittelualueen sisällä oleva Navettakankaan osayleiskaava-alue on kuvattu punaisella katkoviivalla.

7 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-1, 319 Revonlahti). Hankealue sijoittuu eteläosaa lukuun ottamatta kyseiselle tuulivoimaalueelle. Muita tuulivoima-alueita on osoitettu hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolelle. 3.3 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kangastuulen suunnittelualue ympäröi etelässä Siikajoen Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan. Kangastuulen suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaan. Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Navettakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan 5.2.2014 ja Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaan 14.5.2014, mutta kummatkaan kaavat eivät vielä ole lainvoimaisia. Suunnittelualueen itäpuolella noin 1,2 km päässä Kangastuulen suunnittelualueen rajasta sijaitsee Revonlahden osayleiskaava (6.8.2013). Lisäksi Siikajokivarressa sijaitsee useampia osayleiskaavoja. Raahen kunnan alueella lähimmät yleiskaavoitetut alueet sijaitsevat vajaan 5 km etäisyydellä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat yleis- ja asemakaavat ja rantaasemakaavat on esitetty kuvassa 6. Kangastuulen tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää alueen kaavoittamista. 3.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat reilun 4 km etäisyydellä Revonlahdella. Kuva 6. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat yleis- ja asemakaavat. 3.5 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia.

8 3.6 Ympäristön nykytila Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähimmät kylät sijaitsevat noin 3,7 5,0 km etäisyydellä lähimmistä turbiineista. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Relletti, itäpuolella Revonlahden kylä ja luoteispuolella Raahen Olkijoen kylä. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,4 km etäisyydellä lähimmästä turbiinista suunnittelualueen eteläpuolella Kallionevalla ja Murrossa ja lähimmät lomarakennukset Hummastinjärven rannalla suunnittelualueen luoteispuolella noin 1,9 km etäisyydellä lähimmästä turbiinista. Kangastuulen tuulivoimapuistoalue ja sen lähiympäristö ovat pääasiassa metsätalousmaata. Muutamia yksittäisiä peltoalueita sijaitsee alueen keskiosassa. Suunnittelualueen länsiosassa Hummastinvaaran alueella sijaitsee useita maa-ainesten ottoalueita. Lähin tuulipuistoaluetta sijaitseva lentopaikka on Raahe-Pattijoki, joka sijaitsee noin 2,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen ja kunnan rajasta länteen. Natura-suojeluohjelman alueista suunnittelualueen läheisyyteen, sen pohjoispuolelle, lähimmillään noin 820 metrin etäisyydelle kaava-alueen rajasta sijoittuu Siikajoen lintuvedet ja suot (FI1105202, SPA/SCI). Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Suunnittelualuetta lähimpiä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat eteläpuolella sijaitseva Relletin kulttuurimaisema-alue, itäpuolella sijaitseva Revonlahden maisema-alue, koillispuolella sijaitseva Siikajokisuu, luoteispuolella sijaitseva Olkijoen kylän maisemakokonaisuus ja länsipuolella Raahessa sijaitseva vanha Meri-Raahe. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Suunnittelualueen sisällä, Navettakankaan alueella sijaitsee yksi muinaisjäännösrekisterin mukainen rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Hepokaara. Hepokaara on määritetty esihistoriallisen ajan maa-/pyyntikuopaksi. Suunnittelualueen länsirajalla sijaitsee lisäksi kivikautinen kiinteä muinaisjäännös nimeltään Hummastinvaara SE. (OIVA-tietokanta ja Museovirasto). Suunnittelualue koostuu pääosin rakentamattoman metsätalousalueen ja tehokkaasti ojitettujen suoalueiden vuorottelusta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on koillinen-lounas suuntaisia kuivan kankaan alueita, joiden väliin jää kapeita suokaistaleita. Suunnittelualueen eteläosassa on laajempia suoalueita, joiden väliin tosin jää kuivempia kumpareita. Siellä täällä suunnittelualueella on myös pienialaisia kivikoita. Suunnittelualueen sisällä on lisäksi muutamia pienehköjä viljelyssä olevia peltoalueita. Suunnittelualueelle ei sijoitu suuria vesistöjä, ainoastaan ojia/puroja sekä muutamia lampia. Ojitettujen soiden runsaudesta johtuen suunnittelualueelle sijoittuu runsaasti metsäojia. Suunnittelualuetta halkoo länsi-itäsuunnassa valtatie 8 sekä hieman tätä etelämpänä 110 kv:n voimajohto. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa. Maanpinnan korkeus merenpinnasta vaihtelee pohjoisosan 31 metrin ja eteläosan 57 metrin välillä. 3.7 Maa-alueiden omistus Suunnittelualueen maa-alueet omistavat pääosin yksityiset maanomistajat. Toimija on tehnyt maanvuokraussopimuksia maanomistajien kanssa. Mahdollisista vuokra-alueiden muutoksista neuvotellaan tarpeen mukaan. 3.8 Kangastuulen tuulivoimapuisto ja sen liittyminen muihin vieressä oleviin tuulivoimahankkeisiin Kangastuulen tuulivoimapuiston lähietäisyydelle on suunnitteilla kaksi muuta tuulivoimahanketta (kuva 7).

9 Kuva 7. Kangastuulen tuulipuiston läheiset tuulivoimahankkeet. Karhukankaan tuulipuisto sijaitsee Kangastuulen tuulipuiston hankealueen sisällä. Hankevastaavana toimii Suomen Hyötytuuli Oy. Isoneva II tuulipuisto toimii Isonevan tuulipuistohankkeen laajennuksena. Kangastuulen hankealue rajautuu pohjoisosastaan Isoneva II tuulivoima-alueeseen. Hankevastaavana Isoneva II tuulipuistossa on Intercon Energy Oy. Yhdessä nämä kolme suunnitteilla olevaa tuulipuistoa muodostavat yhtenäisen isomman tuulipuistojen alueen valtatien 8 molemmin puolin. Hankkeiden yva- ja kaavoitusmenettelyt ovat erilliset, mutta ne pyritään mahdollisuuksien mukaan yhteensovittamaan aikataulullisesti keskenään.

10 3.9 Suunnittelualueen läheiset muut tuulipuistot Lähimmäksi Kangastuulen suunniteltua tuulipuistoa sijoittuvat hankkeet ovat: Navettakangas, Siikajoki: Kangastuuli Oy suunnittelee tuulipuistoa Siikajoen kunnan länsiosaan. Tuulipuistoon sijoittuisi 8 tuulivoimalaa, joiden teho olisi noin 3 MW. Hankealue sijaitsee Kangastuulen suunnitellun tuulipuistoalueen sisällä. Osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa, kaava ei ole vielä lainvoimainen. Karhukangas, Siikajoki: Suomen Hyötytuuli Oy on aloittanut tuulipuiston suunnittelun Siikajoelle. Karhukankaan tuulipuisto sijaitsee Kangastuulen tuulipuiston hankealueen sisällä. Isoneva I, Siikajoki: Intercon Energy Oy, Lähitapiola ja Tuulisaimaa Oy suunnittelevat tuulipuistoa Siikajoen kunnan länsiosaan. Tuulipuistoon sijoittuisi 24 tuulivoimalaa, joiden teho olisi noin 3 MW. Hankealue sijaitsee aivan Kangastuulen hankealueen pohjoispuolella. Osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa, kaava ei ole vielä lainvoimainen. Isoneva II, Siikajoki: Intercon Energy Oy suunnittelee laajennusta Isoneva I tuulipuistohankkeelle. Hankealue rajautuu aivan Kangastuulen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Hummastinvaara, Raahe: Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee 27 voimalan tuulipuistoa Raahen kaupungin itäosaan. Voimaloiden teho olisi 2,4-3 MW. Hankealue sijaitsee noin 1,5 km Kangastuulen hankealueesta luoteeseen. YVA-menettely on valmis, kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Yhteinenkangas, Raahe: Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen kaupungin itäosaan. Tuulipuistoon sijoittuisi 30 tuulivoimalaa, joiden teho olisi 2,4-3 MW. Hankealue sijaitsee noin 3 km Kangastuulen hankealueesta lounaaseen. YVA-menettely on valmis, kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Someronkangas, Raahe: Innopower Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen keskustan koillispuolelle. Tuulipuistoon sijoittuisi 11 tuulivoimalaa, joiden teho olisi 2,4-3 MW. Hankealue sijaitsee noin 5 km Kangastuulen hankealueesta lounaaseen. YVA-menettely on valmis, kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Vartinoja I ja II, Siikajoki: Intercon Energy Oy, Lähitapiola ja Tuulisaimaa Oy suunnittelevat Vartinojalle yhteensä noin 17 voimalan tuulipuistoa. Hanke sijaitsee Siikajoen kunnassa Siikajoen itäpuolella. Tuulivoimaloiden teho olisi noin 3 MW. Hankealue sijaitsee noin 6 km Kangastuulen hankealueesta koilliseen. Vartinoja I tuulipuisto on rakennusvaiheessa, Vartinoja II osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Mastokangas, Siikajoki-Raahe: Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen ja Siikajoen kuntien välille sijoittuvalle Kopsan Mastokankaan alueelle. Tuulipuistoon sijoittuisi 61 70 tuulivoimalaa, joiden teho olisi 3-3,3 MW. Hankealue sijaitsee noin 7 km Kangastuulen hankealueesta lounaaseen. YVA-menettely on vielä kesken. Kopsa I ja II, Raahe: Puhuri Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen kaupungin Kopsan alueelle. Tuulipuistoon sijoittuisi 17 tuulivoimalaa, joiden teho olisi 3 4,5 MW. Hankealue sijaitsee noin 12 km Kangastuulen hankealueesta lounaaseen. Kopsan tuulipuiston ensimmäinen osa on toiminnassa ja laajennusosa rakentamisvaiheessa. Ketunperä, Raahe: Puhuri Oy suunnittelee tuulipuistoa Raahen kaupungin eteläpuolelle. Tuulipuistoon sijoittuisi 12 tuulivoimalaa, joiden teho olisi 3 5 MW. Hankealue sijaitsee noin 14 km Kangastuulen hankealueesta lounaaseen. YVA-menettely on valmis, osayleiskaavoitus on kesken.

11 4. OLEMASSAOLEVAT SELVITYKSET JA TIETOPOHJA Aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: - Geologian tutkimuskeskus. Geologiset aineistot. Geomaps digitaalinen karttasovellus. - Keski-Pohjanmaan liitto. Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvitys 2011. - Maanmittauslaitos. Paikkatietoikkuna. - Museovirasto. Kulttuuriympäristön rekisteriportaali. - Museovirasto. Muinaisjäännösrekisteriportaali. - Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava. - Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997. - Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). - Raahen kaupunki: Kaavoituskatsaus. - Siikajoen kunta: Kaavoituskatsaus. - Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä tullaan laatimaan seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset: 1. Linnuston kevätmuuttoselvitys 2. Linnuston syysmuuttoselvitys 3. Pesimälinnustoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Liito-oravakartoitus 6. Luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoitus 7. Maisemaselvitys 8. Melumallinnus 9. Välke- ja varjostusmallinnus 10. Näkymäalueanalyysi 11. Liikennöitävyysselvitys 12. Sähköverkostoselvitys laaditaan tarvittaessa 13. Lentoesteet ja tutkavaikutukset 14. Maa- ja kallioperäselvitys karttaperusteisesti 15. Arkeologinen selvitys 16. Asukaskysely 17. Natura-arvio 18. Yhteisvaikutusten arviointi

12 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu hankkeesta laadittavaan, YVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista kootaan kaavaselostukseen keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arviointimenetelmät kuvataan tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. 6.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua ihmisten elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuksia, jotka liittyvät tuulivoimaloiden maisemalliseen vaikutukseen sekä syntyvään meluun ja voimaloiden siipien liikkeen aikaansaamaan välkevaikutukseen. Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilualueiden viihtyisyyttä. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. 6.2 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia rakentamisesta johtuen, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Pohjavesialueille suunniteltavia tuulipuistoja pyritään välttämään. Varsinaisessa tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä eikä muitakaan päästöjä ilmaan. Tuulivoimantuotannosta ei myöskään synny juuri lainkaan jätteitä eikä esimerkiksi lauhdevesipäästöjä vesistöön. Tuulivoimatuotannon ilmastovaikutukset ovat positiivisia, sillä sen avulla voidaan korvata esim. fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa uusiutuvalla energialla. 6.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Tuulivoimapuistoja toteutettaessa osa tuulivoimaloiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos syntyy huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla rakentamisen ja käytön vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin sekä lintuihin.

13 6.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä yhdyskunta- ja energiatalous ja liikenne Tuulipuiston rakentaminen, toiminta ja käyttö muuttavat alueen aluerakennetta johtuen tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisesta. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta teollisen energiatuotannon alueeksi. Tuulivoimaloiden alueet säilyvät kuitenkin päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Tuulipuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen mm. työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hankkeet tuottavat kunnalle verotuloja ja tuulipuiston maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisvaiheessa. Kuljetukset tapahtuvat raskailla ajoneuvoilla, mikä aiheuttaa tiestön parantamistarvetta ainakin tuulipuiston sisällä ja lähialueella. Vähäistä liikennöintiä aiheuttaa myös voimaloiden huoltotarve. 6.5 Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Tuulivoimarakentamisen näkyvimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Tuulivoimaloiden koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa tuulipuiston laajuus, tuulivoimaloiden korkeus, maaston, kasvillisuuden ja rakennusten katvevaikutus sekä ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Maisemavaikutuksia voi pitää merkittävinä, mikäli ne kohdistuvat arvokkaaksi ja herkäksi luokiteltuihin maisemakohteisiin, joita ovat erityisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) ja erämaiset luonnonmaisemat kuten suojellut laajat avosuot. 7. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Siikajoen Betonitukku Oy Raahen Ilmailijat ry Raahen ilmailukerho Suomen Moottorilentäjien liitto ry 2. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Siikajoen kunnan eri hallintokunnat, lautakunnat ja luottamuselimet Raahen kaupungin eri hallintokunnat, lautakunnat ja luottamuselimet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Ilmavoimien esikunta Maavoimien esikunta Pääesikunnan operatiivinen osasto

14 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsähallitus Suomen metsäkeskus (Pohjois-Pohjanmaa) Jokilaaksojen pelastuslaitos Finavia 3. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry WWF Suomi Siikajokilaakson Riistanhoitoyhdistys Revonlahden metsästysseura Relletin-Tuomiojan Metsästysseura ry Siikajoen Eräkaverit ry Pattijoen Metsästysseura ry Olkijoen Erämiehet ry MTK Siikajoki Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Matkailualue Multaranta Northern lights Revon Ranch Siikajoen Yrittäjät ry Ruukki Rangers ry Relletin kyläyhdistys ry Revonlahden kotikyläyhdistys Olkijoen kyläyhdistys ry (Raahen kaupungin puolelta) Raahen ev.lut. seurakunta (Siikajoki) Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Raahen seudun lintuharrastajat Surnia ry Fingrid Oyj Elenia Oy Digita Networks Oy Elisa TeliaSonera DNA Erillisverkot (Virve)

15 8. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 62 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituksen suunnitteluun on mahdollisuus osallistua monella tavalla mm. osallistumalla yleisötilaisuuksiin, ottamalla yhteyttä kaavoittajaan ja esittämällä mielipide kaavasta sen nähtävilläoloaikana. Alla olevassa listassa esitellään vaiheet. 8.1 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan julkisesti paikallislehdissä sekä kunnantalon ilmoitustaululla. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalolla sekä kunnan internet -sivuilla osoitteessa: www.siikajoki.fi. Osalliset voivat esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle neuvottelua OAS:n riittävyydestä. Kaavatilannetta selvitetään YVA -menettelyn yhteydessä pidettävissä yleisötilaisuuksissa. Osayleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville. 8.2 Kaavaluonnoksen laadinta Osayleiskaavan luonnoksen valmistelu voidaan aloittaa, kun YVA-menettely ja muu suunnittelu on tuottanut riittävästi tietoa kaavaluonnoksen laatimista varten. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan julkisesti paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Yleisötilaisuuden järjestäminen, joka pyritään yhdistämään YVAselostuksesta järjestettävän yleisötilaisuuden kanssa. Osayleiskaavasta järjestetään toinen viranomaisneuvottelu tarpeen mukaan ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville.

16 8.3 Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan kunnanhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kunnan ilmoitustaululle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla: www.siikajoki.fi. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELY -keskuksen kanssa. 8.4 Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. Kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman, kaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan (MRA 93 ). Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla, sanomalehdessä ja kunnan internet-sivuilla. Kaava astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua kuulutuksesta, mikäli siitä ei ole valitettu tai valitukset on hylätty. 8.5 Muutoksenhaku Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille, jotka ovat sitä pyytäneet, lähetetään tieto kunnanvaltuuston päätöksestä postitse. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kuulutettu (MRA 93 ).

17 9. HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU JA OHJELMA Alla on kuvattu sekä osayleiskaavoituksen että ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) aikataulut. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelma YVA-ohjelman laatiminen YVA-ohjelman nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostus Erillisselvitykset, maastotyöt* YVA-selostuksen laatiminen YVA-selostuksen nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen Yleisötilaisuus Seurantaryhmä KAAVOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) OAS:n laatiminen OAS:sta tiedottaminen Kaavaluonnos Erillisselvitykset Kaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen kuuleminen Vastineet Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen laatiminen Nähtävilläolo Vastineet Hyväksymisvaihe Valtuuston hyväksyminen Osallistuminen Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu *Maastotyöt aloitettu vuonna 2012 2014 2015 2016 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 2014 2015 2016 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6

18 10. YHTEYSHENKILÖT JA TIEDOT Kaavoittajana on Siikajoen kunta, jossa hankkeesta vastaa: Siikajoen kunta Siikasavontie 1A, 92400 RUUKKI Maanmittausinsinööri Merja Ojanperä puh. 040 3156 234 merja.ojanpera@siikajoki.fi Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi puh. 040 3156 200 kaisu.tuomi@siikajoki.fi Kaavan laatijana toimii: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen puh. +358 40 5500 830 jouni.laitinen@ramboll.fi Projektipäällikkö: Maanmittausinsinööri Pekka Kujala puh. +358 40 726 6050 pekka.kujala@ramboll.fi Toimija: KANGASTUULI OY Element Power Bulevardi 12, 00120 HELSINKI Maajohtaja Jukka Kuuskoski puh: 040 186 5919 jukka.kuuskoski@elpower.com Projektipäällikkö Eeva-Maria Hatva puh: 040 596 1425 eeva-maria.hatva@elpower.com